Usko on toimintaan johtava voima. Kirjasta "Evankeliumin periaatteet":
"Usko Herraan Jeesukseen Kristukseen on evankeliumin ensimmäinen periaate. Se on hengellinen lahja, ja se on pelastuksellemme välttämätön. Kuningas Benjamin julisti: ”Pelastus ei tule kenellekään – – paitsi parannuksen ja uskon kautta Herraan Jeesukseen Kristukseen” (Moosia 3:12). Usko on sellaisen toivomista, ”mikä ei näy mutta on totta” (ks. Alma 32:21; ks. myös Hepr. 11:1). Usko on toiminnan ja voiman periaate, joka motivoi jokapäiväisiä toimiamme. Tutkisimmeko ja oppisimmeko, ellemme uskoisi, että voimme saada
asioiden hyväksi, joita toivomme, vaikka emme näe lopputulosta. Se on uskoa. (Ks. Hepr. 11:3.) Monissa pyhien kirjoitusten kertomuksissa kerrotaan, kuinka uskon voimalla on saavutettu suuria asioita. Uskon turvin Nooa rakensi arkin ja pelasti perheensä vedenpaisumukselta (ks. Hepr. 11:7). Mooses halkaisi Punaisenmeren
vedet (ks. Hepr. 11:29). Elia anoi tulta alas taivaasta (ks. 1. Kun.18:17–40). Nefi anoi nälänhätää (ks. Hel. 11:3–5). Hän pyysi myös Herraa lopettamaan nälänhädän (ks. Hel. 11:9–17). Meriä on tyynnytetty, näkyjä avautunut ja rukoukset saaneet vastauksen uskon voimasta. Kun tutkimme tarkoin pyhiä kirjoituksia, huomaamme, että usko on sielussamme oleva voimakas vakaumus totuudesta, joka saa meidät tekemään hyvää. Se herättääkin meissä kysymyksen: Kehen meidän pitäisi uskoa?
Miksi meidän tulee uskoa Jeesukseen Kristukseen?
Uskomme tulee keskittyä Herraan Jeesukseen Kristukseen. Usko Jeesukseen Kristukseen tarkoittaa sitä, että luotamme Häneen niin paljon, että tottelemme Häntä kaikessa, mitä Hän käskee. Kun uskomme Jeesukseen Kristukseen ja meistä tulee Hänen kuuliaisia opetuslapsiaan, taivaallinen Isä antaa anteeksi syntimme ja valmistaa meitä palaamaan luokseen. Apostoli Pietari saarnasi, että ”mitään muuta nimeä, joka meidät
pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla” (Ap. t. 4:12; ks. myös Moosia 3:17). Jaakob opetti, että ihmisillä täytyy olla täydellinen usko ”Israelin Pyhään [ Jeesukseen Kristukseen], tai
muuten heitä ei voida pelastaa Jumalan valtakuntaan” (2. Nefi 9:23). Uskomalla Vapahtajaan ja tekemällä parannuksen me saamme Hänen sovituksensa täysin voimaan elämässämme. Usko voi antaa myös voimaa
voittaa kiusaukset (ks. Alma 37:33). Emme voi uskoa Jeesukseen Kristukseen uskomatta myös taivaalliseen
Isäämme. Jos uskomme Heihin, uskomme myös, että Pyhä Henki, jonka He lähettävät, opettaa meille kaikkea totuutta ja lohduttaa meitä."
Usko ilman tekoja on kuollut. Uskonnollinen usko on jotain aivan muuta kuin totena pitämistä. Paljon tulee väärinkäsityksiä arkielämän uskon ja uskonnollisen uskon sekoittamisesta. On niillä yhteistäkin, mutta uskonnollinen usko kohdistuu arjen tuolle puolen,
"Usko Herraan Jeesukseen Kristukseen on evankeliumin ensimmäinen periaate. Se on hengellinen lahja, ja se on pelastuksellemme välttämätön. Kuningas Benjamin julisti: ”Pelastus ei tule kenellekään – – paitsi parannuksen ja uskon kautta Herraan Jeesukseen Kristukseen” (Moosia 3:12). Usko on sellaisen toivomista, ”mikä ei näy mutta on totta” (ks. Alma 32:21; ks. myös Hepr. 11:1). Usko on toiminnan ja voiman periaate, joka motivoi jokapäiväisiä toimiamme. Tutkisimmeko ja oppisimmeko, ellemme uskoisi, että voimme saada
asioiden hyväksi, joita toivomme, vaikka emme näe lopputulosta. Se on uskoa. (Ks. Hepr. 11:3.) Monissa pyhien kirjoitusten kertomuksissa kerrotaan, kuinka uskon voimalla on saavutettu suuria asioita. Uskon turvin Nooa rakensi arkin ja pelasti perheensä vedenpaisumukselta (ks. Hepr. 11:7). Mooses halkaisi Punaisenmeren
vedet (ks. Hepr. 11:29). Elia anoi tulta alas taivaasta (ks. 1. Kun.18:17–40). Nefi anoi nälänhätää (ks. Hel. 11:3–5). Hän pyysi myös Herraa lopettamaan nälänhädän (ks. Hel. 11:9–17). Meriä on tyynnytetty, näkyjä avautunut ja rukoukset saaneet vastauksen uskon voimasta. Kun tutkimme tarkoin pyhiä kirjoituksia, huomaamme, että usko on sielussamme oleva voimakas vakaumus totuudesta, joka saa meidät tekemään hyvää. Se herättääkin meissä kysymyksen: Kehen meidän pitäisi uskoa?
Miksi meidän tulee uskoa Jeesukseen Kristukseen?
Uskomme tulee keskittyä Herraan Jeesukseen Kristukseen. Usko Jeesukseen Kristukseen tarkoittaa sitä, että luotamme Häneen niin paljon, että tottelemme Häntä kaikessa, mitä Hän käskee. Kun uskomme Jeesukseen Kristukseen ja meistä tulee Hänen kuuliaisia opetuslapsiaan, taivaallinen Isä antaa anteeksi syntimme ja valmistaa meitä palaamaan luokseen. Apostoli Pietari saarnasi, että ”mitään muuta nimeä, joka meidät
pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla” (Ap. t. 4:12; ks. myös Moosia 3:17). Jaakob opetti, että ihmisillä täytyy olla täydellinen usko ”Israelin Pyhään [ Jeesukseen Kristukseen], tai
muuten heitä ei voida pelastaa Jumalan valtakuntaan” (2. Nefi 9:23). Uskomalla Vapahtajaan ja tekemällä parannuksen me saamme Hänen sovituksensa täysin voimaan elämässämme. Usko voi antaa myös voimaa
voittaa kiusaukset (ks. Alma 37:33). Emme voi uskoa Jeesukseen Kristukseen uskomatta myös taivaalliseen
Isäämme. Jos uskomme Heihin, uskomme myös, että Pyhä Henki, jonka He lähettävät, opettaa meille kaikkea totuutta ja lohduttaa meitä."
Usko ilman tekoja on kuollut. Uskonnollinen usko on jotain aivan muuta kuin totena pitämistä. Paljon tulee väärinkäsityksiä arkielämän uskon ja uskonnollisen uskon sekoittamisesta. On niillä yhteistäkin, mutta uskonnollinen usko kohdistuu arjen tuolle puolen,
Vastaukset 9
Vanhimmat
hyvin kirjoitit!
Miten voimme vahvistaa uskoamme Jeesukseen Kristukseen?
Ote "Evankeliumin periaatteet" -kirjasta:
"Koska tiedämme ne monet siunaukset, jotka tulevat, kun osoitamme uskoa Jeesukseen Kristukseen, meidän tulee pyrkiä kasvattamaan uskoamme Häneen. Vapahtaja on sanonut: ”Jos teillä olisi uskoa edes sinapinsiemenen verran, – – mikään ei olisi teille mahdotonta” (Matt. 17:20). Sinapinsiemen on hyvin pieni, mutta siitä kasvaa suuri puu.
Kuinka voimme vahvista uskoamme? Samalla tavoin kuin vahvistamme tai kehitämme mitä tahansa taitoa. Kuinka kehitämme taitojamme veistämisessä, kutomisessa, maalaamisessa, ruoanvalmistuksessa, saviesineiden tekemisessä tai tai jonkin soittimen soittamisessa? Opiskelemme ja harjoittelemme ja teemme työtä sen hyväksi. Niin tehdessämme me kehitymme. Samoin on uskon laita. Jos haluamme vahvistaa uskoamme Jeesukseen Kristukseen, meidän täytyy tehdä työtä sen hyväksi. Profeetta Alma vertasi Jumalan sanaa siemeneen, jota meidän täytyy uskollamme hoivata:
'Mutta katso, jos te heräätte ja herätätte kykynne, jopa niin että kokeilette sanojani, ja osoitatte vähäsen uskoa, niin, vaikka ette voisi enempää kuin haluta uskoa, antakaa tämän halun tehdä työtä itsessänne, kunnes uskotte sillä tavalla, että voitte antaa sijaa osalle sanoistani. Nyt vertaamme sanaa siemeneen. Nyt, jos te annatte sijaa, niin että sydämeenne voidaan kylvää siemen, katso, jos se on oikea siemen eli hyvä siemen, jos te ette epäuskollanne heitä sitä pois, niin että vastustatte Herran Henkeä, katso, se alkaa paisua teidän rinnassanne; ja kun te tunnette nämä paisumisen liikkeet, te alatte sanoa itseksenne: Tämän täytyy olla hyvä siemen, eli sanan täytyy olla hyvä, sillä se alkaa avartaa sieluani; niin, se alkaa valaista ymmärrystäni
– –.
Nyt, katso,eikö tämä lisäisi uskoanne? (Alma 32:27-29)'
Voimme siis saada lisää uskoa Jumalaan noudattamalla meissä olevaa halua uskoa Häneen."
Minusta on uskomatonta, että usko voisi siirtää vuoria tai että voisi kävellä esim. veden päällä. Tällaista pyhissä kirjoituksissa kuitenkin kerrotaan tapahtuneen. Luin jokin aika sitten tapauksen Tyynenmeren saarilta. Siellä kahdella lähetyssaarnaajalla ei olut venettä mennä toiseen saareen, jossa tarvittiin välttämättä apua. Toisella lähetyssaarnaajista oli sellainen usko, että hän ja hänen toverinsa kävelivät sinne veden ulottuessa vain puoleen sääreen. Tässä uskon kautta pystyttiin toimimaan vastoin luonnonlakia, mutta nähdäkseni Herra toimiin yleensä luonnonlakien mukaan. - Uskomatontako? Niin minustakin, jos luonnonlaki voitetaan, mutta minulla ei taidakaan olla uskoa ainakaan kokonaisen sinapinsiemen verran. Hyvä, että sentään vähän - ja sekin on paljon ainakin siihen katsoen, miten paljon se on vaikuttanut elämääni.
Miten usko Kristukseen eroaa uskosta Joseph Smithiin?
Miten usko Kristukseen eroaa siitä, että pitää Pietaria Hänen kutsumanaan ja valtuuttamanaan alkukirkon johtajana?
Kristukseen uskominen ei sitä edellytä. Vaikka edellyttäisikin, se ei edellytä Joseph Smithiin uskomista.
tarvitse uskoa Joseph Smithiin hänhän on ihan varmasti ollut olemassa. Todisteet ovat vain 200 v vanhoja!
Hänen oppiinsa uskomisesta tietenkin on kysymys. Siis polyteismi, taika-alusvaatteet, veren hikoilu,...
Jeesus ei ole ihan varmasti ollut olemassa, ja siksi Häneen pitää uskoa.
Sinun usko on sokeaa lammasmaista seuraamista ilman omaa pohdintaa... No, kait se on sinulle parasta, että joku muu tekee pohdinnan puolestasi...?