Minua huvittavat nämä entisten presidenttien tulkinnat Suomen itsenäisyydestä. Nyt on Lipponenkin hämmentämässä soppaa omilla oudoilla tulkinnoillaan. UKK sanoi kuinka Lenin antoi Suomelle itsenäisyyden ja Stalin rauhan. Manukin taisi myös selittää Lenin-sedän suurta merkitystä Suomen itsenäistymisessä.
Suomen itsenäisyys loksahti kohdalleen keväällä 1918 kun Venäjä oli jäänyt sodassa Saksaa vastaan pahasti häviölle ja joutui telemään pakkorauhan. Silloin sai moni valtio itsenäisyytensä ja Suomi oli eräs niistä.
http://www.histdoc.net/historia/1917-18/brest.html
Paasikivikin sanoi erehtyneensä politiikassa vain kerran, kun oli ajamassa kuningasta Suomeen. Eipä olisi Johan Gustaf Hellstén alias Juho Kusti Paasikivi päässyt presidentiksi saakka itsekään jos tuo kuningastie olisi toteutunut! Se oli se erehdys...
Paavo Lipponen Suomen Kuvalehdessä SK 38 24.9.2010
25.9.2010 klo 18:00
Paavo Lipponen: Syntipukin etsintä Suomen kaksikielisyydestä edustaa henkistä taantumaa
http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/paavo-lipponen-syntipukin-etsinta-suomen-kaksikielisyydesta-edustaa-henkista-taantumaa?
Muutama Paavon onnenpotku selkokielellä selitettynä:
>Joutuminen osaksi Ruotsia 1100-luvulla oli Suomelle onnenpotku. Suomi kiinnittyi Länsi-Eurooppaan ja siten vältimme niin venäläisen kuin saksalais-balttilaisen feodalismin.<
Paavo unohtaa vain kertoa, että saimme tilalle yli 600 vuotta kestäneen siirtomaaorjuuden Ruotsin taholta. Se imi Suomen miehet Ruotsin käymiin sotiin niin tarkkaan, että väkiluku Suomessa ei päässyt yli miljoonaan ennen kuin 1810 -luvulla ja sittenkin vasta ryssän vallan alla!
>Seuraava onnenpotku saatiin, kun Suomi tuli osaksi Venäjän imperiumia vuonna 1809. Autonomian turvin suomalaiset saivat tilaisuuden nousta kansakuntien joukkoon. Venäjän aikaa on syytä juhlia, mutta samalla pitää tunnustaa se tosiasia, että ehdotus Suomen kansakunnasta lähti Ruotsista ja sen suurimmista läpiajajista useimmat olivat ruotsinkielisiä suomalaisia.<
Harvoin sotansa hävinnyt maa, kuten Ruotsi 1809 oli, sanelee menettämiensä alueiden kohtalosta! Hullu väite!
>>Kolmas onnenpotku, itsenäisyys, toteutui tilanteessa, jossa sekä Venäjä että Saksa olivat heikkoja. Oli luonnollista, että nationalismi nosti päätään itsenäisyyden alkuaikoina. Demokratia voitti vasta 1930-luvun lopulla, kun äärioikeisto eristettiin. - Ruotsin yhteydellä oli suuri vaikutus siihen, että itsenäinen Suomi irtautui Saksan vaikutuspiiristä ja omaksui länsimaisen, pohjoismaisen suuntauksen.
Suomen itsenäisyys loksahti kohdalleen keväällä 1918 kun Venäjä oli jäänyt sodassa Saksaa vastaan pahasti häviölle ja joutui telemään pakkorauhan. Silloin sai moni valtio itsenäisyytensä ja Suomi oli eräs niistä.
http://www.histdoc.net/historia/1917-18/brest.html
Paasikivikin sanoi erehtyneensä politiikassa vain kerran, kun oli ajamassa kuningasta Suomeen. Eipä olisi Johan Gustaf Hellstén alias Juho Kusti Paasikivi päässyt presidentiksi saakka itsekään jos tuo kuningastie olisi toteutunut! Se oli se erehdys...
Paavo Lipponen Suomen Kuvalehdessä SK 38 24.9.2010
25.9.2010 klo 18:00
Paavo Lipponen: Syntipukin etsintä Suomen kaksikielisyydestä edustaa henkistä taantumaa
http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/paavo-lipponen-syntipukin-etsinta-suomen-kaksikielisyydesta-edustaa-henkista-taantumaa?
Muutama Paavon onnenpotku selkokielellä selitettynä:
>Joutuminen osaksi Ruotsia 1100-luvulla oli Suomelle onnenpotku. Suomi kiinnittyi Länsi-Eurooppaan ja siten vältimme niin venäläisen kuin saksalais-balttilaisen feodalismin.<
Paavo unohtaa vain kertoa, että saimme tilalle yli 600 vuotta kestäneen siirtomaaorjuuden Ruotsin taholta. Se imi Suomen miehet Ruotsin käymiin sotiin niin tarkkaan, että väkiluku Suomessa ei päässyt yli miljoonaan ennen kuin 1810 -luvulla ja sittenkin vasta ryssän vallan alla!
>Seuraava onnenpotku saatiin, kun Suomi tuli osaksi Venäjän imperiumia vuonna 1809. Autonomian turvin suomalaiset saivat tilaisuuden nousta kansakuntien joukkoon. Venäjän aikaa on syytä juhlia, mutta samalla pitää tunnustaa se tosiasia, että ehdotus Suomen kansakunnasta lähti Ruotsista ja sen suurimmista läpiajajista useimmat olivat ruotsinkielisiä suomalaisia.<
Harvoin sotansa hävinnyt maa, kuten Ruotsi 1809 oli, sanelee menettämiensä alueiden kohtalosta! Hullu väite!
>>Kolmas onnenpotku, itsenäisyys, toteutui tilanteessa, jossa sekä Venäjä että Saksa olivat heikkoja. Oli luonnollista, että nationalismi nosti päätään itsenäisyyden alkuaikoina. Demokratia voitti vasta 1930-luvun lopulla, kun äärioikeisto eristettiin. - Ruotsin yhteydellä oli suuri vaikutus siihen, että itsenäinen Suomi irtautui Saksan vaikutuspiiristä ja omaksui länsimaisen, pohjoismaisen suuntauksen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Koskas Lipposesta on tullut entinen presidentti? Olenko nukkunut kymmenen vuotta kun historiantiedoissani on tällainen aukko?
"Olenko nukkunut kymmenen vuotta kun historiantiedoissani on tällainen aukko?"
Luultavasti olet kun et tun enempää saanut irti! Toki ilmaisuni oli hieman epätäsmällinen, jos sitä haluaa saivarrella.
Minua huvittavat nämä entisten presidenttien tulkinnat Suomen itsenäisyydestä. Nyt on entinen PÄÄMINISTERI Lipponenkin hämmentämässä soppaa omilla oudoilla tulkinnoillaan. UKK sanoi kuinka Lenin antoi Suomelle itsenäisyyden ja Stalin rauhan. Manukin taisi myös selittää Lenin-sedän suurta merkitystä Suomen itsenäistymisessä.
Ymmärrätkö nyt paremmin?
Ainut ero on se että Manun ja Urkin oli pakko sanoa koska oli reaalipoliittisesti viisasta kytkeä Suomen itsenäisyys Leniniin. Lipposella taas ei ole mitään tarvetta nuolla ruotsalaisten pyllyä. Ruotsi ei ole enää suurvalta eikä todellakaan mikään sotilasmahti.
"Lipposella taas ei ole mitään tarvetta nuolla ruotsalaisten pyllyä."
Lipponen jos kuka nuolee ja pitkällä kielellä!
Ex-opetusministeri Rask paljasti:
Lipponen esti pakkoruotsin poistamisen yo-kokeesta
Turun Sanomat 21.4.2004 3:01:14
http://www.ts.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2004-04-21,104:2:219437,1:0:0:0:0:0:
Toisen kotimaisen kielen poistuminen ylioppilaskirjoitusten pakkoaineena olisi saattanut toteutua jo viime hallituskaudella, ellei silloinen pääministeri Paavo Lipponen (sd) olisi estänyt sitä.
Edellisen hallituksen opetusministeri Maija Rask (sd) kertoi eduskunnassa tiistaina, miten hän sai puhelun pääministerin kansliasta.
– Viesti oli selvä ja yksinkertainen: En saa tuoda muutosesitystä hallituksen käsittelyyn. Kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos (r) ja pääministeri olivat sopineet asiasta.
Folktinget lahjoi kultaisella ansiomerkillään Lipposta RKP:n nuolemisesta. Paavo sai oikean Juudaksen suudelman!
Folktingetiltä tunnustusta puhemiehelle
Paavo Lipposen mielestä Loviisa on hyvä esimerkki toimivasta kaksikielisyydestä
30.04.2003
http://www.loviisansanomat.net/paauutiset.php?id=329
http://www.mediapalvelu.info/lovari/images/image.php?id=213
Folktinget eli suomenruotsalaiset kansankäräjät palkitsi entisen pääministerin ja nykyisen eduskunnan puhemiehen Paavo Lipposen istuntonsa alkajaisiksi Loviisassa lauantaina. Folktinget kiitti kultaisella ansiomerkillään Lipposta tämän pitkäaikaisesta työstä ruotsin kielen ja suomenruotsalaisen kulttuurin hyväksi. - Myhäilevä Lipponen mainitsi, että hän on koko uransa ajan työskennellyt kaksikielisen Suomen hyväksi...
Tuo matelija on lisäksi SvenskaNu järjestön puheenjohtajana. Pakkoruotsittajien keulakuvana siis.
http://www.svenskanu.fi/pdfs/pdf_5_7
Nätverk för svenska språket och kulturen i Finland
ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa
16.1.2009
Valtuuskunnan jäsenet
1. Lipponen Paavo, Svenska nu -verkoston puheenjohtaja ja suojelija
2. Enbuske Tuomas, toimittaja, Yle / Van Der Media, Svenska nu -verkoston
varapuheenjohtaja
3. Lonka Kirsti, professori, Helsingin yliopisto, Svenska nu -verkoston varapuheenjohtaja
4. Wetterstrand Maria, kansanedustaja, Svenska nu -verkoston varapuheenjohtaja
5. Aho Esko, johtaja, yhteistyösuhteet ja yhteiskuntavastuu, Nokia
6. Dalborg Hans, hallituksen puheenjohtaja, Nordea
7. Engman Max, professori
8. Erkko Aatos, ministeri
9. Ikäheimo Johanna, hallituksen puheenjohtaja, Lappset Group Oy
10. Gestrin Christina, kansanedustaja
11. Isohookana-Asunmaa Tytti, VTT, Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto
12. Klinge Matti, professori
13. Krohn Irina, toimitusjohtaja, Suomen elokuvasäätiö
14. Kumpula-Natri Miapetra, kansanedustaja
15. Lankinen Timo, pääjohtaja, Opetushallitus
16. Lehto-Häggroth Elina, apulaiskaupunginjohtaja, Vantaa
17. Liksom Rosa, taiteilija ja kirjailija
18. Lindroos Kirsi, johtaja, opetusministeriö
19. Lumio Markku, kaupunginjohtaja, Vaasa
20. Molander, Johan, Ruotsin Suomen suurlähettiläs
21. Ojala Outi, puheenjohtaja, Pohjola-Norden
22. Okkonen Jaakko, toimitusjohtaja, Oulun kauppakamari
23. Pukkinen Mikko, kaupunginjohtaja, Turku
24. Raivio Kari, kansleri
25. Ralph Bo, professori, Göteborgin yliopisto
26. Ryynänen Mirja, FM
27. Sasi Kimmo, Hanasaaren hallituksen puheenjohtaja
28. Sauri Pekka, apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki
29. Seikku Kai, KTM
30. Siimes Suvi-Anne, toimitusjohtaja, Lääketeollisuus ry
31. Skog Harri, kansliapäällikkö, Opetusministeriö
32. Stenbäck Pär, ministeri, Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston puheenjohtaja
33. Takala Sauli, tutkijaprofessori, emeritus
34. Tolppanen Ari, hallituksen puheenjohtaja, CapMan
35. Torstila Pertti, valtiosihteeri, UM
36. Varantola Krista, rehtori, Tampereen yliopisto
37. Wetterqvist Fredrik, kanslianeuvos, Ruotsin ulkoasiainministeriö
38. Wästberg Olle, pääjohtaja, Svenska Institutet