Virkkusen fantasiat eivät saa kannatusta

Kieltenopetuksen lisäys rasittaa kuntien kukkaroa
julkaistu tänään klo 16:55
Kuva: YLE / Jarmo Honkanen


Opetusministeriö valmistelee uutta opetussuunnitelmaa, joka lisäisi muun muassa kielten opetusta pienissä alakouluissa. Päteviä kielenopettajia ei kuitenkaan ole tarjolla kaikille kouluille varsinkaan haja-asutusalueilla.
Perusopetukselle on tekeillä uudet tavoitteet. Opetusministeriön työryhmä on julkistanut esityksen muun muassa uudesta tuntijaosta. Näinä päivinä ministeriössä odotellaan koostetta ehdotuksen kirvoittamista lausunnoista.
Eräs esityksen kiistanalainen kohta on kielenopetuksen aikaistaminen. Toinen pakollinen vieras kieli olisi aloitettava vuotta nykyistä aiemmin, eli kuudennella luokalla pitäisi opiskella jo vähintään kahta kieltä.
Pinta-alaltaan isoissa kunnissa niin sanotun B1-kielen opettajia tarvittaisiin jatkossa isojen yläkoulujen lisäksi myös moniin pieniin alakouluihin. Ehdotuksen tehnyt työryhmä epäilee, että päteviä opettajia ei löydy helposti kaikkialle Suomeen.
Samalla linjalla on Kittilän yläkoulun ja lukion rehtori Eeva Viinamäki-Mäkinen.
- Meidän pitäisi järjestää opetus aineopettajien osalta mahdollisesti kiertävän opettajan avulla, koska luokanopettajillamme ei ole minkäänlaista koulutusta antaa ruotsin kielen opetusta. Olemme omassa lausunnossamme olleet sitä mieltä, että se aiheuttaa aika suuria taloudellisia vaikeuksia kunnalle.
Kakkoset leikkivät vielä
Toinen ongelma harvaan asutuille kunnille on ehdotuksen kohta, jonka mukaan myös ensimmäisen vieraan kielen opetus aloitettaisiin vuotta aiemmin kuin nyt eli viimeistään toisella luokalla.
Työryhmän omankin arvion mukaan pienten kakkosluokkalaisten kielenopetus asettaa suuria haasteita opetusmenetelmille. Kahdeksanvuotiaat eivät pysty itsenäiseen video-opiskeluun eikä pieniä koululaisia voi kuskata tuntikaupalla paikasta toiseen.
Vieraan kielen opiskelu olisi kakkosluokalla vielä lähinnä leikkiä ja laulamista, sanoo Kittilän Kaukosen alakoulun luokanopettaja Marita Seppälä.
- Kakkosluokkalaiset eivät välttämättä kaikki osaa vielä kunnolla lukea ja kirjoittaa, joten varmasti se englanninopetus olisi kakkosella vielä aika lailla leikkimistä. Sehän ei haittaisi mitään, jos kolmannella luokalla olisi kielenopetusta vielä kaksi tuntia, mutta kun kolmannelta luokalta lähtee yksi tunti pois niin ei se opettajana tunnu oikealta ja hyvältä.
Vähimmäiskoko kirjataan asetukseen
Syrjäseutujen kuntia närästää myös esityksen kohta, joka pakottaisi kunnat järjestämään vieraan tai toisen kotimaisen kielen opetuksen aina, jos sen valitsee vähintään 10 oppilasta. Opetusryhmä voi kuitenkin jakaantua pahimmillaan useaan eri kouluun, jotka sijaitsevat kymmenien kilometrien päässä toisistaan.
Rehtori Eeva Viinamäki-Mäkinen pelkää tilannetta, jossa Kittilä joutuisi järjestämään opetusta kolmelle A1-kielen ryhmälle hajallaan eri puolilla kuntaa.
- Englanti menisi varmasti luokanopettajien opettamana, mutta kaikki muut kielet pitäisi järjestää toisella tavalla. Kustannukset nousisivat huomattavasti, ja myös opettajaresurssien osalta saattaa tulla ongelmia.
Perusopetuksen tuntijakouudistuksen poliittinen käsittely alkaa lokakuussa. Valtioneuvosto tehnee päätöksen asiasta alkuvuonna. Mikäli kouluihin päätetään lisätä uusia oppiaineita, eli draamaa tai etiikkaa, perusopetuslakiakin pitää muuttaa."