Tuoreeltaan oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden asunnottomuus lisääntyy pääkaupunkiseudulla. Heitä vastaanottavia kuntia on niin vähän, että osa turhautuu odottamaan ensiasuntoa ja lähtee itsenäisesti pois vastaanottokeskuksista.
"Ikään kuin kokeillaan onnea, löytyisikö asunto omatoimisesti", kertoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Anu Wikman-Immonen .
Seurauksena he harhailevat kaupungista toiseen ja asuvat lähinnä tuttaviensa nurkissa.
Pelkästään Helsinkiin itsenäisesti muuttaneiden määrä on kolminkertaistunut. Viime vuonna 281 onneaan kokeillutta päätyi Helsinkiin. Vuonna 2005 heitä oli vasta runsaat sata. Tulijoista noin 60 prosentilla ei ollut asuntoa muuttohetkellä.
Vertailun vuoksi Helsinki on tänä vuonna järjestänyt kuntapaikan eli käytännössä ensiasunnon vain kahdelle.
Ongelma paisuu, kun asunnottomat lähtevät kiertämään kunnasta toiseen. Kunnilla on velvollisuus järjestää kotouttamispalvelut maahanmuuttajille kolmen vuoden ajan, ja jokainen yllätysmuuttaja on odottamaton lisäkulu.
"Kunnista on tullut huolestuneen sävyisiä viestejä. Ongelmana on, että niissä ei tiedetä etukäteen, keitä kunnan alueelle muuttaa", Wikman-Immonen sanoo.
Tämä näkyy juuri pääkaupunkiseudulla, jonne tullaan muun maan vastaanottokeskuksista talon, töiden ja tuttavien toivossa.
Vakituisen osoitteen puuttuminen voi rajoittaa esimerkiksi terveyspalvelujen saantia, koska maistraatit suhtautuvat eri tavoin asunnottomuuteen.
Toimeentulotukeen kuntalaisen aseman puuttuminen ei vaikuta, jos kunnassa oleskelu on vakituista.
Asiantuntijat arvioivat, että valtion ja kuntien pitäisi katsoa peiliin. Sopivia asuntoja ei ole tarpeeksi, ja viranomaiset ovat ylityöllistettyjä. Byrokraattiseen kierteeseen juuttuminen onkin maahanmuuttajille raskasta.
http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/turvapaikanhakijat_kiertelevat_etsimassa_asuntoa/
"Ikään kuin kokeillaan onnea, löytyisikö asunto omatoimisesti", kertoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Anu Wikman-Immonen .
Seurauksena he harhailevat kaupungista toiseen ja asuvat lähinnä tuttaviensa nurkissa.
Pelkästään Helsinkiin itsenäisesti muuttaneiden määrä on kolminkertaistunut. Viime vuonna 281 onneaan kokeillutta päätyi Helsinkiin. Vuonna 2005 heitä oli vasta runsaat sata. Tulijoista noin 60 prosentilla ei ollut asuntoa muuttohetkellä.
Vertailun vuoksi Helsinki on tänä vuonna järjestänyt kuntapaikan eli käytännössä ensiasunnon vain kahdelle.
Ongelma paisuu, kun asunnottomat lähtevät kiertämään kunnasta toiseen. Kunnilla on velvollisuus järjestää kotouttamispalvelut maahanmuuttajille kolmen vuoden ajan, ja jokainen yllätysmuuttaja on odottamaton lisäkulu.
"Kunnista on tullut huolestuneen sävyisiä viestejä. Ongelmana on, että niissä ei tiedetä etukäteen, keitä kunnan alueelle muuttaa", Wikman-Immonen sanoo.
Tämä näkyy juuri pääkaupunkiseudulla, jonne tullaan muun maan vastaanottokeskuksista talon, töiden ja tuttavien toivossa.
Vakituisen osoitteen puuttuminen voi rajoittaa esimerkiksi terveyspalvelujen saantia, koska maistraatit suhtautuvat eri tavoin asunnottomuuteen.
Toimeentulotukeen kuntalaisen aseman puuttuminen ei vaikuta, jos kunnassa oleskelu on vakituista.
Asiantuntijat arvioivat, että valtion ja kuntien pitäisi katsoa peiliin. Sopivia asuntoja ei ole tarpeeksi, ja viranomaiset ovat ylityöllistettyjä. Byrokraattiseen kierteeseen juuttuminen onkin maahanmuuttajille raskasta.
http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/turvapaikanhakijat_kiertelevat_etsimassa_asuntoa/
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.