Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Tampereen putschi

    Leino Pentzin kertoo kirjassaan Kalevankankaan hautausmaasta Tampereella 1918.

    ....
    Tulimme kiertokulullamme aukealle, hautausmaan itäosaan. Siellä häämöitti jotain tummaa, kuten pitkä pino. Menimme lähemmäksi. Se oli ruumispino. N. 100 metrin pituinen se oli ja paikoin metrin korkuinen. Siinä oli punaisten ruumiita. Näkyi halaistuja päitä, joista aivot olivat esillä. Siinä oli nuoria miehiä, joiden valkoiset ehyet hampaat loistivat avoimista suista. Siinä näkyi kasvoja, joihin paheet ja raakuus elämässä olivat merkkinsä painaneet. Mutta oli sellaisiakin, joiden kauniilla kasvoilla syvä rauha lepäsi. Oli alastomiakin ruumiita. Toiset olivat häikäisevän valkeita, toiset mustia, sinisiä tai kellertäviä väriltään. Oli sairaaloissa kuolleita, joilla oli vielä siteet jäljillä. Joukossa oli naissotilaitakin.
    Kaamealta näytti nuori raakapiirteinen mies, jonka kasvoilla asui kuoleman kauhu ja kohotetut kädet olivat jäykistyneet ristiin. Oliko hän rukoillut Jumalaa vai surmaajaansa?
    No niin! Siinä oli sodan kauhujen kuva. Kenekään maalarin sivellin ei ole vielä sotaa kuvannut eikä kenenkään kirjailijan kynä. Sitä ei voida kuvata, sitä voidaan ainoastaan tuntea, nähdä ja elää.
    Siinä oli punakaartilaisuuden pellon satoa. Rikoksilla kylvetty oras oli tuleentunut. Vuoden ajan oli jokainen rikos ollut luvallinen, kunhan se kohdistui 'porvareihin'. Oikeuden voima oli ollut vangittu. Jokainen hulikaani luuli saavansa tehdä mitä hyvänsä, ilman edesvastuuta, ilman rangaistusta, kunhan 'jäsenkirja' oli taskussa. Nyt oli tilinteon päivä hirmuisena tullut. [- - ]

    [Lähde: Leino Pentzin, Vapautussodan muistoja, s. 27, Pohjolan Kustannus-Osakeyhtiö, Oulu 1918.]


    Leino Pentzin ei ollut koko sisällissotaa pohjois-pohjalaisten mukana. Hän sairastui - omien sanojensa mukaan, koska vanhemman lukumiehen kunto kun ei kestänyt nuorempien mukana - ja oli välillä toipumislomalla Oulussa. Hänellä oli myös mahdollisuus poiketa Tampereelle heti valtauksen päätyttyä. Ohessa lyhyt lainaus siitä, mitä hän kertoo kirjassaan Kalevankankaan hautausmaasta.

    Kari Tapani Koskelan Kotisivu

    http://personal.inet.fi/koti/kkoskela/index.htm

    http://personal.inet.fi/koti/kkoskela/pentzin.htm
    2201
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    Ruotsalainen prikadi siis ahkeroi kovasti...

    http://www.jormanmaailma.fi/index.php?juttuId=jutut/vapaussota 1918/olofpalme.htm&menuId=vapaussota 1918


    http://www.vapaussota.com/taistelut/kalevankangas.html

    http://www.uta.fi/koskivoimaa/valta/1918-40/1918viikko12.htm


    2.6.2009 TV2 klo 22:05 tuli uusintana karu ohjelma vuoden 1918 tapahtumia käsitellen. Ruotsalainen prikaati kertoo tarinan Tampereen taisteluihin osallistuneesta, noin 300:n ruotsalaisen vapaaehtoisen lahtarilaumasta, josta valokuvia otti kuulemma tuntemattomaksi jäänyt kuvaaja.

    Kuvassa vilahtaa mitä todennäköisimmin tämä sama mies, Conrad Carlsson, joka kirjoitti kirjan Ruotsin Tuntematon sotilas. Kirjassaan hän vakuuttaa kuinka ei ampunut ketään suomalaista, mutta TV dokumentissa kerrotaan ihan jotain muuta. Tampereella tehtiin raaka putsinkin ja siihen ottivat osaa innokkaimmin juuri ruotsalaiset. Hehän menettivät noin 30 toveriaan kaatuneina rynnäköidessään päin punaisten konekiväärejä suoraan aukean yli. Kirjassa on kuva josta hänet tunnistaa.

    Carlsson Conrad: Ruotsin tuntematon sotilas, Otava, 1937, 241 s.

    Taannoin tuli TV-dokumentti samasta aiheesta eli 2.6.2009 TV2 klo 22:05
    Ruotsalainen prikaati, Suomen kohtalon hetkiä. Sisällissodassa 1918 valkoisten puolella taisteli myös ruotsalainen prikaati. Sen sotatie oli lyhyt ja verinen. Tekijät Tapani Itäranta ja Robert Alftan.

    ---

    Ruotsin Tuntematon Sotilas -kirja kertoo noista Tampereen tapahtumista hyvin sievistellyn version.
    Kirja on vuodelta 1937 ja Otava tietenkin kustantajana. Suomen Tuntemattomasta sotilaasta Linnan tekemänä ei tuolloin ollut hajuakaan. Siinäpä on kirjaa kerrakseen ja nyt viimeistään loppuu puheet olemattomista ruotsalaisista sotasankareista.

    Tuossa kirjassa, Ruotsin Tuntematon Sotilas, Conrad Carlsson 1937 Otava, kerrotaan näin:

    "Tietooni ei ole tullut yhtäkään tapausta, jossa ruotsalaiset olisivat osallistuneet suomalaisten teloituksiin"

    Alkuteos on OKÄND SVENSK SOLDAT, Conrad Carlsson

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    1918 kirjoitti:

    Leino Pentzin kertoo kirjassaan Kalevankankaan hautausmaasta Tampereella 1918.

    ....
    Tulimme kiertokulullamme aukealle, hautausmaan itäosaan. Siellä häämöitti jotain tummaa, kuten pitkä pino. Menimme lähemmäksi. Se oli ruumispino. N. 100 metrin pituinen se oli ja paikoin metrin korkuinen. Siinä oli punaisten ruumiita. Näkyi halaistuja päitä, joista aivot olivat esillä. Siinä oli nuoria miehiä, joiden valkoiset ehyet hampaat loistivat avoimista suista. Siinä näkyi kasvoja, joihin paheet ja raakuus elämässä olivat merkkinsä painaneet. Mutta oli sellaisiakin, joiden kauniilla kasvoilla syvä rauha lepäsi. Oli alastomiakin ruumiita. Toiset olivat häikäisevän valkeita, toiset mustia, sinisiä tai kellertäviä väriltään. Oli sairaaloissa kuolleita, joilla oli vielä siteet jäljillä. Joukossa oli naissotilaitakin.
    Kaamealta näytti nuori raakapiirteinen mies, jonka kasvoilla asui kuoleman kauhu ja kohotetut kädet olivat jäykistyneet ristiin. Oliko hän rukoillut Jumalaa vai surmaajaansa?
    No niin! Siinä oli sodan kauhujen kuva. Kenekään maalarin sivellin ei ole vielä sotaa kuvannut eikä kenenkään kirjailijan kynä. Sitä ei voida kuvata, sitä voidaan ainoastaan tuntea, nähdä ja elää.
    Siinä oli punakaartilaisuuden pellon satoa. Rikoksilla kylvetty oras oli tuleentunut. Vuoden ajan oli jokainen rikos ollut luvallinen, kunhan se kohdistui 'porvareihin'. Oikeuden voima oli ollut vangittu. Jokainen hulikaani luuli saavansa tehdä mitä hyvänsä, ilman edesvastuuta, ilman rangaistusta, kunhan 'jäsenkirja' oli taskussa. Nyt oli tilinteon päivä hirmuisena tullut. [- - ]

    [Lähde: Leino Pentzin, Vapautussodan muistoja, s. 27, Pohjolan Kustannus-Osakeyhtiö, Oulu 1918.]


    Leino Pentzin ei ollut koko sisällissotaa pohjois-pohjalaisten mukana. Hän sairastui - omien sanojensa mukaan, koska vanhemman lukumiehen kunto kun ei kestänyt nuorempien mukana - ja oli välillä toipumislomalla Oulussa. Hänellä oli myös mahdollisuus poiketa Tampereelle heti valtauksen päätyttyä. Ohessa lyhyt lainaus siitä, mitä hän kertoo kirjassaan Kalevankankaan hautausmaasta.

    Kari Tapani Koskelan Kotisivu

    http://personal.inet.fi/koti/kkoskela/index.htm

    http://personal.inet.fi/koti/kkoskela/pentzin.htm

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu