katsokaapas miten ruotinkielinen alue saa tukia

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus
1. Projekti

Projektikoodi: S10340

Projektin nimi: EDU-vuxen, vuxenutbildningsservice på svenska

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 20.8.2008 ja päättyy 31.12.2011

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Arcada

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0200099-5

Osoite: Jan-Magnus janssons plats 1

Puhelinnumero: 0207699699

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.arcada.fi

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Iselin Krogerus-Therman

Asema: prorektor

Sähköposti: iselin.krogerus-therman(at)arcada.fi

Puhelinnumero: 0207699608
3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus
3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Itä-Uusimaa, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Åboland-Turunmaan, Vaasan, Sydösterbottens, kustregion, Helsingin, Jakobstadsregionen, Loviisan, Porvoon, Raaseporin

Kunnat: Porvoo, Korsnäs, Mustasaari, Pietarsaari, Vaasa, Länsi-Turunmaa, Raasepori
3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektets centrala målgrupp är personal vid vuxenutbildningsorganisationer i Svenskfinland som har ansvar för planering av vuxenutbildning, handledning, rådgivning eller kontakter till arbetslivet.
Representanter för arbetsgivare i olika branscher och sektorer och arbetskraftsbyråernas personal tillhör också projektets målgrupp.
3.3 Välilliset kohderyhmät

De viktigaste indirekta målgrupperna är vuxna i behov av grundutbildning, allmän fortbildning, yrkes- eller arbetsplatsspecifik fortbildning på svenska och arbetsgivare i behov av ny arbetskraft eller arbetskraft med speciell kompetens.
Därutöver gagnas även följande grupper
- Landskapsförbunden
- de svensk- och tvåspråkiga arbetskraftsbyråerna
- personalansvariga och förtroendemän på olika företag/arbetsplatser
- Lärarfacket
- Företagarföreningen i Finland
- Kommunförbundet
- Invandrartäta kommuner
- Projekt med syfte att integrera invandrare
- Kårkulla samkommun
- Organisationer och verksamhet inom tredje sektorn
4212
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

6.1 Projektin toiminnan maantieteellinen kohdealue
6.2 Mitkä ovat projektin varsinaiset kohderyhmät?
Direkta målgrupper är yrkesverksamma kulturproducenter och konstnärer som strävar efter att höja sin
kompetens inom kulturföretagsamhet, små och medelstora kulturföretag, fria grupper och nordiska nätverk.
Också studerande inom alla svenskspråkiga högskoleutbildningar inom de kreativa branscherna och anställda
inom kommunernas kultursektor hör till målgrupperna, genom att projektet möjliggör kontakter till
yrkesfältet.
6.1 Projektin toiminnan maantieteellinen kohdealue
6.2 Mitkä ovat projektin varsinaiset kohderyhmät?
Direkta målgrupper är yrkesverksamma kulturproducenter och konstnärer som strävar efter att höja sin
kompetens inom kulturföretagsamhet, små och medelstora kulturföretag, fria grupper och nordiska nätverk.
Också studerande inom alla svenskspråkiga högskoleutbildningar inom de kreativa branscherna och anställda
inom kommunernas kultursektor hör till målgrupperna, genom att projektet möjliggör kontakter till
yrkesfältet.

Projektets indirekta målgrupper och samarbetsparter är potentiella köpare av kulturtjänster dvs. företag,
kulturbyråer, kulturintressebevakande fonder och institutioner, festivaler, konstnärsföreningar, städer och
lokala beslutsfattare, högskolor och utbildningsinstitutioner, internationella samarbetsparter, medier samt
statliga organ, ss. regioncenter och landskapsförbund.

Ylimaakunnallinen projekti
Maakunnat
Uusimaa Varsinais-Suomi
Pohjanmaa Itä-Uusimaa
Seutukunnat
Helsingin Raaseporin
Åboland-Turunmaan Turun
Vaasan Jakobstadsregionen
Porvoon Loviisan
Kunnat
Espoo Helsinki
Inkoo Kauniainen
Kruunupyy Kemiönsaari
Loviisa Luoto
Länsi-Turunmaa Pietarsaari
Pedersöre Porvoo
Raasepori Sipoo
Uusikaarlepyy Vaasa

Kaikki kuuluu ruotsinkieliseen alueseen

Äänestä

saari missä ei muut saa puhua ja hoitaa suomenkielellä, roisto rikollinen saari Ahvenanmaa

Lisää aiheesta Svenskspråkiga utbildningar

Suomessa löytyy useita ruotsinkielisiä oppilaitoksia sekä ruotsinkielistä koulutusta suomenkielisen ohella järjestäviä kouluja. Koulutukset eivät missään nimessä ole tarkoitettu ainoastaan ruotsia äidinkielenään puhuville, vaan myös suomenkielisiä rohkaistaan aktiivisesti hakeutumaan koulutuksiin. Tiettyihin koulutuksiin on olemassa kielikoe, jonka kuitenkin useimmat hyvän "kouluruotsin" omaavat selvittävät. Ruotsin kielellä opiskelu tarjoaa erinomaisen keinon työelämässäkin tärkeän ruotsin kielen vahvistamiseen.
Vill du studera på svenska i Finland?

Idag finns det ungefär 290 000 finlandssvenskar i Finland, ca 5,5 % av landets befolkning. De flesta finlandssvenskar bor längs med kusten i Nyland, Åboland med skärgård samt Österbotten. Åland med sina 27 000 invånare är helt svenskspråkigt.

För dem som vill studera på svenska i Finland finns det två möjligheter. Antingen studera vid ett helt svenskspråkigt eller ett tvåspråkigt läroverk. Vid den senare har man rätt att avlägga tentor och examen på svenska även om undervisningsspråket är huvudsakligen på finska.

Efter att ha fullgjort utbildning av andra graden, finns det följande utbildningsalternativ att välja mellan:

* Yrkesskola
* Yrkeshögskola
* Universitet/högskola
* Folkhögskola
* Distans- och nätstudier
* Vuxenutbildningar

Äänestä
  • KELAn tutkimusprofessori Heikki Hillamo nosti riman uudelle tasolle Björn Wahlroosin kommenteille tuohtumisessa. Maria Guzenina-Richardsonin "oksentava melkein mursu" oli hyvä yritys, mutta "äärioikeistolainen kiihkoilija" on minusta silti iskevämpi. Björn Wahlroos on ilmeisesti vaan vieläkin liian liberaali tasa-arvoiseen Suomeen.

    Hyvinvointivaltio on hieno ja täydellinen asia ja tästä ei Suomessa saa olla toista mieltä. Maahanmuuttopolitiikan kritisoiminen on helppoa ja mukavaa hyvinvointivaltion kritisoimiseen verrattuna. Maahanmuuttokriitikot ovat pelkästään rasisteja, hyvinvointivaltiota kritisoiva on puhdas natsi.

    Pasi Matilainen on kirjoittanut aiheesta liberaalin näkökulmasta fiksummin kuin mihin minulla riittää asiantuntemus, joten itse keskityn ihmettelemään moraalipaniikkia. Moraalipaniikki -termin lanseerasi sosiologi Stanley Cohen aikoinaan. Moraalipaniikiksi kutsutaan tilaa, johon yhteiskunta suistuu jonkun esittäessä jonkin todella väärän mielipiteen. Björn Wahlroosin uusin "möläytys" antaa hyvän tilaisuuden tarkastella kyseistä ilmiötä.

    Moraalipaniikki voi syttyä jonkin kauan muhineen vaikean aiheen ympärille. Hyvinvointivaltio, huoltosuhde ja kansantalous natisee liitoksissaan. Eläkeläisten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, maahanmuuttajia lappaa sisään ovista ja ikkunoista (kuulemma) ja työssäkäyvien osuus kansasta vähenee entisestään. Käytännössä yhä harvemmat elättävät yhä useampia. Huolestuttavaa ja pelottavaa ja selvästi ongelmallista koko yhteiskunnan tasolla. Tähän kun lisätään, että köyhyys ja kerjääminen on muutenkin vaikea paikka suoraselkäiselle suomalaiselle, niin soppa on valmis.

    Takaovesta tulee yhtäkkiä Wahlroos ja töräyttää täysin hävyttömästi, että hyvinvointivaltio ei olekaan pelkästään loistava juttu. Median puolella on haistettu välittömästi, että nyt on ainekset skandaalia varten kasassa. Tuohtumuksesta päätellen Björn Wahlroos ehdotti, että yksinhuoltajaperheet ammutaan aamunkoitteessa ja köyhät häädetään kodeistaan kaduille kerjäämään.

    Björn Wahlroosista henkilönä voi olla montaa mieltä. Myös siitä voi väitellä, johtaisiko köyhyyden tukemisen lopettaminen jotenkin automaattisesti köyhien aseman paranemiseen (kuten liberaalit tuntuvat väittävän). Mutta se on jotenkin omituista, miten selvästi Wahlroos rikkoi jotain kirjoittamatonta ja pyhää lakia esitellessään noin vääriä mielipiteitä.

    On jotenkin erikoista, että esimerkiksi rasismi on paljon hyväksytympää kuin hyvinvointivaltion kritisoiminen. Tämän voi huomata siitä, että rasismia varten pitää säätää erityisiä ajatusrikokset kieltäviä lakeja. Rikkinäisten perheiden tukemisen lopettaminen taas on niin vierasta ja ei-suomalaista ajattelua, että sitä ei tarvitse erikseen kieltää. Sellaisia ei kenenkään pitäisi edes voida ajatella, tai ainakaan ehdottaa. Jännittävästi jälkimmäistä olisi myös käytännössä mahdoton kriminalisoida. Valtio voi vielä kieltää rasistiset ajatukset, mutta yhteiskuntakriittisiä ei.

    Sen takia kansalaiset joutuvat hoitamaan poliisityön itse. Kun joka ikisen päättäjän ja tohtorin koko maassa pitää yksi kerrallaan käydä tuomitsemassa Wahlroosin kommentit, on aika selvää että johonkin hermoon hän nyt osui. Moraalipaniikki epäilemättä myy hyvin lehtiä. Siinä on suuren urheilujuhlan tuntua, kun isokenkäiset huutavat toisilleen julkisesti. Moraalipaniikin aikana on myös helppo unohtaa oikeat ongelmat. Euroopan talous huojuu kuilun partaalla, mutta köyhiä ei jätetä!

    Mitä tästä nyt sitten oppisi? Ehkä ainakin, että suomalainen kulttuuri ei vieläkään ole kauhean sallivainen eriävien mielipiteiden suhteen. Maahanmuuttopolitiikka alkaa jo hivuttautua mahdollisien aiheiden puolelle, mutta on sekin ilmeisesti aika kivinen tie ollut. Tabuja kuitenkin vielä selvästi löytyy. Ikävintä koko asiassa on se, että näistä aiheista ei sitä keskustelua vaan saa aikaan millään. Wahlroosin kanssa ei kukaan esimerkiksi ole vielä alentunut dialogiin, kun on ollut niin kiire tuomita kaikki mitä hän sanoo. Keskustelu vaikeista aiheista taantuu turhan usein vain yksipuoliseksi huutamiseksi.
    Ja se on minusta surullista, tarpeetonta ja masentavaa.

    Natzi on samaa kun hurri

    Äänestä

  • osu paikkaan kirjoitti:

    KELAn tutkimusprofessori Heikki Hillamo nosti riman uudelle tasolle Björn Wahlroosin kommenteille tuohtumisessa. Maria Guzenina-Richardsonin "oksentava melkein mursu" oli hyvä yritys, mutta "äärioikeistolainen kiihkoilija" on minusta silti iskevämpi. Björn Wahlroos on ilmeisesti vaan vieläkin liian liberaali tasa-arvoiseen Suomeen.

    Hyvinvointivaltio on hieno ja täydellinen asia ja tästä ei Suomessa saa olla toista mieltä. Maahanmuuttopolitiikan kritisoiminen on helppoa ja mukavaa hyvinvointivaltion kritisoimiseen verrattuna. Maahanmuuttokriitikot ovat pelkästään rasisteja, hyvinvointivaltiota kritisoiva on puhdas natsi.

    Pasi Matilainen on kirjoittanut aiheesta liberaalin näkökulmasta fiksummin kuin mihin minulla riittää asiantuntemus, joten itse keskityn ihmettelemään moraalipaniikkia. Moraalipaniikki -termin lanseerasi sosiologi Stanley Cohen aikoinaan. Moraalipaniikiksi kutsutaan tilaa, johon yhteiskunta suistuu jonkun esittäessä jonkin todella väärän mielipiteen. Björn Wahlroosin uusin "möläytys" antaa hyvän tilaisuuden tarkastella kyseistä ilmiötä.

    Moraalipaniikki voi syttyä jonkin kauan muhineen vaikean aiheen ympärille. Hyvinvointivaltio, huoltosuhde ja kansantalous natisee liitoksissaan. Eläkeläisten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, maahanmuuttajia lappaa sisään ovista ja ikkunoista (kuulemma) ja työssäkäyvien osuus kansasta vähenee entisestään. Käytännössä yhä harvemmat elättävät yhä useampia. Huolestuttavaa ja pelottavaa ja selvästi ongelmallista koko yhteiskunnan tasolla. Tähän kun lisätään, että köyhyys ja kerjääminen on muutenkin vaikea paikka suoraselkäiselle suomalaiselle, niin soppa on valmis.

    Takaovesta tulee yhtäkkiä Wahlroos ja töräyttää täysin hävyttömästi, että hyvinvointivaltio ei olekaan pelkästään loistava juttu. Median puolella on haistettu välittömästi, että nyt on ainekset skandaalia varten kasassa. Tuohtumuksesta päätellen Björn Wahlroos ehdotti, että yksinhuoltajaperheet ammutaan aamunkoitteessa ja köyhät häädetään kodeistaan kaduille kerjäämään.

    Björn Wahlroosista henkilönä voi olla montaa mieltä. Myös siitä voi väitellä, johtaisiko köyhyyden tukemisen lopettaminen jotenkin automaattisesti köyhien aseman paranemiseen (kuten liberaalit tuntuvat väittävän). Mutta se on jotenkin omituista, miten selvästi Wahlroos rikkoi jotain kirjoittamatonta ja pyhää lakia esitellessään noin vääriä mielipiteitä.

    On jotenkin erikoista, että esimerkiksi rasismi on paljon hyväksytympää kuin hyvinvointivaltion kritisoiminen. Tämän voi huomata siitä, että rasismia varten pitää säätää erityisiä ajatusrikokset kieltäviä lakeja. Rikkinäisten perheiden tukemisen lopettaminen taas on niin vierasta ja ei-suomalaista ajattelua, että sitä ei tarvitse erikseen kieltää. Sellaisia ei kenenkään pitäisi edes voida ajatella, tai ainakaan ehdottaa. Jännittävästi jälkimmäistä olisi myös käytännössä mahdoton kriminalisoida. Valtio voi vielä kieltää rasistiset ajatukset, mutta yhteiskuntakriittisiä ei.

    Sen takia kansalaiset joutuvat hoitamaan poliisityön itse. Kun joka ikisen päättäjän ja tohtorin koko maassa pitää yksi kerrallaan käydä tuomitsemassa Wahlroosin kommentit, on aika selvää että johonkin hermoon hän nyt osui. Moraalipaniikki epäilemättä myy hyvin lehtiä. Siinä on suuren urheilujuhlan tuntua, kun isokenkäiset huutavat toisilleen julkisesti. Moraalipaniikin aikana on myös helppo unohtaa oikeat ongelmat. Euroopan talous huojuu kuilun partaalla, mutta köyhiä ei jätetä!

    Mitä tästä nyt sitten oppisi? Ehkä ainakin, että suomalainen kulttuuri ei vieläkään ole kauhean sallivainen eriävien mielipiteiden suhteen. Maahanmuuttopolitiikka alkaa jo hivuttautua mahdollisien aiheiden puolelle, mutta on sekin ilmeisesti aika kivinen tie ollut. Tabuja kuitenkin vielä selvästi löytyy. Ikävintä koko asiassa on se, että näistä aiheista ei sitä keskustelua vaan saa aikaan millään. Wahlroosin kanssa ei kukaan esimerkiksi ole vielä alentunut dialogiin, kun on ollut niin kiire tuomita kaikki mitä hän sanoo. Keskustelu vaikeista aiheista taantuu turhan usein vain yksipuoliseksi huutamiseksi.
    Ja se on minusta surullista, tarpeetonta ja masentavaa.

    Natzi on samaa kun hurri

    Nalle sanoi" köyhyyden tukeminen pitäisi lopettaa".

    Lähes jokainen on ymmärtänyt tämän siten että Nalle haluaisi lopettaa köyhien tukemisen.
    Asia on täysin päinvastoin. Köyhyyden tukeminen lisää köyhyyttä aivan kuin yrittäjyyden tukeminen lisää yrittäjyyttä.

    Köyhiä pitää tukea ei köyhyyttä.
    Tämän pitäisi olla selvää ihan kansakoulupohjaltakin.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


jotain uutta kirjoitti:

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus
1. Projekti

Projektikoodi: S10340

Projektin nimi: EDU-vuxen, vuxenutbildningsservice på svenska

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 20.8.2008 ja päättyy 31.12.2011

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Arcada

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0200099-5

Osoite: Jan-Magnus janssons plats 1

Puhelinnumero: 0207699699

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.arcada.fi

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Iselin Krogerus-Therman

Asema: prorektor

Sähköposti: iselin.krogerus-therman(at)arcada.fi

Puhelinnumero: 0207699608
3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus
3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Itä-Uusimaa, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Åboland-Turunmaan, Vaasan, Sydösterbottens, kustregion, Helsingin, Jakobstadsregionen, Loviisan, Porvoon, Raaseporin

Kunnat: Porvoo, Korsnäs, Mustasaari, Pietarsaari, Vaasa, Länsi-Turunmaa, Raasepori
3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektets centrala målgrupp är personal vid vuxenutbildningsorganisationer i Svenskfinland som har ansvar för planering av vuxenutbildning, handledning, rådgivning eller kontakter till arbetslivet.
Representanter för arbetsgivare i olika branscher och sektorer och arbetskraftsbyråernas personal tillhör också projektets målgrupp.
3.3 Välilliset kohderyhmät

De viktigaste indirekta målgrupperna är vuxna i behov av grundutbildning, allmän fortbildning, yrkes- eller arbetsplatsspecifik fortbildning på svenska och arbetsgivare i behov av ny arbetskraft eller arbetskraft med speciell kompetens.
Därutöver gagnas även följande grupper
- Landskapsförbunden
- de svensk- och tvåspråkiga arbetskraftsbyråerna
- personalansvariga och förtroendemän på olika företag/arbetsplatser
- Lärarfacket
- Företagarföreningen i Finland
- Kommunförbundet
- Invandrartäta kommuner
- Projekt med syfte att integrera invandrare
- Kårkulla samkommun
- Organisationer och verksamhet inom tredje sektorn

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu