"Ateismi perustuu useilla ateisteilla tieteellisyyden mielikuvaan, ei niinkään kritiikin kestäviin perusteluihin.
Todellisuudessa tieteellisistä tuloksista ei seuraa ateismia. Tieteellisyyden mielikuva on kuitenkin vahva, eikä ateisti yleensä kyseenalaista saati näe syviä perususkomuksiaan. Ateisti voi kokea tieteen tukevan ateismia lähinnä siten, että ateisti itse pitää ateismia oletuskantana, mikäli tiede ei ole todistanut Jumalan olemassaoloa. Tämä valinta ei kuitenkaan ole tieteellinen, vaan uskonnollinen.
..ateismin perustelut ovat lähinnä muiden uskonvaraisten kantojen perusteluiden kritiikkiä. Mutta toisten kantojen kritiikki ei todista omaa kantaa. Ateismi näyttää siis olevan perimmältään enemmän uskonvarainen kanta kuin esimerkiksi kristinusko, joka tekee paljon väittämiä eri alueille ja jonka yksityiskohtaisia väittämiä on voitu varmistaa merkittävästi esimerkiksi historiallisesti ja arkeologisesti.
Lisäksi useiden ateistien ateismi ei ole osoitettavissa vääräksi koska he eivät pidä ateisminsa vastaisia todisteita luotettavina. Ateistit esittävät usein ihmeitä vastaan virheellisen D. Humen argumentin, jonka mukaan ihmeisiin ei ole järkevää uskoa, koska ne ovat erittäin harvinaisia (esimerkiksi :"erityiset väitteet vaativat erityisiä perusteluja"). Luotettavinkin historiallinen evidenssi voidaan kyseenalaistaa jollain tapaa ja suorat havainnot ja kokemukset voidaan aina kuitata hallusinaatioksi tai huijaukseksi.
Lisäksi ateismi yhdistyy usein tieteisuskoon:
.
.
Todistustaakan vierittäminen teisteille
..missä ateismi väittää jotain, sen pitäisi perustella väitettään, pelkkä teistien perusteluiden kritiikki ei ole riittävä peruste ateismille...Ateisti käyttää siis lamauttavaan skeptisyyteen johtavaa kriteeriään valikoiden, kohdistaen tuhoavan ylikriittisen kriteerinsä älyllisesti epärehellisesti vain haluamaansa kohteeseen.
Uskontojen lukumäärä
Ateistit pitävät usein uskontojen lukumäärää perusteluna ateismille. Tämä käsitys on kuitenkin usealla tavalla ongelmallinen. Ensinnäkin, ateismi on vain yksi uskonnollinen käsitys muiden joukossa, joten uskonnollisten käsitysten lukumäärä alentaa samoin ateismin kuin muidenkin kantojen uskottavuutta. (Yhtä puusilmäinen ollessaan teistikin voisi argumentoida, että koska uskontoja on paljon, ateismi ei ainakaan ole oikeassa.)
Pahan ongelma
Yksi ateistien pääkritiikki kristinuskoa kohtaan (ja useiden ateistien ajattelussa siten peruste ateismille) on pahan ongelma. ..Itse asiassa ateismin oma vastaus pahaan on täysin kestämätön: pahaa ei ole, itseasiassa ei ole pahaa eikä hyvää. Tsunamissa vain hiukkaset järjestäytyivät uudelleen. Sukulaisesi kuoli? Mitään merkittävää ei tapahtunut, hänet määräävässä hermostossa kulkee vain hieman vähemmän virtaa. Tästä syystä ateistit ovat verrattain hiljaa katastrofien tapahtuessa.
Ateismi näyttää johtavan totalitarismiin kolmesta syystä:
1. Älyllinen ylimielisyys, jossa nähdään oma (anti)uskonnollinen kanta ainoana älykkään ihmisen vaihtoehtona.
2. Ateismin yleistyessä moraalin perustan murentumisesta seuraa tarve pakottaa ihmiset, joilla ei enää ole älyllisesti perusteltua syytä toimia oikein, toimimaan siten, minkä vallanpitävät näkevät (hekin vailla kestäviä perusteluita) oikeaksi.
3. Ateistisilla vallanpitäjillä ei ole moraalisia syitä rajoittaa oman edun tavoittelua ja valtapyrkimyksiään.
Samoista syistä ateismi näyttää johtavan myös keskustelun rajoittamiseen, siten että muiden kantojen on vaikea saada perusteluitaan kuulluksi. Näin ateismi tyypillisesti suojaa itsensä kritiikiltä ja sen ongelmat huomataan vasta ateististen yhteiskuntarakenteiden romahtaessa, valtavan inhimillisen kärsimyksen saattelemana, kuten Neuvostoliitossa ja osin Kiinassa on käynyt.
"
http://apologetiikkawiki.fi/Ateismi
Todellisuudessa tieteellisistä tuloksista ei seuraa ateismia. Tieteellisyyden mielikuva on kuitenkin vahva, eikä ateisti yleensä kyseenalaista saati näe syviä perususkomuksiaan. Ateisti voi kokea tieteen tukevan ateismia lähinnä siten, että ateisti itse pitää ateismia oletuskantana, mikäli tiede ei ole todistanut Jumalan olemassaoloa. Tämä valinta ei kuitenkaan ole tieteellinen, vaan uskonnollinen.
..ateismin perustelut ovat lähinnä muiden uskonvaraisten kantojen perusteluiden kritiikkiä. Mutta toisten kantojen kritiikki ei todista omaa kantaa. Ateismi näyttää siis olevan perimmältään enemmän uskonvarainen kanta kuin esimerkiksi kristinusko, joka tekee paljon väittämiä eri alueille ja jonka yksityiskohtaisia väittämiä on voitu varmistaa merkittävästi esimerkiksi historiallisesti ja arkeologisesti.
Lisäksi useiden ateistien ateismi ei ole osoitettavissa vääräksi koska he eivät pidä ateisminsa vastaisia todisteita luotettavina. Ateistit esittävät usein ihmeitä vastaan virheellisen D. Humen argumentin, jonka mukaan ihmeisiin ei ole järkevää uskoa, koska ne ovat erittäin harvinaisia (esimerkiksi :"erityiset väitteet vaativat erityisiä perusteluja"). Luotettavinkin historiallinen evidenssi voidaan kyseenalaistaa jollain tapaa ja suorat havainnot ja kokemukset voidaan aina kuitata hallusinaatioksi tai huijaukseksi.
Lisäksi ateismi yhdistyy usein tieteisuskoon:
.
.
Todistustaakan vierittäminen teisteille
..missä ateismi väittää jotain, sen pitäisi perustella väitettään, pelkkä teistien perusteluiden kritiikki ei ole riittävä peruste ateismille...Ateisti käyttää siis lamauttavaan skeptisyyteen johtavaa kriteeriään valikoiden, kohdistaen tuhoavan ylikriittisen kriteerinsä älyllisesti epärehellisesti vain haluamaansa kohteeseen.
Uskontojen lukumäärä
Ateistit pitävät usein uskontojen lukumäärää perusteluna ateismille. Tämä käsitys on kuitenkin usealla tavalla ongelmallinen. Ensinnäkin, ateismi on vain yksi uskonnollinen käsitys muiden joukossa, joten uskonnollisten käsitysten lukumäärä alentaa samoin ateismin kuin muidenkin kantojen uskottavuutta. (Yhtä puusilmäinen ollessaan teistikin voisi argumentoida, että koska uskontoja on paljon, ateismi ei ainakaan ole oikeassa.)
Pahan ongelma
Yksi ateistien pääkritiikki kristinuskoa kohtaan (ja useiden ateistien ajattelussa siten peruste ateismille) on pahan ongelma. ..Itse asiassa ateismin oma vastaus pahaan on täysin kestämätön: pahaa ei ole, itseasiassa ei ole pahaa eikä hyvää. Tsunamissa vain hiukkaset järjestäytyivät uudelleen. Sukulaisesi kuoli? Mitään merkittävää ei tapahtunut, hänet määräävässä hermostossa kulkee vain hieman vähemmän virtaa. Tästä syystä ateistit ovat verrattain hiljaa katastrofien tapahtuessa.
Ateismi näyttää johtavan totalitarismiin kolmesta syystä:
1. Älyllinen ylimielisyys, jossa nähdään oma (anti)uskonnollinen kanta ainoana älykkään ihmisen vaihtoehtona.
2. Ateismin yleistyessä moraalin perustan murentumisesta seuraa tarve pakottaa ihmiset, joilla ei enää ole älyllisesti perusteltua syytä toimia oikein, toimimaan siten, minkä vallanpitävät näkevät (hekin vailla kestäviä perusteluita) oikeaksi.
3. Ateistisilla vallanpitäjillä ei ole moraalisia syitä rajoittaa oman edun tavoittelua ja valtapyrkimyksiään.
Samoista syistä ateismi näyttää johtavan myös keskustelun rajoittamiseen, siten että muiden kantojen on vaikea saada perusteluitaan kuulluksi. Näin ateismi tyypillisesti suojaa itsensä kritiikiltä ja sen ongelmat huomataan vasta ateististen yhteiskuntarakenteiden romahtaessa, valtavan inhimillisen kärsimyksen saattelemana, kuten Neuvostoliitossa ja osin Kiinassa on käynyt.
"
http://apologetiikkawiki.fi/Ateismi
Vastaukset 8
Vanhimmat
"Loppusanat todistustaakasta: ateismin olettamus ja teismin ennakko-olettamus edellyttää todisteiden tarjoamista
1. Sekä ateismi että teismi tekevät olemassaoloa koskevia positiivisia väitteitä: ateismin olettamuksen mukaan universumin olemassaolo on "kylmä tosiasia", se vain "on" vailla itsensä ulkopuolista syytä ja teismin olettamuksen mukaan universumin olemassaolo on tosiasia siksi, että Jumala loi sen.
2. Jos todistustaakka on sen päällä, joka haastaa yleisesti hyväksytyt uskomukset, joita suuri osa ihmisistä ja monet oppineet ihmiset kannattavat ( = kristillinen teismi), ei pidä paikkaansa että ateismi olisi kiistaton ja yleisesti kannatettu käsitys, eivätkä ateistit vapaudu velvoitteesta tarjota rationaalisia argumentteja omien positiivisien uskomuksiensa tueksi.
3. Teismiä voidaan pitää luonnollisena uskomuksena tai Alvin Plantingan tavoin perususkomuksena: teismi (yleisesti eikä ainoastaan kristillisesti) tunnetaan kautta ihmiskunnan historian ja käytännössä ilmeisesti kaikissa kulttuureissa on ollut ja on edelleen uskomuksia jumalista tai Jumalasta tai/sekä muista korkeammista tuonpuoleisista olennoista. Ateismi ei ole tällainen yleinen, luonnollinen uskomus, vaikkakin ateistinen filosofia on myös hyvin vanhaa.
"
http://www.argumentti.fi/ateismin_kritiikki/todistustaakka_ateisteille_teisteille.php?id=103
Apowikin pasteeminen tänne pitäis kieltää. Ei sitä kestä lukea muuten ku jos on soosseissa.
"Todistustaakan vierittäminen teisteille
..missä ateismi väittää jotain, sen pitäisi perustella väitettää"
Kyllä, mutta ateismissa ei väitetä mitään ei vaan uskota teistien väitteisiin. Se, että joku ei osta ei tarkoita sitä että tämä joku myy.
"Ensinnäkin, ateismi on vain yksi uskonnollinen käsitys muiden joukossa"
Ei ole, ateismi on uskonnollisen käsityksen puute.
".Itse asiassa ateismin oma vastaus pahaan on täysin kestämätön: pahaa ei ole, itseasiassa ei ole pahaa eikä hyvää."
Ateismilla ei ole vastausta tähän. Ateismi ei kommentoi mitään muuta kuin jumalien olemasasoloa. Loppu selitys onkin erittäin häiriintynyt luulo.
"Ateismi näyttää johtavan totalitarismiin kolmesta syystä:
1. Älyllinen ylimielisyys, jossa nähdään oma (anti)uskonnollinen kanta ainoana älykkään ihmisen vaihtoehtona.
2. Ateismin yleistyessä moraalin perustan murentumisesta seuraa tarve pakottaa ihmiset, joilla ei enää ole älyllisesti perusteltua syytä toimia oikein, toimimaan siten, minkä vallanpitävät näkevät (hekin vailla kestäviä perusteluita) oikeaksi.
3. Ateistisilla vallanpitäjillä ei ole moraalisia syitä rajoittaa oman edun tavoittelua ja valtapyrkimyksiään."
1. Ei.
2. Mitä enemmän ateiteja sitä paremmin valtiolla menee. Pystytkö esittämään tutimukset jotka tukevat väitettäsi?
3. Väärin, mutta tarkoittaako tämä sitä että jos jumalaa ei olee niin sä rupeat hirviöksi, koska ei ole mitään mikä pitäisi sut hyvänä?
Jos näin niin pysymusta erossa, koska jumalia ei ole. Ei ole niin kauan kunnes pystytte niiden olemasaolon todistamaan.
Helposti varmaan uppoaa nuo jutut kohdeainekseen.
Hauskimmat poiminnat:
"he eivät pidä ateisminsa vastaisia todisteita luotettavin"
Todisteita?
? Et ole ateisti, koska minä sanon niin.
? Ateismia ei ole olemassa.
? Et voi ajatella ilman Jumalan ohjausta, joten sinun täytyy uskoa.
"ateismi on vain yksi uskonnollinen käsitys"
Niinpä niin. Ja terveys on yksi tauti.
"Ateismi perustuu useilla ateisteilla tieteellisyyden mielikuvaan, ei niinkään kritiikin kestäviin perusteluihin. "
Kuulostaa mielenkiintoiselta. Päässäni pyörii stereotypioita matematiikan harjoittajista tai valtameritutkijoista, joten en tule uskoneeksi jumaliin.
Nuita kun lukee, niin syntyy mielikuva aivottomuudesta.
'Mutta toisten kantojen kritiikki ei todista omaa kantaa.'
Tämä on jotain mitä erityisesti nuoren maan kretulien pitäisi muistaa
Tarkoitatko kreationisteja? (Pakko tarkentaa..)
Joo
*Todistustaakan vierittäminen teisteille*
-Ateistit pystyvät todistamaan väitteensä oikeaksi, eivät pelkästään kritisoimaan teistien väitteitä.
*Uskontojen lukumäärä*
-Eli siis kun ihminen kuolee, mitään ei tapahdukaan? Mielenkiintoista. Hän siis vain mätänee ja se siitä? Tosi terävää. Se, joka tuon keksi, onkin tienannut jutulla varmaan niiin paljon.
*Pahan ongelma*
-Ateisteilla hiukkaset järjestyivät uudestaan, teisteillä ne siirtyivät parempaan tai huonompaan paikkaan.
*Älyllinen ylimielisyys*
-Se on tosiaan ainoa hyvin perusteltu kanta, eli syyllisiä ollaan.
*moraalin perustan murentuminen*
-Vankiloissa on edelleen vähemmän ateisteja kuin teistejä.
*Ateistiset vallanpitäjät*
-Teistejän moraalikoodit tarjoavat niin runsaasti porsaanreikiä, että se ei ole mikään ongelma teisteillekkään.
*keskustelun rajoittaminen*
-kuinkahan monessa maassa on ateisminpilkka laki?