1853-56 käyty Krimin sota eskaloitui, kuten tiedämme Suomenlahdella asti. Englantilaiset tuhosivat Bomarsundin linnoituksen Ahvenanmaalta ja ottivat operaatiossa sotavankeja. Tuohon operaatioon ryhtymisen voisi ymmärtää myös huolena Venäjän mahdollisesta invaasiosta Ruotsiin, siis sen ohella että haluttiin sitoa Venäjän joukkoja pohjoisen Pietarin puolustuksen rintamaan. Bomarsundin polton jälkeen englantilaisten yrittivät Suomen linnan valtausta, mutteivat saaneet puolustusta luhistumaan kovasta tykkitulesta huolimatta. Herää kysymys oliko tarkoituksena miehittää Suomea, jos valtaus olisi onnistunut?
Englantilaisten Suomen miehitys
jyfyo
9371
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Itämeri oli Krimin sodan sivunäyttämö, johon Englannin amiraliteetti antoi paskimmat vielä purjeilla toimivat laivansa.
Bomarsundin valloitus oli lopulta menestys brittiläis-ranskalaiselle joukolle, ja sitä tarjottiin puolisalaa Ahvenanmaan kera Ruotsille joka kuitenkin Venäjän ärsyttämisen pelossa kieltäytyi ottamasta sitä vastaan. Venäjän maaorjapohjainen armeija oli 1800-luvun puolivälissä heikkouden tilassa, ja Krimin sodan päätyttyä Venäjän vetäytymiseen ja häviöön, Venäjä lähtikin heti uudistamaan armeijaansa ja lakkauttamaan maaorjuuttaan.
Viaporia ei yritetty valloittaa. Pohjolan Gibraltarin maine oli suurempi sen todellista kuntoa. Venäläisarvion mukaan valloitus olisi käynyt helposti jos britit olisivat sitä oikeasti aikoneet. He kuitenkin tyytyivät häirintään parin päivän ajan.
Taudit, etenkin kolera harvensivat brittiläis-ranskalaisen laivaston rivejä. Bomarsundin nurkat ovat täynnä heidän joukkohautojaan. Pitkät sotilasleiriajat tuhosivat joukkoa taisteluja pahemmin. Hääppöistä joukkoa ei Suomen valtaamiseen olisi piisannut ellei valtausta olisi yritetty ihan ensimmäiseksi ja ehdottomasti Ruotsin tuella.
Englanti ei olisi lähtenyt Suomea miehittämään. Maa olisi voitu palauttaa Ruotsille.
Itse luon jostain, että briteillä oli ahvenanmaallakin jo höyrykäyttöisiä sota-aluksia.
Kopsasin oheen Suomenlinnan historiasta:
"Keväällä 1855 Wienissä tunnusteltiin rauhaa ja loppua Krimin sodalle, mutta päätöstä ei syntynyt. Suomessa sodanpelkoa sävytti maaliskuussa saapunut yllättävä tieto keisari Nikolain kuolemasta. Venäjän keisarikunnan ja Suomen suuriruhtinaskunnan ottaisi nyt johtoonsa hänen poikansa Aleksanteri II. Sotaan varauduttiin evakuoimalla siviilejä Helsingistä keväästä alkaen. Myös Viaporista muutti perheitä sodan alta.
Alkukesästä käytiin pienimuotoisia taisteluja englantilaisten ja ranskalaisten kanssa pitkin Suomenlahden rannikkoa. Kesäkuun alussa osa länsivaltojen laivastoa asettui Kronstadtin ulkopuolelle patoamaan venäläiset alukset sijoillensa. Tämä lamautti Venäjän Itämeren laivaston koko kesäksi. Odotettu hyökkäys Viaporiin alkoi kaksi kuukautta myöhemmin. Länsivallat asettivat elokuun 6. päivänä seitsemänkymmentäseitsemän alusta noin kolmen kilometrin linjaan Viaporin lähivesille. Vastus oli ylivoimainen verrattuna Viaporin vähäiseen ja heikkoon tykistöön sekä 15 000 miehen armeijaan. Linnoituksen tykkien voima ei riittänyt kantamaan laukauksia vastustajan laivoihin asti, kun taas hyökkäävän laivaston tykit kykenivät helposti pommittamaan Viaporia. Kolmen päivän kuluttua kuului merkkilaukaus varhain aamulla käynnistäen Viaporin pommituksen.
Pommitus kesti keskeytyksettä kaksi vuorokautta. Pian sen alkamisen jälkeen Viaporissa syttyi tulipaloja. Muun muassa neljä ammusvarastoa räjähti Kustaanmiekassa yhtäaikaisesti. Englantilaiset ja ranskalaiset keskittyivät merilinnoituksen tulittamiseen, eivätkä ampuneet Helsinkiin. Elokuun 11. päivän aamuna tykit vaikenivat. Laivat jäivät kuitenkin paikoilleen ja lähtivät vasta kahden päivän kuluttua. Ennen alusten poistumista Helsingissä pelättiin, että liittoutuneet hyökkäisivät kaupunkiin. Hyökkäystä ei kuitenkaan koskaan tullut, kuten ei myöskään maihinnousua merilinnoitukseen. Liittoutuneiden laivastot keskittyivät lähinnä tuhojen aiheuttamiseen linnoituksessa. Viaporin pommituksen päätyttyä Krimin sota oli Suomen osalta ohi."
Tuon perusteella tuntuu kyllä erikoiselta, ettei valtausta suoritettu. Venäläisten huolto Suomen rintamalle ei olisi ollut kummoinen, kun laivayhteydet oli tukittu ja rautatietäkään ei vielä ollut.
"Tuon perusteella tuntuu kyllä erikoiselta, ettei valtausta suoritettu. Venäläisten huolto Suomen rintamalle ei olisi ollut kummoinen, kun laivayhteydet oli tukittu ja rautatietäkään ei vielä ollut. "
Tuo on kyllä totta, sellaista rautatietä ei ollut, joka olisi mahdollistanut suuret venäläisten joukkojensiirrot Suomea puolustamaan tai takaisinvalloittamaan.
Kuitenkin Venäjän pääkaupunki oli tuolloin Pietari. Venäjä tuskin olisi kauaa voinut suvaita brittien koloniaa pääkaupunkinsa esikaupungeissa Karjalankannaksella.
Ja kulkivat ne suuret armeijat menestyksekkäästi (joskin suurin tappioin) Napoleoninkin aikana vaikkei rauteteitä ollutkaan.
OOLANNIN SOTA JA HALKOKARIN KAHAKKA
Vuosisadan puolivälissä tapahtunut Halkokarin kahakka liittyi itämaiseen eli Krimin sotaan, jota Turkki ja sen liitolaiset Ranska ja Englanti kävivät Venäjää vastaan vuosina 1853-1856. Sodan oli aiheuttanut Venäjän laajentumishalu sen pyrkiessä saamaan haltuunsa Turkin salmet ja sitä kautta kulkuyhteyden Välimerelle.
http://www3.kokkola.fi/historia/meresta_noussut_kaupunki/oolannin.htm
Oolannin sodan hävitysretket rannikoillamme pyrkivät häiritsemään laivaliikennettä ja Venäjän ulkomaankauppaa siinä osin tavoitteiltaan onnistuenkin. Maan valloittamiseen maihinnousulla ei sen sijaan pyrittykään.
Tätä samaa tarkoitusperää torjumaan ovat rannikkotykistömme linnakkeetkin rakennettu suurimpien satamakaupunkien edustoille: Pori, Rauma, Turun saaristoväylä, Hanko, Helsinki, Kotka.
Rannikkolinnakkeiden perusajatuksena ei ole ollut torjua vieraan laivaston maihinnousuyritystä Suomeen, vaan suojata kauppasatamia häirinnältä. Normandian maihinnousun kaltaista operaatiotahan tuskin olisi yritetty tehdä vahvimpien rannikkolinnakkeiden kohdalta, vaan niiden heikosti puolustetusta välimaastosta.
Tuskin briteillä tuohon aikaan oli voimia paljoa miehitystä käynnistää Itämerellä jossa oli kuitenkin Venäjän Keisarikunta ja Ruotsi Suomen naapurina. Anglo on kuitenkin mahtava vihollinen. Ei sitä kukaan kiellä. Ei edes venäläinen tai saksalainen!
Brittien siirtomaavalta maailmalla oli 1800-luvun puolivälissä yhä laajenemassa, se on kyllä totta. Ei kuitenkaan tällä ilmansuunnalla:
http://en.wikipedia.org/wiki/File:British_Empire_evolution3.gif
Britit suosivat koloniokseen rannikkokaistaleita "lämpimien vesien" äärellä. Eurooppa katsottiin niin pitkälle valmiiksi jaetuksi, ettei siellä haluttu ärsyttää muita suurvaltoja.
Venäjän kanssa intressit kolahtivat kyllä vastakkain Afganistanin alueella, jota britit lähestyivät Intiasta (ja nykyisestä Pakistanista) käsin ja venäläiset pohjoisesta. Toista Afganistanin kaltaista kiistakapulaa Venäjän kanssa eivät britit varmasti Suomesta kaivanneet. Sitä paitsi Venäjä oli vakiinnuttanut asemansa Suomessa, ja toiseksi todennäköisin Suomen omistaja olisi ollut valmiiksi Ruotsi.
Lisäksi englantilaiselle hallinnolle ei Suomessa ollut "maahankutsujaa", kuten Intiassa keskenään kilpailevat maharadzat olivat olleet.
Ei ne urpot täällä olisi pärjänneet. Täällä oli eri pojat vastassa kun siellä Intian persereiässä!
Niin suomalaiset olivat uskollisia esivallalle, eikä irtautumishaluja Venäjästä vielä tuossa vaiheessa ollut. Sitä osoittaa sekin, että vain parikymmentä vuotta tämän jälkeenhän suomalaiset taistelivat omana kaartinaan venäläisten rinnalla balkanilla turkkilaisia vastaan.