Suomen Akatemiassa päättyi tänä syksynä
talouskriisitutkimusohjelma, jolle aikoinaan
asetettiin tehtäväksi selvittää oliko Suomen
poikkeuksellinen kriisi 90-luvun alkupuoliskolla
vain huonoa onnea vai oliko taustalla muita syitä.
Tutkimuksessa selvisi, että Neuvostoliiton kaupan
romahduksella ei lopultakaan ollut suurta
merkitystä laman taustatekijänä.
Lamaan johtaneina syinä on helppo nimetä pitkä
sarja päätöksiä. Niitä olivat mm.
säästöpankkitoiminnan liberalisointi 80-luvun
alussa, pankkivalvonnan heikot valtuudet ja
resurssit, luottomarkkinoiden vapauttaminen
säätelystä samalla kun talletuspuolen säätelyä
jatkettiin, vakaan markan linjan vieminen liian
pitkälle, talouskasvua jarruttanut ja
työllisyyttä heikentänyt kireä finanssipolitiikka
lamavuosina sekä työttömyyden hoidon laiminlyönti.
Keskeisin virhe tehtiin juuri Esko Ahon
hallituskaudella, jolloin vuosina 1991-93
työttömyyden annettiin vapaasti kasvaa. Kireällä
raha- ja finanssipolitiikalla Esko Ahon hallitus
ei saavuttanut kuvittelemiaan tuloksia.
Korkeista koroista huolimatta markka devalvoitui;
julkisten menojen säästöistä huolimatta
budjettialijäämät ja julkinen velka kasvoivat,
koska työttömäksi jääneet lakkasivat maksamasta
veroja ja alkoivat saada julkisia tulonsiirtoja.
Esko Ahon hallitus kuvitteli, että 80-luvun lopun
nousukausi oli ylilyönti, jonka tasapainottaminen
edellytti jonkinasteista talouden taantumaa.
Työttömyydelle Ahon hallitus ei halunnut tehdä
mitään ennen kuin vaihtotase olisi käännetty
positiiviseksi.
Esko Ahon hallituksen säästötoimien kohteiksi
joutuivat erityisesti nk. heikko-osaiset eli
sairaat, työttömät, eläkeläiset ja köyhät. Näiden
ryhmien saamia sosiaaliturvaetuuksia
heikennettiin vuosina 1991-97. Etuuksien
indeksikorotuksia jäädytettiin ja niiden ehtoja
kiristettiin. Leikkauksien ohella myös verotusta
kiristettiin voimakkaasti lamavuosina. Monien
kohdalla laman aiheuttamat vahingot jäivätkin
pysyviksi.
Laman keskeisin talous- ja sosiaalipoliittinen
opetus oli, että työttömyyden nousu on pyrittävä
määrätietoisesti estämään myös taantumassa. Näin
tehtiin esimerkiksi Ruotsissa.
Tutkimus osoitti, että työttömyyttä on Esko Ahon
tavoin helppo kasvattaa, mutta sen alentaminen on
erittäin vaikeaa.
Kirjoitus perustuu Suomen Akatemian
talouskriisitutkimuksen tuloksiin.
talouskriisitutkimusohjelma, jolle aikoinaan
asetettiin tehtäväksi selvittää oliko Suomen
poikkeuksellinen kriisi 90-luvun alkupuoliskolla
vain huonoa onnea vai oliko taustalla muita syitä.
Tutkimuksessa selvisi, että Neuvostoliiton kaupan
romahduksella ei lopultakaan ollut suurta
merkitystä laman taustatekijänä.
Lamaan johtaneina syinä on helppo nimetä pitkä
sarja päätöksiä. Niitä olivat mm.
säästöpankkitoiminnan liberalisointi 80-luvun
alussa, pankkivalvonnan heikot valtuudet ja
resurssit, luottomarkkinoiden vapauttaminen
säätelystä samalla kun talletuspuolen säätelyä
jatkettiin, vakaan markan linjan vieminen liian
pitkälle, talouskasvua jarruttanut ja
työllisyyttä heikentänyt kireä finanssipolitiikka
lamavuosina sekä työttömyyden hoidon laiminlyönti.
Keskeisin virhe tehtiin juuri Esko Ahon
hallituskaudella, jolloin vuosina 1991-93
työttömyyden annettiin vapaasti kasvaa. Kireällä
raha- ja finanssipolitiikalla Esko Ahon hallitus
ei saavuttanut kuvittelemiaan tuloksia.
Korkeista koroista huolimatta markka devalvoitui;
julkisten menojen säästöistä huolimatta
budjettialijäämät ja julkinen velka kasvoivat,
koska työttömäksi jääneet lakkasivat maksamasta
veroja ja alkoivat saada julkisia tulonsiirtoja.
Esko Ahon hallitus kuvitteli, että 80-luvun lopun
nousukausi oli ylilyönti, jonka tasapainottaminen
edellytti jonkinasteista talouden taantumaa.
Työttömyydelle Ahon hallitus ei halunnut tehdä
mitään ennen kuin vaihtotase olisi käännetty
positiiviseksi.
Esko Ahon hallituksen säästötoimien kohteiksi
joutuivat erityisesti nk. heikko-osaiset eli
sairaat, työttömät, eläkeläiset ja köyhät. Näiden
ryhmien saamia sosiaaliturvaetuuksia
heikennettiin vuosina 1991-97. Etuuksien
indeksikorotuksia jäädytettiin ja niiden ehtoja
kiristettiin. Leikkauksien ohella myös verotusta
kiristettiin voimakkaasti lamavuosina. Monien
kohdalla laman aiheuttamat vahingot jäivätkin
pysyviksi.
Laman keskeisin talous- ja sosiaalipoliittinen
opetus oli, että työttömyyden nousu on pyrittävä
määrätietoisesti estämään myös taantumassa. Näin
tehtiin esimerkiksi Ruotsissa.
Tutkimus osoitti, että työttömyyttä on Esko Ahon
tavoin helppo kasvattaa, mutta sen alentaminen on
erittäin vaikeaa.
Kirjoitus perustuu Suomen Akatemian
talouskriisitutkimuksen tuloksiin.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kenen syy on nykyinen alkava lama? Ahonko, kun
oli poissa Amerikassa?
Joku yrittää kovasti etsiä Ahon toimille
moitittavaa. Miksiköhän tämä kauna? Entäs kenen
syy oli tilanne, jossa Aho joutui ottamaan
tehtävän vastaan, jolloin päätökset oli pitkälle
tulevaisuuteen lukkoonlyöty, eikä niille voinut
mitään?
Missä on se täydellinen hallitus, joka on
poistanut työttömyyden, eriarvoisuuden,
rikollisuuden jne. Nytkin olisi syytä lisätä
varoja turvallisuuteen. Poliisien palkkoja ja
virkoja ei lisätä, rikollisuus paisuu. Nykyisessä
epävarmassa tilanteessa puolustusvoimien
ylipäällikkönä on armeijan käymätön henkilö.
Armeijan päätehtävä ei tietääkseni ole sotiminen,
vaan rauhan aikana kaikinpuolinen turvallisuuden
lisääminen. Armeijalle lisää rahaa ja
ylipäällikölle asiantuntevat neuvonantajat!
Olette varmaankin niin tyhmiä, että teiltä menee
hilseen yli. Neuvo teille: Tunnistatte viisaan ja
älykkään ihmisen siitä, että kaikki tyhmät ovat
liittoutuneet häntä vastaan.
Lukaise uudelleen kirjoitukseni!
En missään kohtaa väitä, että lama oli Esko Ahon
SYY.
Suomen Akatemian tutkimus sen sijaan osoittaa,
että Esko Ahon hallituksen taitamaton politiikka
syvensi lamaa ja hidasti siitä toipumista.
On perin juurin kummallista, että fanaattiset
Keskustan kannattajat eivät vieläkään halua tätä
tunnustaa.
Ilmeisesti annaeliisan sisälukutaidot ovat
jotenkin puutteelliset.
Lukaise kirjoitukseni huolella uudelleen. En
missään vaiheessa esimerkiksi väittänyt laman
olleen Esko Ahon syy. Akatemian tutkimus
kuitenkin osoitti kiistatta, että Esko Ahon
hallituksen toimet syvensivät lamaa ja hidastivat
siitä toipumista.
Se johtui kyvyttömyydestä tai sitten tietoisista
poliittisista valinnoista.
Kenties Esko Ahon ideologiaan kuuluukin jollain
tavalla työttömyyden kasvattaminen. Kukapa tietää
ja Aholta itseltään vastausta on mahdoton saada.
Eletään vieläkin samaa Ahon-Viinasen junailemaa
lamaa.
Todellinen, siivoamaton, työttömyysaste lähentelee
kai edelleen 20 prosenttia. Kun lasket
työttömyydestä kärsivien perheet mukaan, niin
arviolta ainakin kolmasosa kansasta elää edelleen
Ahon-Viinasen lamaa.
Me ollan kaikki sun puolella.
ollaan!
Yksinkertainen. Kai siellä nyt oli muitakin
puolueita! Kokoomus pääsi hallitukseen hiukan
ennen laman alkua, ettei vain olisi osasyyllinen,
kun pääsi toteuttamaan "omaa"
talouspolitiikkaansa? Ja on ollut siellä siitä
lähtien. Ja kuinka ollakkaan, Kokoomuksen
kannattajat ovat tutkitusti olleet tyytyväisimpiä
harjoitettuun talouspolitiikkaan. Ettet nyt vain
syyttäisi väärää puoluetta?
olla väärässäkin, mutta muistaakseni
rahamarkkinat avattiin Holkerin-Liikasen
hallituskaudella ja ilman riittävää
finanssimarkkinoiden valvontaa.
Lainaa sai ja sitä otettiin, kulutus kasvoi
järjettömiin mittasuhteisiin, velkarahalla.
Ahon-Viinasen hallitus ei tainnut kuitenkaan
rohkaista pankkeja tukemaan velkaantuneita
yrityksiä vaan taisivat antaa avoimen shekin
pankeille.
Ahon hallituksen loistava idea oli "avata piikki"
vaikeuksiin joutuneille pankeille ILMAN
MINKÄÄNLAISTA VASTINETTA. Tämän valtuutuksen
turvin pankit hakivat elinkelpoisia yhtiöitä
konkurssiin, kirjasivat taseeseen luottotappion
ja nostivat pankkitukea. Tämän jälkeen pankit
ostivat yrityksen omaisuuden pilkkahintaan
konkurssipesältä ja myivät sen voitolla
eteenpäin. Norjan ja Ruotsin valtiot tukivat
pankkejaan pankkikriisin aikana sijoittamalla
rahaa osakkeita vastaan. Osakkeet myytiin
VOITOLLA pankkien tervehdyttyä.
Lisäksi Ahon hallitus jätti kokonaan tutkimatta
mahdollisuuden tukea vaikeuksiin joutuneita
yrityksiä, jolloin yritykset olisivat
suoriutuneet veloistaan eikä pankeille olisi
tullut luottotappioita. Ahon politiikka
päinvastoin sai aikaan ennennäkemättömän
konkurssiaallon ja työttömyys räjähti käsiin.
Ahon "talousneroutta" kuvaa hyvin sekin, että
synkimmän lamakierteen aikana verotusta
kiristettiin ja korkotasoa hilattiin ylöspäin,
kun muualla maailmassa tehdään täysin päinvastoin.
Kepu pettää aina.
olen itse miettinyt miksi tuettiin
roskapankkejä noin holtittomasti.
olisi voinut antaa heikot pankit mennä nuriin
ja tämän jälkeen valtio olisi voinut
vaikka korvata yksityshenkilöitten talletukset
60%.
olihan demarit mukana hyväksymässä
päätöksiä - pankkitueet olivat niin suuria ettei
Ahon hallitus voinut tehdä sitä ilman
eduskunnan hyväksyntä.
Mutta oppositio oli jo petaamassa seuraavalle
valtakaudelle ilman Ahoa...
Aho oli liian kokematon siihen tehtävään.
Se pankkituki laitetaan yksisilmäisesti Ahon ja
Viinasen syyksi. Totta, että ratkaisussa olivat
mukana eri tahot asiantuntijoineen. Itse asiassa
muut pankit lienevät maksaneet takaisin valtiolle
pankkitukensa paitsi SKOP, jota ei enää ole.
Lisäksi: mitä olisi tapahtunut, jos tukea ei olisi
annettu. Myönnän, ettei minulla ole asiasta
täsmällistä tietoa, mutta olettaisin, että esim.
yksityishenkilöiden se omaisuus, joka oli
pantattuna luottojen vakuudeksi, olisi mennyt
suoralta kädeltä pakkohuutokauppoihin ja muuhun
perintään pilkkahinnoilla realisoitaviksi.
pakolla.
että valtion avulla olisi roskapankit leikattu
pois ilman että suuria vaahinkoja olisi
tullut yksitysihmisille.
tässä maassa ovat nimenomaan tavalliset ihmiset
liian suojaamattomia.
Et ilmeisesti lukenut kommenttiani
otsikolla "unohdit pankkituen", joten kirjaan sen
avainkohdat tähän:
Tottakai rahaliikenne piti pelastaa, mutta sen
olisi voinut hoitaa räjäyttämättä valtion
(=veronmaksajien) kassaa ja päästämättä
työttömyyttä hallitsemattomaan kasvuun.
Ruotsin ja Norjan valtiot tekivät VOITTOA
pelastaessaan vaikeuksiin joutuneet pankkinsa
ottamalla pääomasijoituksien vastikkeeksi
pankkien osakkeita. Pankkien tervehdyttyä ja
niiden osakekurssien noustua osakkeet myytiin
eteenpäin VOITOLLA. Ahon talousnero sensijaan
lapioi pankkien "moolokin kitaan" veronmaksajien
rahaa VASTIKKEETTA.
Tällä pankkituella pankit ajoivat elinkelpoisia
yrityksiä konkurssiin voitontavoittelussaan. (ks.
ed. kirjoitukseni) ja Suomi ajautui
megatyöttömyyteen, jollaista ei teollistuneessa
maailmassa ole koskaan nähty. Kepulaiset
talousnerot eivät tutkineet mahdollisuutta esim.
taata elinkelpoisten yritysten lainoja, vaan
lähtivät "elvyttämään" kiristämällä verotusta ja
nostamalla korkoja (kun muualla maailmassa
tehdään päinvastoin).
Tällä käännöllä täytettiin suursijoittajien
taskut ja laitettiin tavallinen veronmaksaja
vuosikausiksi maksumiehiksi. Kepua se ei
suuremmin häiritse, koska heidän äänestäjänsä
eivät muutenkaan maksa veroja.
Kepu pettää aina.
Tuo ollut Kokoomuksen tavoite, jo ennenkuin he
pääsivät hallitukseen;) Kyllä siellä
keskustaa "kuljetettiin" raskaasti, ja sitä ennen
Demareita tietysti. Mutta äänestäjiä vasta
vietiinkin. Kokoomus ei petä koskaan. Tarkoittaa
siis sitä, että he kertoivat aivan rehellisesti
tavoitteistaan, mutta äänestäjät vain eivät sitä
ymmärtäneet, mistä tietenkään ei Kokoomusta voi
syyttää;) Ei kai sitä äänestysikärajaa muuten
olisi alennettu, ellei olisi
tarvittu "yksinkertaisia" äänestäjiä, joilla ei
ole yleissivistyksestä mitään käsitystä. Muuten
Kokoomus on edelleen hallituksessa, osoittakaa
valitukset sinne, se on oikeampi osoite;)
on päästään laho.
Painukoon nyt sinne Amerikkaan luennoimaan
huuhaataan. Mä olisin muuttanut muualle jos
Ahosta olisi tullut pressa, just ton jutun takia.
Mä en tajua, suomalaiset voi olla niin tyhmää
kansaa, että niin moni kuitenkin äänesti Ahoa,
vaikka se oli aika syyllinen siihen kamalaan
lamaan, josta sai kärsiä monet!!!!
Ne on varmaan ne maajussit, jotka luuli Ahon
tuovan tukea heidän maataloudelleen. Aho sitä,
Aho tätä. Hankkikaa elämä.