Talvisodan menetykset johtuu osittain kielipoltiikasta, esim. kolmekymmentäluvun lopulla varustautuminen suunnattiin merivoimiin, hankittiin miinalaivat Väinämöinen ja Ilmarinen, sekä kuusi kappaletta sukellusveneitä, muiden merivoimien aseiden lisäksi.
Hankinnat suunnattiiin merivoimille nimenomaan kielipoliittisista syistä, olihan laivastomme täynnä ruotsinkielistä aatelistoa.
Talvisodassa näistä aseista oli varmaan helvetisti hyötyä, meri oli jäässä ja taistelut käytiin Karjalan korvissa syvällä metsässä.
Hankinnat suunnattiiin merivoimille nimenomaan kielipoliittisista syistä, olihan laivastomme täynnä ruotsinkielistä aatelistoa.
Talvisodassa näistä aseista oli varmaan helvetisti hyötyä, meri oli jäässä ja taistelut käytiin Karjalan korvissa syvällä metsässä.
Vastaukset 40
Vanhimmat
No, ainakin Väinämöinen toimi Turussa osana ilmapuolustusta talvisodan aikana. Sen IT ampui vihollisen pommikoneita. Kielipolitiikasta en tiedä.
Aika kallis ilmatorjuntakonekivääri, samalla rahalla niitä olisi saatu kymmeniätuhansia kappaleita rintamalle.
"Talvisodan menetykset johtuu osittain kielipoltiikasta, esim. kolmekymmentäluvun lopulla varustautuminen suunnattiin merivoimiin, hankittiin miinalaivat Väinämöinen ja Ilmarinen, sekä kuusi kappaletta sukellusveneitä, muiden merivoimien aseiden lisäksi."
Aivan pötyä. Nämä hankinnat tehtiin 20-luvun lopulla lähtökohtana merivoimien heikko tilanne, joka johti mm. erään torpedoveneen uppoamiseen myrskyssä. Väinämöinen ja ILmarinen olivat panssarilaivoja eli uivia rannikkopattereita.
"Hankinnat suunnattiiin merivoimille nimenomaan kielipoliittisista syistä, olihan laivastomme täynnä ruotsinkielistä aatelistoa."
Vai niin. Mainitse muutama merivoimissa palvellut aatelinen. Jos heitä armeijassa oli, niin ratsuväessä ja tykistössä joitakin.
Kertoisitko lähteet?
Todettakoon, että vuodesta 1931 toiminut Mannerheimin puolustusneuvosto suuntasi hankinnat nimenomaan maa- ja ilmavoimiin.
Valehtelet siis oikein railakkaasti. Miksi?
esitettyihin kommentteihin? Avaushan oli puhdasta valetta joka kohdassa.
"Talvisodan menetykset johtuu osittain kielipoltiikasta"
Summan murtuminen ruotsinkielisten joukkojen 1. varsinaiseen taisteluun, heidän vaihdettuaan rintamavastuun Oksasen pataljoonalta, on kyllä paljolti kielivähemmistöön kuuluvien kontolla... totta kait kohta joku taas väittää valehtelijaksi, mutta kun Summa murtui Suomen ruotsalaisten kohdalta, niin minkäs voitte!
Mutta kun Valkeasaari murtui suomalaisten kohdalta niin mitä voit.
Mutta kun Kuutterselkä murtui suomalaisten kohdalta niin mitä voit.
Mutta kun Viipuri murtui suomalaisten kohdalta niin mitä voit.
Mutta kun Äyräpää murtui suomalaisten kohdalta niin mitä voit.
Mutta kun Syväri murtui suomalaisten kohdalta niin mitä voit.
"mutta kun Summa murtui Suomen ruotsalaisten kohdalta, niin minkäs voitte! "
Karrankin saivat sinut hiljaaseksi.
!mutta kun Summa murtui Suomen ruotsalaisten kohdalta, niin minkäs voitte!"
Suomenkielisen JR 8:n ryhmitykseen tuli painuma, joka ulottui tukilinjaan. Siinä kohdassa oli myös suomenkielisiä. Sekä Airo että Öhqvist olivat sitä mieltä, että Summa ei koskaan murtunut. Ylivoima pakotti vetämään joukot ensin tukilinlalle, sitten väliasemaan ja lopuksi Viipurin edessä olevaan Taka-asemaan.
Yhtä ruotsinkielistä vajaata pataljoonaa on turha panna syntipukiksi. Tai ketään muutakaan. Pääasema olisi joka tapauksessa murtunut ennen pitkää suunnattoman ylivoiman ja joukkojen väsymyksen takia.
Mutta kun Valkeasaari murtui suomalaisten kohdalta niin mitä voit. Siellähän oli mm. Juva ja se "kaamottavaa höpsis" Hiljan ihailija...
Mutta kun Kuutterselkä murtui suomalaisten kohdalta niin mitä voit. Siellähän se kävi Laguskin kääntymässä ja "paikkailemassa reikiänne"
Mutta kun Viipuri murtui suomalaisten kohdalta niin mitä voit. Tämä on jo naurettavaa: Sanonkin vain yhden nimen Bäckman
Mutta kun Äyräpää murtui suomalaisten kohdalta niin mitä voit. Kukas Äääänruuti se siellä antoi omillekin "ruutia niskaan"...
Mutta kun Syväri murtui suomalaisten kohdalta niin mitä voit. Vai Syväri murtui? Tuo on kyllä ihan uutta jo minullekin.
Olipa helpot arvoitukset poijjilla.
Tässä on kyllä kyse ihan ERI sodasta, sori vaan...
>>olisi joka tapauksessa murtunut ennen pitkää suunnattoman ylivoiman ja joukkojen väsymyksen takia
Valkeasaari= evl.Viljanen JR1. (Juva JR58 oli puolestaan Rajajoen lohkolla)
Kuutterselkä = Maj.Keravuori II/JR53.
Viipuri= Ev.Kemppi 20.Pr
Äyräpää= ErP25
Syväri =Tst.Os 23 =evl.Airila (21.kesäkuuta 1944)
Näinhän se meni.
Juva JR58 oli puolestaan Rajajoen lohkolla => Olikos Otto Liliuskin vielä mukana?
Helge Smedjebacka kertoo Otto Liliuksesta kirjassaan Jääkärikenraalin elämä F. U. Fagernäs 1894-1980 mm. seuraavasti: "Pajari erotti esikuntapäällikköni, everstiluutnantti Liliuksen ja lähetti hänet Karjalan kannakselle. Se matka muodostui onnettomuudeksi Liliukselle, sillä hän menetti jalkansa kesän 1944 kovien taisteluiden aikana." Pajari oli nimittäin niin sanottu "aitosuomalainen", eikä hän voinut sietää "hurreja".
Kuutterselkä = Maj.Keravuori II/JR53. => Eikös se Lagus käynyt paikkaamassa reijät?
Viipuri= Ev.Kemppi 20.Pr => Bä-bä-bä-Bäckman
Äyräpää= ErP25 => Aatu vaihdatti vanhat ukot tilalle viime tipassa, ettei oman porukan maine menisi... ammutti vielä tykistöllä niskaan...
Aunuksessa. Muutenkin ruotsinkielisten upseerien mollaaminen menee taas sekä lapsellisuuksiin että vääristelyihin. Heissä oli koko joukko aivan upseerikunnan parhaimmistoon kuuluvia mm. useita Mannerheim-ristin ritareita. Tykistöjohtajien huippumiehissä taisi olla suorastaan enemmistö ruotsinkielisiä. Sehän oli Nenosenkin äidinkieli.
Koska laivanrakennushan oli sodanjälkeiselle Norjalle ja Suomelle niin huono asia. Ei olisi suomalaisten kannattanut rakentaa U-veneiden prototyyppejä ja norjalaisten pitännyt rakentaa Goya-laivaa. Kyllä ne oli kaukonäköisiä ukkoja jotka laivanrakentamiseen ja laivanmoottoreihin panosti.
Siitä hyötyi ryssäkin.
Suomenlahti tosiaan oli jäässä talvella mutta kesäisin ei ollut. Neuvostoliitolla oli iso Itämeren laivasto siellä valmiina odottamassa. Se oli koko Itämeren suurin. Kriegsmarinella ei ollut Itämerellä niin paljon porukkaa että olisivat voineet sen kanssa kilpailla. Parhaimmat laivat ja U-veneet oli Atlantilla.
Ainakaan laivaston komentaja Väinö Valve ei ollut ruotsinkielinen aatelinen.
oli se, että ilman panssarilaivoja Suomen telakkateollisuus olisi lopullisesti hävinnyt 30-luvun alun lamassa.
Ahvenanmaan kansainvälisen aseman vuoksi se oli äkillisissä sotatapauksissa demilitarisoituna täysin puolustuskyvytön. Yleisenä uhkakuvana oli voimakkaan venäläisen sotalaivastoryhmittymän tunkeutuminen kyseiseen saaristoon mukanaan kuljetuslaivasto, jossa ehkä divisioona jalkaväkeä ja ilmavoimien muodostelmia.Ilman vastatoimia tuo operaatio olisi hyvinkin onnistunut ja saartanut Suomen ja uhkaillut Ruotsia ja muuttanut sodan kulun hyvin radikaalisti ja jopa tuhoisasti.( Merikuljetukset ja suuri osa ulkomaanyhteyksistä poikki ja koko Lounaisrannikko maihinnousu-uhan alla ja pommisateessa koska vihollisen kentät hyvin lähellä mikä merkitsee pientä polttoaine- ja suurta pommikuormaa!)
Tietenkin mitään hyökkäystä ei tapahtunut, mutta oliko sodanjohdollamme varaa olla ennakoimatta ko. tilannetta ja olisiko ennakoimattomuus ollut jopa vastuuttomuutta? Nyt käytössä oli kaksi alusta, jotka olisivat kyenneet nopeasti lähtemään Pansiosta, tuhoamaan heikosti varmistetut maihinnoususaattueet ja jopa nokittelemaan venäläisten raskaimmankin kaluston kanssa.Ainakin niin kauan, että liikekannallepanosuunnitelmissa Ahvenanmaan puolustukseen varatut joukot olisivat ehtineet toiminta-alueelleen.
Laivaston rahoitus taattiin erityisellä lailla ja ei ole mitään takeita, olisiko sama summa ollut käytössä muihin puolustushankkeisiin.
Eiköhän talvisodan menetykset ole yksinomaan venäjänkielisten syytä!
Talvisodan menetykset johtuivat enemminkin siitä kun sen annettiin syttyä. Poliitikot eivät kuunnelleet Mannerheimia, joka varoitti ajautumasta sotatilaan Neuvostoliiton kanssa. Tuntuu että vain hänellä oli täysi ymmärrys siitä mikä olisi sodan lopputulos. Yksi talvisodan ihmeistä oli ehdottomasti myös se, että Suomi ylipäätään kesti yli 3kuukautta tuollaista ylivoimaa vastaan ja säilytti lopulta itsenäisyyden.
Täyttä hulluutta yrittää pitää lihapalasta kiinni kun karhu sitä halajaa......
syttyessä sekä Cajanderin että Niukkasen, kun nämä eivät olleet uskoneet sodan syttymiseen. Silti hallitus ei ryhtynyt mihinkään erityiiin toimiin. Tosin Niukkanen ajoi läpi YH:n Mannerheimin esityksestä. Se pelasti Suomen suoralta miehitykseltä.
Talvisodan syttyessä Marski sitten purki uudellen sappeaan Cajanderiin. Hänen kielenkäyttönsä oli erityisen häijyä silloin, kun hän oli tosissaan vihainen. Tosin Cajander ei ollut sen syyllisempi kuin muutkaan poliitikot. Hänen hallituksensahan ajoi läpi perushankintaohjelman 1938.
syödessä ruokahalu kasvaa.Kukapa sitä olisi silloin 30-luvun lopulla tiennyt milloinka karhun "masu" on täynnä eikä tarvitse lisäravintoa.
"Täyttä hulluutta yrittää pitää lihapalasta kiinni kun karhu sitä halajaa...... "
tarkoita sitä maanpuolustusvihamielistä punamultahallitusta.
"Hänen hallituksensahan ajoi läpi perushankintaohjelman 1938. "
sen kielteisempi tai myönteisempi maanpuolustuksen tarpeille kuin muutkaan. Sillä oli parempi valtion taloustilanne ja lisäksi suurpoliittinen kehitys Euroopassa meni kohti sotaa. Jopa suomalaiset poliitikot alkoivat hieman sitä tajuta. Demaritkin tinkivät kielteisyydestään.
"Ethän sinä nyt vain tarkoita sitä maanpuolustusvihamielistä punamultahallitusta."
Ehkä ei, mutta siinä vaiheessa kun ajat synkkeni, niin olisi vielä ehtinyt ostaa aseita, mutta ei ostettu, ostamista yritettiin vasta siinä vaiheessa kun sota oli jo ovella.
Silloin ei enää kukaan myynyt.
aikaa kun vehkailtiin ja mussuteltiin. Kuinka ihmeessä punamulta olisi kyennyt muutamassa vuodessa korjaamaan kaikki porvarihallitusten virheet.
kiivaimmin vasemmistolaiset. Porvarihallituksilla oli yleensä vähemmistö. Puolustusmenot olivat prosentuaalisesti suuret, mutta tarpeisiin nähden pienet. Lisäksi kanmsantalouden kestokyky oli hyvin heikko 30-luvun puoliväliin. Sotaankaan ei uskottu.
Sotilasstrategisesti raja Karjalan kannaksella oli niin lähellä Leningradia että länsivallat jopa suostuttelivat Suomea tiettyihin myönnytyksiin rajansiirron suhteen. Takuita siitä että "karhun ruokahalu" olisi jäänyt siihen ei tietenkään olisi saatu, varsinkin kun nyt tiedetään Ribbentrop sopimuksen lisäpöytäkirjan sisältö koskien Suomen saattamista NL:n etupiiriin. Lisäaikaa olisimme kuitenkin saaneet ja kun Saksa lopulta pyyhi persettään kaikilla NL:n kanssa tehdyillä sopimuksilla, tuskin olisimme jääneet aivan yksin kuten lopulta tapahtui Talvisodan syttyessä. Varustaumisen suhteenkin poliittinen ilmapiiri Suomessa olisi varmaankin ollut toisenlainen.
koko ajan uutta. Kuten sinä tuossa sanoit, että vasemmistolla oli normaalisti enemmistö Eduskunnassa 20-30-luvulla.Eihän sitä nyt oppositiosta tai vähemmistöhallituksilla kykene edistämään maanpuolustusta. Mutta varmaanki porvareilla vaikeista olosuhteista huolimatta sydän sykki lämpimästi maanpuolustuksen puolesta. Onhan se kaunis ajatuskin lämmittänyt suomalaista korpisoturia hyisellä Talvisodan hangella.
Talvisodan sotureitten puolesta kiitän virallisesti länsiliittoutuneita ja Suomen porvarillisia puolueita kaikesta siitä ”lämpimästä kädestä” mitä me saimme vaikeina aikoina.
"Porvarihallituksilla oli yleensä vähemmistö"
Porvareilla oli eduskunnassa enemmistö, mutta porvarihallitukset olivat yleensä vähemmistöhallituksia. Budjetit olivat siksi kompromisseja ja puolustusrahoista tingittiin kaikissa käsittelyn vaiheissa. Vasemmisto hyväksyi vain supistukset.
Enemmistöhallitukset saivat budjettinsa läpi eduskunnassa, mutta vääntö puolustusrahoista käytiinkin hallituksessa.
Lue esimerkiksi Kari Selenin tutkimus puolustusneuvostosta.
Väärin neuvoteltu, Suomen olisi pitänyt vaan ilmoittaa että se suostuu rajansiirtoon jos saa haluamansa alueen tilalle pohjoisesta, vaikka silloin arvottomana pidetyn Kuolan niemimaan.
Väinämöinen ja Ilmarinen olivat panssarilaivoja, eräänlaisia tykkilauttoja, joilla ei ollut asiaa ulkomerelle. Sukellusveneitä oli 5, niistäkin yksi, Saukko ei ollut sotilaskäytössä Laatokalla vaikka se oli sinne kokonsa puolesta tarkoitettu. On totta, että merivoimiin satsattiin niitä varoja joita olisi pitänyt suunnata Kannaksen puolustukseen.
"Väinämöinen ja Ilmarinen olivat panssarilaivoja, eräänlaisia tykkilauttoja, joilla ei ollut asiaa ulkomerelle. "
Väinämöinen kävi mm. Englannissa kuningas Yrjö V:n kruunajaisisssa. Kyllä ne merikelpoisia olivat.
Panssarilaivat oli tarkoitettu liikkuviksi rannikkolinnakkeiksi eritoten Ahvenanmaan puolustukseen ja maihinnousun torjuntaan etelärannikolle.. Korkea märssy antoi mahdollisuuden tähystää yli saarten.
ne laivat sentään käyneet Tukholmassa ja Lontoossakin ? Kai niillä sentään merelle uskallettiin lähteä, vai oliko ne märssyineen vaarassa kaatua myrskyssä. Ne oli kyllä suunniteltukin saaristokäyttöön tykkejä myöten. Tykit pystyivät ampumaan tarkkaa kaaritulta saaien yli.
kyllä minä tiesin, että Väinämöinen mainitun retken teki, mutta silti niitä ei oltu suunniteltu avomeripurjehdukseen. Niiden rakenne salli liikkumisen matalissa saaristovesissä. Panssarilaivojen painopiste ei suosinut avomerikäyttöä, etenkään voimakkaassa tuulessa. Olisi voinut paatti keikahtaa ympäri.Näin kerrotaan yhdessä monista asiaan liittyvässä kirjassa. Muuten Väinämöisen ja Ilmarisen panssarointikin oli kevyt, vesirajan alapuolella. Säästösyistä. Myös päätykit valittiin aiottua pienikaliipersemmiksi, painon takia. Tulenohjaustorni oli arveluttavan korkea, se aiheutti laivan "kiikkumisen" sillä Englannin vierailullakin, kertoo mukana olija. Muuten ne olivat ajanmukaiset ja hyvin aseistetut laivat. IT- tykit kun vielä vaihdettiin Boforssin tykkeihin niin aseistus oli hyvä.
Ilmarinen ja Väinämöinen olivat sekasikiöitä eli eivät olleet kunnolla mitään; ei taistelulaivoja, eikä panssarilaivoja tai taistelulaivoja. Ne oli luultavasti lähinnä matalassa vedessä uivia tykkilauttoja, jotka oli kevyesti panssaroitu. Ei vajaa 4000 tonnia ole paljon mitään kun suurimmat alukset painoi likimain 10 kertaa enemmän! Yksi pahimmista virheistä lienee ollut diesel-sähköinen voimansiirto, joka tuli älyttömän painavaksi. Samaan aikaan saksalaiset tekivät dieselkäyttöisiä laivoja mekaanisella voimansiirrolla ja sellainen ratkaisu oli valtavan paljon kevyempi. Niklander kertoo upeassa kirjassaan Meidän panssarilaivamme, kuinka tuo sähkögeneraattori - sähkömoottori -pari kahteen kertaan rakennettuna vei laivojen painosta useita satoja tonneja ja se kaikki piti säästää panssaroinnista poissa! Mekaaninen vaihteisto olisi vienyt vain murto-osan tuosta painosta ja valtavasta tilantarpeesta! Olihan kaksi dieselmoottoria muistaakseni "kytketty sarjaan" pyörittämään aina yhtä generaattori-moottori -paria ja siis yhtä potkuria. Kyseinen ratkaisu vei pituussuunnassa tilaa todella paljon. Muistaakseni ainakin reilut 10 metriä ja sama kahteen kertaan laivan perässä molemmin puolin runkoa. Se muutti koko laivan rakenteen perin erikoiseksi. Niklanderin upeassa kirjassa, Meidän panssarilaivamme, on kerrottu molempien laivojen tarkka rakenne ja valmistusvaiheet kymmenin rakennepiirroskuvin. Suosittelen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Panssarilaiva_Ilmarinen
"Liikevoiman antoivat neljä diesel-sähkömoottoria, jotka kehittivät yhteensä 4800 hevosvoimaa"
http://koti.mbnet.fi/karsikas/psl/
http://koti.mbnet.fi/karsikas/psl/html/ilmarinen-kirjallisuus.html
Niklander, Tauno: Meidän panssarilaivamme. Helsinki : T. Niklander, 1996. 290 s.
Tuossa kirjassa on hyvä kuvaus tapahtuneesta:
Heinämies Vilho: Seitsemän minuuttia merellä-kuvaus panssarilaiva Ilmarisen tuhosta (kuvitettu)
wsoy, 1945, 198 s., 1. painos
Tollakin rahalla olisi pitänyt ostaa aikanaan aseita.
älä sekaannu miesten keskusteluun.
Suomen ja Ahvenanmaan puolustamiseen olisi riittänyt järeät rannikkotykki patteristot sekä torpedo- ja miinaveneet. Oli aivan turha laittaa varoja sukellusveneisiin ja panssarilaivoihin.Ennemmin olisi pitänyt tehdä maavoimille konepistooleita ja panssaritorjuntavälineitä ja ostaa enemmän panssarivaunuja.Myös lentokalustoon(pommikoneisiin ja niiden suojaksi hävittäjiin) sekä IT;hen olisi pitänyt satsata paljon enemmän varoja kuin tehtiin.Pärjääminen sodassa olisi tuolloin ollut jo aivan eriluokkaa.