Kristiinan hallinto ajoi Ruotsin valtakunnan taloudelliseen kriisiin. Pröystäilevä hovielämä nieli valtavasti rahaa, mutta vakavampi syy oli Kristiinan läänityspolitiikka.
Kuningatar Kristiinan nimissä annettiin määräys, jossa määrättiin vangittaviksi kaikki lupakirjatta metsissä asuvat suomalaiset. Myöhemmin annettiin muita käskykirjeitä, joissa suomalaisten pirtit ja viljat määrättiin ilman tuomiota poltettaviksi ja hävitettäviksi.lähde?
Kaskenpolttoa harjoittaneiden Skandinavian metsäsuomalaisten asemaa vaikeutti 1600-luvulla kaskenpolton kieltäminen Ruotsissa ja metsien asuttamisen kieltäminen suomalaisilta. Vuodesta 1641 alkaen vangittiin suomalaisia laumoittain vietäviksi siirtolaisina Ruotsin lyhytikäiseen siirtokuntaan Uuteen Ruotsiin Delaware-joen varrella Pohjois-Amerikassa. Yhdysvaltalaiset tutkijat Terry G. Jordan ja Matti E. Kaups ovat väittäneet kirjassaan The American Backwoods Frontier, että hirsisalvosrakennukset tulivat uudelle mantereelle näiden suomalaissiirtolaisten välityksellä. (wikip.)
Kuningatar Kristiinan nimissä annettiin määräys, jossa määrättiin vangittaviksi kaikki lupakirjatta metsissä asuvat suomalaiset. Myöhemmin annettiin muita käskykirjeitä, joissa suomalaisten pirtit ja viljat määrättiin ilman tuomiota poltettaviksi ja hävitettäviksi.lähde?
Kaskenpolttoa harjoittaneiden Skandinavian metsäsuomalaisten asemaa vaikeutti 1600-luvulla kaskenpolton kieltäminen Ruotsissa ja metsien asuttamisen kieltäminen suomalaisilta. Vuodesta 1641 alkaen vangittiin suomalaisia laumoittain vietäviksi siirtolaisina Ruotsin lyhytikäiseen siirtokuntaan Uuteen Ruotsiin Delaware-joen varrella Pohjois-Amerikassa. Yhdysvaltalaiset tutkijat Terry G. Jordan ja Matti E. Kaups ovat väittäneet kirjassaan The American Backwoods Frontier, että hirsisalvosrakennukset tulivat uudelle mantereelle näiden suomalaissiirtolaisten välityksellä. (wikip.)
Vastaukset 2
Vanhimmat
On totta että lyhyen jakson verran Kristiinan aikana Amerikan siirtomaaalueelleen lähetettiin jossain määrin vankeja, irtolaisia ja "metsäsuomalaisia", siltä osin kuin vapaaehtoisia lähtijöitä ei ollut. Mutta aika nopeasti tilanne valtakunnassa muuttui sellaiseksi että lähtijöitä oli jonoksi asti kun 30 vuoden sodan päättymisen ahdingon jälkeen tuli vielä pari katovuotta.
Metsäsuomalaisia oli siis Ruotsissa paljon. Osa heistä olivat muuttaneet Pohjanlahden yli valtakunnan aikana ja osa oli heimoyhteiskuntaajolta asti siellä pyörineet. Mutta kaskimaat olivat vähenemässä, kun tarvittiin peltoja ja jossain määrin puutavaraa ja kaskijoita oli liian paljon. Metsäsuomalaisiksi laskettiin kaikki kaskenpolttajat ihan kielestään ja alkuperästään riippumatta.Valtakunna syrjäseuduilla kaskenpolttoa jatkettiin edelleen, mutta sielläkin elinkeino oli hiipumassa joten "ylimääräiset" kaksenpolttajat piti jotenkin saada jälleensijoiteuiksi. Eli tässäkään kieli ei ollut lähtökohta, vaan aikansa eläneen elinkeinon harjoittajat.
Kristiinan ajan ahdinko liittyi pikemminkin aateliston eikä kuningashouneen pröystäilyyn. Sodan jälkeen nämä palkittiin valtavilla läänityksillä. Varsinkin syrjäseuduilla läänitysten määrä kasvoi räjähdysmäisesti. Tästä syntyi valtiopäivillä kitkaa säätyjen välillä. Siitä asti meillä oli tilanne jossa kuningashuone liittoutui pikemminkin talonpoikien kuin aristokraattien kanssa, ja aateliston ylimitoitetttuja etuja karsittiin nopeammin kuin monessa muussa Euroopan maassa.
Rakentamamme yhteiskunta on siis pääosin ollut edistyksellinen ja tasa-arvoinen aikaansa nähden. Ja onhan se sitä edelleen vaikka olemmekin jaettuna kahtia nykyään.
Haluatko tietää shokki paljastuksen rautaako?/Pkg/Tapio rautalapio urpon ihailemista Pohjoismaalaisista kuninkaista. Prinsessa Märtha oli naimisissa serkkunsa kanssa vielä 1940-luvulla.