Jos kiinnostaa tutustua Ruotsin sosiaalidemokraattien todelliseen olemukseen, kannattaa tutustua Hjalmar Rantasen (1992) Ruotsin avarassa sylissä-kirjaan. Tunnettu ruotsinsuomalainen ay-aktiivi Rantanen paljastaa kirjassa Ruotsin demareiden härskit teot Ruotsin suomenkielisen vähemmistön tuhoamiseksi. Hjalmar Rantanen oli vuosikymmeniä näköalapaikalla. Rantanen toimi lukuisissa tärkeissä tehtävissä ja näki läheltä miten häikäilemättömästi Ruotsin sosiaalidemokratit pettivät ruotsinsuomalaiset.
Nyt samainen Ruotsin demariporukka kritisoi Ruotsidemokraatteja. Kilpailijaansa.
1960-luvun suuri muuttoaalto toi Suomesta runsaasti nuoria työikäisiä suomalaisia, jotka menivät tehdas- ja matalapalkkaisiin palvelutehtäviin. Niinpä suomalaiset työläiset perustivat suomenkielisiä sosiaalidemokraattisia yhdistyksiä eri puolille Ruotsia. Mm. Jyväskylän ystävyyskaupunkiin Eskilstunaan.
Valtakunnan tasolla Ruotsin demareiden emopuolue suhtautui nihkeästi suomalaisiin, eikä ruotsinsuomalaisten sosialidemokraattisia yhdistyksiä koskaan hyväksytty virallisesti osaksi sosialidemokraattista liikettä. Ne eivät saaneet puolueosastojen statusta.Ruotsinsuomalaisten toiminta nähtiin puuhasteluna, joka kanavoi ruotsin kielen oppineita ruotsinkielisten osastojen puolelle sulautumaan.
Tänä päivänäkin Ruotsin työväestö on laajalti ei-ruotsinkielistä,mutta Ruotsin demarit eivät ole muuttaneet politiikkaansa piiruakaan. Ruotsissa työväestön on puhuttava ruotsia Ruotsin demareiden mielestä. Piste! Miten se muka poikkeaa Ruotsidemokraattien linjasta!
Ruotsin sosiaalidemokraattinen puolue ei ajanut työväestön eikä kielivähemmistöjen asiaa. Erityisesti riitely suomenkielisestä koulutoiminnasta repi ruotsalaiset sosiaalidemokraatit ja ruotsinsuomalaisen demariväen kahtia, koska Ruotsin demarit halusivat ajaa alas suomenkielisen koulutoiminnan 1980-luvun lopulla. Näin tapahtuikin. Siksi Ruotsissa ei ole vieläkään suomenkielistä koululaitosta. On vain kouluja joissa osa opetuksesta on suomeksi.
Suomenkielistä opettajakoulutusta ei tietenkään ole. On vain väliaikaisia projekteja. Sellainen on demarien Ruotsi. Ruotsin demareiden solidaarisuus ulottuu maapallon ääriin, mutta ei Ruotsin omiin vähemmistöihin.
Sivuhuomautus: Yhdessä vaiheessa hakeuduin pohjoismaiseen ystävyyskuntatoimintaan. Onhan Eskilstuna Jyväskylän ystävyyskaupunki. Ruotsissa asuneena ihmettelin ääneen, tuloksetta, missä on Eskilstunan suomenkieliset, kun Eskilstunan delegaatioita saapui Jyväskylään. Ystävyyskuntatoiminta Jyväskylän ja Eskilstunan välillä toimi ikäänkuin Eskilstunassa ei olisi suomenkielistä väestöä ollenkaan, vaikka se on suurimpia suomalaiskeskuksia Ruotsissa. Eikä suomi tietenkään ollut tässäkään yhteydessä pohjoismainen kieli. Toiminta oli keskiluokkaista pakkoruotsin edistämistoimintaa. Hyvä ihminen oli se joka osasi parhaiten ruotsia! (Kyllä minä siinä kisassa pärjään kun ruotsi on kakkoskieleni. Kysymys on periaatteesta).
Jk. Suomalaiset osaavat muka ruotsia. Silti Ruotsin tuntemus on äärimmäisen vähäistä. Venäjää osataan vielä vähemmän. Silti Suomessa ollaan muka Venäjä-osaajia, vaikka ei olla edes Ruotsi-osaajia.
http://ryyti.puheenvuoro.uusisuomi.fi
Nyt samainen Ruotsin demariporukka kritisoi Ruotsidemokraatteja. Kilpailijaansa.
1960-luvun suuri muuttoaalto toi Suomesta runsaasti nuoria työikäisiä suomalaisia, jotka menivät tehdas- ja matalapalkkaisiin palvelutehtäviin. Niinpä suomalaiset työläiset perustivat suomenkielisiä sosiaalidemokraattisia yhdistyksiä eri puolille Ruotsia. Mm. Jyväskylän ystävyyskaupunkiin Eskilstunaan.
Valtakunnan tasolla Ruotsin demareiden emopuolue suhtautui nihkeästi suomalaisiin, eikä ruotsinsuomalaisten sosialidemokraattisia yhdistyksiä koskaan hyväksytty virallisesti osaksi sosialidemokraattista liikettä. Ne eivät saaneet puolueosastojen statusta.Ruotsinsuomalaisten toiminta nähtiin puuhasteluna, joka kanavoi ruotsin kielen oppineita ruotsinkielisten osastojen puolelle sulautumaan.
Tänä päivänäkin Ruotsin työväestö on laajalti ei-ruotsinkielistä,mutta Ruotsin demarit eivät ole muuttaneet politiikkaansa piiruakaan. Ruotsissa työväestön on puhuttava ruotsia Ruotsin demareiden mielestä. Piste! Miten se muka poikkeaa Ruotsidemokraattien linjasta!
Ruotsin sosiaalidemokraattinen puolue ei ajanut työväestön eikä kielivähemmistöjen asiaa. Erityisesti riitely suomenkielisestä koulutoiminnasta repi ruotsalaiset sosiaalidemokraatit ja ruotsinsuomalaisen demariväen kahtia, koska Ruotsin demarit halusivat ajaa alas suomenkielisen koulutoiminnan 1980-luvun lopulla. Näin tapahtuikin. Siksi Ruotsissa ei ole vieläkään suomenkielistä koululaitosta. On vain kouluja joissa osa opetuksesta on suomeksi.
Suomenkielistä opettajakoulutusta ei tietenkään ole. On vain väliaikaisia projekteja. Sellainen on demarien Ruotsi. Ruotsin demareiden solidaarisuus ulottuu maapallon ääriin, mutta ei Ruotsin omiin vähemmistöihin.
Sivuhuomautus: Yhdessä vaiheessa hakeuduin pohjoismaiseen ystävyyskuntatoimintaan. Onhan Eskilstuna Jyväskylän ystävyyskaupunki. Ruotsissa asuneena ihmettelin ääneen, tuloksetta, missä on Eskilstunan suomenkieliset, kun Eskilstunan delegaatioita saapui Jyväskylään. Ystävyyskuntatoiminta Jyväskylän ja Eskilstunan välillä toimi ikäänkuin Eskilstunassa ei olisi suomenkielistä väestöä ollenkaan, vaikka se on suurimpia suomalaiskeskuksia Ruotsissa. Eikä suomi tietenkään ollut tässäkään yhteydessä pohjoismainen kieli. Toiminta oli keskiluokkaista pakkoruotsin edistämistoimintaa. Hyvä ihminen oli se joka osasi parhaiten ruotsia! (Kyllä minä siinä kisassa pärjään kun ruotsi on kakkoskieleni. Kysymys on periaatteesta).
Jk. Suomalaiset osaavat muka ruotsia. Silti Ruotsin tuntemus on äärimmäisen vähäistä. Venäjää osataan vielä vähemmän. Silti Suomessa ollaan muka Venäjä-osaajia, vaikka ei olla edes Ruotsi-osaajia.
http://ryyti.puheenvuoro.uusisuomi.fi
Vastaukset 2
Vanhimmat
JOS ITTE ASUISIN RUOTSISSA OLISIN MAAN KANSALAINEN JA MUUTA ÄÄNESTÄISIN MODERTERNA. DEMAREITA JA KESKUSTAA
Kumpa et onneksi ole!!