Suomessa vietetään joulun jälkeen viattomien lasten päivää, jolloin muistelemme Herodeksen Bethlehemin seudulla surmauttamia pikkulapsia.
Voisimme oikeastaan aivan yhtä hyvällä syyllä liittää päivään suomalaisten viattomien lasten muistelemisen.
Joka kuukausi lähes jokainen hedelmällisessä iässä olevan nainen jättää munasolunsa kuolemaan antamatta tälle mahdollisuutta hedelmöityä, vaikka tässä maassa olisi pilvin pimein perheitä, jotka kaipaavat omaa lasta hoivatakseen häntä.
Lisääntykää ja täyttäkää maa. Jollette jaksa huolehtia lapsistanne, antakaa heidät niitä haluaville.
Voisimme oikeastaan aivan yhtä hyvällä syyllä liittää päivään suomalaisten viattomien lasten muistelemisen.
Joka kuukausi lähes jokainen hedelmällisessä iässä olevan nainen jättää munasolunsa kuolemaan antamatta tälle mahdollisuutta hedelmöityä, vaikka tässä maassa olisi pilvin pimein perheitä, jotka kaipaavat omaa lasta hoivatakseen häntä.
Lisääntykää ja täyttäkää maa. Jollette jaksa huolehtia lapsistanne, antakaa heidät niitä haluaville.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ehdotan minäkin puolestani Viattomien siittiösolujen päivää pidettäväksi joskus. Viattomia siittiösoluja sentään kuolee miljardikertaisia määriä mitä hurskaimmankin veljen yöllisissä, tahdosta riippumattomissa siemensyöksyissä, salaa peiton alla itse aiheutetuista nyt puhumattakaan, tai rippipapin "voidellessa" lapsia leirillä.
Tähän alle otetaan vastaan listaa niistä uskovaismiehistä, jotka ovat käyttäneet joka ikisen siittiönsä kuten Jumalansa määrää. Olkaapa hyvät ja ilmoittautukaa.
Ja mitähän jumalalla oli mielessä, kun laittoi naisen päästelemään kehostaan keskimäärin yhden munasolun per kuukausi, mutta varasi tätä yhtä munasolua kohden miljardeja siittiöitä, joista vain yksi yhtyy (ehkä)munasolun kanssa, ja muut kuolevat kituliaasti.
Ehdottoamasti tulisi viettää tapettujen siittiöiden muistopäivää. Jos tarkkaa hedelmöityspäivää ei tunneta, voidaan arviolta laskea yhdeksän kuukautta taaksepäin onnekkaan siittiön aikaansaaman lapsen syntymästä.
Ei ole kysymys koko maailman
siittiösoluista
tai hedelmöittymättömistä munasoluista!
Keskustelua on käyty näillä palstoilla
rajatusta asiasta,
eli niistä noin 10 000 jo alkaneesta elämästä,
jotka vuosittain turhaan lopetetaan.
Jokaiselle heistä olisi paikka tässä yhteiskunnassa,
joko omien vanhempien tai ottovanhempien
kasvattamana.
Ei ole kysymys koko maailman
siittiösoluista
tai hedelmöittymättömistä munasoluista!
Lapsia jää syntymättä juuri siksi kun siittön ja munasolun ei anneta kohdata, sama juttu kuin abortissa, ei muutaman viikon ikäinen alkio ole lapsi.
Sinuna ajattelisin ennemmin jo syntyneitä, ilman rakkautta ja hoivaa jääneitä lapsia, ei alkio vielä kärsi kuten nämä lapset.
Jos on laitettu kierukka, niin hedelmöittynyt munasolu ei pysty kiinnittymään kohdun seinämään, tavallaan abortti on sekin.
Luonto on tuhlaavainen, lukemattomat raskaudet päättyvät jo alussa, siksi ihmisille on annettu järki että sitä käytettäisiin.
Rajojahan voi vetää ihan mihin haluaa, mutta tosiasiassa hedelmöitynyt munasolu ei ole yhtään elävämpi tai vähemmän elävä kuin hedelmöitymätönkään. Sitä siis ei voida pitää elämän alkukohtana.
Olivatko keskustelun aloittajat mielestäsi tosissaan? Ihan vakavalla naamalla kirjoitettua tekstiä? Voi sua. Maailmankaikkeus on iloa ja huumoria täynnä. Sääli, etteivät kaikki ymmärrä osallistua siihen. Tosin, kyllä itsellänikin hymy pikkuhiljaa hyytyisi jos joutuisin paneutumaan synkkään kirjaan nimeltään raamattu.
Kuukautiset ovat murha!
Käteenveto on joukkomurha!
Kondomi on joukkotuhoase!
Jokaisella munasolulla on oikeus hedelmöittyä!
Jokaisella siittiöllä on oikeus pamauttaa munasolu paksuksi!
Runkkaamalla tuhoat miljoonia uusia veronmaksajia - jopa Katainenkin itkee...
Rikkaruohojen kitkeminen on rikos elämää vastaan!
Jokaisella horsmalla on oikeus kukkia!
Ruohonleikkuu on rinnastetta joukkoamputaatioon!
Minkä tahansa kasvin hedelmän syöminen on rinnastettava aborttin!
Myös bakteereilla on elämä!
Peseytyminen on kansanmurha!
Suihku on syntiä!
Plakki on siunattua!
P******* on pelastettava!
Ei elämä ala siitä mistä yhteiskunta määrittelee sen vaan siitä kun siittiö pääsee munasolun sisään. Siitä alkaa sen elämä tai mahdollisuus elämään. Sitä tosiaan ihmettelen, että abortin tehneille/kokeneille tai keskenmenon kokeneille ei järjestetä sen kummempaa/parempaa hoitoa, kun miettii millaisia jälkiä se voi jättää naisen sisimpään ja tulevaisuuteen. Musta näitä naisia tulisi kuunnella ja huomioida paremmin yhteiskunnan taholta. Joskus tuntuu, että yhteiskunta hoitaa sen mikä sille on tulevaiuudessa hyödyllistä, jos sitäkään. Siihen aborttilain osaan myös suhtaudun hyvin kriittisesti, jossa voidaan vielä harkita, tahdotaanko lapsi, jos lapsi ei olekkaan täysin normaali tai terve syntyessään. Puhumattakaan vanhempien taloudelliseen tilanteeseen vetoamisesta tai siihen, että mies ei tahtonutkaan ottaa sitä vastuuta, joka tälle kuuluu.
Elämä ei ala ja lopu, vaan muuttaa vain muotoaan. Jokaisessa solussa on elämää, on se sitten minkälaisessa elinkaarensa vaiheessa tahansa.
Ihminen ei ole mikään yksi tai henkilö, vaan vain möykky soluja, jotka ovat jatkuvassa liikkeessä. Vaikka ihmisen sydän pysähtyisi ja hengitys lakkaisi, jatkuu elämä solutasolla.
Mikään ei ole erillään toisesta, olemme kaikki yhtä kaiken kanssa.
Itselläni on ollut kuusi keskenmenoa, enkä tunne tarvitsevani yhteiskunnan varoin kustannettua tukea, enkä muutakaan tukea. Elämässä sattuu ja tapahtuu, ei sen kummempaa.
Jokainen päättää omasta kehostaan, ja jos joku haluaa poistaa sikiön elimistöstään olivat syyt sitten mitkä tahansa, niin se on jokaisen oma asia. Miksi muka miehelle suodaan vapaa irtisanoutuminen lapsestaan, mutta naiselle ei?!
Maailma on pullollaan ihmisiä, ja niistä orpolapsia miljoonittain. Todella naurettavaa on syyllistää abortin tehneitä sillä, että moni haluaisi adoptoida juuri hänen lapsensa. Ne suomalaiset, jotka haluavat VAIN suomalaisia adoptiolapsia, saakin odotella ihan rauhassa.