Kunnallisten päättäjien ovat vastuussa kuntiensa
taloudesta. Monissa kunnissa, joissa menee
huonosti, syytetään yleensä aluepolitiikaa,
muuttotappiota yms., kun kunnan talous on
kuralla. Kuitenkin monen kuralla olevan kunnan
naapurissa, samoissa olosuhteissa elävän kunnan,
talous on kohdallaan. Kuntalaisten tulisi valita
sellaiset päättäjät, joista on kehittämään kunnan
elikeinorakennetta sillä tavalla, että kuntaan
saadaan kannattavia ja tuottavia työpaikkoja.
Kuntia on vaikeata pakottaa tähän, sen on
lähdettävä kunnasta itsestään. Seuraavassa
taulukko jossa on kuntien vuosikate/asukas (mk.)
vuodelta 1999. Lisäksi perään on merkitty kunnan
suurin puolue ja jos sillä on yli puolet
kunnanvaltuuston paikoista, se on merkitty.
Jokainen voi tehdä tästä johtopäätöksensä, mutta
näyttää lähes kaikilla olla yksi yhteinen tekijä
( se pitäisi näkyä, vaikka mieli ja silmät
olisivatkin propagandoista sumentuneet )
Oripää -2 917 KESK >50%
Mellilä -2 152 KESK >50%
Lestijärvi -1 781 KESK >50%
Haapajärvi -1 351 KESK >50%
Vihanti -1 227 KESK
Enontekiö -1 184 KESK >50%
Värtsilä -1 182 KESK
Lehtimäki -1 089 KESK >50%
Hauho -1 040 KOK
Sulkava -1 024 KESK >50%
Halsua -1 004 KESK >50%
Piikkiö -986 KESK
Pyhäntä -966 KESK >50%
Ylikiiminki -946 KESK >50%
Rääkkylä -863 KESK >50%
Rautalampi -857 KESK >50%
Jäppilä -848 KESK >50%
Siuntio -816 RKP
Mäntyharju -800 KESK
Sammatti -782 KESK
Haukivuori -752 KESK >50%
Vehmersalmi -743 KESK >50%
Savukoski -692 KESK >50%
Kuusjoki -692 KESK >50%
Humppila -687 KESK
Pertunmaa -679 KESK
Soini -670 KESK >50%
Tohmajärvi -664 KESK
Kuru -642 KESK
Muonio -627 KESK >50%
Korppoo -624 RKP >50%
Salla -582 KESK >50% Sauvo -513 KESK >50%
Pyhäranta -513 SDP
Kestilä -486 KESK >50%
Lappajärvi -417 KESK >50%
Jurva -412 KESK
Viljakkala -410 KESK
Askola -394 KESK
Multia -394 KESK
Äetsä -392 KESK
Mietoinen -365 KESK
Hartola -364 KESK
Taivassalo -361 KESK
Kerimäki -316 KESK
Simo -312 KESK >50%
Evijärvi -309 KESK >50%
Kolari -284 KESK Tuulos -283 KESK
Nauvo -273 RKP >50%
Somero -273 KESK
Vehkalahti -268 KESK
Isokyrö -257 KESK
Siikajoki -255 KESK >50%
Saari -227 KESK >50%
Köyliö -221 KESK >50%
Toholampi -214 KESK >50%
Vehmaa -207 KESK
Vesanto -200 KESK >50%
Taivalkoski -191 KESK >50%
Parkano -189 KESK
Ruukki -183 KESK >50%
Yläne -182 KESK >50%
Utajärvi -166 KESK >50%
Pielavesi -164 KESK >50% Houtskari -155 RKP >50%
Laitila -140 KESK
Loimaan kunta -139 KESK
Pomarkku -131 KESK
Lieto -116 KOK
Hyrynsalmi -94 KESK >50%
Savonlinna -92 SDP
Teuva -90 KESK >50%
Kittilä -86 KESK >50%
Lohtaja -86 KESK >50%
Längelmäki -79 SDP
Oravainen -35 RKP >50%
Puumala -32 KESK >50%
Loppi -23 KESK Hailuoto -13 KESK >50%
Kauhajoki -10 KESK
Alajärvi -2 KESK >50%
Lähteet: Kuntaliitto.
taloudesta. Monissa kunnissa, joissa menee
huonosti, syytetään yleensä aluepolitiikaa,
muuttotappiota yms., kun kunnan talous on
kuralla. Kuitenkin monen kuralla olevan kunnan
naapurissa, samoissa olosuhteissa elävän kunnan,
talous on kohdallaan. Kuntalaisten tulisi valita
sellaiset päättäjät, joista on kehittämään kunnan
elikeinorakennetta sillä tavalla, että kuntaan
saadaan kannattavia ja tuottavia työpaikkoja.
Kuntia on vaikeata pakottaa tähän, sen on
lähdettävä kunnasta itsestään. Seuraavassa
taulukko jossa on kuntien vuosikate/asukas (mk.)
vuodelta 1999. Lisäksi perään on merkitty kunnan
suurin puolue ja jos sillä on yli puolet
kunnanvaltuuston paikoista, se on merkitty.
Jokainen voi tehdä tästä johtopäätöksensä, mutta
näyttää lähes kaikilla olla yksi yhteinen tekijä
( se pitäisi näkyä, vaikka mieli ja silmät
olisivatkin propagandoista sumentuneet )
Oripää -2 917 KESK >50%
Mellilä -2 152 KESK >50%
Lestijärvi -1 781 KESK >50%
Haapajärvi -1 351 KESK >50%
Vihanti -1 227 KESK
Enontekiö -1 184 KESK >50%
Värtsilä -1 182 KESK
Lehtimäki -1 089 KESK >50%
Hauho -1 040 KOK
Sulkava -1 024 KESK >50%
Halsua -1 004 KESK >50%
Piikkiö -986 KESK
Pyhäntä -966 KESK >50%
Ylikiiminki -946 KESK >50%
Rääkkylä -863 KESK >50%
Rautalampi -857 KESK >50%
Jäppilä -848 KESK >50%
Siuntio -816 RKP
Mäntyharju -800 KESK
Sammatti -782 KESK
Haukivuori -752 KESK >50%
Vehmersalmi -743 KESK >50%
Savukoski -692 KESK >50%
Kuusjoki -692 KESK >50%
Humppila -687 KESK
Pertunmaa -679 KESK
Soini -670 KESK >50%
Tohmajärvi -664 KESK
Kuru -642 KESK
Muonio -627 KESK >50%
Korppoo -624 RKP >50%
Salla -582 KESK >50% Sauvo -513 KESK >50%
Pyhäranta -513 SDP
Kestilä -486 KESK >50%
Lappajärvi -417 KESK >50%
Jurva -412 KESK
Viljakkala -410 KESK
Askola -394 KESK
Multia -394 KESK
Äetsä -392 KESK
Mietoinen -365 KESK
Hartola -364 KESK
Taivassalo -361 KESK
Kerimäki -316 KESK
Simo -312 KESK >50%
Evijärvi -309 KESK >50%
Kolari -284 KESK Tuulos -283 KESK
Nauvo -273 RKP >50%
Somero -273 KESK
Vehkalahti -268 KESK
Isokyrö -257 KESK
Siikajoki -255 KESK >50%
Saari -227 KESK >50%
Köyliö -221 KESK >50%
Toholampi -214 KESK >50%
Vehmaa -207 KESK
Vesanto -200 KESK >50%
Taivalkoski -191 KESK >50%
Parkano -189 KESK
Ruukki -183 KESK >50%
Yläne -182 KESK >50%
Utajärvi -166 KESK >50%
Pielavesi -164 KESK >50% Houtskari -155 RKP >50%
Laitila -140 KESK
Loimaan kunta -139 KESK
Pomarkku -131 KESK
Lieto -116 KOK
Hyrynsalmi -94 KESK >50%
Savonlinna -92 SDP
Teuva -90 KESK >50%
Kittilä -86 KESK >50%
Lohtaja -86 KESK >50%
Längelmäki -79 SDP
Oravainen -35 RKP >50%
Puumala -32 KESK >50%
Loppi -23 KESK Hailuoto -13 KESK >50%
Kauhajoki -10 KESK
Alajärvi -2 KESK >50%
Lähteet: Kuntaliitto.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ja tämä todistaa, että...? Voiko kertoa
kokonaisverotulot/asukas näille kunnille? Esim.
Hesassa ja Espoossa on valtion virastot, Nokiat
jne, jotka edesauttavat kunnan taloutta.
On halvempi rakentaa Hesaan tai Espooseen 10 kpl
päiväkotia kuin yksi esim. Oripäähän!
Kunnanvaltuston ihmiset seuraavat laki koskien
kuntalaisten palvelut. Mihin he voivat huukkaa
rahat? Isoon virka-autoon? Tai lahjuksiin? Ha!
Ratkaisu on luonnollisesti se, että kuntia
pakkoliitetään rutkasti lähitulevaisuudessa.
On aivan järjetöntä pitää keinotekoisesti yllä
kituvia 2000-8000 asukkaan kuntia.
Jokaisessa pienessäkin kunnassa on valtuusto,
hallitus, kunnanjohtaja, kunnansihteeri,
kamreeri, kunnaninsinööri, nuorisosihteeri, vapaa-
ajan sihteeri jne. jne. jne.
Juuri näissä vaikeuksissa olevissa pikkukunnissa
kepulaiset rakensivat 80-luvulla ökykunnantaloja
ja muutenkin elivät yli varojen.
Se tie on nyt kuljettu loppuun.
Ranskassa kuuluu olevan monia 300-1000 asukkaan
kuntia. Siellä ewi ole suurta painetta kuntien
yhdistämiseen. Monille vanhoille kirkkopitäjille
itsenäisyyteen liittyy vahva tunnelataus.
Kunnathan voisivat jäädä itsenäisiksi,käyttäen
kuitenkin yhteistä virka-ja palvelukoneistoa.
Veroäyrikin voidaan määrätä samaksi. Kunnallinen
itsehallinto kun ei enään nykyisinkään sisällä
juuri muuta kun tuon ylevän sanonnan.
Valta turmelee,mutta ehdoton valta turmelee
ehdottomasti. Muistaako kukaan miten kävi Sallan
ja Kolarin kunnille 50-luvun lopulla.
Siellä pääsi valtaan eräs vasemmistoliiton
esivaiheista. Valtio joutui ottamaan kunnat
holhoukseen pitkäksi aikaa. Maalaisliittolaisilla
naapureilla meni ihan mukavasti, ainakin aikaan
nähden. Vaan epäonnistuihan vastaava
laajamittaisempi kokeilu eräässä puolikkaan
entisestä Sallasta omineessa naapurissakin.
Ja kun katsotaan samaa taulukkoa toisesta päästä,
eli niitä taloudellisesti paremmin voivia kuntia,
niin taas löytyy läjäpäin keskusta enemmistöisiä
kunnanvaltuustoja. Mitenkäs sen selität??
Pane hiukan dataa peliin kun lähdet tuollaista
väittämään.
Eihän kepulaisten taloustaitoihin usko kukaan.
Ihan sama lähde, kuin ketjun aloittajallakin, eli
kuntaliitto. www.kuntaliitto.fi/tilastot/ tarjoaa
tarvittavat tilastot, sieltä vaan tietoa
jäsentelemään, ollos hyvä.
Kai demarikin sentään osaa hakea netistä tietoa
ja käyttää Exceliä?