Lipponen kirjoittaa mm identiteetistä:
"Onko suomalaisilla tässä maailman parhaassa maassa identiteettionglema?
Vahvalla itsetunnolla varustettu suomalainen esiintyisi maailmalla ylpeänä maamme kaksikielisyydestä ja suomenruotsalaisesta vähemmistöstä."
Että mä olisin ylpeä suomenruotsalaisista, on vähän kuin olisin ylpeä koirastani, jonka omistan. Tai Ähtärin eläinpuiston joogaavista karhuista. Identiteettiini ei kuulu koira eikä karhu.
Minusta Lipposen identiteetti on rikki ja hajalla, kuten nykyään sanotaan.
Kuljen maailmalla ylpeänä suomalaisuudestani ja jos Lipposella ei itsellä olisi identiteettiongelmaa, olisi hänkin ylpeä suomalaisuudesta.
"Onko suomalaisilla tässä maailman parhaassa maassa identiteettionglema?
Vahvalla itsetunnolla varustettu suomalainen esiintyisi maailmalla ylpeänä maamme kaksikielisyydestä ja suomenruotsalaisesta vähemmistöstä."
Että mä olisin ylpeä suomenruotsalaisista, on vähän kuin olisin ylpeä koirastani, jonka omistan. Tai Ähtärin eläinpuiston joogaavista karhuista. Identiteettiini ei kuulu koira eikä karhu.
Minusta Lipposen identiteetti on rikki ja hajalla, kuten nykyään sanotaan.
Kuljen maailmalla ylpeänä suomalaisuudestani ja jos Lipposella ei itsellä olisi identiteettiongelmaa, olisi hänkin ylpeä suomalaisuudesta.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Lipponen on iso kasa kävelevää paskaa. hahahah naurattaa aina kun se menee svekko kokouksiin niin on kaikki osallistujia päätä pitempi.
Kirjoittaa mies, joka myy identiteettinsä 8000 eurosta ja yhdestä mitalista...
että svekosäätiöt lahjoivat hänet 8000 eurolla ja Freudenthal -mitalilla.
Itse ulostaisin moisen mitalin päälle.
Lipponen konstaterade att Sfp:s nuvarande ordförande Stefan Wallin är en ”oppivainen mukula”.
http://www.sfp.fi/start/artiklar/article-684-1460-paavo-lipponen-fick-freudenthalmedalj?offset_684=800&categories_684=35
Lipponen itse vahvisti identiteettipuheita olemalla kolmeneljäsosaa ruotsalainen ja puhumalla pohjoismaisesta identiteetistä. Kun kansa ei tätä jaa, mies siis kääntää asian niin, että kansalla on identiteettiongelmia. Hah!
Näihin identiteettiheittoihin on vastattava. En ole nähnyt tuota artikkelia, mutta kertoisin mielelläni Lipposelle, että voi oman identiteettini puitteissa olla mainiosti ylpeä myös suomenruotsalaisista tuttavistani, jotka ovat huipputyyppejä kuten moni muukin tuttuni, olen ylpeä myös monista maahanmuuttajatuttavistani. Mutta identiteettini on suomenkielisen suomalaisen eikä minun tarvitse tavoitella samanlaista identiteettiä kuin näillä suomenruotsalaisilla tuttavillani tai maahanmuuttajatuttavillani tai samanlaista pohjoismaista identiteettiä kuin on skandinaaveilla.
Suomalaisen identiteetti kun rakentuu ihan hienosti omien esivanhempien perinnölle ja omalle maantieteelliselle asemalle Pohjois-Euroopassa golbaalissa maailmassa. Ystävyydellä ja ilman halua ruotia Lipposen identiteettiä, josta hän saa vastata itse. Suomenkielisten ei ole tarvis muokkailla toisten identiteettejä, suomenkielisen on varaa myöntää, että jokaisella on omansa.
Todela Indeed!!
Mitä vikaa on suomalaisuudessa? Vastaa Paavo.
Identiteettiongelma on suruilla, ei suomalaisilla.
Ihme asian vääntäminen päinvastaiseksi!
Ei ole olemassa mitään suomalaisuutta. Me olemme vain itäruotsalaisia.
Pakkoruotsi säilyy Suomessa vain niin kauan kun on tällaisia rahalla ostettavia Lipposia.
Lipponen on pakkoruotsin takuumies ja sitä hän julistaa Suomen Kuvalehdessä SK 38 24.9.2010. Lipposen historiakuva on vääristynyt niin pahoin, että hän jopa ylistää Ruotsin toimia 200 vuotta sitten. "Valtiovallalla oli suuria vaikeuksia arvostaa Ruotsin merkitystä, kun muistettiin Suomen irrottamista Ruotsista 200 vuotta sitten. Joutuminen osaksi Ruotsi 1100 -luvulla oli Suomelle onnenpotku. Suomi kiinnittyi Länsi-eurooppaan ja siten vältimme niin venäläisen kuin saksalais-balttialaisen feodalismin." Paavo unohtaa vain kertoa, että saimme tilalle yli 600 vuotta kestäneen siirtomaaorjuuden Ruotsin taholta!
Koska Lipposen saama 8000 euron lahjus tutkitaan?
Lipponen ei varmasti saanut suotta Freudenthal-mitalia (2007) ja 8000 euroa uunikuivaa rahaa.
RKP naamioi röyhkeästi lahjuksensa "palkinnoiksi" jotka "myönnetään" henkilön jäädessä eläkkeelle tai siirtyessään toisiin tehtäviin, siis yleensä pois päivän politiikasta. Se milloin "palkinto" eli lahjus päätetään maksaa haluttua vastiketta vastaan, tarvitsee perusteellista tutkintaa ja tietenkin todistajia!
Lipposen ansiot Suomen pakkoruotsittamisessa on vertaansa vaillla! Lipponen kielsi senaikaista opetusministeriä Maija Raskia tuomasta yo-ruotsin poistoa käsittelevää lakiehdotusta hallituksen käsittelyyn koska Lipponen oli SOPINUT Ulla-Maj Wideroosin kanssa asiasta. Siis Lipponen ja RKP olivat sopineet asiasta. Sittemmin Lipponen on asettunut näkyvästi pakkoruotsin takuumieheksi ja SvenskaNu -keulakuvaksi. Ikuinen häpeä.
http://www.ts.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2004-04-21,104:2:219437,1:0:0:0:0:0:
http://www.vasabladet.fi/story.aspx?storyID=53642
Mitali myönnetään vuosittain huomattavista henkilökohtaisista ponnisteluista ruotsinkielisen väestön ja ruotsalaisen kulttuurin hyväksi Suomessa. Kun mitali myönnetään katsotaan seuraavat panokset ansioiksi:
1) antaumuksellinen työ joka on hyödyttänyt ruotsalaisuutta Suomessa;
2) työ joka on suunnattu ruotsin kielen vaalimiseen ja käyttöön Suomessa;
3) perusteellinen työ joka on suunnattu erillistä ryhmää kohtaan ruotsinkielisestä väestöstä tai vahvistanut erityistä ryhmäkulttuuria (kulttuurillista, politiittista, alueellista, uskonnollista, ammatillista).
Eniten kummastuttaa että tämän valtakunnallisesti rasistisuudestaan tunnetun henkilön nimissä jaetaan vielä mitaleitakin. Vielä kun sen ovat ottaneet vastaan sellaiset henkilöt kuin Johannes Virolainen (1984) ja Paavo lipponen (2007). Oikeita isänmaan pettureita.
Olen saanut puolueelta kaiken ja RKP:lta loput
TV1:n muistikuvaputken viimeisessä ohjelmajaksossa oli Paavosta juttu, jossa hän vaati 1970 -luvulla Mainos-TV:n toiminnan kieltämistä länsimaisen kulttuurin levittäjänä!
Nyt Paavo kerää kiiltävää rihkamaa palkaksi pahoista töistään:
Paavo Lipponen fuck Freudenthal-medalj 09.06.2007
http://www.sfp.fi/start/artiklar/article-684-1460-paavo-lipponen-fick-freudenthalmedalj?offset_684=800&categories_684=35
http://www.sfp.fi/images/nyhetsarkiv/lipponen.jpg
>Tidigare statsminister och riksdagens talman Paavo Lipponen mottog sfp:s Axel Olof Freudenthal-medalj under öppningen av sfp:s partidag i Vanda på lördagen. Medaljen utdelas för att hedra personer som arbetat för svenskheten i Finland.<
Se on Rkp:n henkisen isän Axel Olof Freudenthalin mukaan nimetty mitali. Freudenthal taas on luonut suomenruotsalaisten rasistisen hengen väittämällä suomenkielisiä alempiarvoiseksi.
Lipponen sai Folktingin kultaisen mitalin. 29.04.2003
Folktingetiltä tunnustusta puhemiehelle
http://www.loviisansanomat.net/paauutiset.php?id=329
http://www.mediapalvelu.info/lovari/images/image.php?id=213
Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen on saanut Folktingetin eli Suomenruotsalaisten kansankäräjien kultaisen ansiomitalin. Mitalin luovutti Folktingetin puheenjohtaja Henrik Lax Loviisassa. Mitalin perusteluissa mainittiin erityisesti Lipposen panos uuden kielilain valmistelussa.
Folktingetin ansiomitali on jaettu vuodesta 1952 lähtien. Se annetaan vuosittain tunnustuksena merkittävästä henkilökohtaisesta panoksesta Suomen ruotsinkielisen väestön ja kulttuurin hyväksi.
Pakkoruotsi säilyy Suomessa vain niin kauan kun on tällaisia rahalla ostettavia matelijoita. Onneksi tuossa listassa ei aivan kaikki olleet sellaisia, vaan Kekkonen saikin rahaa idästä... Kuka noista EI ole paha pakkoruotsittaja? Vinkkinä kerron, että Paavo on...
F O L K T I N G S M E D A L J Ö R E R 1 9 5 2 - 2 0 0 9
http://tinyurl.com/38qm4p6
Paasikivi J.K. president guld 1952
Kekkonen Urho K. president guld 1979
Koivisto Mauno president guld 1991
Rehn Elisabeth försvarsminister guld 1994
Ahtisaari Martti president guld 1998
Halonen Tarja President guld 2002
Lipponen Paavo talman guld 2003
Lax Henrik europarlamentariker guld 2005
Söderman Jacob landshövding brons 1983
Söderman Jacob EU-justititeombudsman silver 1995
Söderman Jacob riksdagsledamot guld 2009
Mielestäni myös Kimmo Sasi (varap. joht. folktinget) olisi tuon hurriprenikan ansainnut! Useimmat noista ovat tietenkin Suomen ruotsalaisten imeliä nuoleskeluyrityksiä. Vrt. Kekkonen, joka oli aito suomalainen.
Rkp:llä on perustuslakivaliokunnassa värisuora - Sasi - Söderman - Henriksson! Muut jäsenet ovatkin heppoisia nyökkylinjaisia.
Lipposesta vielä: Äijä on niin Suomen ruotsalaisuuden läpitunkema, että luuleer ja kehuskelee olevansa peräti ITÄRUOTSALAINEN! Eikä tuo sabvolaisäijä edes häpeä!
Vihreiden Susi-Pulliainen on suomenmielinen ja oululaisena varmasti vastusti svekojen puliveivausta Kokkolan suuntaamisessa etelään.
Mutta ei yksi pääsky kesää tee. Jäi svekojen jyräämäksi.
Lipponen on syntyjään Torniosta.
Lipposen touhu ruotsin kielen puolesta hämmästyttää. Tai ainakin se, ettei muuhun aikaa näytä liikenevän öljyputken lisäksi.
RKP:n lahjusraha himmentää miehen mainetta rutkasti.
tosi paha identiteettiongelma, ei muilla (suomenkielisilläkään) suomalaisilla.
Nettifennolla on vain IKL/AKS-identiteetti, joka on kehityksestä n. 70 vuotta myöhässä.
Nettisvekon mielestä Lipponen on kunnon suomalainen, kun sanoo olevansa 3/4-osaa ruotsalainen. Päälle vielä sanoo, että olisi kauheaa olla täysin suomalainen.
Nettisveko ei voi ymmärtää, että valtaosa aitosuomalaisista pitää tuollaista puhetta järjettömänä suomalaisuuden halventamisena.
Miksi nettisveko ei ymmärrä? Koska nettisveko on samanlainen hyypiö ja kummajainen Suomenmaassa kuin on Lipponen.
Paavo Lipponen Suomen Kuvalehdessä SK 38 24.9.2010
25.9.2010 klo 18:00
Paavo Lipponen: Syntipukin etsintä Suomen kaksikielisyydestä edustaa henkistä taantumaa
http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/paavo-lipponen-syntipukin-etsinta-suomen-kaksikielisyydesta-edustaa-henkista-taantumaa?
Vaikea uskoa, että 2000-luvulla maassamme nostaa päätään kaksikielisyyttä vieroksuva suuntaus. Nyt ei ole kyse vain kansalaisten tunteenpurkauksista, vaan ja ennen muuta poliittisen johdon ja elinkeinoelämän päälliköiden asenteiden ällistyttävästä muutoksesta.
Ennen kuin pääministeri ja Elinkeinoelämän Keskusliitto jatkavat omaksumallaan linjalla, olisi syytä pysähtyä miettimään, millaisella tulella nyt leikitään. Vielä on mahdollista tuoda selkeästi esiin kaksikielisyys ja suomenruotsalaisuus yhtenä Suomen suurimmista voimavaroista.
Euroopan muutoksessa Suomeen on lännestä levinnyt entistä vahvemmin anglosaksinen, paljolti amerikkalaisia trendejä myötäilevä suuntaus. Sen sijaan, että rapakon takaa olisi haettu amerikkalaisen yhteiskunnan parhaita sivistysperinteitä demokratian synnystä lähtien, on tänne kritiikittömästi otettu vastaan kaikki mahdollinen roska. Markkinatalouden omaksumisesta on heilahdettu ahneuden ihannointiin. Jopa suomalaisten kielenkäyttö on muuttunut, ja sitä muutetaan medioissa yhä enemmän alatyylin suuntaan.
Yltiöläntisyyden mukana seuraa historiattomuus. Suomen itsenäisyyden ajan saavutuksia, kuten selviytymistä kylmästä sodasta, väheksytään ja hävetään. Ruotsin ajan merkitys unohdetaan täysin. Valtiovallalla oli suuria vaikeuksia arvostaa Ruotsin merkitystä, kun muistettiin Suomen irrottamista Ruotsista 200 vuotta sitten.
Joutuminen osaksi Ruotsia 1100-luvulla oli Suomelle onnenpotku. Suomi kiinnittyi Länsi-Eurooppaan ja siten vältimme niin venäläisen kuin saksalais-balttilaisen feodalismin.
Kehittyneisyyskuilu Itä- ja Länsi-Euroopan välillä syntyi jo keskiajalla, ja se oli valtava niin taloudellisesti kuin kulttuurisesti. Suomi kehittyi osana Euroopan parhaiten järjestäytynyttä sivistysmaata.
Seuraava onnenpotku saatiin, kun Suomi tuli osaksi Venäjän imperiumia vuonna 1809. Autonomian turvin suomalaiset saivat tilaisuuden nousta kansakuntien joukkoon. Venäjän aikaa on syytä juhlia, mutta samalla pitää tunnustaa se tosiasia, että ehdotus Suomen kansakunnasta lähti Ruotsista ja sen suurimmista läpiajajista useimmat olivat ruotsinkielisiä suomalaisia.
Suomi kesti Venäjän paineen Ruotsin ajan lainsäädännön ja vahvan laillisuuseetoksen turvin.
Kolmas onnenpotku, itsenäisyys, toteutui tilanteessa, jossa sekä Venäjä että Saksa olivat heikkoja. Oli luonnollista, että nationalismi nosti päätään itsenäisyyden alkuaikoina. Demokratia voitti vasta 1930-luvun lopulla, kun äärioikeisto eristettiin. Silloin haudattiin myös välillä vahvana vellonut kieliriita.
Kaikissa näissä vaiheissa Ruotsin merkitys on ollut suuri. Voimme vain kuvitella, mitä olisi tapahtunut, jos Suomelle olisi käynyt toisin. Olisimme parhaassa tapauksessa nyt toipumassa kommunistisen satelliitin asemasta. Olisimme kokeneet Baltian maiden kohtalon, jos tiemme olisi ollut feodalismi ja oikeistodiktatuuri.
Ruotsin yhteydellä oli suuri vaikutus siihen, että itsenäinen Suomi irtautui Saksan vaikutuspiiristä ja omaksui länsimaisen, pohjoismaisen suuntauksen. Sotien aikana ja niiden jälkeen Ruotsi tuki Suomea niin paljon kuin kykeni auttaen hankkimaan meille myötätuntoa lännestä ja ottaen omassa ulkopolitiikassaan huomioon Suomen aseman.
Paavo Lipponen Suomen Kuvalehdessä SK 38 24.9.2010
25.9.2010 klo 18:00
Paavo Lipponen: Syntipukin etsintä Suomen kaksikielisyydestä edustaa henkistä taantumaa
http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/paavo-lipponen-syntipukin-etsinta-suomen-kaksikielisyydesta-edustaa-henkista-taantumaa?
Suomi on maailman paras maa osana pohjoismaista yhteisöä. Ruotsin kielellä ja suomenruotsalaisella väestöllä on maallemme elintärkeä rooli pohjoismaisen yhteyden ylläpitämisessä.
Mikään muu yhteisö ei voi korvata meille tätä suurta etua. Nykyisessä globaalissa tilanteessa tulisi aktiivisesti ajaa pohjoismaisen yhteistyön tiivistämistä, kuten yhteistä edustautumista G20:ssä, jotta välttäisimme marginalisoitumisen.
Nykyisessä maailmantilanteessa ajatukset puhtaasta suomalaisuudesta ja kaunaiset kuvaukset Ruotsin roolista Suomen historiassa kertovat henkisestä taantumisesta. Välillä oli sävelenä ”pure jenkki”, pian ilmeisesti ”pure Suomi”.
Vähemmistöä ja ulkomaalaisia vieroksuvat asenteet nousevat pintaan usein taloudellisessa taantumassa, mutta tässä tapauksessa ongelma on syvemmällä. Onko suomalaisilla tässä maailman parhaassa maassa sittenkin identiteettiongelma?
Vahvalla itsetunnolla varustettu suomalainen esiintyisi maailmalla ylpeänä maamme kaksikielisyydestä ja suomenruotsalaisesta vähemmistöstä. Ne ovat meille suuria valtteja niin taloudellisesti kuin kulttuurisesti. Ruotsinkieliset ovat edelläkävijöitä kansainvälistymisessä, jossa maamme on kaikessa it-huumassa tosiasiassa jäänyt jälkeen.
On käsittämätöntä, että Elinkeinoelämän Keskusliitto esittää luopumista ruotsin kielen pakollisuudesta kouluissa, vaikka sen oman selvityksen mukaan 50 prosenttia jäsenyrityksistä pitää ruotsin kielen taitoa tärkeänä henkilöstön rekrytointiperusteena.
Pääministeri Mari Kiviniemen ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen kiukunpurkaukset ruotsin kieltä ja suomenruotsalaisia kohtaan Keski-Pohjanmaata koskevassa kiistassa merkitsevät poliittisen sivistysperinteen katkeamista.
Kun valtion johtavat poliitikot paljastavat vähemmistövastaiset asenteensa, heidän pitäisi tietää leikkivänsä tulella. Keski-Pohjanmaan siirtäminen Oulun alaisuuteen olisi tehnyt väkivaltaa Kokkolan kaupungille ja seudun elinkeinoelämälle, jonka suuntaus on selkeästi etelä ja lähirannikko. Alueen ruotsinkielisten nöyryyttäminen oli vain näkyvin toimintatapa yrityksessä käyttää epädemokraattista maakuntahallintoa hyväksi.
Jos vähemmistön vähättelyä ja nimittelyä rohkaistaan korkealta tasolta, leviävät nämä asenteet helposti yhä laajemmalle. Suomenruotsalainen vähemmistö voi silloin alkaa tuntea asemansa oikeasti ahdistetuksi. Tähän maallamme ei ole varaa. Jos ruotsinkielinen nuorisomme alkaisi pelätä tulevaisuutensa puolesta ja muuttaisi joukolla ulkomaille, olisi se Suomelle katastrofaalinen menetys.
Teksti Paavo Lipponen
Kirjoittaja on entinen pääministeri (sd) ja ja Svenska nu -verkoston puheenjohtaja.
Kuvitus Outi Kainiemi