Oma vaalipiiri johtaisi poliittiseen kuihtumiseen
Populismia ja poliittista hajottamista pitää estää muilla menetelmillä kuin äänikynnyksillä jotka uhkaavat kokonaisen kieliryhmän vaikutusvaltaa.
Tutkija Kimmo Grönlundin tarkoitus on hyvää tarkoittava. Hänen palopuheensa omasta vaalipiiristä ruotsinkielisille täytyy nähdä suunniteltua vaaliuudistusta vastaan joka voi saada dramaattiset vaikutukset tulevaan, suomenruotsalaiseen parlamentaariseen vaikutusvaltaan (Vbl 23.9).
Uudistus jossa poistetaan nykyinen vaalipiirijako ja jossa siirrytään kolmen prosentin äänikynnykseen uhkaa tulevaisuudessa, ei vain RKP:n vaan koko kieliryhmän edustuksen eduskunnassa. Erillinen ruotsalainen vaalipiiri takaisi tietyn määrän paikkoja. Mutta heikkous Kimmo Grönlundin päätelmässä on millä tavoin ruotsinkieliset määritellään. Kaikkien kaksikielisten joilla suomi on äidinkielenä ja kaikkien ulkomaista alkuperää olevien äänioikeutettujen pitäisi rekisteröidä itsensä ruotsinkielisiksi voidakseen äänestää jotain ehdokasta ruotsalaisessa vaalipiirissä.
Sellainen järjestelmä ei voi johtaa muuhun kuin poliittiseen näivettymiseen. Ruotsin kieli on suosittua, mutta me emme koskaan voi luottaa siihen, että ruotsista tulee jopa niin suosittua, että ihmiset ovat valmiita vaihtamaan pois oman äidinkielensä voidakseen auttaa suomenruotsalaisten poliittista vaikutusvaltaa.
Sitä ajatellen, että me lähimmän 10-20 vuoden kuluessa todennäköisesti seisomme suuren ulkomaisen työvoimaperäisen maahanmuuton edessä ja suomenruotsalaiset ehdokkaat yleensä ovat suvaitsevampia ja vapaamielisempia kuin vastaehdokkaat joten on selvää se mistä mahdollista suomenruotsalaista kasvua voidaan hakea. Se joka epäilee voi esittää kysymyksen Emina Arnautovicille Närpiössä.
Hän tuli aikoinaan poliittisena pakolaisena ja on nykyään yksi RKP:n tukipilareista Etelä-Pohjanmaalla. Pohjanmaalla meillä on monia muitakin esimerkkejä ihmisistä jotka ulkomaisesta taustastaan huolimatta tuovat kortensa kekoon kun on kysymys kuten me sen koemme Svenskfinlandin ylläpitämisestä.
Kimmo Grönlundin vaalijärjestelmässä kaikki nämä jäisivät raamien ulkopuolelle. Grönlundin järjestelmä ei anna myöskään yhtään suomenruotsalaista ääntä Kimmo Sasille, suomenkieliselle kokoomuslaiselle joka tekee huomattavasti enemmän ruotsin puolesta Suomessa kuin moni RKP:läinen.
Ne ovat ihmiset joilla on muu äidinkieli kuin ruotsi jotka antavat tuen ja kassun. Ruotsin kieli Suomessa ei säily ilman uusia sanankäyttäjiä, ehdokkaita ja äänestäjiä.
Sen vuoksi on toivottavaa, että katastroofimainen, keskustalaisleimainen vaaliuudistus kuivuu kasaan sitä myöten kun keskustalaispoliitikkoja asetetaan vastuuseen vaalirahoitussotkuista. Uudistus on täynnä monia kysymysmerkkejä.
Esimerkiksi on professori Mikael Hidén Hbl:ssa (23.9) esittänyt huolensa, että äänikynnys uhkaa tasapuolista äänioikeutta. Hidén ei kykene näkemään niitä painavia syitä jotka oikeuttaisivat sellaisen rajoituksen, erityisesti koska hallituksen toimintakelpoisuuteen ei tähän saakka ole vaikuttanut se, että on suuri määrä eduskuntaryhmiä.
Ei edes 5,5 prosentin äänikynnys olisi voinut estää Ruotsidemokraattien sisäänmarssia Ruotsin eduskuntaan. Populismia ja poliittista hajaantumista estetään pääasiallisesti muilla keinoilla kuin äänikynnyksillä jotka voivat uhata kokonaisen kieliryhmän poliittista vaikutusvaltaa. Meidän vaalijärjestelmämme on toiminut nykyisessä muodossaan yli 100 vuotta. Mahdollinen uudistus edellyttää suurta harkintaa ja erittäin hienotunteisia instrumentteja.
Kenneth Myntti
Populismia ja poliittista hajottamista pitää estää muilla menetelmillä kuin äänikynnyksillä jotka uhkaavat kokonaisen kieliryhmän vaikutusvaltaa.
Tutkija Kimmo Grönlundin tarkoitus on hyvää tarkoittava. Hänen palopuheensa omasta vaalipiiristä ruotsinkielisille täytyy nähdä suunniteltua vaaliuudistusta vastaan joka voi saada dramaattiset vaikutukset tulevaan, suomenruotsalaiseen parlamentaariseen vaikutusvaltaan (Vbl 23.9).
Uudistus jossa poistetaan nykyinen vaalipiirijako ja jossa siirrytään kolmen prosentin äänikynnykseen uhkaa tulevaisuudessa, ei vain RKP:n vaan koko kieliryhmän edustuksen eduskunnassa. Erillinen ruotsalainen vaalipiiri takaisi tietyn määrän paikkoja. Mutta heikkous Kimmo Grönlundin päätelmässä on millä tavoin ruotsinkieliset määritellään. Kaikkien kaksikielisten joilla suomi on äidinkielenä ja kaikkien ulkomaista alkuperää olevien äänioikeutettujen pitäisi rekisteröidä itsensä ruotsinkielisiksi voidakseen äänestää jotain ehdokasta ruotsalaisessa vaalipiirissä.
Sellainen järjestelmä ei voi johtaa muuhun kuin poliittiseen näivettymiseen. Ruotsin kieli on suosittua, mutta me emme koskaan voi luottaa siihen, että ruotsista tulee jopa niin suosittua, että ihmiset ovat valmiita vaihtamaan pois oman äidinkielensä voidakseen auttaa suomenruotsalaisten poliittista vaikutusvaltaa.
Sitä ajatellen, että me lähimmän 10-20 vuoden kuluessa todennäköisesti seisomme suuren ulkomaisen työvoimaperäisen maahanmuuton edessä ja suomenruotsalaiset ehdokkaat yleensä ovat suvaitsevampia ja vapaamielisempia kuin vastaehdokkaat joten on selvää se mistä mahdollista suomenruotsalaista kasvua voidaan hakea. Se joka epäilee voi esittää kysymyksen Emina Arnautovicille Närpiössä.
Hän tuli aikoinaan poliittisena pakolaisena ja on nykyään yksi RKP:n tukipilareista Etelä-Pohjanmaalla. Pohjanmaalla meillä on monia muitakin esimerkkejä ihmisistä jotka ulkomaisesta taustastaan huolimatta tuovat kortensa kekoon kun on kysymys kuten me sen koemme Svenskfinlandin ylläpitämisestä.
Kimmo Grönlundin vaalijärjestelmässä kaikki nämä jäisivät raamien ulkopuolelle. Grönlundin järjestelmä ei anna myöskään yhtään suomenruotsalaista ääntä Kimmo Sasille, suomenkieliselle kokoomuslaiselle joka tekee huomattavasti enemmän ruotsin puolesta Suomessa kuin moni RKP:läinen.
Ne ovat ihmiset joilla on muu äidinkieli kuin ruotsi jotka antavat tuen ja kassun. Ruotsin kieli Suomessa ei säily ilman uusia sanankäyttäjiä, ehdokkaita ja äänestäjiä.
Sen vuoksi on toivottavaa, että katastroofimainen, keskustalaisleimainen vaaliuudistus kuivuu kasaan sitä myöten kun keskustalaispoliitikkoja asetetaan vastuuseen vaalirahoitussotkuista. Uudistus on täynnä monia kysymysmerkkejä.
Esimerkiksi on professori Mikael Hidén Hbl:ssa (23.9) esittänyt huolensa, että äänikynnys uhkaa tasapuolista äänioikeutta. Hidén ei kykene näkemään niitä painavia syitä jotka oikeuttaisivat sellaisen rajoituksen, erityisesti koska hallituksen toimintakelpoisuuteen ei tähän saakka ole vaikuttanut se, että on suuri määrä eduskuntaryhmiä.
Ei edes 5,5 prosentin äänikynnys olisi voinut estää Ruotsidemokraattien sisäänmarssia Ruotsin eduskuntaan. Populismia ja poliittista hajaantumista estetään pääasiallisesti muilla keinoilla kuin äänikynnyksillä jotka voivat uhata kokonaisen kieliryhmän poliittista vaikutusvaltaa. Meidän vaalijärjestelmämme on toiminut nykyisessä muodossaan yli 100 vuotta. Mahdollinen uudistus edellyttää suurta harkintaa ja erittäin hienotunteisia instrumentteja.
Kenneth Myntti
Vastaukset 6
Vanhimmat
5% 'iin, mikä on sama kuin se s***anan PROMILLERAJA !
on neljän (4) prosentin äänikynnys eikä se vaikuta millään lailla siihen ettei olisi demokratiaa. Ruotsissa ollaan tosi kiitollisia, että tämä neljän prosentin kynnys on olemassa. Vasta sen jälkeen kun on kysymys huomattavasta kansanryhmästä eli tuon neljän prosentin ylityksessä on kysymys he pääsevät eduskuntaan ja saavat tuon neljän prosentin oikeuttaman vaikutusvallan. Ei Ruotsissa tai muuallakaan ole yhdelle kieliryhmälle erillisiä vaikuttamismahdollisuuksia pelkän kielen vuoksi, ilman demokratianäkökantaa. Etelä-Afrikassa kyllä oli tällainen tilanne aikaisemmin mutta se on jo historiaa eikä samaa järjestelmää enää pidä yllpitää Suomessa 2000-luvulla.
Grönholmin ehdotus on jo toteutettu. Suomenruotslaisilla on jo Folktinget jossa heillä on oma vaalipiiri ja omat äänestäjät.
Poliittinen kuihtuminen on tosiasia kaikista kieroiluista huolimatta. Kun RKP kerrankin saadaan oppositioon ja muut puolueet huomaavat, mikä helpotus se on asiainhoidolle, niin sinne RKP jää kuihtumaan lopullisesti.
näköjään vieläkään mennyt kunnolla perille, ettei demokratiassa voi olla jollekin kansanryhmälle omaa
vaalipiiriä esim. eduskuntavaaleissa, koska se asettaisi kyseisen kansanryhmän etuoikeutettuun asemaan
enemmistöön nähden eikä RKP voi ikuisesti istua hallituksessa.
"Ruotsin kieli on suosittua, mutta me emme koskaan voi luottaa siihen, että ruotsista tulee jopa niin suosittua, että ihmiset ovat valmiita vaihtamaan pois oman äidinkielensä voidakseen auttaa suomenruotsalaisten poliittista vaikutusvaltaa."
Uskomatonta mitä hourailua Myntti harrastaa kuvitellessaan, että suomenkielisen enemmistön pitäisi vaihtaa pois oma äidinkielensä ja alkaa ruotsinkielisiksi.Kuvitteleeko tämä Myntti oikeasti, että suomenkielisillä olisi jokin "pyhä" tehtävä suojella suomenruotsalaista kulttuuria näivettymiseltä
häpeämällä omaa suomenkielisyyttään?
että näin olisi.
"Kuvitteleeko tämä Myntti oikeasti, että suomenkielisillä olisi jokin "pyhä" tehtävä suojella suomenruotsalaista kulttuuria näivettymiseltä häpeämällä omaa suomenkielisyyttään?"