Niitä oli paljon. Niin paljon, että monta kertaa olisin lähtenyt, jos sopiva tilaisuus olisi osunut kohdalle. - Muutama päivä sitten tajusin, että ilman vaikeuksia en kasvaisi. - Nyt vaan elän niiden kanssa. Hieman hymyilevämmällä mielellä. Ja vaikeuksia riittää. En vaivaa teitä muita kärsiviä kertomalla joutavanpäiväisistä asioistani, ketä ne kiinnostavat, heh, ei ketään ja hyvä niin. Tsemppiä vaan kaikille : )
vaikeuksia
nainen
1556
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Rupesin vastaamaan kirjoitukseesi, ja huomasin että se olikin kirjoitettu jo 1.5, eikä kukaan ole kommentoinut kirjoitustasi. Kirjoitanpa muutaman rivin vaikka en tiedä vieläkö käyt tätä lukemassa.
Niin, kyllähän se niin on, että ne vaikeudet kasvattaa ihmistä, jokaisen vaikeudesta selviämisen jälkeen ollaan itse kukin vähäsen vahvempia. Mutta ei se mitään suojaa tuo uusia vaikeuksia vastaan, niitä tulee kaikesta huolimatta ja niiden kanssa vaan joutuu elään ja niistä selviään tavalla tai toisella. Joskus tuntuu että yhdelle ihmiselle tulee kohtuuttoman paljon vaikeuksia ja jollekkin ei näytä niitä tulevan ollenkaan. Kai se on sitten niin, että kaikki eivät tässä elämässä kasva ollenkaan ja jotkut kasvavat huomattavasti, jos ottavat joka tilaisuudesta vaarin :-)
Tsemppiä sulle kuitenkin jos vielä käyt tätä lukemassa.