Kirjelmä oikeuskansleri Jaakko Jonkalle
Folktinget keskusteli Kokkolan kysymyksestä vanhemman oikeuskanslerin sihteerin Outi Kostaman kanssa OK-virastossa 2.6.2010 ja luovutti samalla kirjelmän Keski-Pohjanmaan maakunnan ja Kokkolan kaupungin sijoituksesta valtion aluehallinnossa.
Oikeuskansleri
Jaakko Jonkka
Suomen Ruotsalaiset kansankäräjät kääntyvät teidän puoleenne sen johdosta, että Valtiovarainministeriö uudelleen tutkii kaksikielisen Keski-Pohjanmaan ja Kokkolan kaupungin sijoitusta valtion aluehallinnossa. Tämä kysymys on tullut ajankohtaiseksi, siitä huolimatta, että valtioneuvosto asetuksella sääti määräyksen jossa maakunta lasketaan kuuluvaksi samaan toiminta-alueeseen kuin Pohjanmaan maakunta.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on perustuslain 74 § nojalla, ja kuultuaan johtavia hallintoasiantuntijoita, yksimielisesti ottanut kantaa perustuslain 122 § 1. momenttiin, julkilausumassaan valtion aluehallinnon (GrUU 21/2009 rd) muuttamiseksi.
Lausunto sisältää auktoritiivisen tulkinnan 122 § 1. momentin lähtökohtana 17 § 2. momentti, koska kielelliset oikeudet ovat luonteeltaan perusoikeuksia. Tällä tulkinnalla on keskeinen merkitys, koska julkinen taho perustuslain 22 § mukaan ja 122 § 1. momentin tuella pitää katsoa, että suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluita omalla kielellä turvataan samoan perustein.
Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että todellinen tasapuolisuus suomenkielisen ja ruotsinkielisen väestön välillä täytyy taata mm. silloin kun yhteiskunnallista palvelua organisoidaan. Julkisen tahon velvollisuus varmistaa perusoikeudet edellyttää, että valitaan aluejako joka parhaiten huolehtii kielellisistä perusoikeuksista, tapauksissa jos on mahdollista määritellä hallinnollisesti toimiva aluejako useammalla tavalla. Mahdollisuudet saada palveluita omalla kielellään henkilöille jotka kuuluvat kielelliseen vähemmistöön ja jos heidän vaikuttamismahdollisuutensa aluehallinnossa vaarantuvat, varsinkin jos kielellisestä ryhmästä tulee erittäin pieni ryhmä reuna-alueella. Valiokunta toteaa edelleen, että päättäminen aluejaosta valtion aluehallinnossa täytyy perustua asianmukaiseen arvioon päätöksen kielellisistä seurauksista. Päätöksenteko tällä kohtaa on laillisuuden tarkistus, joka perustuu perustuslain 122 § ja 17 § vaatimuksiin.
Kansankäräjät viittaa, että oikeuskanslerin päätöksellä kielellisistä oikeuksista aluehallinnon muutoksissa 30.10.2009 oli ratkaiseva merkitys valmistelulle jatkossa ja valtioneuvoston päättämiselle asiassa. Valtioneuvoston asetukset aluehallintoviranomaisista ja heidän toiminta-alueistaan 20.11.2009 osoittavat, että määräykset seurannaisesti perustuvat perustuslain 122 § ja 17 §.
jatkuu...
Helsinki 2. kesäkuuta 2010
SVENSKA FINLANDS FOLKTING
Anna-Maja Henriksson
puheenjohtaja
Stefan Svenfors
kansankäräjäsihteeri
Kristina Beijar
asiantuntija hallintoasioissa
Folktinget keskusteli Kokkolan kysymyksestä vanhemman oikeuskanslerin sihteerin Outi Kostaman kanssa OK-virastossa 2.6.2010 ja luovutti samalla kirjelmän Keski-Pohjanmaan maakunnan ja Kokkolan kaupungin sijoituksesta valtion aluehallinnossa.
Oikeuskansleri
Jaakko Jonkka
Suomen Ruotsalaiset kansankäräjät kääntyvät teidän puoleenne sen johdosta, että Valtiovarainministeriö uudelleen tutkii kaksikielisen Keski-Pohjanmaan ja Kokkolan kaupungin sijoitusta valtion aluehallinnossa. Tämä kysymys on tullut ajankohtaiseksi, siitä huolimatta, että valtioneuvosto asetuksella sääti määräyksen jossa maakunta lasketaan kuuluvaksi samaan toiminta-alueeseen kuin Pohjanmaan maakunta.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on perustuslain 74 § nojalla, ja kuultuaan johtavia hallintoasiantuntijoita, yksimielisesti ottanut kantaa perustuslain 122 § 1. momenttiin, julkilausumassaan valtion aluehallinnon (GrUU 21/2009 rd) muuttamiseksi.
Lausunto sisältää auktoritiivisen tulkinnan 122 § 1. momentin lähtökohtana 17 § 2. momentti, koska kielelliset oikeudet ovat luonteeltaan perusoikeuksia. Tällä tulkinnalla on keskeinen merkitys, koska julkinen taho perustuslain 22 § mukaan ja 122 § 1. momentin tuella pitää katsoa, että suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluita omalla kielellä turvataan samoan perustein.
Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että todellinen tasapuolisuus suomenkielisen ja ruotsinkielisen väestön välillä täytyy taata mm. silloin kun yhteiskunnallista palvelua organisoidaan. Julkisen tahon velvollisuus varmistaa perusoikeudet edellyttää, että valitaan aluejako joka parhaiten huolehtii kielellisistä perusoikeuksista, tapauksissa jos on mahdollista määritellä hallinnollisesti toimiva aluejako useammalla tavalla. Mahdollisuudet saada palveluita omalla kielellään henkilöille jotka kuuluvat kielelliseen vähemmistöön ja jos heidän vaikuttamismahdollisuutensa aluehallinnossa vaarantuvat, varsinkin jos kielellisestä ryhmästä tulee erittäin pieni ryhmä reuna-alueella. Valiokunta toteaa edelleen, että päättäminen aluejaosta valtion aluehallinnossa täytyy perustua asianmukaiseen arvioon päätöksen kielellisistä seurauksista. Päätöksenteko tällä kohtaa on laillisuuden tarkistus, joka perustuu perustuslain 122 § ja 17 § vaatimuksiin.
Kansankäräjät viittaa, että oikeuskanslerin päätöksellä kielellisistä oikeuksista aluehallinnon muutoksissa 30.10.2009 oli ratkaiseva merkitys valmistelulle jatkossa ja valtioneuvoston päättämiselle asiassa. Valtioneuvoston asetukset aluehallintoviranomaisista ja heidän toiminta-alueistaan 20.11.2009 osoittavat, että määräykset seurannaisesti perustuvat perustuslain 122 § ja 17 §.
jatkuu...
Helsinki 2. kesäkuuta 2010
SVENSKA FINLANDS FOLKTING
Anna-Maja Henriksson
puheenjohtaja
Stefan Svenfors
kansankäräjäsihteeri
Kristina Beijar
asiantuntija hallintoasioissa
Vastaukset 7
Vanhimmat
Valtiovarainministeriö asetti selvityksen 21.1.2010 seuratakseen aluehallinnon muutosta. Tällä oli tehtävänä mm. johtaa selvitystyötä Keski-Pohjanmaan maakunnan sijoittumisesta valtion uudessa aluehallinnossa. Tässä tarkoituksessa asetettiin vielä erillinen työryhmä 15.3.2010 tehtävänä selvittää Keski-Pohjanmaan maakunnan suuntautuminen. Työryhmä selvittää siten mahdollisuutta siirtää Keski-Pohjanmaa samaan toiminta-alueeseen kuin Pohjois-Pohjanmaan maakunta ja Kainuu. Tietojen mukaan tällä työryhmällä ei ole yhtenäinen näkemys siitä kuinka perustuslakivaliokunnan linjanvetoja pitää tulkita kielellisissä perusoikeuksissa ja aluejaossa (sanomalehti Keskipohjanmaa 29.5.2010).
Kansankäräjät näkee vakavasti sen tosiasian, että Valtiovarainministeriön valmistelu Keski-Pohjanmaan maakunnan suuntautumiskysymyksessä on uudelleen aloitettu, huolimatta perustuslakivaliokunnan linjanvedosta ja oikeuskanslerin päätöksestä kysymyksessä. Kansankäräjät painottaa sen tärkeyttä, että kyseinen valmistelu rakentuu aluehallintoviranomaisten kokonaisarviointiin todellisista mahdollisuuksista toimia suomeksi ja ruotsiksi myös pitemmällä aikavälillä. Viranomaisten kyky varmistaa kansalaisten oikeus palveluun suomeksi ja ruotsiksi rakentuu mm. siihen, että ne virkamiehet jotka käsittelevät asiakysymyksiä voivat kommunikoida sekä suomen- että ruotsinkielisten henkilöiden kanssa heidän omalla kielellään. Valmistelun täytyy kunnioittaa sitä periaatetta, että se aluejako joka parhaiten varmistaa kielelliset perusoikeudet valitaan ja, että sen kielellisen vähemmistön täytyy olla riittävän suuri voidakseen saada vaikutusvaltaa uudessa hallinnossa.
Kansankäräjät painottaa, että ruotsinkielisen väestön osuus nykytilanteessa olisi vain 1,3 prosenttia (7.178 kaikkiaan 542.875 henkilöstä), jos Keski-Pohjanmaan maakunta siirretään samaan toiminta-alueeseen kuin Pohjois-Pohjanmaan maakunta ja Kainuu.
Kun on kysymys työsuojelutehtävien vastuualueesta muodostaa ruotsinkielinen väestö ainoastaan 1 prosentin (7.516) kaikkiaan 726.623 henkilöstä) jos maakunta suunnataan pohjoiseen. Syy tähän on, että Pohjois-Suomen aluehallintolaitos käsittelee työsuojelukysymyksiä myöskin Lapin osalta.
Kansankäräjät painottaa, että nämä numerot jo sinänsä osoittavat, että viranomaiset eivät voi ylläpitää kattavaa kielellistä valmiutta ruotsiksi perustuslain määräysten mukaisesti.
Kansankäräjät painottaa vielä yhtä tosiasiaa, että aluehallintouudistus ei ole vaikuttanut ruotsinkielisten asukkaiden kielellisiin oikeuksiin kaksikielisessä Keski-Pohjanmaan maakunnassa ja sama koskee niitä ruotsinkielisiä jotka asuvat suomenkielisessä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Kainuussa ja Lapissa. Sensijaan huononee melkein 6.500 kokkolalaisen ruotsinkielisen perustuslaillinen oikeus palveluun omalla kielellään radikaalisti, siinä tapauksessa jos Keski-Pohjanmaa suunnataan pohjoiseen.
Kansankäräjät viittaa niihin mielipiteisiin joita tässä kirjelmässä on esitetty ja painottaa sen tärkeyden, että perustuslakivaliokunnan tulkintaa perustuslain 122 § ja 17 § osalta sekä oikeuskanslerin päätöstä kunnioitetaan. Kansankäräjät pyytää oikeuskansleria seuraamaan asiaa ja tarttumaan tarvittaviin toimenpiteisiin jos osoittautuu, että ehdotus päätyy ehdotukseen joka poikkeaa aluejaon määräyksistä ja valtioneuvoston aluehallintoviranomaisia koskevista säädöksistä.
Helsinki 2. kesäkuuta 2010
SVENSKA FINLANDS FOLKTING
Anna-Maja Henriksson
puheenjohtaja
Stefan Svenfors
kansankäräjäsihteeri
Kristina Beijar
asiantuntija hallintoasioissa
Taitaa olla melkoinen ristiriita RKP:n ja Folktingetin argumentoinnissa jos aikaisemmin täysin suomenkielisillä alueilla asuneilla ruotsinkielisillä ei ole ollut mitään vaikeuksia saada kielellisiä oikeuksiaan täytetyksi mutta nyt kun Kokkola suuntautuisi pohjoiseen tulisi ongelmia.
"Kansankäräjät painottaa vielä yhtä tosiasiaa, että aluehallintouudistus ei ole vaikuttanut ruotsinkielisten asukkaiden kielellisiin oikeuksiin kaksikielisessä Keski-Pohjanmaan maakunnassa ja sama koskee niitä ruotsinkielisiä jotka asuvat suomenkielisessä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Kainuussa ja Lapissa. Sensijaan huononee melkein 6.500 kokkolalaisen ruotsinkielisen perustuslaillinen oikeus palveluun omalla kielellään radikaalisti, siinä tapauksessa jos Keski-Pohjanmaa suunnataan pohjoiseen."
surujen ajatusmaailmasta kertoo seuraava: että sen kielellisen vähemmistön täytyy olla riittävän suuri voidakseen saada vaikutusvaltaa uudessa hallinnossa.
RKP haluaa aluehallinnon ja kuntarajat aina sen mukaan mistä löytyy heille enemmistö. Piirretään vaikka kartta uudelleen, että se toteutuisi.
ovat salaliitossa valtiota vastaan ja pyrkivät perustamaan oman svenska Finland nimisen itsehallintoalueensa.
Esim. heillä on jo lakisääteinen hallinto alueelle eli svenska Finlands folkting, jota kyseisessä laissa mainita missään kohtaa suomen kielellä
Sellaista kuin Suomen ruotsalaiset kansankäräjät ei ole olemassakaan, joten oikeuskansleri ei voi ottaa kantaa väärennetyllä nimikkeellä kirjoitetuun kirjeeseen.
suomenkieliset jäsenet ymmärtäneet missä mennään vai eivätkö he halunneet ymmärtää etteivät olisi erottuneet "junteiksi" niinkuin sellaisia jotka kyseenalaistavat ruotsinkielisten privilegiot kutsutaan RKP:n piirissä?
Sasi ja Söderman puhuivat pari viikkoa Jonkkaa ympäri asiasta. Selkäranka ei Jonkalla kestänyt svekopaineen edessä.
Saa sellaisen vaikutelman, että vrsinaisen hallituksen rooli on totella Folktingetiä ja RKP:tä. Kukaan ei pane vastaan.