Mikä

Panee uskovaisen miehen ryöstämään
lapsen viattomuuden?
Vastatkaa,eikö usko riitä?
Eikö vaimo anna?
Miksi juuri uskovainen murtaa pienen lapsen
koko maailman?
Saako tuollaista syntiä edes anteeksi.
En usko että saa...........
68572
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 68

Vanhimmat

Eikös se ruumis ole pyhänhengen temppeli?
Miksi siis pitää liata lapsen viaton temppeli?
Sehän on ihan sama asia kuin tappaisi toisen ihmisen!

Äänestä
  • uskovaisen miehen ryöstämään lapsen viattomuuden?

    * Vastaus on, Perkele! Ja syy siihen, miksi Perkele pääsee ihmisen sydämeen teettämään tälläistä, on monia, ja yksi pahimmista on YLPEYS. Joka usemmiten käy lankeemuksen edellä. Jumala on nöyrille armollinen, mutta ylpeät hän alentaa. Jospa nämä pedofilit, siis uskovat sellaiset, ovat ylpistyneet seksuaalisella alueella, joko saarnoissaan, ojentaessaan langenneita, ennen omaa lankeemustaan, tuominneet heitä, ehkä kieltäneet armon joltakulta.
    * Tunnen erään helluntaisaarnaajan, joka tuomitsi erään veljen ja sanoi tuolle veljelle, "Sinulle ei enää armo kuulu." Ei mennyt kuinkaan kauaa, kun Jumala otti pois tuon saarnaajan, kuoli sähköiskuun mikrofonista kastealtaassa. "Älkää tuomitko, niin teitäkään ei tuomita."

    * "Joka itsensä ylentää, se alennetaan." On vaarallista olla tuomarina, kun on kyse Jumalan suomasta armahtamisesta. " Hän armahtaa, kenet armahtaa, ja paaduttaa, kenet paaduttaa." Ihminen ei voi olla tuomarina koskaan Jumalan paikan ottamalla, ei sittenkään, vaikka voisi Jumalan Sanalla langettaa helvetin tuomion. Tuomio ON Jumalan.

    Äänestä

  • old_profile_42272 kirjoitti:

    uskovaisen miehen ryöstämään lapsen viattomuuden?

    * Vastaus on, Perkele! Ja syy siihen, miksi Perkele pääsee ihmisen sydämeen teettämään tälläistä, on monia, ja yksi pahimmista on YLPEYS. Joka usemmiten käy lankeemuksen edellä. Jumala on nöyrille armollinen, mutta ylpeät hän alentaa. Jospa nämä pedofilit, siis uskovat sellaiset, ovat ylpistyneet seksuaalisella alueella, joko saarnoissaan, ojentaessaan langenneita, ennen omaa lankeemustaan, tuominneet heitä, ehkä kieltäneet armon joltakulta.
    * Tunnen erään helluntaisaarnaajan, joka tuomitsi erään veljen ja sanoi tuolle veljelle, "Sinulle ei enää armo kuulu." Ei mennyt kuinkaan kauaa, kun Jumala otti pois tuon saarnaajan, kuoli sähköiskuun mikrofonista kastealtaassa. "Älkää tuomitko, niin teitäkään ei tuomita."

    * "Joka itsensä ylentää, se alennetaan." On vaarallista olla tuomarina, kun on kyse Jumalan suomasta armahtamisesta. " Hän armahtaa, kenet armahtaa, ja paaduttaa, kenet paaduttaa." Ihminen ei voi olla tuomarina koskaan Jumalan paikan ottamalla, ei sittenkään, vaikka voisi Jumalan Sanalla langettaa helvetin tuomion. Tuomio ON Jumalan.

    "Tunnen erään helluntaisaarnaajan, joka tuomitsi erään veljen ja sanoi tuolle veljelle, "Sinulle ei enää armo kuulu." Ei mennyt kuinkaan kauaa, kun Jumala otti pois tuon saarnaajan, kuoli sähköiskuun mikrofonista kastealtaassa. "Älkää tuomitko, niin teitäkään ei tuomita."
    --------

    Näitkö vai kuulitko tuon tapaturman. Nimittäin langallisissa mikrofoneissa ei ole jännitettä/virtaa juuri lainkaan. Riippuu mikrofonin merkistä ja mallista.Sikäli ihmeellinen "sähköisku". Tietysti jos vahvistaja on rikki ja se purkaa jännitteen maahan/runkoon ja sitä kautta mikrofoniin, mutta tämäkin on jo epätodennököistä vahvistimen toimiessa.Rikkiollessa kaikki on mahdollista.

    Äänestä

  • UPDATE_9045125 kirjoitti:

    "Tunnen erään helluntaisaarnaajan, joka tuomitsi erään veljen ja sanoi tuolle veljelle, "Sinulle ei enää armo kuulu." Ei mennyt kuinkaan kauaa, kun Jumala otti pois tuon saarnaajan, kuoli sähköiskuun mikrofonista kastealtaassa. "Älkää tuomitko, niin teitäkään ei tuomita."
    --------

    Näitkö vai kuulitko tuon tapaturman. Nimittäin langallisissa mikrofoneissa ei ole jännitettä/virtaa juuri lainkaan. Riippuu mikrofonin merkistä ja mallista.Sikäli ihmeellinen "sähköisku". Tietysti jos vahvistaja on rikki ja se purkaa jännitteen maahan/runkoon ja sitä kautta mikrofoniin, mutta tämäkin on jo epätodennököistä vahvistimen toimiessa.Rikkiollessa kaikki on mahdollista.

    Tapaus on ollut yleisesti tiedossa helluntailaisten keskuudessa. Tapahtuneesta on jo aikaa eikä se ole Suomessa sattunutta. P.o. saarnaaja oli kylläkin suomalainen. Jumalan ajatuksia tapahtumasta en tunne, joten vaikea sanoa, onko sähköisku kastealtaassa ollut Jumalan tuomio saarnaajan sanomisista.
    Jumala tietää.

    Olen Mohikaanin kanssa samaa mieltä anteeksiannon tärkeydestä. Jumala antaa katuvalle kaikki synnit anteeksi, mutta pahojen tekojen seurauksia voi tekijä joutuu kantamaan kauankin, niin kuin tietysti syytön uhrikin.
    Ihmiselle ei ole hyväksi tuomita toisia. Turhaan ei Raamattu suorastaan kiellä tuomitsemasta ketään armon ulkopuolelle. Tuomio on laupeudeton niille, jotka eivät ole laupeutta tehneet.

    Äänestä

  • UPDATE_9045125 kirjoitti:

    "Tunnen erään helluntaisaarnaajan, joka tuomitsi erään veljen ja sanoi tuolle veljelle, "Sinulle ei enää armo kuulu." Ei mennyt kuinkaan kauaa, kun Jumala otti pois tuon saarnaajan, kuoli sähköiskuun mikrofonista kastealtaassa. "Älkää tuomitko, niin teitäkään ei tuomita."
    --------

    Näitkö vai kuulitko tuon tapaturman. Nimittäin langallisissa mikrofoneissa ei ole jännitettä/virtaa juuri lainkaan. Riippuu mikrofonin merkistä ja mallista.Sikäli ihmeellinen "sähköisku". Tietysti jos vahvistaja on rikki ja se purkaa jännitteen maahan/runkoon ja sitä kautta mikrofoniin, mutta tämäkin on jo epätodennököistä vahvistimen toimiessa.Rikkiollessa kaikki on mahdollista.

    Kyllä se juuri niin tapahtui, kuin Mohis kertoi. Luin tapauksen lehdestä. Saarnaaja kuoli kastealtaassa. Sitä en tiedä tuomitsiko saarnaaja jonkun ennen kuolemaansa tai johtuiko sähköisku mikrofonista.

    Äänestä

  • old_profile_42272 kirjoitti:

    uskovaisen miehen ryöstämään lapsen viattomuuden?

    * Vastaus on, Perkele! Ja syy siihen, miksi Perkele pääsee ihmisen sydämeen teettämään tälläistä, on monia, ja yksi pahimmista on YLPEYS. Joka usemmiten käy lankeemuksen edellä. Jumala on nöyrille armollinen, mutta ylpeät hän alentaa. Jospa nämä pedofilit, siis uskovat sellaiset, ovat ylpistyneet seksuaalisella alueella, joko saarnoissaan, ojentaessaan langenneita, ennen omaa lankeemustaan, tuominneet heitä, ehkä kieltäneet armon joltakulta.
    * Tunnen erään helluntaisaarnaajan, joka tuomitsi erään veljen ja sanoi tuolle veljelle, "Sinulle ei enää armo kuulu." Ei mennyt kuinkaan kauaa, kun Jumala otti pois tuon saarnaajan, kuoli sähköiskuun mikrofonista kastealtaassa. "Älkää tuomitko, niin teitäkään ei tuomita."

    * "Joka itsensä ylentää, se alennetaan." On vaarallista olla tuomarina, kun on kyse Jumalan suomasta armahtamisesta. " Hän armahtaa, kenet armahtaa, ja paaduttaa, kenet paaduttaa." Ihminen ei voi olla tuomarina koskaan Jumalan paikan ottamalla, ei sittenkään, vaikka voisi Jumalan Sanalla langettaa helvetin tuomion. Tuomio ON Jumalan.

    mohikaani ja savonarola olette ottaneet Jumalan paikan ja tuomitsette ihmisä rakkaudettomasti ja vihassanne! Ei tarvitse yrittää väitää vastaan, sillä kirjoituksistanne sen jokainen lukutaitoinen huomaa!

    Äänestä

miten niin miksi "juuri uskovainen"? Uskova on ihminen niin kuin muutkin; sillä ratkaisevalla erotuksella, että toisin kuin ns. luonnollinen ihminen hän tietää pakopaikan kiusauksille ja himoille, omalle pahalle itselleen eli minäelämälle jota Ut:ssa "lihaksi" sanotaan (roomalaiskirjeen opetus Hengen ja lihan ristiriidasta uskovassa ihmisessä). Tuo vapautuksen paikka on risti: antautuminen ja kuuliaisuus Jeesukselle. Tämän myötä hänellä myös on Pyhä Henki apunaan. Pyhä Henki on jokaisessa joka uskonratkaisun kautta on tullut Jumalan tykö vastaanottaen ja tunnustaen Jeesuksen Herrakseen.

Ristin kautta elävälle uskovalle Pyhä Henki on jatkuva voima ja apu kiinnittäen häntä Kristruksen hyvyyteen ja sitä kautta elämäntapaan ja asenteisiin jotka ovat vastakkaisia lihalliselle, minäkeskeiselle elämälle.

Ihmisellä on alttiuksia kaikenlaisiin vääristymiin ja synteihin, kenellä mihinkin, eikä uskova siinä ole poikkeus luontaisen, inhimillisen olemuksensa puolesta. Joten. Jos hän antaa kielteisille asenteille ym. itsessään valtaa hän voi hyvinkin langeta Pyhän Hengen vastaisiin tekoihin, jopa niinkin törkeisiin kun olet kuvaillut, insestiin ja/tai pedofiliaan. Äärimmillään. Tietysti ihminen silloin tulee sisällisesti saastutetuksi ja menettää osallisuuden pelastukseen, hän menettää Pyhän Hengen. Mutta ainoastaan Jumala tietää milloin se tapahtuu. Jos hän sisimmässään katuu, tekee parannuksen ja saa armon uudelleen tarttua ristin sanomaan, tuollaisenkin synnin saa varmasti anteeksi. Se ei ole kiinni sinun eikä minun uskomuksista. Mikä minä olen sanomaan Jumalalle ettei Hän saa antaa anteeksi?

Anteeksiantamus on ihana asia! Toki se ei tee tehtyä tekemättömäksi eikä vapauta syyllistä vastuusta. Mutta Jumalan edessä olemme kaikki syyllisiä, ymmärräthän sen?

Sama synti joka saa yhden "juuri uskovaisen" noudattamaan haureellisia himoja, saa toisen "juuri uskovaisen" etsimällä etsimään lähimmäisistään vikoja. Yhdessä henkilössä sielunvihollinen lietsoo piittaamattomuutta syntiä kohtaan ja toisessa henkilössä armottomuutta niitä kohtaan jotka ovat langenneet. Sama synnillisyys houkuttelee ja vetää siis sinuakin. Pakopaikka siihen on Jeesuksen verinen risti ja Hänen äänensä kuunteleminen sanassa ja hengessä. Oletko uskovainen? Jos olet, sinullakin on Pyhä Henki joka haluaa ohjata oikeaan suuntaan, osoittaen että sinäkin kohdallasi tarvitset puhdistusta ja armoa.

Äänestä
  • jälleen on paljastunut uusi bedofiliatapaus, nimenomaan uskovainen... Itseasiassa bedofiliilirinki.

    Ja mistähän johtuu että normaaliväestön parissa ilmiöön törmää monta kertaa vähemmän.
    Insestistä on kyse ja vanhoillislestadiolaisesta.

    Tiedän vaikka kuinka monta uskovaisbedofiiliä, ja vain yhden joka ei ole uskossa.

    "Hei, miten niin"juuri uskovainen?""

    Sanoppas sinä se.

    Äänestä

  • Olen uskovainen ortodoksi.

    Äänestä

  • eiuskova kirjoitti:

    jälleen on paljastunut uusi bedofiliatapaus, nimenomaan uskovainen... Itseasiassa bedofiliilirinki.

    Ja mistähän johtuu että normaaliväestön parissa ilmiöön törmää monta kertaa vähemmän.
    Insestistä on kyse ja vanhoillislestadiolaisesta.

    Tiedän vaikka kuinka monta uskovaisbedofiiliä, ja vain yhden joka ei ole uskossa.

    "Hei, miten niin"juuri uskovainen?""

    Sanoppas sinä se.

    Edellisessä viestissä korostin elävää yhteyttä Jumalaan, mikä on (tulisi olla) uskovalle keskeisintä: Jeesuksen ristintyö, ei ainoastaan teoriana vaan käytäntönä.

    Elävä usko voidaan korvata uskonnollisuudella, jolloin persoonallinen antautuminen Kristukselle puuttuu tai on hyvin vaillinaista. Hengellisen sisällisyyden sijaan tulevat ulkoiset tekijät ja mittarit: kuinka noudatat tietyn yhteisön tapakulttuuria, sen normistoa ollaksesi "hyvä uskovainen".

    Uskonnollisessa ilmapiirissä voidaan hyvinkin voimakkaasti ja paatoksella puhua veren ja ristin evankeliumista, mutta sen voimaa ei tunneta. Hartaudentuntemukset ja muut mielenliikutukset eivät nimittäin ole merkki Pyhän Hengen työstä. Ne ovat inhimillisiä sielunkokemuksia, jotka eivät edellytä yhteyttä Jumalaan. Uskonnollinen ihminen voi harjoittaa uskontoaan hyvinkin hartaasti ja silti olla himojensa sitoma. Uskontoon sisältyviä käskyjä ja velvoituksia voidaan käyttää apuna tukahduttamaan tarpeita, viettejä ja himoja, mutta koska siinä ei ole Pyhän Hengen vapauttavaa, parantavaa ja eheyttävää ulottuvuutta tällainen uskonnollisuus (lakihenkisinä suorituksina) saattaa jopa lisätä perversioiden ja himojen voimaa: tukahdutetut tunteet ovat olemassa ja vaativat tyydytystä. Ihminen ei ole silloin sopusoinnussa itsensä kanssa.

    Uskovaisena pidetty ihminen joka sortuu pedofiliaan, on käsittääkseni

    1) Uskonnollinen, ehkä uskovaisena pidetty mutta uudestisyntymätön joka ei tunne eikä voikaan tuntea Jumalan todellisuutta ja ristin vapauttavaa voimaa. Näennäisestä uskonnollisuudestaan ja mahdollisesta hurskaudestaan huolimatta ei ole eikä ole koskaan ollutkaan uskovainen kristillisessä merkityksessä.

    2) Uskoontullut mutta sitten syntielämään (salaisina tai näkyvinä syntitottumuksina ja oman mielihalun mukaisena elämänä) luopunut. Sisimmässään hylännyt totuuden eli Kristuksen, mutta ulkonaiset merkit (rukouselämä, jumalanpalveluksiin osallistuminen, jne.) voivat säilyä olemassa ja pettää henkilön itsensäkin luulemaan että hän edelleen on uskossa. Sielunvihollisen sitoma ja pettämä: menettänyt Pyhän Hengen. Ei ole tekoon sortuessaan uskossa.

    3) Uskoontullut mutta syystä tai toisesta langennut (erotuksena sisäiseen luopumukseen). Syynä voivat olla jo ennen uskoontuloa syntyneet vääristymät ja alttiudet, aiemmin harjoitettu syntielämä ja siitä jääneet muistijäljet, henkivaltasidokset. Jos hän antaa mielikuvituksessaan ja tunne-elämässään vähänkin sijaa houkutuksille (esim. nettiporno, tässä tapauksessa lapsiporno) vihollinen saa pikkusormen ja voi viedä koko käden, niin että tilaisuuden tullen ja houkutuksen käydessä sietämättömäksi tapahtuu sortuminen pedofiliaan käytännössä. Alku on käsittelemättömässä tunne-elämässä, jossa tapahtunut sisäinen lankeemus (väärissä mielikuvissa rypeminen ja niiden hetkellinen helliminen) johtaa ulkoisen tekoon, himon toteuttamiseen. Tekoon sortuessaan saattaa vielä olla uskossa, mutta menettää uskon (Pyhän Hengen läsnäolon ja todellisuuden) ellei kadu, tee parannusta ja palaa ristin luokse. Katumukseen ja parannukseen kuuluu synnin tunnustaminen ja vastuun kantaminen.

    On kyseessä mikä tahansa kolmesta esimerkistä oikeudenmukaisuus vaatii rangaistusta. Jos henkilö ymmärtää rikoksensa vakavuuden hän katuu vilpittömästi ja pyytää anteeksi loukkaamiltaan ihmisiltä. Anteeksipyytäminen ei hyvitä tekoa eikä vapauta seurauksista. Mahdollisten pakkotoimenpiteiden lisäksi henkilö tarvitsee hoitoonohjausta ja terapiaa.

    Kohdassa 1 hän tarvitsee lisäksi todellista uskoontuloa, voidakseen tulla pelastetuksi ihmiseksi. Kohdassa 2 hän tarvitsee palaamista Jumalan luo ja yhteyden uudistumista. Kohdassa 3 hän tarvitsee vilpitöntä parannuksentekoa (myös ja erityisesti sisäisillä alueilla, koskien mielikuvia ja tunne-elämän avoimuutta Pyhän Hengen työlle) että edelleen pysyisi uskovana eikä menettäisi pelastusta.

    Uskova joka kokee alttiutta lapsipornoon tarvitsee sielunhoitoa ja mahdollisesti terapiaa sekä mahdollisesti henkivaltasidosten käsittelyä vaikka ei olisi vielä langennutkaan tekojen tasolla. Häpeällistä ei ole hakea apua. Jumala ymmärtää ihmisen heikkoudet ja jokainen on kelvollinen tulemaan Kristuksen luo autettavaksi. Häpeällistä on olla hakematta apua.

    Pedofiliaan langenneelle uskovalle kuuluu kaikesta huolimatta anteeksiantamus. Jumala on voimallinen antamaan anteeksi ja eheyttämään. Hän ei halua että kukaan synnin pettämänä hukkuu. Jumalan anteeksiantamus EI PYYHI POIS MAALLISTA VASTUUTA JA SEURAUKSIA mutta antaa ihmiselle voiman kantaa seuraukset. Jeesus haluaa auttaa niin syyllistä kuin uhria - ettei kukaan menehtyisi taakkansa alle.

    Äänestä

  • teapot kirjoitti:

    Edellisessä viestissä korostin elävää yhteyttä Jumalaan, mikä on (tulisi olla) uskovalle keskeisintä: Jeesuksen ristintyö, ei ainoastaan teoriana vaan käytäntönä.

    Elävä usko voidaan korvata uskonnollisuudella, jolloin persoonallinen antautuminen Kristukselle puuttuu tai on hyvin vaillinaista. Hengellisen sisällisyyden sijaan tulevat ulkoiset tekijät ja mittarit: kuinka noudatat tietyn yhteisön tapakulttuuria, sen normistoa ollaksesi "hyvä uskovainen".

    Uskonnollisessa ilmapiirissä voidaan hyvinkin voimakkaasti ja paatoksella puhua veren ja ristin evankeliumista, mutta sen voimaa ei tunneta. Hartaudentuntemukset ja muut mielenliikutukset eivät nimittäin ole merkki Pyhän Hengen työstä. Ne ovat inhimillisiä sielunkokemuksia, jotka eivät edellytä yhteyttä Jumalaan. Uskonnollinen ihminen voi harjoittaa uskontoaan hyvinkin hartaasti ja silti olla himojensa sitoma. Uskontoon sisältyviä käskyjä ja velvoituksia voidaan käyttää apuna tukahduttamaan tarpeita, viettejä ja himoja, mutta koska siinä ei ole Pyhän Hengen vapauttavaa, parantavaa ja eheyttävää ulottuvuutta tällainen uskonnollisuus (lakihenkisinä suorituksina) saattaa jopa lisätä perversioiden ja himojen voimaa: tukahdutetut tunteet ovat olemassa ja vaativat tyydytystä. Ihminen ei ole silloin sopusoinnussa itsensä kanssa.

    Uskovaisena pidetty ihminen joka sortuu pedofiliaan, on käsittääkseni

    1) Uskonnollinen, ehkä uskovaisena pidetty mutta uudestisyntymätön joka ei tunne eikä voikaan tuntea Jumalan todellisuutta ja ristin vapauttavaa voimaa. Näennäisestä uskonnollisuudestaan ja mahdollisesta hurskaudestaan huolimatta ei ole eikä ole koskaan ollutkaan uskovainen kristillisessä merkityksessä.

    2) Uskoontullut mutta sitten syntielämään (salaisina tai näkyvinä syntitottumuksina ja oman mielihalun mukaisena elämänä) luopunut. Sisimmässään hylännyt totuuden eli Kristuksen, mutta ulkonaiset merkit (rukouselämä, jumalanpalveluksiin osallistuminen, jne.) voivat säilyä olemassa ja pettää henkilön itsensäkin luulemaan että hän edelleen on uskossa. Sielunvihollisen sitoma ja pettämä: menettänyt Pyhän Hengen. Ei ole tekoon sortuessaan uskossa.

    3) Uskoontullut mutta syystä tai toisesta langennut (erotuksena sisäiseen luopumukseen). Syynä voivat olla jo ennen uskoontuloa syntyneet vääristymät ja alttiudet, aiemmin harjoitettu syntielämä ja siitä jääneet muistijäljet, henkivaltasidokset. Jos hän antaa mielikuvituksessaan ja tunne-elämässään vähänkin sijaa houkutuksille (esim. nettiporno, tässä tapauksessa lapsiporno) vihollinen saa pikkusormen ja voi viedä koko käden, niin että tilaisuuden tullen ja houkutuksen käydessä sietämättömäksi tapahtuu sortuminen pedofiliaan käytännössä. Alku on käsittelemättömässä tunne-elämässä, jossa tapahtunut sisäinen lankeemus (väärissä mielikuvissa rypeminen ja niiden hetkellinen helliminen) johtaa ulkoisen tekoon, himon toteuttamiseen. Tekoon sortuessaan saattaa vielä olla uskossa, mutta menettää uskon (Pyhän Hengen läsnäolon ja todellisuuden) ellei kadu, tee parannusta ja palaa ristin luokse. Katumukseen ja parannukseen kuuluu synnin tunnustaminen ja vastuun kantaminen.

    On kyseessä mikä tahansa kolmesta esimerkistä oikeudenmukaisuus vaatii rangaistusta. Jos henkilö ymmärtää rikoksensa vakavuuden hän katuu vilpittömästi ja pyytää anteeksi loukkaamiltaan ihmisiltä. Anteeksipyytäminen ei hyvitä tekoa eikä vapauta seurauksista. Mahdollisten pakkotoimenpiteiden lisäksi henkilö tarvitsee hoitoonohjausta ja terapiaa.

    Kohdassa 1 hän tarvitsee lisäksi todellista uskoontuloa, voidakseen tulla pelastetuksi ihmiseksi. Kohdassa 2 hän tarvitsee palaamista Jumalan luo ja yhteyden uudistumista. Kohdassa 3 hän tarvitsee vilpitöntä parannuksentekoa (myös ja erityisesti sisäisillä alueilla, koskien mielikuvia ja tunne-elämän avoimuutta Pyhän Hengen työlle) että edelleen pysyisi uskovana eikä menettäisi pelastusta.

    Uskova joka kokee alttiutta lapsipornoon tarvitsee sielunhoitoa ja mahdollisesti terapiaa sekä mahdollisesti henkivaltasidosten käsittelyä vaikka ei olisi vielä langennutkaan tekojen tasolla. Häpeällistä ei ole hakea apua. Jumala ymmärtää ihmisen heikkoudet ja jokainen on kelvollinen tulemaan Kristuksen luo autettavaksi. Häpeällistä on olla hakematta apua.

    Pedofiliaan langenneelle uskovalle kuuluu kaikesta huolimatta anteeksiantamus. Jumala on voimallinen antamaan anteeksi ja eheyttämään. Hän ei halua että kukaan synnin pettämänä hukkuu. Jumalan anteeksiantamus EI PYYHI POIS MAALLISTA VASTUUTA JA SEURAUKSIA mutta antaa ihmiselle voiman kantaa seuraukset. Jeesus haluaa auttaa niin syyllistä kuin uhria - ettei kukaan menehtyisi taakkansa alle.

    lauseessasi muistit uhrin.

    Pidän kuitenkin erittäin hyvänä asiana että kirjoitit tuon, sillä tiedän tätä palstaa lukevan erään, jolla on taipumusta pedofiliaan, ja hän on uskova.

    "Jeesus haluaa auttaa niin syyllistä kuin uhria - ettei kukaan menehtyisi taakkansa alle."

    Yhteiskunnan kuuluisi rangaista syyllistä kovemmalla kädellä. He on toisille vaaraksi ja heidän ei kuuluisi olla vapaana, teot kuuluu estää.

    Hankalaa uskovan uhrin näkövinkkelistä jos kokee ettei ole valmis antamaan anteeksi. Yllättäen uhrin täytyy muuttua ja hyväksyä jotain jota kukaan normaali ihminen ei voi hyväksyä.

    Teillä on Jumala joka antaa aina vain anteeksi, loputtomasti mutta ei välitä uhreistä kuin sivulauseen ajan.

    Äänestä

  • leahim kirjoitti:

    Olen uskovainen ortodoksi.

    ei tiedetä syyllistyneen moiseen. Heillähän on ne nunna-,ja munkkiluostarit. Ainoa uskovaisten ryhmä jotka eivät liity bedofiliaan, noin yleisesti.

    Äänestä

  • eiuskova kirjoitti:

    lauseessasi muistit uhrin.

    Pidän kuitenkin erittäin hyvänä asiana että kirjoitit tuon, sillä tiedän tätä palstaa lukevan erään, jolla on taipumusta pedofiliaan, ja hän on uskova.

    "Jeesus haluaa auttaa niin syyllistä kuin uhria - ettei kukaan menehtyisi taakkansa alle."

    Yhteiskunnan kuuluisi rangaista syyllistä kovemmalla kädellä. He on toisille vaaraksi ja heidän ei kuuluisi olla vapaana, teot kuuluu estää.

    Hankalaa uskovan uhrin näkövinkkelistä jos kokee ettei ole valmis antamaan anteeksi. Yllättäen uhrin täytyy muuttua ja hyväksyä jotain jota kukaan normaali ihminen ei voi hyväksyä.

    Teillä on Jumala joka antaa aina vain anteeksi, loputtomasti mutta ei välitä uhreistä kuin sivulauseen ajan.

    on eräs väärinymmärrys jonka haluan oikaista, mutta ensiksikin kiitän sinua hyvästä ja varsin maltillisesta keskustelusta, ottaen huomioon käsityksesi ja väärinymmärryksesi anteeksiantamuksen suhteen, olisit voinut äityä käyttämään kovempaakin kieltä.

    Olen ihan samaa mieltä että pedofilia on törkeä ja raskas rikos ja siksi vaatii myös ankaria rangaistuksia. Mutta ihmisten sydämiä ei muuteta eikä varsinkaan pelasteta vain rangaistuksin. Tietysti on niitä jotka eivät koskaan muutu ja siksi ovat jatkuvan pakkohoidon tarpeessa.

    Ei ole totta että muistaisin uhrin vain viimeisessä lauseessa. Kyllä minulla kaiken aikaa on tietoisuus uhrin osasta ja juuri siksi syyllinen tarvitsee anteeksiantamusta. Syytön ei tarvitse anteeksiantamusta. Vain se joka on vastuullinen tarvitsee anteeksiantamuksen. Ennen kaikkea keskityn Jumalan anteeksiantamukseen joka on pelastuskysymys. En tarkoita anteeksiantamusta vain jostakin tietystä synnistä vaan koko elämää koskevaa anteeksiantamusta jonka ihminen saa osakseen ottaessaan vastaan Jeesuksen ja todella turvautuessaan Häneen. Tämä on kristillisen opin mukainen näkemys ja näin olen itse kokenut. Jumalan armo sitten vapauttaa vastuulliseen ja parempaan elämään - ei suinkaan surutta ja huolettomana elämään synnissä ja paheellisuudessa.

    Aloitusviesti ja keskustelu on käsitellyt pedofiliaa nimenomaan uskovaisen harjoittamana ja kuinka se on mahdollista. Siihen olen ottanut kantaa.

    Kirjoitat:
    >Teillä on Jumala joka antaa aina vain anteeksi, loputtomasti mutta ei välitä uhreistä kuin sivulauseen ajan.<

    Kyllä Jumala välittää. Mutta kukaan ei joudu kadotukseen siksi että on tehnyt pahaa, Jumalaa ja lähimmäisiään vastaan ja on syyllinen, eikä kukaan pelastu siksi että on tehnyt hyvää. Lähimmäisten pahuuden kohteeksi joutuminen ei myöskään tuo pelastusta: kun on kärsinyt niin paljon pahaa maan päällä on pakko päästä taivaaseen, jos sellainen on olemassa. Kadotukseen joudutaan vain yhdestä syystä. Jos ei ole saatu syntejä anteeksi Vapahtajan yhteydessä. Täten jokainen on matkalla kadotukseen: jokainen on itsessään vailla Jumalan kirkkautta. Ja saa pelastuksen lahjana vain Jeesuksen yhteydessä. Jumala on tullut auttamaan nimenomaan syntisiä. Siinä suhteessa ei ole eroa olenko pedofiili vai pedofilian uhri. Jokainen on syntinen ja tarvitsee pelastusta omien syntiensä vuoksi.

    Ymmärrän hyvin jos uhri ei koe voivansa antaa anteeksi. Se on selviö. Ihmeellisempää on jos hän antaa anteeksi. Jumalan anteeksiantamus voi kuitenkin sen ihmeen tehdä. Ei-uskovalle en ryhtyisi sanomaan että "sinun pitää antaa teko anteeksi" vaan ohjaisin turvautumaan Jeesukseen, joka antaa sisimpään rauhaa ja parantumista kipujen keskelle. Sitten anteeksiantaminen niille jotka ovat rikkoneet tulee mahdolliseksi. Kun on itse saanut anteeksi voi antaa anteeksi toisille. Mutta helppoa se ei varmastikaan ole.

    En myöskään ole sanonut että uhrin tulisi hyväksyä kokemansa vääryys. Tietenkään sellaista ei tule hyväksyä. Ei koskaan eikä missään olosuhteissa. Korostan edelleen, että ainoastaan tekoihin jotka ovat väärin ja joita ei tule hyväksyä tarvitaan anteeksiantamusta. Kristillisessä mielessä anteeksiantamuksemme lähimmäisiä kohtaan ei ole heidän pahojen tekojensa hyväksymistä vaan Jeesuksen ristintyön hyväksymistä.

    Äänestä

  • eiuskova kirjoitti:

    jälleen on paljastunut uusi bedofiliatapaus, nimenomaan uskovainen... Itseasiassa bedofiliilirinki.

    Ja mistähän johtuu että normaaliväestön parissa ilmiöön törmää monta kertaa vähemmän.
    Insestistä on kyse ja vanhoillislestadiolaisesta.

    Tiedän vaikka kuinka monta uskovaisbedofiiliä, ja vain yhden joka ei ole uskossa.

    "Hei, miten niin"juuri uskovainen?""

    Sanoppas sinä se.

    eri asemassa Jumalan edessä, kuin ei-uskovainen, joka ei ole koskaan kokenut Jumalan armoa elämässään.

    Äänestä

  • old_profile_42272 kirjoitti:

    eri asemassa Jumalan edessä, kuin ei-uskovainen, joka ei ole koskaan kokenut Jumalan armoa elämässään.

    Tässä ketjussa käsiteltiin nyt kahta bedofiilia palstanne oma bedofiliarikoksesta tuomittu.. Siinä jo 3 Uskovaista hullua. Ja minä, kun en ole uskossa ollenkaan olen siis Jumalanne silmissä tuomittu helvettiin.

    Minkälainen "jumala"se sellainen on, kysyn vaan, hä.

    Käyttää seurakuntien julistustehtävissä lapsiinsekaantujia ym.rikollisia, murhamiehiä ym.ym.mutta tavallisen ja kunnollisen laittaa helvettiin.

    Uskiksen moraali.. joo, se on nyt nähty.

    Ps. vaikka olenkin ateisti niin nm.leahimin tekstistä näkyy selvästi ettei hänkään hyväksy epäoikeudenmukaista Jumalaa. Sinä näemmä hyväksyt.

    Äänestä

Miksi juuri uskovainen murtaa pienen lapsen
koko maailman?

sopii miettiä että tapahtuuko tätä ei uskovissa myös..ihminen se uskovakin on.
Ei se ole kenenkään tekemänä hyväksyttävää, joten sopii meuhkata myös niiden muiden tekijöiden puolesta!

Äänestä
  • Meuhkataan muidenkin takia,aivan.
    Mutta uskovallahan on uskossaan kaikki.
    Siis kaikki mitä hän tarvitsee.

    Mitä siis puuttuu,
    kun saarnaaja näin lankeaa?
    Eikö se usko ole se täyttymys?
    Ja vielä,kuinka voi henkilö
    joka on täyttynyt pyhällä hengellä,tehdä tällaista?

    Uskovainen ja hänen uskonsa
    tällaisissa tapauksissa on kyllä kyseenalaista.
    Ja se leimaa muutkin uskovat.
    Siis "hyvät"uskovat.Antaa kultille ruman leiman!

    Äänestä

  • leahim kirjoitti:

    Meuhkataan muidenkin takia,aivan.
    Mutta uskovallahan on uskossaan kaikki.
    Siis kaikki mitä hän tarvitsee.

    Mitä siis puuttuu,
    kun saarnaaja näin lankeaa?
    Eikö se usko ole se täyttymys?
    Ja vielä,kuinka voi henkilö
    joka on täyttynyt pyhällä hengellä,tehdä tällaista?

    Uskovainen ja hänen uskonsa
    tällaisissa tapauksissa on kyllä kyseenalaista.
    Ja se leimaa muutkin uskovat.
    Siis "hyvät"uskovat.Antaa kultille ruman leiman!

    kaikkia miehet pedofiileiksi jos miljardeista miehistä viissataatuhatta on pedolfiilejä?
    Et, sinä toteat heidän olevan sairaita yksilöitä...miksi sinä et ovi näin tehdä myös uskovien kohdalla?
    Ihminen on ihminen oli se uskova tai ei. varmaan sen verran tiedät raamatusta että jokainen, vaikkakin uskova, elää lihan synnin alaisuudessa. Varmaankin tiedät mitä se tarkoittaa...joten vastannee kysymkseesi.

    Aivan samalainen reaktio ihmisessä tapahtuu kun esim, muslimeistä puhutaan...terrori iskujen jälkeen kaikki muslimit oli terroristeja...oliko tämä totuus? ei. Syytökset täytyy aina kohdistaa tekijään ei yhteisöön.

    Äänestä

  • sanotko sinä kirjoitti:

    kaikkia miehet pedofiileiksi jos miljardeista miehistä viissataatuhatta on pedolfiilejä?
    Et, sinä toteat heidän olevan sairaita yksilöitä...miksi sinä et ovi näin tehdä myös uskovien kohdalla?
    Ihminen on ihminen oli se uskova tai ei. varmaan sen verran tiedät raamatusta että jokainen, vaikkakin uskova, elää lihan synnin alaisuudessa. Varmaankin tiedät mitä se tarkoittaa...joten vastannee kysymkseesi.

    Aivan samalainen reaktio ihmisessä tapahtuu kun esim, muslimeistä puhutaan...terrori iskujen jälkeen kaikki muslimit oli terroristeja...oliko tämä totuus? ei. Syytökset täytyy aina kohdistaa tekijään ei yhteisöön.

    Harvemmin niitä naisista löytyy.
    Tekijä likaa yhteisön,eikö niin.

    Äänestä

  • leahim kirjoitti:

    Meuhkataan muidenkin takia,aivan.
    Mutta uskovallahan on uskossaan kaikki.
    Siis kaikki mitä hän tarvitsee.

    Mitä siis puuttuu,
    kun saarnaaja näin lankeaa?
    Eikö se usko ole se täyttymys?
    Ja vielä,kuinka voi henkilö
    joka on täyttynyt pyhällä hengellä,tehdä tällaista?

    Uskovainen ja hänen uskonsa
    tällaisissa tapauksissa on kyllä kyseenalaista.
    Ja se leimaa muutkin uskovat.
    Siis "hyvät"uskovat.Antaa kultille ruman leiman!

    Kyllä usko - tarkemmin sanottuna Jeesus, uskon alkajana ja täyttäjänä, perustuksena ja sisältönä - on se täyttymys. Miksi sitten uskovakin voi langeta tällaisiin, hahmottelin vastausta edellisessä viestissä ---> voinhan minä sen sanoakin.

    Oman tunnustuksesi perusteella olet uskovainen ortodoksi, siis kristitty. Jos Jeesus on sinulle ortodoksisuutta ja sen muotoja tärkeämpi sinulla on yhteys muiden uskovien, myös helluntailaisten kanssa, kiitos Jumalalle. Ei ole rakentavaa leimata helluntailaisuutta kultiksi (esim. ortodoksien taholta) tai ortodoksisuutta kultiksi (esim. helluntailaisten taholta). Joku voisi näet hyvinkin kysellä perustaako ortodoksinen kultti pelastusnäkemyksensä ihmisen hyveellisyyteen ja onko heillä tapana asettua muiden yläpuolelle, jopa kieltää anteeksiantamus katuvalta ja armoa kaipaavalta lähimmäiseltä?

    Henkilökohtaisella tasolla olennaisinta on usko Jeesukseen ja sitä kautta Pyhän Hengen työ:
    Pyhä Henki yhdistää sinut olemaan samaa perheväkeä kaikkien uudestisyntyneiden kanssa, ovat sitten langenneet mihin tahansa. Niin vaikeaa kuin se onkin hyväksyä. Ok?

    Kristittynä ymmärrät varmastikin oman armon tarpeesi ja kuinka riippuvainen olet Kristuksesta ja Hänen hyvyydestään? Tältä pohjalta lähdetään.

    Raamatun mukaan murhaajassa ei ole iankaikkista elämää. Mutta kun fariseukset ajatteli pelastuvansa kun eivät olleet rikkoneet Jumalan käskyä Jeesus osoitti heille sisäisen turmeluksen: jokainen joka vihaa lähimmäistään on yhtä lailla murhaaja ja ansainnut kadotuksen. Anteeksiantamattomuus on synti. Jos anteeksiantamattomuudesta ei tee parannusta ja suostu rakastamaan lähimmäistään (myös niitä jotka ovat rikkoneet) on Jeesuksen sanojen mukaisesti murhaajalle kuuluvan tuomion alainen. Jumala ei voi antaa meille anteeksi jos kiellämme anteeksiantamuksen toisilta, koska silloin sanoudumme irti uskon keskeisimmästä perustuksesta: Jeesuksen sovintotyön riittävyydestä. Murhaajakin voi siis pelastua, jos tekee parannuksen murhaamisestaan, ja Jeesuksen laintulkinnan mukaisesti tämä tarkoittaa parannusta myös pahanpuhumisesta, vihasta ja anteeksiantamattomuudesta.

    Kun ymmärrämme oman armontarpeemme voimme harjoittaa rakkautta totuudessa. Synti tulee tuomita mutta rakkaus synnyttää sääliä ja armollisuutta (empatia) syntistä kohtaan. Jokainen meistä on itsessään syntinen, ja pyhä ainoastaan Jeesuksen täytetyn työn kautta.

    Kukaan ei ole pyhä eikä tule pyhäksi omillaan hyveillään. Pelastuksen ja Jumalan antaman lahjapyhyyden voi kyllä menettää paheillaan.

    Äänestä

  • teapot kirjoitti:

    Kyllä usko - tarkemmin sanottuna Jeesus, uskon alkajana ja täyttäjänä, perustuksena ja sisältönä - on se täyttymys. Miksi sitten uskovakin voi langeta tällaisiin, hahmottelin vastausta edellisessä viestissä ---> voinhan minä sen sanoakin.

    Oman tunnustuksesi perusteella olet uskovainen ortodoksi, siis kristitty. Jos Jeesus on sinulle ortodoksisuutta ja sen muotoja tärkeämpi sinulla on yhteys muiden uskovien, myös helluntailaisten kanssa, kiitos Jumalalle. Ei ole rakentavaa leimata helluntailaisuutta kultiksi (esim. ortodoksien taholta) tai ortodoksisuutta kultiksi (esim. helluntailaisten taholta). Joku voisi näet hyvinkin kysellä perustaako ortodoksinen kultti pelastusnäkemyksensä ihmisen hyveellisyyteen ja onko heillä tapana asettua muiden yläpuolelle, jopa kieltää anteeksiantamus katuvalta ja armoa kaipaavalta lähimmäiseltä?

    Henkilökohtaisella tasolla olennaisinta on usko Jeesukseen ja sitä kautta Pyhän Hengen työ:
    Pyhä Henki yhdistää sinut olemaan samaa perheväkeä kaikkien uudestisyntyneiden kanssa, ovat sitten langenneet mihin tahansa. Niin vaikeaa kuin se onkin hyväksyä. Ok?

    Kristittynä ymmärrät varmastikin oman armon tarpeesi ja kuinka riippuvainen olet Kristuksesta ja Hänen hyvyydestään? Tältä pohjalta lähdetään.

    Raamatun mukaan murhaajassa ei ole iankaikkista elämää. Mutta kun fariseukset ajatteli pelastuvansa kun eivät olleet rikkoneet Jumalan käskyä Jeesus osoitti heille sisäisen turmeluksen: jokainen joka vihaa lähimmäistään on yhtä lailla murhaaja ja ansainnut kadotuksen. Anteeksiantamattomuus on synti. Jos anteeksiantamattomuudesta ei tee parannusta ja suostu rakastamaan lähimmäistään (myös niitä jotka ovat rikkoneet) on Jeesuksen sanojen mukaisesti murhaajalle kuuluvan tuomion alainen. Jumala ei voi antaa meille anteeksi jos kiellämme anteeksiantamuksen toisilta, koska silloin sanoudumme irti uskon keskeisimmästä perustuksesta: Jeesuksen sovintotyön riittävyydestä. Murhaajakin voi siis pelastua, jos tekee parannuksen murhaamisestaan, ja Jeesuksen laintulkinnan mukaisesti tämä tarkoittaa parannusta myös pahanpuhumisesta, vihasta ja anteeksiantamattomuudesta.

    Kun ymmärrämme oman armontarpeemme voimme harjoittaa rakkautta totuudessa. Synti tulee tuomita mutta rakkaus synnyttää sääliä ja armollisuutta (empatia) syntistä kohtaan. Jokainen meistä on itsessään syntinen, ja pyhä ainoastaan Jeesuksen täytetyn työn kautta.

    Kukaan ei ole pyhä eikä tule pyhäksi omillaan hyveillään. Pelastuksen ja Jumalan antaman lahjapyhyyden voi kyllä menettää paheillaan.

    Uhrin täytyy katua ja miettiä syntejään.

    Bedofiili tarvitsee armoa ja empatiaa ja sääliä ja rakkautta.

    Sulla on täysin väärä, sairas asenne!

    Äänestä

  • ei uskova kirjoitti:

    Uhrin täytyy katua ja miettiä syntejään.

    Bedofiili tarvitsee armoa ja empatiaa ja sääliä ja rakkautta.

    Sulla on täysin väärä, sairas asenne!

    Ennen kuin ryhdyt tekemään tuomioitasi, huomaa mitä kirjoitin:

    "Synti tulee tuomita mutta rakkaus synnyttää sääliä ja armollisuutta (empatia) syntistä kohtaan. Jokainen meistä on itsessään syntinen."

    Kuinka voit vetää johtopäätöksen, että pedofilian uhrin tulisi katua ja miettiä syntejään, mutta pedofiili tarvitsee armoa ja empatiaa ja sääliä ja rakkautta?

    Ihmisen syntiongelmassa ei ole kysymys vain pedofiliasta. JOKAINEN ON SYNTINEN. Siksi jokainen tarvitsee armoa - joka todellakaan ei ole vääryyden hyväksymistä. Jokaisen tulee katua ja miettiä syntejään. Olisi kyllä helppoa tempaista kaikenlaiset ökyrikolliset ja pervertikot syntipukeiksi joita solvaamalla unohtaa oman syntisyytensä, mutta sekin on vain yksi osoitus siitä mitä ihminen pakenee, nimenomaan oman syyllisyyden kohtaamista. Huomaa nyt, etten tässä sano että pedofilian uhri olisi syyllinen pedofiliaan. Mutta jokainen meistä on Jumalan edessä syyllinen rikkomuksiin Häntä ja lähimmäisiään kohtaan. Siksi jokainen on armon tarpeessa. Erotuksetta.

    Toisten kivittäminen (on nämä sitten pedofileja tai mitä tahansa) on mielestäni sairasta. Se osoittaa vain että sisimpämme on vieraantunut Jumalasta. Jumala haluaa parantaa. Parantumisen edellytys on oman syntisyytensä kohtaaminen ja myöntäminen.

    Sama pahuus mikä tuottaa murhatekoja tuottaa murhaajien kivittämistä. Sama pahuus mikä tuottaa pedofiliaa tuottaa armottomuutta niitä kohtaan jotka ovat pedofiliaan syyllistyneet. Jumala näkee ihmisen. Sinut ja minut. Jokaisen meistä. Hän haluaa armahtaa jokaista - katsomatta siihen minkä nimisiin rikoksiin olemme ja minkä nimisiin emme ole syyllistyneet.

    Siitä alkaa sisäinen parantuminen.

    Ja syvimmällä tasolla parantuminen ja eheytyminen merkitsee jatkuvaa sitoutumista Jeesukseen. Se on koko elämän kestävä prosessi.

    Äänestä

  • teapot kirjoitti:

    Ennen kuin ryhdyt tekemään tuomioitasi, huomaa mitä kirjoitin:

    "Synti tulee tuomita mutta rakkaus synnyttää sääliä ja armollisuutta (empatia) syntistä kohtaan. Jokainen meistä on itsessään syntinen."

    Kuinka voit vetää johtopäätöksen, että pedofilian uhrin tulisi katua ja miettiä syntejään, mutta pedofiili tarvitsee armoa ja empatiaa ja sääliä ja rakkautta?

    Ihmisen syntiongelmassa ei ole kysymys vain pedofiliasta. JOKAINEN ON SYNTINEN. Siksi jokainen tarvitsee armoa - joka todellakaan ei ole vääryyden hyväksymistä. Jokaisen tulee katua ja miettiä syntejään. Olisi kyllä helppoa tempaista kaikenlaiset ökyrikolliset ja pervertikot syntipukeiksi joita solvaamalla unohtaa oman syntisyytensä, mutta sekin on vain yksi osoitus siitä mitä ihminen pakenee, nimenomaan oman syyllisyyden kohtaamista. Huomaa nyt, etten tässä sano että pedofilian uhri olisi syyllinen pedofiliaan. Mutta jokainen meistä on Jumalan edessä syyllinen rikkomuksiin Häntä ja lähimmäisiään kohtaan. Siksi jokainen on armon tarpeessa. Erotuksetta.

    Toisten kivittäminen (on nämä sitten pedofileja tai mitä tahansa) on mielestäni sairasta. Se osoittaa vain että sisimpämme on vieraantunut Jumalasta. Jumala haluaa parantaa. Parantumisen edellytys on oman syntisyytensä kohtaaminen ja myöntäminen.

    Sama pahuus mikä tuottaa murhatekoja tuottaa murhaajien kivittämistä. Sama pahuus mikä tuottaa pedofiliaa tuottaa armottomuutta niitä kohtaan jotka ovat pedofiliaan syyllistyneet. Jumala näkee ihmisen. Sinut ja minut. Jokaisen meistä. Hän haluaa armahtaa jokaista - katsomatta siihen minkä nimisiin rikoksiin olemme ja minkä nimisiin emme ole syyllistyneet.

    Siitä alkaa sisäinen parantuminen.

    Ja syvimmällä tasolla parantuminen ja eheytyminen merkitsee jatkuvaa sitoutumista Jeesukseen. Se on koko elämän kestävä prosessi.

    olen tässä vähän suojelevalla asenteella...

    Leahim on uhri :(

    Hän kertoi siitä vähän aikaa sitten palstalla. SIKSI olen tosiaan sitä mieltä että ei hyödytä kamalasti korostaa ja toitottaa sitä että Jumala tahtoo armahtaa bedofiilin.

    "Sama pahuus mikä tuottaa bedofiliaa tuottaa armottomuutta niitä kohtaan jotka ovat bedofiliaan syyllistyneet."

    NYTKÖ lähdetään sitten armahtamaan ja rakastamaan syyllisiä. Sitä armoa ja rakkautta tarvitsee uhri!

    P.s. Todellisuus.. kerroin sinulle että erään herätysliikkeen piirissä on jälleen sattunut ikävä tapaus..
    On inhottavan yleistä uskovaisten piireissä tuo "harrastus". Tuokin ukko apureineen on julistanut juuri nimenomaan sitä Kristuksen armoa.

    http://tinyurl.com/2va7cv4

    Äänestä

  • teapot kirjoitti:

    Kyllä usko - tarkemmin sanottuna Jeesus, uskon alkajana ja täyttäjänä, perustuksena ja sisältönä - on se täyttymys. Miksi sitten uskovakin voi langeta tällaisiin, hahmottelin vastausta edellisessä viestissä ---> voinhan minä sen sanoakin.

    Oman tunnustuksesi perusteella olet uskovainen ortodoksi, siis kristitty. Jos Jeesus on sinulle ortodoksisuutta ja sen muotoja tärkeämpi sinulla on yhteys muiden uskovien, myös helluntailaisten kanssa, kiitos Jumalalle. Ei ole rakentavaa leimata helluntailaisuutta kultiksi (esim. ortodoksien taholta) tai ortodoksisuutta kultiksi (esim. helluntailaisten taholta). Joku voisi näet hyvinkin kysellä perustaako ortodoksinen kultti pelastusnäkemyksensä ihmisen hyveellisyyteen ja onko heillä tapana asettua muiden yläpuolelle, jopa kieltää anteeksiantamus katuvalta ja armoa kaipaavalta lähimmäiseltä?

    Henkilökohtaisella tasolla olennaisinta on usko Jeesukseen ja sitä kautta Pyhän Hengen työ:
    Pyhä Henki yhdistää sinut olemaan samaa perheväkeä kaikkien uudestisyntyneiden kanssa, ovat sitten langenneet mihin tahansa. Niin vaikeaa kuin se onkin hyväksyä. Ok?

    Kristittynä ymmärrät varmastikin oman armon tarpeesi ja kuinka riippuvainen olet Kristuksesta ja Hänen hyvyydestään? Tältä pohjalta lähdetään.

    Raamatun mukaan murhaajassa ei ole iankaikkista elämää. Mutta kun fariseukset ajatteli pelastuvansa kun eivät olleet rikkoneet Jumalan käskyä Jeesus osoitti heille sisäisen turmeluksen: jokainen joka vihaa lähimmäistään on yhtä lailla murhaaja ja ansainnut kadotuksen. Anteeksiantamattomuus on synti. Jos anteeksiantamattomuudesta ei tee parannusta ja suostu rakastamaan lähimmäistään (myös niitä jotka ovat rikkoneet) on Jeesuksen sanojen mukaisesti murhaajalle kuuluvan tuomion alainen. Jumala ei voi antaa meille anteeksi jos kiellämme anteeksiantamuksen toisilta, koska silloin sanoudumme irti uskon keskeisimmästä perustuksesta: Jeesuksen sovintotyön riittävyydestä. Murhaajakin voi siis pelastua, jos tekee parannuksen murhaamisestaan, ja Jeesuksen laintulkinnan mukaisesti tämä tarkoittaa parannusta myös pahanpuhumisesta, vihasta ja anteeksiantamattomuudesta.

    Kun ymmärrämme oman armontarpeemme voimme harjoittaa rakkautta totuudessa. Synti tulee tuomita mutta rakkaus synnyttää sääliä ja armollisuutta (empatia) syntistä kohtaan. Jokainen meistä on itsessään syntinen, ja pyhä ainoastaan Jeesuksen täytetyn työn kautta.

    Kukaan ei ole pyhä eikä tule pyhäksi omillaan hyveillään. Pelastuksen ja Jumalan antaman lahjapyhyyden voi kyllä menettää paheillaan.

    Haluan sanoa,en puhu ortodoksien puolesta,
    heissäkin näitä valitettavasti löytyy.
    Puhun PUHTAASTA uskosta,oikeasta uskosta,
    ei kulisseista.

    Minun mielestäni henkilö joka toimii pastorina,
    opettaa muita ja sanoo muita syntiseksi.
    Ei voi anteeksiannon jälkeenkään olla enään seurakunnan paimen!

    Toiseksi,Jumala antaa ehkä anteeksi,
    minä en koskaan!

    Sinun armontarpeen ymmärtäminen ottaa koville!
    Armontarvettako pastori lapseen sekaantuessaan harjoittaa?
    Rukoiliko vielä tekoa tehdessään?
    Puhui kenties kielillä,niinkö.
    Sekö sinun armosi on.?
    Ei voi olla ainakaan Jumalan.

    Äänestä

  • eiuskova kirjoitti:

    olen tässä vähän suojelevalla asenteella...

    Leahim on uhri :(

    Hän kertoi siitä vähän aikaa sitten palstalla. SIKSI olen tosiaan sitä mieltä että ei hyödytä kamalasti korostaa ja toitottaa sitä että Jumala tahtoo armahtaa bedofiilin.

    "Sama pahuus mikä tuottaa bedofiliaa tuottaa armottomuutta niitä kohtaan jotka ovat bedofiliaan syyllistyneet."

    NYTKÖ lähdetään sitten armahtamaan ja rakastamaan syyllisiä. Sitä armoa ja rakkautta tarvitsee uhri!

    P.s. Todellisuus.. kerroin sinulle että erään herätysliikkeen piirissä on jälleen sattunut ikävä tapaus..
    On inhottavan yleistä uskovaisten piireissä tuo "harrastus". Tuokin ukko apureineen on julistanut juuri nimenomaan sitä Kristuksen armoa.

    http://tinyurl.com/2va7cv4

    Oikeassa olet!
    Uhri tarvitsee rakkautta.
    Ja ymmärtämystä.

    Mie en sitä täältä hae.Haen tavallaan oikeutta.
    Ja miksi-kyssäriini ei kukaan ole osannut vielä vastata.

    Miksikö jauhan samaa.
    Siksi että tällainen hyssyttely loppuisi.
    Ettei kenellekään näistä pienimmistä
    koskaan kävisi samoin.

    Ja varoitan vanhempia:
    Keneenkään ei kannata luottaa,ei pappiin ei lukkariin.
    Ei saarnaajaan joka suu vaahdossa huutaa
    pöntöstä syntisille parannusta.
    Sitä parannusta tarvitsee hän itse,tuo pastori.

    Vai onko uskovaisten keskuudessa rapana julistaa
    syntejä anteeksi,kyseisen papin tavalla...????

    Äänestä

  • leahim kirjoitti:

    Haluan sanoa,en puhu ortodoksien puolesta,
    heissäkin näitä valitettavasti löytyy.
    Puhun PUHTAASTA uskosta,oikeasta uskosta,
    ei kulisseista.

    Minun mielestäni henkilö joka toimii pastorina,
    opettaa muita ja sanoo muita syntiseksi.
    Ei voi anteeksiannon jälkeenkään olla enään seurakunnan paimen!

    Toiseksi,Jumala antaa ehkä anteeksi,
    minä en koskaan!

    Sinun armontarpeen ymmärtäminen ottaa koville!
    Armontarvettako pastori lapseen sekaantuessaan harjoittaa?
    Rukoiliko vielä tekoa tehdessään?
    Puhui kenties kielillä,niinkö.
    Sekö sinun armosi on.?
    Ei voi olla ainakaan Jumalan.

    "Toiseksi,Jumala antaa ehkä anteeksi,
    minä en koskaan!"

    Jumala ei anna koskaan "ehkä-anteeksiantoa", vaan kertakaikkisen.
    Sinä et anna anteeksi eikä sinulta voi sitä kukaan vaatia.
    On vain niin, että anteeksiantamattomuutesi tähden olet niitannut itsesi teon tekijään.
    Pysyt hänessä tasan tarkkaan niin kauan kuin olet anteeksiantamatta.
    Sinulla on häneen läheisriippuvuuteen verrattava suhde hänestä riippumatta.
    Vapaus koittaa, kun annat anteeksi. Prosessi voi viedän kauankin, mutta kaikella on aikansa.
    Toivottavasti ymmärrät jossain vaiheessa anteeksiannon merkityksen - itsesi tähden.

    Äänestä

  • anteeksiantamus kirjoitti:

    "Toiseksi,Jumala antaa ehkä anteeksi,
    minä en koskaan!"

    Jumala ei anna koskaan "ehkä-anteeksiantoa", vaan kertakaikkisen.
    Sinä et anna anteeksi eikä sinulta voi sitä kukaan vaatia.
    On vain niin, että anteeksiantamattomuutesi tähden olet niitannut itsesi teon tekijään.
    Pysyt hänessä tasan tarkkaan niin kauan kuin olet anteeksiantamatta.
    Sinulla on häneen läheisriippuvuuteen verrattava suhde hänestä riippumatta.
    Vapaus koittaa, kun annat anteeksi. Prosessi voi viedän kauankin, mutta kaikella on aikansa.
    Toivottavasti ymmärrät jossain vaiheessa anteeksiannon merkityksen - itsesi tähden.

    Älä höpötä asian vierestä!
    Minä olen itseni kanssa sinut ja aikuinen.
    Säälittää vain nämä tulevat ja OLEVAT jutut
    samasta aiheesta.

    Siis vielä,vanhemmat älkää luottako mihinkään
    kuolaavaan saarnaajaan,
    pappiin tai lukkariin!
    Älkää jättäkö lapsianne ilman valvontaa
    tällaisten petojen kynsiin!

    Sillä Jumalan nimeen he raiskaavat.
    Turmelevat,sitten pyytävät anteeksi.
    Ja palaavat kuitenkin rikospaikalle!
    Sillä heillehän se armo kuuluu,
    ei uhrille!

    Sinne vaan pönttöön saarnaamaan syntien anteeksi antamista,
    vaikka suoraan pikkutytön viereltä.
    Armobhan saa murhamiehet,pedofiilit,
    varkaat ja rikolliset.
    Mitä suurempi titteli konnunsuolta
    tai vaasanlääniltä,
    sitä kunnioittavampi virka henkilöllä on hellareissa.

    JA ovat OIKEUTETTUJA opettamaan muita.
    Meitä jotka eivät rikkomuksen rikkomusta
    elämässään ole tehnyt.
    Kuinkahan pitkälle kultismi vielä voi mennä?
    Uskon ettei yhtään pitemmälle!

    Äänestä

  • leahim kirjoitti:

    Älä höpötä asian vierestä!
    Minä olen itseni kanssa sinut ja aikuinen.
    Säälittää vain nämä tulevat ja OLEVAT jutut
    samasta aiheesta.

    Siis vielä,vanhemmat älkää luottako mihinkään
    kuolaavaan saarnaajaan,
    pappiin tai lukkariin!
    Älkää jättäkö lapsianne ilman valvontaa
    tällaisten petojen kynsiin!

    Sillä Jumalan nimeen he raiskaavat.
    Turmelevat,sitten pyytävät anteeksi.
    Ja palaavat kuitenkin rikospaikalle!
    Sillä heillehän se armo kuuluu,
    ei uhrille!

    Sinne vaan pönttöön saarnaamaan syntien anteeksi antamista,
    vaikka suoraan pikkutytön viereltä.
    Armobhan saa murhamiehet,pedofiilit,
    varkaat ja rikolliset.
    Mitä suurempi titteli konnunsuolta
    tai vaasanlääniltä,
    sitä kunnioittavampi virka henkilöllä on hellareissa.

    JA ovat OIKEUTETTUJA opettamaan muita.
    Meitä jotka eivät rikkomuksen rikkomusta
    elämässään ole tehnyt.
    Kuinkahan pitkälle kultismi vielä voi mennä?
    Uskon ettei yhtään pitemmälle!

    En höpötä asian vierestä. Vastasin siteeraten kirjoitustasi, jonka mukaan Jumala ehkä antaa anteeksi, mutta sinä et. Juuri siitä on kysymys - anteeksiannosta.

    >>>JA ovat OIKEUTETTUJA opettamaan muita.
    Meitä jotka eivät rikkomuksen rikkomusta
    elämässään ole tehnyt.

    Äänestä

  • eiuskova kirjoitti:

    olen tässä vähän suojelevalla asenteella...

    Leahim on uhri :(

    Hän kertoi siitä vähän aikaa sitten palstalla. SIKSI olen tosiaan sitä mieltä että ei hyödytä kamalasti korostaa ja toitottaa sitä että Jumala tahtoo armahtaa bedofiilin.

    "Sama pahuus mikä tuottaa bedofiliaa tuottaa armottomuutta niitä kohtaan jotka ovat bedofiliaan syyllistyneet."

    NYTKÖ lähdetään sitten armahtamaan ja rakastamaan syyllisiä. Sitä armoa ja rakkautta tarvitsee uhri!

    P.s. Todellisuus.. kerroin sinulle että erään herätysliikkeen piirissä on jälleen sattunut ikävä tapaus..
    On inhottavan yleistä uskovaisten piireissä tuo "harrastus". Tuokin ukko apureineen on julistanut juuri nimenomaan sitä Kristuksen armoa.

    http://tinyurl.com/2va7cv4

    Minä en tiedä kuka palstan kirjoittajista on uhri ja kuka ei. Joku voi olla pedofilian tai muun seksuaalisen hyväksikäytön uhri. En väheksy sitä asiaa enkä henkilöiden tuskaa, mutta halusin mennä syvemmälle, anteeksiantamuksen teologisiin perusteisiin, ihmisen ja Jumalan väliseen suhteeseen.

    Jeesus Kristus on Jumalan asettama syntiuhri. Jokainen uskovainen (uudestisyntynyt kristitty) tunnustaa tämän. Jos ei tunnusta hän ei ole uskossa. On kuitenkin eri asia tunnustaa asia teoriassa kuin käytännössä. Leahimilla on sama Raamattu kuin muillakin. Kristinuskon perussisältö ja lähtökohta on anteeksiantamus. Kaikki kristinuskossa perustuu Jeesukseen Kristukseen, siihen mitä Hän on ja mitä Hän lahjoittaa uskovilleen, persoonallisessa suhteessa Häneen. Jokainen myös vastaa synneistään. Pedofiliili omista synneistään. Anteeksiantamaton ihminen omistaan. Kyse on siitä missä suhteessa olemme Jumalaan ja Hänen uhriinsa, pidämmekö sitä halpana ja turvaamme taivasasioissa johonkin muuhun?

    >...ei hyödytä kamalasti korostaa ja toitottaa sitä että Jumala tahtoo armahtaa bedofiilin.<

    Minulle pedofiili ei ole erityisasemassa evankeliumiin nähden. Jumala tahtoo armahtaa jokaisen ihmisen. Se ei tarkoita että hän armahtaisi pedofiliaa tai muitakaan syntejä, ne ovat raskaita asioita ja sellaiset tulee tuomita ja niitä tulee paheksua, mutta ihminen syntiensä alla on Jumalalle rakas vielä silloinkin, kun on rikkonut Häntä ja lähimmäisiään kohtaan. Silloin täytyy katsoa Jeesuksen uhriin ja kysyä riittääkö se? Jos se ei riitä pedofiilin kohdalle, mihin sitten vedämme rajan, kuka on kelvollinen ottamaan armon vastaan ja pelastumaan?

    Kukaan ei ole kelvollinen itsessään. Pelastus kuuluu nimenomaan syntisille.

    Ajatellaan Jeesuksen suhtautumista aviorikoksesta tavattuun naiseen. Jeesus ei sanallakaan puolustellut aviorikosta eikä antanut ymmärtää ettei se olisi raskas rikos. Hän ei sanonut että nainen ei ansaitse kivitystuomiota. Jeesuksella olisi ollut valta kivittää nainen. Kuitenkin hän armahti naista - huomaa: hän ei armahtanut aviorikosta eikä lieventänyt asiaa. MUTTA JEESUKSEN EDESSÄ JOKAINEN IHMINEN ON SYNTINEN, SYYLLINEN. Siksi hän sanoi, että joka on synnitön heittäköön ensimmäisenä kivellä. Jumalan Pojan puhtauden edessä fariseukset kääntyivät yksi kerrallaan pois, jopa heillä oli ymmärrystä vaieta; vaikka takanapäin ehkä parjasivatkin: syyllistä Jeesus armahtaa ja paapoo, voi mikä vääryys, aviorikoksen uhria (siis naisen aviomiestä) tulisi rakastaa ja hoitaa, ei naista!

    Armahdettuaan naisen Jeesus sanoi hänelle: mene nyt sitten ja elä edelleen niin kuin siat pellossa, minä annan aina uudestaan anteeksi. Niinkö? Ei tietenkään. Hän sanoi: MENE, ÄLÄKÄ ENÄÄ ELÄ SAMALLA TAVALLA. Anteeksiantamus on aina voimassa mutta - niin kuin Paavali kirjoittaa: "onko meidän siis tehtävä syntiä, että armo tuntuisi aina vain suuremmalta" (vapaa lainaus)? Ja hän vastaa: "Pois se!"

    >Sitä armoa ja rakkautta tarvitsee uhri!<
    Aivan varmasti tarvitsee. Mutta hän tarvitsisi sitä joka tapauksessa. Vaikka ei olisi joutunut pedofilian tai muunkaan hyväksikäytön kohteeksi. Tai vaikka olisi itse hyväksikäyttäjä. Joka tapauksessa hän tarvitsee armoa.

    Jumalan armoa ja rakkautta tarvitsee JOKAINEN ihminen. Siinä ei ole erotusta ihmisen ja ihmisen välillä. Tämä on pointti.

    Kun armo todellisesti kohdataan ja otetaan todesta se johtaa muuttumiseen. Ei laki vaan rakkaus muuttaa ihmissydämen. Siitä huolimatta ja juuri siksi laki (sekä Jumalan laki että maallinen laki) on tärkeä. Se osoittaa että ihminen on rikkonut Jumalaa vastaan. Yksi Jumalan lain keskeisistä tarkoituksista on johtaa ihmistä armon lähteelle. Kun ajatellaan Jeesuksen laintulkintaa kukaan ei voi sanoa täyttäneensä lakia. Jos nimittelee toista tai vihaa häntä on jo ansainnut tuomion, koska sellainen asenne osoittaa vihaa Jumalaa ja Hänen rakkauttaan kohtaan sekä lakia kohtaan, sillä laki ei tuomitse ainoastaan fyysistä tappamista vaan syvimmältään kaiken vihamielisen ja lähimmäistä väheksyvän asennoitumisen, erotuksetta. Siksi jokainen tarvitsee armoa.

    Toivon sinun ymmärtävän etten aseta pedofiilia erityisasemaan ikäänkuin hän tarvitsisi armoa ja rakkautta juuri siksi koska on pedofiili. Jokainen ihminen tarvitsee armoa ja rakkautta - katsomatta siihen mitä on tehnyt. Ne vääryydet tulee tuomita mutta samalla tulee ymmärtää että Jumala rakastaa tätä ihmistä. Jeesuksen uhri kertoo Hänen rakkautensä määrän syntistä kohtaan.

    Tästä on kysymys kun mietitään kuka voi saada anteeksi ja kuka ei.

    Jokainen ihminen on syntinen. Jokainen ihminen myös on rakkauden arvoinen. Ei oman hyvyytensä tähden vaan koska Jumala rakastaa häntä: sinua ja minua, syntistä ihmistä.

    Äänestä

  • teapot kirjoitti:

    Minä en tiedä kuka palstan kirjoittajista on uhri ja kuka ei. Joku voi olla pedofilian tai muun seksuaalisen hyväksikäytön uhri. En väheksy sitä asiaa enkä henkilöiden tuskaa, mutta halusin mennä syvemmälle, anteeksiantamuksen teologisiin perusteisiin, ihmisen ja Jumalan väliseen suhteeseen.

    Jeesus Kristus on Jumalan asettama syntiuhri. Jokainen uskovainen (uudestisyntynyt kristitty) tunnustaa tämän. Jos ei tunnusta hän ei ole uskossa. On kuitenkin eri asia tunnustaa asia teoriassa kuin käytännössä. Leahimilla on sama Raamattu kuin muillakin. Kristinuskon perussisältö ja lähtökohta on anteeksiantamus. Kaikki kristinuskossa perustuu Jeesukseen Kristukseen, siihen mitä Hän on ja mitä Hän lahjoittaa uskovilleen, persoonallisessa suhteessa Häneen. Jokainen myös vastaa synneistään. Pedofiliili omista synneistään. Anteeksiantamaton ihminen omistaan. Kyse on siitä missä suhteessa olemme Jumalaan ja Hänen uhriinsa, pidämmekö sitä halpana ja turvaamme taivasasioissa johonkin muuhun?

    >...ei hyödytä kamalasti korostaa ja toitottaa sitä että Jumala tahtoo armahtaa bedofiilin.<

    Minulle pedofiili ei ole erityisasemassa evankeliumiin nähden. Jumala tahtoo armahtaa jokaisen ihmisen. Se ei tarkoita että hän armahtaisi pedofiliaa tai muitakaan syntejä, ne ovat raskaita asioita ja sellaiset tulee tuomita ja niitä tulee paheksua, mutta ihminen syntiensä alla on Jumalalle rakas vielä silloinkin, kun on rikkonut Häntä ja lähimmäisiään kohtaan. Silloin täytyy katsoa Jeesuksen uhriin ja kysyä riittääkö se? Jos se ei riitä pedofiilin kohdalle, mihin sitten vedämme rajan, kuka on kelvollinen ottamaan armon vastaan ja pelastumaan?

    Kukaan ei ole kelvollinen itsessään. Pelastus kuuluu nimenomaan syntisille.

    Ajatellaan Jeesuksen suhtautumista aviorikoksesta tavattuun naiseen. Jeesus ei sanallakaan puolustellut aviorikosta eikä antanut ymmärtää ettei se olisi raskas rikos. Hän ei sanonut että nainen ei ansaitse kivitystuomiota. Jeesuksella olisi ollut valta kivittää nainen. Kuitenkin hän armahti naista - huomaa: hän ei armahtanut aviorikosta eikä lieventänyt asiaa. MUTTA JEESUKSEN EDESSÄ JOKAINEN IHMINEN ON SYNTINEN, SYYLLINEN. Siksi hän sanoi, että joka on synnitön heittäköön ensimmäisenä kivellä. Jumalan Pojan puhtauden edessä fariseukset kääntyivät yksi kerrallaan pois, jopa heillä oli ymmärrystä vaieta; vaikka takanapäin ehkä parjasivatkin: syyllistä Jeesus armahtaa ja paapoo, voi mikä vääryys, aviorikoksen uhria (siis naisen aviomiestä) tulisi rakastaa ja hoitaa, ei naista!

    Armahdettuaan naisen Jeesus sanoi hänelle: mene nyt sitten ja elä edelleen niin kuin siat pellossa, minä annan aina uudestaan anteeksi. Niinkö? Ei tietenkään. Hän sanoi: MENE, ÄLÄKÄ ENÄÄ ELÄ SAMALLA TAVALLA. Anteeksiantamus on aina voimassa mutta - niin kuin Paavali kirjoittaa: "onko meidän siis tehtävä syntiä, että armo tuntuisi aina vain suuremmalta" (vapaa lainaus)? Ja hän vastaa: "Pois se!"

    >Sitä armoa ja rakkautta tarvitsee uhri!<
    Aivan varmasti tarvitsee. Mutta hän tarvitsisi sitä joka tapauksessa. Vaikka ei olisi joutunut pedofilian tai muunkaan hyväksikäytön kohteeksi. Tai vaikka olisi itse hyväksikäyttäjä. Joka tapauksessa hän tarvitsee armoa.

    Jumalan armoa ja rakkautta tarvitsee JOKAINEN ihminen. Siinä ei ole erotusta ihmisen ja ihmisen välillä. Tämä on pointti.

    Kun armo todellisesti kohdataan ja otetaan todesta se johtaa muuttumiseen. Ei laki vaan rakkaus muuttaa ihmissydämen. Siitä huolimatta ja juuri siksi laki (sekä Jumalan laki että maallinen laki) on tärkeä. Se osoittaa että ihminen on rikkonut Jumalaa vastaan. Yksi Jumalan lain keskeisistä tarkoituksista on johtaa ihmistä armon lähteelle. Kun ajatellaan Jeesuksen laintulkintaa kukaan ei voi sanoa täyttäneensä lakia. Jos nimittelee toista tai vihaa häntä on jo ansainnut tuomion, koska sellainen asenne osoittaa vihaa Jumalaa ja Hänen rakkauttaan kohtaan sekä lakia kohtaan, sillä laki ei tuomitse ainoastaan fyysistä tappamista vaan syvimmältään kaiken vihamielisen ja lähimmäistä väheksyvän asennoitumisen, erotuksetta. Siksi jokainen tarvitsee armoa.

    Toivon sinun ymmärtävän etten aseta pedofiilia erityisasemaan ikäänkuin hän tarvitsisi armoa ja rakkautta juuri siksi koska on pedofiili. Jokainen ihminen tarvitsee armoa ja rakkautta - katsomatta siihen mitä on tehnyt. Ne vääryydet tulee tuomita mutta samalla tulee ymmärtää että Jumala rakastaa tätä ihmistä. Jeesuksen uhri kertoo Hänen rakkautensä määrän syntistä kohtaan.

    Tästä on kysymys kun mietitään kuka voi saada anteeksi ja kuka ei.

    Jokainen ihminen on syntinen. Jokainen ihminen myös on rakkauden arvoinen. Ei oman hyvyytensä tähden vaan koska Jumala rakastaa häntä: sinua ja minua, syntistä ihmistä.

    Huomasit kai nikkini...

    No, ei minua haittaa vaikka kerrotkin minulle noita Raamatun kohtia.. vaikka en näekkään niitä itse minään hyvän moraalin lähteenä.

    Sanoisinpahan vain kommenttina että eihän aviorikoksesta tuomitun naisen uhri ollut aviomies, vaan aviomiehen petetty vaimo, etkö sitä ymmärtänyt?

    Miksihän muuten siinä ei tahdottu kivittää miestä, vaan pelkästään se nainen?

    Ei uskostani sanoisin etten kykene uskomaan. Anteeksi hurjasti.. siksipä olen Jumalasi mielestä kuuluva helvettiin, toisin kuin bedofiilipastorinne.

    En anna sitä anteeksi... jos en kelpaa Jumalallenne ei-uskovana, omilla aivoilla ajattelevana, en kelpaa ollenkaan.
    Minun moraalln pohja ei tule milloinkaan oleva Raamattu. Sieltäkin kun voi lukea insestiseksistä. Loot pani omia lapsiaan, ja Loot oli ainoa jonka Jumala pelasti Sodoman ja Gomorran tuholta...

    Siihen kirjaan sinä vetosit. No.. omapa oli valintasi.. Sen avulla tuot hyvin OMIA näkemyksiäsi esiin. Tahdot armahtaa pahantekijän, koska muussa tapauksessa oma uskonelämäsi kärsisi etkä voisi luottaa että myös sinut pelastetaan helvetistä.

    Minä olen matkalla sinne, sinun oppisi mukaan. No.. ehkä saan jakaa siellä myötätuntoa niille toisille lieskoissa käristyjille, siis heille, joille Jumalan anteeksianto ei riittänyt.

    Äänestä

  • leahim kirjoitti:

    Älä höpötä asian vierestä!
    Minä olen itseni kanssa sinut ja aikuinen.
    Säälittää vain nämä tulevat ja OLEVAT jutut
    samasta aiheesta.

    Siis vielä,vanhemmat älkää luottako mihinkään
    kuolaavaan saarnaajaan,
    pappiin tai lukkariin!
    Älkää jättäkö lapsianne ilman valvontaa
    tällaisten petojen kynsiin!

    Sillä Jumalan nimeen he raiskaavat.
    Turmelevat,sitten pyytävät anteeksi.
    Ja palaavat kuitenkin rikospaikalle!
    Sillä heillehän se armo kuuluu,
    ei uhrille!

    Sinne vaan pönttöön saarnaamaan syntien anteeksi antamista,
    vaikka suoraan pikkutytön viereltä.
    Armobhan saa murhamiehet,pedofiilit,
    varkaat ja rikolliset.
    Mitä suurempi titteli konnunsuolta
    tai vaasanlääniltä,
    sitä kunnioittavampi virka henkilöllä on hellareissa.

    JA ovat OIKEUTETTUJA opettamaan muita.
    Meitä jotka eivät rikkomuksen rikkomusta
    elämässään ole tehnyt.
    Kuinkahan pitkälle kultismi vielä voi mennä?
    Uskon ettei yhtään pitemmälle!

    Nimimerkki ei uskovan mielestä näkemykseni on sairas. Oletko samaa mieltä hänen kanssaan?

    Kirjoitin että uskova tietää pakopaikan kuinka Jumala voittaa synnin himot hänessä. Siksi uskova ei voi puolustella pahoja tekojaan. Aivan ehdottomasti hän on teoistaan vastuussa. Erittelin myös syitä miksi uskovainen saattaa sortua noinkin törkeisiin asioihin. Totesin että hän ei välttämättä ole uskovainen vaan uskonnollinen, ehkä kirkkokuntaan, oppeihin ja hartaudenharjoituksiin turvaava, eikä koskaan ole ottanutkaan Jeesusta vastaan, tai jos onkin, on luopunut Hänestä.

    Kirjoitin että anteeksiamus on ihana asia, mutta "ei tee tehtyä tekemättömäksi eikä vapauta syyllistä vastuusta."

    "Oletko uskovainen? Jos olet, sinullakin on Pyhä Henki joka haluaa ohjata oikeaan suuntaan, osoittaen että sinäkin kohdallasi tarvitset puhdistusta ja armoa."

    Kirjoitin että henkilön joka tuntee vetoa esim. lapsipornoon tulisi hakea apua jo ennen kuin konkreettisia tekoja on tapahtunut. Häpeällistä ei ole hakea apua vaan häpeällistä on olla hakematta sitä.

    Edelleen kirjoitin vastuusta että Jumalan anteeksiantamus EI PYYHI POIS MAALLISTA VASTUUTA JA SEURAUKSIA mutta antaa ihmiselle voiman kantaa seuraukset. Jumala ei halua että KUKAAN menehtyy taakkansa alle.

    Rangaistuksista totesin, että "pedofilia on törkeä ja raskas rikos ja siksi vaatii myös ankaria rangaistuksia. Mutta ihmisten sydämiä ei muuteta eikä varsinkaan pelasteta vain rangaistuksin. Tietysti on niitä jotka eivät koskaan muutu ja siksi ovat jatkuvan pakkohoidon tarpeessa."

    "En myöskään ole sanonut että uhrin tulisi hyväksyä kokemansa vääryys. Tietenkään sellaista ei tule hyväksyä. Ei koskaan eikä missään olosuhteissa. Korostan edelleen, että ainoastaan tekoihin jotka ovat väärin ja joita ei tule hyväksyä tarvitaan anteeksiantamusta. Kristillisessä mielessä anteeksiantamuksemme lähimmäisiä kohtaan ei ole heidän pahojen tekojensa hyväksymistä vaan Jeesuksen ristintyön hyväksymistä."

    Kirjoitin että jokainen ihminen on syntinen ja sen vuoksi tarvitsee anteeksiantamusta.

    Kukaan ei joudu kadotukseen varsinaisesti sen vuoksi, että on tehnyt pahaa, sillä: jokainen on tehnyt pahaa Jumalan edessä. Jos joku joutuu kadotukseen hän joutuu sinne nimenomaan siksi ettei ole nöyrtynyt tunnustamaan syntisyyttään ja armontarvettaan.

    Voisitko kertoa mikä näistä sanomistani asioista on sairas? Mikä niistä on epäraamatullinen?

    - - -

    Loppuun siteeraan itseäsi:
    >Sillä heillehän se armo kuuluu, ei uhrille!<
    Höpö höpö. Armo kuuluu jokaiselle syntiselle. Tietysti, jos uhri ei koe olevansa syntinen hän jää ilman armoa. Jumalan armo on Kristuksessa ja tulee vain niiden osaksi jotka syntisyytensä tunnustaen ottavat vastaan Hänen rakkautensa.

    >Meitä jotka eivät rikkomuksen rikkomusta elämässään ole tehnyt. Kuinkahan pitkälle kultismi vielä voi mennä? Uskon ettei yhtään pitemmälle!<

    Olen halunnut kirjoittaa rakentavalla mielellä asioista joista sinun(kin) Raamattusi puhuu. Pedofiliaa tai pedofiileja en ole puolustanut vaan ihmisen oikeutta anteeksiantoon. Jos ollaan rehellisiä jokainen Uutta testamenttiaan lukeva pystyy tästä ketjusta toteamaan että jos jokin niin sinun
    viestisi edustavat epäraamatullista kultismia: käsitystä että ihminen voi Jumalan edessä olla synnitön, ei ole tehnyt yhtään rikkomusta ja sen vuoksi on kelvollinen kieltämään anteeksiantamuksen toisilta. Se jos mikä on omalaatuista ja ehdottoman epäkristillistä kultismia.

    Ymmärrän että sinulla voi olla vaikeita kokemuksia takana mutta niillä ei voi puolustaa epäraamatullisia käsityksiä.

    Henkilökohtaisesti. Ilman Jumalan ääretöntä rakkautta ja armoa minulla ei olisi minkäänlaista toivoa! Missään tapauksessa en voi sanoa etten ole elämässäni yhtään rikkomusta tehnyt. Pitäisikö minun siis tuomita itseni helvettiin? Itseinhon ja riittämättömyydentunteen puuskissa voisin niin tehdäkin, mutta se on ylpeyttä ja Jumalan uhrin väheksymistä. HÄNEN RAKKAUTENSA VUOKSI saan armahtaa itseäni. Toivottavasti se vaikuttaa asennoitumiseen myös lähimmäistä kohtaan... jokaista lähimmäistä kohtaan.

    JUMALA ON EHDOTTOMAN OIKEAMIELINEN JA AIVAN EHDOTTOMASTI TUOMITSEE PEDOFILIAN JA KAIKENLAISEN SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN. Mutta samoin Hän tuomitsee kaikki muutkin synnit. Siksi ainakin minä tunnustan EHDOTTOMASTI tarvitsevani anteeksiantamusta.

    Äänestä

  • teapot kirjoitti:

    Ennen kuin ryhdyt tekemään tuomioitasi, huomaa mitä kirjoitin:

    "Synti tulee tuomita mutta rakkaus synnyttää sääliä ja armollisuutta (empatia) syntistä kohtaan. Jokainen meistä on itsessään syntinen."

    Kuinka voit vetää johtopäätöksen, että pedofilian uhrin tulisi katua ja miettiä syntejään, mutta pedofiili tarvitsee armoa ja empatiaa ja sääliä ja rakkautta?

    Ihmisen syntiongelmassa ei ole kysymys vain pedofiliasta. JOKAINEN ON SYNTINEN. Siksi jokainen tarvitsee armoa - joka todellakaan ei ole vääryyden hyväksymistä. Jokaisen tulee katua ja miettiä syntejään. Olisi kyllä helppoa tempaista kaikenlaiset ökyrikolliset ja pervertikot syntipukeiksi joita solvaamalla unohtaa oman syntisyytensä, mutta sekin on vain yksi osoitus siitä mitä ihminen pakenee, nimenomaan oman syyllisyyden kohtaamista. Huomaa nyt, etten tässä sano että pedofilian uhri olisi syyllinen pedofiliaan. Mutta jokainen meistä on Jumalan edessä syyllinen rikkomuksiin Häntä ja lähimmäisiään kohtaan. Siksi jokainen on armon tarpeessa. Erotuksetta.

    Toisten kivittäminen (on nämä sitten pedofileja tai mitä tahansa) on mielestäni sairasta. Se osoittaa vain että sisimpämme on vieraantunut Jumalasta. Jumala haluaa parantaa. Parantumisen edellytys on oman syntisyytensä kohtaaminen ja myöntäminen.

    Sama pahuus mikä tuottaa murhatekoja tuottaa murhaajien kivittämistä. Sama pahuus mikä tuottaa pedofiliaa tuottaa armottomuutta niitä kohtaan jotka ovat pedofiliaan syyllistyneet. Jumala näkee ihmisen. Sinut ja minut. Jokaisen meistä. Hän haluaa armahtaa jokaista - katsomatta siihen minkä nimisiin rikoksiin olemme ja minkä nimisiin emme ole syyllistyneet.

    Siitä alkaa sisäinen parantuminen.

    Ja syvimmällä tasolla parantuminen ja eheytyminen merkitsee jatkuvaa sitoutumista Jeesukseen. Se on koko elämän kestävä prosessi.

    " Minulle pedofiili ei ole erityisasemassa evankeliumiin nähden. "
    - Alku on mainio. Lapsen/lasten mielenterveyden sortuminen ja tulevaisuuden murtuminen eivät merkitse mitään.
    Teoreettinen perusta on luotu. Se on haettu taivaasta.


    " Toisten kivittäminen (on nämä sitten pedofileja tai mitä tahansa) on mielestäni sairasta. "
    - Lapsen mielen saa murtaa tai mikä tahansa rikos on hyväksyttävä. Se on Jumalan tahto, eikä sitä ihminen saa muuttaa.
    Teoria tuli taivaan kautta lihaksi maan päälle.


    " Henkilökohtaisella tasolla olennaisinta on usko Jeesukseen... "
    - Koska taivas hyväksyy rikoksen ja lapsen tulevaisuuden turmelemisen, se on Jumalsta ja se tulee hyväksyä. Uhrista ei tarvitse välittää. Hän kärsii - häntä kivitetään loppuelämä eikä "Korkein" hetkauta ihokarvaansa uhrin kärsimyksen puolesta.
    Teoria johti pedofiilin palkitsemiseen. Kun hän uskoo, hänelle avautuu onnelan portit. Uhri, joka mahdollisesti hylkää uskon tai muuttaa toiseen uskonsuuntaukseen tai epäileekin uskoa, joutuu toisen kerran kärsimään kuolemansa jälkeen ja se olisi hänelle oikein.


    Tällaista roskaa teologi teapot kirjoittaa myös lestadiolaispalstalla. Hänellä uskon suojelu menee lasten suojelun edelle. Hänelle lapset ovat uhrikoettelemus uskolle.
    Luulen, että teapotin tietokoneessa jokin piuha on solmussa.

    Maallisesti sanottuna teapot haluaa jatkaa lasten turmelemista uskon nimissä kirkkojen suojissa ja suojelijoiden suojelemista. Tämän kaiken hän haluaa jatkuvan kaikkien uskonsuuntien piirissä.

    Äänestä

  • nmerihukka kirjoitti:

    " Minulle pedofiili ei ole erityisasemassa evankeliumiin nähden. "
    - Alku on mainio. Lapsen/lasten mielenterveyden sortuminen ja tulevaisuuden murtuminen eivät merkitse mitään.
    Teoreettinen perusta on luotu. Se on haettu taivaasta.


    " Toisten kivittäminen (on nämä sitten pedofileja tai mitä tahansa) on mielestäni sairasta. "
    - Lapsen mielen saa murtaa tai mikä tahansa rikos on hyväksyttävä. Se on Jumalan tahto, eikä sitä ihminen saa muuttaa.
    Teoria tuli taivaan kautta lihaksi maan päälle.


    " Henkilökohtaisella tasolla olennaisinta on usko Jeesukseen... "
    - Koska taivas hyväksyy rikoksen ja lapsen tulevaisuuden turmelemisen, se on Jumalsta ja se tulee hyväksyä. Uhrista ei tarvitse välittää. Hän kärsii - häntä kivitetään loppuelämä eikä "Korkein" hetkauta ihokarvaansa uhrin kärsimyksen puolesta.
    Teoria johti pedofiilin palkitsemiseen. Kun hän uskoo, hänelle avautuu onnelan portit. Uhri, joka mahdollisesti hylkää uskon tai muuttaa toiseen uskonsuuntaukseen tai epäileekin uskoa, joutuu toisen kerran kärsimään kuolemansa jälkeen ja se olisi hänelle oikein.


    Tällaista roskaa teologi teapot kirjoittaa myös lestadiolaispalstalla. Hänellä uskon suojelu menee lasten suojelun edelle. Hänelle lapset ovat uhrikoettelemus uskolle.
    Luulen, että teapotin tietokoneessa jokin piuha on solmussa.

    Maallisesti sanottuna teapot haluaa jatkaa lasten turmelemista uskon nimissä kirkkojen suojissa ja suojelijoiden suojelemista. Tämän kaiken hän haluaa jatkuvan kaikkien uskonsuuntien piirissä.

    Kirjoitan tämän nyt vielä ennen kuin menen nukkumaan.. Sinulle rohkaisuksi, että me Leahimin kanssa ollaan sun tukena mitä tulee pedofiilitaisteluun..

    Kävin lukemassa ketjuja attepalstalla ja lestadiolaisten palstoilla.

    Iltalehden tietojen mukaan tämä lessuliikkeen johtaja(pedofiili)saa jatkaa virassaan vastuuhenkilönä.

    Se miksi näin on johtuu opista: jos ei anna toiselle anteeksi ei myös itsekkään pelastu. Sama helluntailiikkeessä, ja kaikissa niissä liikkeissä, jossa tätä Jeesusarmoa on tarjolla.

    Mikään ei muutu, vastuuhommat ja johtajan paikka pysyy, uhrit vaiennetaan, ja uskovaisten sankka joukko hehkuttaa armoa ja rakkautta ja empatiaa pedofiilin päälle.

    Uhrista löytyy vika, mukamas, ja se on se kadottava vika: jos ei anna anteeksi, joutuu helvettiin...

    Hyssyttely on loppu, kun pidät asiaa esillä. Kiitos siitä. Terv.eiuskova

    Äänestä

  • eiuskova kirjoitti:

    Huomasit kai nikkini...

    No, ei minua haittaa vaikka kerrotkin minulle noita Raamatun kohtia.. vaikka en näekkään niitä itse minään hyvän moraalin lähteenä.

    Sanoisinpahan vain kommenttina että eihän aviorikoksesta tuomitun naisen uhri ollut aviomies, vaan aviomiehen petetty vaimo, etkö sitä ymmärtänyt?

    Miksihän muuten siinä ei tahdottu kivittää miestä, vaan pelkästään se nainen?

    Ei uskostani sanoisin etten kykene uskomaan. Anteeksi hurjasti.. siksipä olen Jumalasi mielestä kuuluva helvettiin, toisin kuin bedofiilipastorinne.

    En anna sitä anteeksi... jos en kelpaa Jumalallenne ei-uskovana, omilla aivoilla ajattelevana, en kelpaa ollenkaan.
    Minun moraalln pohja ei tule milloinkaan oleva Raamattu. Sieltäkin kun voi lukea insestiseksistä. Loot pani omia lapsiaan, ja Loot oli ainoa jonka Jumala pelasti Sodoman ja Gomorran tuholta...

    Siihen kirjaan sinä vetosit. No.. omapa oli valintasi.. Sen avulla tuot hyvin OMIA näkemyksiäsi esiin. Tahdot armahtaa pahantekijän, koska muussa tapauksessa oma uskonelämäsi kärsisi etkä voisi luottaa että myös sinut pelastetaan helvetistä.

    Minä olen matkalla sinne, sinun oppisi mukaan. No.. ehkä saan jakaa siellä myötätuntoa niille toisille lieskoissa käristyjille, siis heille, joille Jumalan anteeksianto ei riittänyt.

    vielä sinuakin, nimim.ei uskova ja silloin sinullakin on mahdollisuus omakohtaiseen valintaan
    ja pelastukseen.

    Äänestä

  • anteeksiantamus kirjoitti:

    En höpötä asian vierestä. Vastasin siteeraten kirjoitustasi, jonka mukaan Jumala ehkä antaa anteeksi, mutta sinä et. Juuri siitä on kysymys - anteeksiannosta.

    >>>JA ovat OIKEUTETTUJA opettamaan muita.
    Meitä jotka eivät rikkomuksen rikkomusta
    elämässään ole tehnyt.

    No huh..Tarkoitin että en ole lain edessä
    mitään rikkonut.
    En ole tappanut toista ihmistä,
    en ole varastanut,ryöstänyt,mitä nyt lapsena omenavarkaissa.

    Äänestä

  • teapot kirjoitti:

    Nimimerkki ei uskovan mielestä näkemykseni on sairas. Oletko samaa mieltä hänen kanssaan?

    Kirjoitin että uskova tietää pakopaikan kuinka Jumala voittaa synnin himot hänessä. Siksi uskova ei voi puolustella pahoja tekojaan. Aivan ehdottomasti hän on teoistaan vastuussa. Erittelin myös syitä miksi uskovainen saattaa sortua noinkin törkeisiin asioihin. Totesin että hän ei välttämättä ole uskovainen vaan uskonnollinen, ehkä kirkkokuntaan, oppeihin ja hartaudenharjoituksiin turvaava, eikä koskaan ole ottanutkaan Jeesusta vastaan, tai jos onkin, on luopunut Hänestä.

    Kirjoitin että anteeksiamus on ihana asia, mutta "ei tee tehtyä tekemättömäksi eikä vapauta syyllistä vastuusta."

    "Oletko uskovainen? Jos olet, sinullakin on Pyhä Henki joka haluaa ohjata oikeaan suuntaan, osoittaen että sinäkin kohdallasi tarvitset puhdistusta ja armoa."

    Kirjoitin että henkilön joka tuntee vetoa esim. lapsipornoon tulisi hakea apua jo ennen kuin konkreettisia tekoja on tapahtunut. Häpeällistä ei ole hakea apua vaan häpeällistä on olla hakematta sitä.

    Edelleen kirjoitin vastuusta että Jumalan anteeksiantamus EI PYYHI POIS MAALLISTA VASTUUTA JA SEURAUKSIA mutta antaa ihmiselle voiman kantaa seuraukset. Jumala ei halua että KUKAAN menehtyy taakkansa alle.

    Rangaistuksista totesin, että "pedofilia on törkeä ja raskas rikos ja siksi vaatii myös ankaria rangaistuksia. Mutta ihmisten sydämiä ei muuteta eikä varsinkaan pelasteta vain rangaistuksin. Tietysti on niitä jotka eivät koskaan muutu ja siksi ovat jatkuvan pakkohoidon tarpeessa."

    "En myöskään ole sanonut että uhrin tulisi hyväksyä kokemansa vääryys. Tietenkään sellaista ei tule hyväksyä. Ei koskaan eikä missään olosuhteissa. Korostan edelleen, että ainoastaan tekoihin jotka ovat väärin ja joita ei tule hyväksyä tarvitaan anteeksiantamusta. Kristillisessä mielessä anteeksiantamuksemme lähimmäisiä kohtaan ei ole heidän pahojen tekojensa hyväksymistä vaan Jeesuksen ristintyön hyväksymistä."

    Kirjoitin että jokainen ihminen on syntinen ja sen vuoksi tarvitsee anteeksiantamusta.

    Kukaan ei joudu kadotukseen varsinaisesti sen vuoksi, että on tehnyt pahaa, sillä: jokainen on tehnyt pahaa Jumalan edessä. Jos joku joutuu kadotukseen hän joutuu sinne nimenomaan siksi ettei ole nöyrtynyt tunnustamaan syntisyyttään ja armontarvettaan.

    Voisitko kertoa mikä näistä sanomistani asioista on sairas? Mikä niistä on epäraamatullinen?

    - - -

    Loppuun siteeraan itseäsi:
    >Sillä heillehän se armo kuuluu, ei uhrille!<
    Höpö höpö. Armo kuuluu jokaiselle syntiselle. Tietysti, jos uhri ei koe olevansa syntinen hän jää ilman armoa. Jumalan armo on Kristuksessa ja tulee vain niiden osaksi jotka syntisyytensä tunnustaen ottavat vastaan Hänen rakkautensa.

    >Meitä jotka eivät rikkomuksen rikkomusta elämässään ole tehnyt. Kuinkahan pitkälle kultismi vielä voi mennä? Uskon ettei yhtään pitemmälle!<

    Olen halunnut kirjoittaa rakentavalla mielellä asioista joista sinun(kin) Raamattusi puhuu. Pedofiliaa tai pedofiileja en ole puolustanut vaan ihmisen oikeutta anteeksiantoon. Jos ollaan rehellisiä jokainen Uutta testamenttiaan lukeva pystyy tästä ketjusta toteamaan että jos jokin niin sinun
    viestisi edustavat epäraamatullista kultismia: käsitystä että ihminen voi Jumalan edessä olla synnitön, ei ole tehnyt yhtään rikkomusta ja sen vuoksi on kelvollinen kieltämään anteeksiantamuksen toisilta. Se jos mikä on omalaatuista ja ehdottoman epäkristillistä kultismia.

    Ymmärrän että sinulla voi olla vaikeita kokemuksia takana mutta niillä ei voi puolustaa epäraamatullisia käsityksiä.

    Henkilökohtaisesti. Ilman Jumalan ääretöntä rakkautta ja armoa minulla ei olisi minkäänlaista toivoa! Missään tapauksessa en voi sanoa etten ole elämässäni yhtään rikkomusta tehnyt. Pitäisikö minun siis tuomita itseni helvettiin? Itseinhon ja riittämättömyydentunteen puuskissa voisin niin tehdäkin, mutta se on ylpeyttä ja Jumalan uhrin väheksymistä. HÄNEN RAKKAUTENSA VUOKSI saan armahtaa itseäni. Toivottavasti se vaikuttaa asennoitumiseen myös lähimmäistä kohtaan... jokaista lähimmäistä kohtaan.

    JUMALA ON EHDOTTOMAN OIKEAMIELINEN JA AIVAN EHDOTTOMASTI TUOMITSEE PEDOFILIAN JA KAIKENLAISEN SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN. Mutta samoin Hän tuomitsee kaikki muutkin synnit. Siksi ainakin minä tunnustan EHDOTTOMASTI tarvitsevani anteeksiantamusta.

    Jahas,luokittelet uhrin syntiseksi,
    syntiä tehneeksi?
    Niinkö?
    Vai enkö ymmärrä oikein asiaasi...?

    Äänestä

  • Kyllä Jumala kutsuu kirjoitti:

    vielä sinuakin, nimim.ei uskova ja silloin sinullakin on mahdollisuus omakohtaiseen valintaan
    ja pelastukseen.

    Kysymys kuuluu enää,, että kenen "jumala"minua kutsuu?
    Sinunko Jumala? Sinun Jumalasi mielestä aviorikoksesta tuomiton naisen uhri oli aviomies.
    Vai Saviksen ja Mohiksen Jumala, joka ei kelpuuta taivaaseen kuin heidät itsensä?

    Vai Allah, jka sentään pelastaa miljardeja ihmisiä?

    Tai hindujenko Jumala?

    Onhan näitä jumalia aina Zeuksista lähtien..ja Jeesustakaan ei ole palveltu vielä kuin sen 2000 vuotta. Ehkä joku muinaisaikojen jumalista kutsuu minua?

    Kerro nyt vielä minkälainen se sinun jumalasi on.. vaikka tuskin olen Hänestä niin kiinnostunut. Mitä Hän voi minulle antaa? Ainakin muilta Hän tuntuu siun mukaasi vain vaatimalla vaativan, oikea nihilisti ja sadistijumala, joka hyväksyy vain sinut ja kaikki jotka ovat kanssasi samaa mieltä.

    Äänestä

  • nmerihukka kirjoitti:

    " Minulle pedofiili ei ole erityisasemassa evankeliumiin nähden. "
    - Alku on mainio. Lapsen/lasten mielenterveyden sortuminen ja tulevaisuuden murtuminen eivät merkitse mitään.
    Teoreettinen perusta on luotu. Se on haettu taivaasta.


    " Toisten kivittäminen (on nämä sitten pedofileja tai mitä tahansa) on mielestäni sairasta. "
    - Lapsen mielen saa murtaa tai mikä tahansa rikos on hyväksyttävä. Se on Jumalan tahto, eikä sitä ihminen saa muuttaa.
    Teoria tuli taivaan kautta lihaksi maan päälle.


    " Henkilökohtaisella tasolla olennaisinta on usko Jeesukseen... "
    - Koska taivas hyväksyy rikoksen ja lapsen tulevaisuuden turmelemisen, se on Jumalsta ja se tulee hyväksyä. Uhrista ei tarvitse välittää. Hän kärsii - häntä kivitetään loppuelämä eikä "Korkein" hetkauta ihokarvaansa uhrin kärsimyksen puolesta.
    Teoria johti pedofiilin palkitsemiseen. Kun hän uskoo, hänelle avautuu onnelan portit. Uhri, joka mahdollisesti hylkää uskon tai muuttaa toiseen uskonsuuntaukseen tai epäileekin uskoa, joutuu toisen kerran kärsimään kuolemansa jälkeen ja se olisi hänelle oikein.


    Tällaista roskaa teologi teapot kirjoittaa myös lestadiolaispalstalla. Hänellä uskon suojelu menee lasten suojelun edelle. Hänelle lapset ovat uhrikoettelemus uskolle.
    Luulen, että teapotin tietokoneessa jokin piuha on solmussa.

    Maallisesti sanottuna teapot haluaa jatkaa lasten turmelemista uskon nimissä kirkkojen suojissa ja suojelijoiden suojelemista. Tämän kaiken hän haluaa jatkuvan kaikkien uskonsuuntien piirissä.

    on Jumalan pelastustarjous ihmiselle ja merkitsee iankaikkista elämää. Siihen nähden on vain kahdenlaisia ihmisiä. Niitä jotka tunnustavat itsensä syntisiksi ja tietävät tarvitsevansa sovitusta eli Jumalan tekoa voidakseen elää yhteydessä Häneen, sekä niitä, jotka tahtovat tulla toimeen omillaan: eivät usko Jumalaan, tai uskovat omalla tavallaan eli ohi evankeliumin. Evankeliumiin nähden kukaan ei ole erityisasemassa sen johdosta mitä on tai ei ole tehnyt. Jokainen on syntinen syntien nimilappuihin katsomatta ja tarvitsee pelastusta.

    Jumalan pelastustarjouksen kannalta ei ole olemassa erikseen pedofiileja, murhaajia, verovilpin harrastajia, orpokotien perustajia; on ainoastaan syntisiä ihmisiä. Jokainen on tehnyt jotain hyvää ja jotain pahaa. Kukaan ei voi tehdä mitään niin hyvää että sillä pelastaisi itsensä, ja syvimpään pahuuteenkin vajonnut voi kokea pelastuksen jos Jumala häntä vielä kutsuu. Toisaalta voi käydä niin, ja varmasti käykin jos ihminen tahallaan leikittelee synnin kanssa eikä ota armoa vakavasti, että sisin paatuu eikä enää kykene rehellisesti ottamaan armoa vastaan. Jumalan pelastusteko kun on Jumalan teko eikä ole ihmisen repäistävissä ikäänkuin helppohintaisena veräjänä omasta vastuullisuudesta pääsemiseksi.

    Se että "pedofiili ei ole erityisasemassa evankeliumiin nähden" ei tarkoita että hänen pedofiliansa tulisi jättää tuomitsematta.

    >Lapsen/lasten mielenterveyden sortuminen ja tulevaisuuden murtuminen eivät merkitse mitään.<

    on viestini tahallista vääristelyä tai sitten et ole ymmärtänyt mitä kirjoitin. Tietenkin lasten mielenterveys ja tulevaisuuden murtuminen merkitsevät!

    Yhtä törkeä on väitteesi:

    >Maallisesti sanottuna teapot haluaa jatkaa lasten turmelemista uskon nimissä kirkkojen suojissa ja suojelijoiden suojelemista. Tämän kaiken hän haluaa jatkuvan kaikkien uskonsuuntien piirissä.<

    En ole sanallakaan puolustanut pedofiliaa tai pyrkinyt hissuttelemaan asioita piiloon. Otin kantaa aloittajan kysymykseen kuinka uskovan on mahdollista sortua pedofiliaan ja väitteeseen että Jumala ei anna anteeksi.

    Henkilökohtaisella tasolla SUHTEESSA JUMALAAN on ihmisen kannalta AINA olennaisinta usko Jeesukseen. Tämä ei liity pedofiliaan tai kuka on syyllinen ja kuka uhri, niin että tuollaiset asiat voitaisiin jättää käsittelemättä. Aina ja kaikkialla ihminen pelastuu yksin uskon kautta Jeesukseen - ja se ei todellakaan tarkoita että rikokset voidaan jättää käsittelemättä.

    Yhteenvetona siitä mitä olen sanonut

    http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9361249/46082774

    Äänestä

  • leahim kirjoitti:

    Jahas,luokittelet uhrin syntiseksi,
    syntiä tehneeksi?
    Niinkö?
    Vai enkö ymmärrä oikein asiaasi...?

    aivan ehdottomasti luokittelen hänet syntiseksi.

    Äänestä

  • teapot kirjoitti:

    on Jumalan pelastustarjous ihmiselle ja merkitsee iankaikkista elämää. Siihen nähden on vain kahdenlaisia ihmisiä. Niitä jotka tunnustavat itsensä syntisiksi ja tietävät tarvitsevansa sovitusta eli Jumalan tekoa voidakseen elää yhteydessä Häneen, sekä niitä, jotka tahtovat tulla toimeen omillaan: eivät usko Jumalaan, tai uskovat omalla tavallaan eli ohi evankeliumin. Evankeliumiin nähden kukaan ei ole erityisasemassa sen johdosta mitä on tai ei ole tehnyt. Jokainen on syntinen syntien nimilappuihin katsomatta ja tarvitsee pelastusta.

    Jumalan pelastustarjouksen kannalta ei ole olemassa erikseen pedofiileja, murhaajia, verovilpin harrastajia, orpokotien perustajia; on ainoastaan syntisiä ihmisiä. Jokainen on tehnyt jotain hyvää ja jotain pahaa. Kukaan ei voi tehdä mitään niin hyvää että sillä pelastaisi itsensä, ja syvimpään pahuuteenkin vajonnut voi kokea pelastuksen jos Jumala häntä vielä kutsuu. Toisaalta voi käydä niin, ja varmasti käykin jos ihminen tahallaan leikittelee synnin kanssa eikä ota armoa vakavasti, että sisin paatuu eikä enää kykene rehellisesti ottamaan armoa vastaan. Jumalan pelastusteko kun on Jumalan teko eikä ole ihmisen repäistävissä ikäänkuin helppohintaisena veräjänä omasta vastuullisuudesta pääsemiseksi.

    Se että "pedofiili ei ole erityisasemassa evankeliumiin nähden" ei tarkoita että hänen pedofiliansa tulisi jättää tuomitsematta.

    >Lapsen/lasten mielenterveyden sortuminen ja tulevaisuuden murtuminen eivät merkitse mitään.<

    on viestini tahallista vääristelyä tai sitten et ole ymmärtänyt mitä kirjoitin. Tietenkin lasten mielenterveys ja tulevaisuuden murtuminen merkitsevät!

    Yhtä törkeä on väitteesi:

    >Maallisesti sanottuna teapot haluaa jatkaa lasten turmelemista uskon nimissä kirkkojen suojissa ja suojelijoiden suojelemista. Tämän kaiken hän haluaa jatkuvan kaikkien uskonsuuntien piirissä.<

    En ole sanallakaan puolustanut pedofiliaa tai pyrkinyt hissuttelemaan asioita piiloon. Otin kantaa aloittajan kysymykseen kuinka uskovan on mahdollista sortua pedofiliaan ja väitteeseen että Jumala ei anna anteeksi.

    Henkilökohtaisella tasolla SUHTEESSA JUMALAAN on ihmisen kannalta AINA olennaisinta usko Jeesukseen. Tämä ei liity pedofiliaan tai kuka on syyllinen ja kuka uhri, niin että tuollaiset asiat voitaisiin jättää käsittelemättä. Aina ja kaikkialla ihminen pelastuu yksin uskon kautta Jeesukseen - ja se ei todellakaan tarkoita että rikokset voidaan jättää käsittelemättä.

    Yhteenvetona siitä mitä olen sanonut

    http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9361249/46082774

    Yhteenveto Sinun viesteistäsi on tämä:

    Jumala on rakkaus, Jeesus Kristus kuoli syntisten (kaikki ovat syntiä tehneet ja Jumalan kirkkautta vailla)ihmisten puolesta. Jeesuksen ristintyön ansiosta voi luottaa siihen että jokainen saa syntinsä anteeksi.
    Jumala ei erottele pieniä ja suuria syntejä.

    Eikö vaan?

    Jos annat tuosta periksi edes vähän niin silloin SINUN ITSESI OMA USKO HÄVIÄÄ....

    Jo ensimmäisen minulle kirjoitetun viestin jälkeen oivalsin että kyseessä ei ole enää keskustelu, vaan sinä käytät minua hyväksesi, koska tahdot pönkittää sitä sinun omaa uskoasi.

    Ja niinpä sitten tapahtui. Aloit julistaa sitä kivisydänjumalaasi, joka armahtaa jokaisen kuin automaatti, jos vain uskoo Jeesuksen sijaiskuolemaan.

    Mutta tiedätkös mitä, juuri siksi esiin tulleet pedofiilitapaukset SAAVAT JATKAA VASTUUHENKILÖINÄ, HERÄTYSLIIKKEISSÄ.

    Koska... teko on "jumalan"anteeksiantama ja unohtama.

    Olet pahan asialla.

    Äänestä

  • teapot kirjoitti:

    aivan ehdottomasti luokittelen hänet syntiseksi.

    "Jahas, luokittelet uhrin siis syntiseksi?", kysyi Leahim, aikuinen, itsensä kanssa sinut oleva psykiatrisen sairaanhoidon osaaja. Jolla on ikäviä muistoja lapsuudesta, koska joutui silloin olemaan uhri.

    "Kyllä, aivan ehdottomasti luokittlen hänent syntiseksi"

    Vastaa teapot, elikäs teepannu. Tietäen että hän luokittelee pienen sinisilmäisen ja mustahiuksisen onnellisen lapsen, joka joskus oli, syntiseksi.
    Ihan itkettää...
    Lapsi joka uskoi Jumalaan. Silmät loistaen lapsi on nähnyt linnut, kukat, kaiken kauniin. Hän on leikkinyt, ollut pieni ja hyvä ja aivan viaton. Utelias elämälle ja luottavainen.

    Mutta on joutunut pettymään, olemaan yksin, peloissaan. Hän on jäänyt kokonaan vaille Jumalan rakkautta hetkeksi. Aivan kuten Kristus, joka ristillä tuskaisena kysyi:"Jumalani, miksi minut hylkäsit?"

    Hän kysyy vieläkin"miksi?"

    Hän vetoaa vanhempiin. Että eivät luottaisi, että eivät jättäisi lastaan yksin vaaranpaikkaan.

    Uhria ei voi luokitella syntiseksi ja syylliseksi. Pieni, onnellinen mustahiuksinen leikkivä lapsi. Joka ei tiedä maailman pahuudesta. Kun ei tiedä hyvyydestäkään.

    Uhri on uhri. Hyvä ihminen. Ja kunnollinen.

    Uhria EI SAA luokitella samaan luokkaan jonkun ruman, likaisen bedofiilipaskan kanssa. Näin on.

    Enää en sinun kanssasi keskustele sanaakaan. Osottauduit tasapäistäjäksi. Luokittlet lapsiuhrin ja bedon samaan.. .

    Sanon vaan sen viel ett sinun on syytä hakeutua johonkin hoitoon, teapot... tee se. KIITTI MO.

    Äänestä

  • leahim kirjoitti:

    No huh..Tarkoitin että en ole lain edessä
    mitään rikkonut.
    En ole tappanut toista ihmistä,
    en ole varastanut,ryöstänyt,mitä nyt lapsena omenavarkaissa.

    Harva helluntailainenkaan on tullut tuomituksi rikoksista.
    Ei minuakaan ole koskaan syytetty eikä edes epäilty lainrikkomuksista.
    En ole käynyt omavarkaissakaan, vaikka ensimmäisen ihmisparin syntiperimän jatkajana olenkin maistanut "kielletystä puusta" ts. rikkonut Jumalaa vastaan. En siis ole syytön Jumalan edessä muutoin kuin Jeesuksessa Kristuksessa. Hänessä olen uusi luomus.

    Sinä kerrot tietävänä, että me helluntailaiset suorastaan suosimme rikollistaustaisia henkilöitä seurakuntien työntekijöinä, pastoreina ja muina. Se ei pidä paikkaansa. Vähän hirvittää tuomionhakuisuutesi niidenkin osalta, jotka ovat rangaistuksensa kärsineet. Tuskin yksikään helluntailainen on mielestäsi kelvollinen taivaaseen, vaikka sinne ei kukaan pääse - et sinä enkä minä - puhtaan maallisen rikosrekisterin kanssa.

    Usko jo, että emme suosi syntiä; emme minkäänlaista. Pidämme pedofiliaa, murhia ja kaikkea muita väärinkäytöksiä lain mukaisesti rangaistavina tekoina. Rangaistusten täytäntöönpano on oikeusvaltiossa oikeuslaitoksen tehtävä. Ei tämä mikään villi länsi ole, jossa kenet tahansa voidaan vetää köyteen ilman oikeudenkäyntiä.

    Palstalla näkyy joku vaativan pedofiliaan syyllistyneen silpomista. Ei ihminen ole näemmä muuttunut "kivityskaudesta" miksikään. Pahemmaksi vain menee.

    Jumalan edessä joudumme kukin vastaamaan jopa jokaisesta sanasta. Se on sitten eri asia.
    Jos tämä kirjoitukseni tulkitaan rikollisten suosimiseksi ja hyysäämiseksi, voin vain valittaa väärinkäsitystä.

    Äänestä

  • ei uskova,18 kirjoitti:

    "Jahas, luokittelet uhrin siis syntiseksi?", kysyi Leahim, aikuinen, itsensä kanssa sinut oleva psykiatrisen sairaanhoidon osaaja. Jolla on ikäviä muistoja lapsuudesta, koska joutui silloin olemaan uhri.

    "Kyllä, aivan ehdottomasti luokittlen hänent syntiseksi"

    Vastaa teapot, elikäs teepannu. Tietäen että hän luokittelee pienen sinisilmäisen ja mustahiuksisen onnellisen lapsen, joka joskus oli, syntiseksi.
    Ihan itkettää...
    Lapsi joka uskoi Jumalaan. Silmät loistaen lapsi on nähnyt linnut, kukat, kaiken kauniin. Hän on leikkinyt, ollut pieni ja hyvä ja aivan viaton. Utelias elämälle ja luottavainen.

    Mutta on joutunut pettymään, olemaan yksin, peloissaan. Hän on jäänyt kokonaan vaille Jumalan rakkautta hetkeksi. Aivan kuten Kristus, joka ristillä tuskaisena kysyi:"Jumalani, miksi minut hylkäsit?"

    Hän kysyy vieläkin"miksi?"

    Hän vetoaa vanhempiin. Että eivät luottaisi, että eivät jättäisi lastaan yksin vaaranpaikkaan.

    Uhria ei voi luokitella syntiseksi ja syylliseksi. Pieni, onnellinen mustahiuksinen leikkivä lapsi. Joka ei tiedä maailman pahuudesta. Kun ei tiedä hyvyydestäkään.

    Uhri on uhri. Hyvä ihminen. Ja kunnollinen.

    Uhria EI SAA luokitella samaan luokkaan jonkun ruman, likaisen bedofiilipaskan kanssa. Näin on.

    Enää en sinun kanssasi keskustele sanaakaan. Osottauduit tasapäistäjäksi. Luokittlet lapsiuhrin ja bedon samaan.. .

    Sanon vaan sen viel ett sinun on syytä hakeutua johonkin hoitoon, teapot... tee se. KIITTI MO.

    Minä en tunne yksittäisiä pedofiliatapauksia. En lestadiolaisliikkeen tapauksia, en helluntailiikkeen sisällä ollutta tapausta tai tapauksia, johon/joihin on viitattu; en tiedä mitä on tehty, onko siitä tullut tuomio ja millainen sekä onko srk:n sisällä suhtauduttu henkilöön/henkilöihin millä tavalla. Nämä eivät ole olennaisia kysymyksiä sen kannalta mihin olen ottanut kantaa. En myöskään ottanut kantaa Leahimin tapaukseen, en keneenkään pedofiiliin tai uhriin yksilöidysti.

    >Tietäen että hän luokittelee pienen sinisilmäisen ja mustahiuksisen onnellisen lapsen, joka joskus oli, syntiseksi.<

    Osaat vedota tunteisiin kyllä... mutta jos Leahimista on kyse tämä pieni sinisilmäinen ja mustahiuksinen lapsi on nyt aikuinen nainen, ja jos hän kieltää itseltään Jeesuksen, se on hänen asiansa, johon otan kantaa, koska hän on kieltämässä Jeesuksen myös toisilta. Leahimin näkemys ei ole raamatullinen, ei kristillinen, ei edes ortodoksisen opin mukainen, vaikka hän sanoo olevansa uskovainen ortodoksi.

    Nämä ovat varmasti vaikeita asioita puhua, varsinkin ihmiselle joka henkilökohtaisesti on joutunut kokemaan hyväksikäyttöä, mutta se ei muuta totuutta miksikään. Evankeliumi on voimassa ja kuuluu jokaiselle joka kokosydämisesti Jeesukseen turvautuu.

    Evankeliumin totuutta ylläpitäessäni minut on yritetty leimata pedofilian puoltajaksi mitä en suinkaan ole.

    Voisin minäkin vetää pedofiilin lapsuuden esiin - heittää juttua jonkun silmien ja hiusten väristä ja onnellisuudesta. Mutta sitten tapahtui sitä ja tätä traumaattista jonka johdosta hänen tunne-elämä alkoi kieroutua. Syyttäisin vanhempia ja/tai sukulaisia ja/tai elämän olosuhteita siitä, että hänestä kasvoi pedofiili. Mutta näin en tee. Minun ajatusmaailmassani jokainen rikollinen on vastuussa tekemistään asioista eikä mitkään lapsuuden ym. traumat häivytä hänen syyllisyyttään. Jokaisella on omakohtainen vastuu. Samoin on Leahimilla vastuu siitä jos hän kristityksi tekeytyen julkisesti vääristää evankeliumia, esittää epäraamatullisia väitteitä ja vielä nimittää toisia kultisteiksi.

    Pyysin keskustelun aloittajaa eli Leahimia vastaamaan onko hän sitä mieltä että esittämäni näkemykset ovat sairaita. Samassa yhteydessä korostin että jokainen on syntinen. Hän jätti vastaamatta, mutta kysyi onko myös uhri mielestäni syntinen. Siinä yhteydessä (yksilöimättä ketään uhria nimeltä) vastasin, kyllä: aivan ehdottomasti myös uhri on syntinen. Koska synnitöntä ihmistä ei ole olemassa.

    Ajatellaan asiaa näin. Edessäni on joukko ihmisiä joiden taustaa ja elämänhistoriaa en tunne. Minulta kysytään ovatko he mielestäni syntisiä. Henkilöitä tuntematta vastaan: kyllä. Jos ovat ihmisiä he ovat syntisiä, koska "kaikki ovat syntiä tehneet ja [itsessään, oman luontonsa puolesta] vailla Jumalan kirkkautta". Tämän jälkeen ihmisistä voidaan kertoa minulle asioita, joiden kautta heidän yksilöllinen elämänsä hahmottuu; kuka on kärsinyt mitäkin. Luultavaa on että jokainen on joissain asioissa ollut syyllinen rikkoen lähimmäisiään vastaan ja toisissa asioissa taas lähimmäistensä uhri. Ehkä joku on pedofiili. Joku pedofilian uhri. Muuttuuko suhtautumiseni näihin ihmisiin kuultuani tosiasioita heidän historiastaan, teoistaan ja tekemättä jättämisistään? Varmasti. Mutta se ei muuta suhtautumistani evankeliumin totuuteen. Edelleen jokainen heistä on erotuksetta syntinen.

    On erotettava kaksi asiaa. Kun kyse on väärinkäytöksistä, jopa rikoksista, minä en sivuuta niitä. Arkitilanteessa puutun aivan varmasti pedofiliaan ja lievempiinkin väärinkäytöksiin jos kohtaan näitä ihmisiä. En häivytä ihmisen vastuullisuutta saarnaamalla anteeksiantamusta syntien ja rikosten päälle, asiat pitää selvittää, niistä tulee kantaa vastuu ja pyrin osoittamaan ihmiselle että nuo asiat ovat äärimmäisen vakavia, äärimmäisen rikkovia ja tuomittavia.

    Toinen asia on, että ihminen joka syntisyytensä myöntäen rehellisesti turvautuu Jeesukseen saa syntinsä anteeksi synteinä, siis kadottavina tekijöinä jotka estävät pääsyn taivaan valtakuntaan. Se on asia jota en voi enkä tahdo keneltäkään kieltää.

    Nämä todellisuudet eivät ole toistaan vastaan. Armo vapauttaa kadotustuomiosta mutta ei vastuusta. Vastuuseen kuuluu asioiden selvittäminen sekä maallinen tuomio.

    Jos et halua keskustella kanssani siksi että luokittelen kaikki ihmiset syntisiksi jotka tarvitsevat Jumalaa pelastuakseen, ok, ei sitten keskustella. Hoitoa myönnän kyllä tarvitsevani. Jumalan armohoitoa. Ainoastaan Hänen rakkautensa avulla kykenen näkemään myös pedofiilin ihmisenä, jonka vuoksi Jeesus kuoli. Sitä hoitoa tarvitsen päivittäin. Ainakaan minua armo ei ole vapauttanut elämään miten sattuu, päinvastoin, mitä syvemmin tiedostan Jumalan hyvyyden sen velvoittavampaa on suhtautua syntiin vakavasti. Synti oli ja on niin vakava asia että vei Jumalan Pojan ristille pahuutemme vuoksi.

    Todelliselle kristitylle armo ei ole mikään halpa peite joka voitaisiin vetäistä synnin peitoksi ja sitten surutta jatkaa samoja asioita.

    Äänestä

  • teapot kirjoitti:

    Minä en tunne yksittäisiä pedofiliatapauksia. En lestadiolaisliikkeen tapauksia, en helluntailiikkeen sisällä ollutta tapausta tai tapauksia, johon/joihin on viitattu; en tiedä mitä on tehty, onko siitä tullut tuomio ja millainen sekä onko srk:n sisällä suhtauduttu henkilöön/henkilöihin millä tavalla. Nämä eivät ole olennaisia kysymyksiä sen kannalta mihin olen ottanut kantaa. En myöskään ottanut kantaa Leahimin tapaukseen, en keneenkään pedofiiliin tai uhriin yksilöidysti.

    >Tietäen että hän luokittelee pienen sinisilmäisen ja mustahiuksisen onnellisen lapsen, joka joskus oli, syntiseksi.<

    Osaat vedota tunteisiin kyllä... mutta jos Leahimista on kyse tämä pieni sinisilmäinen ja mustahiuksinen lapsi on nyt aikuinen nainen, ja jos hän kieltää itseltään Jeesuksen, se on hänen asiansa, johon otan kantaa, koska hän on kieltämässä Jeesuksen myös toisilta. Leahimin näkemys ei ole raamatullinen, ei kristillinen, ei edes ortodoksisen opin mukainen, vaikka hän sanoo olevansa uskovainen ortodoksi.

    Nämä ovat varmasti vaikeita asioita puhua, varsinkin ihmiselle joka henkilökohtaisesti on joutunut kokemaan hyväksikäyttöä, mutta se ei muuta totuutta miksikään. Evankeliumi on voimassa ja kuuluu jokaiselle joka kokosydämisesti Jeesukseen turvautuu.

    Evankeliumin totuutta ylläpitäessäni minut on yritetty leimata pedofilian puoltajaksi mitä en suinkaan ole.

    Voisin minäkin vetää pedofiilin lapsuuden esiin - heittää juttua jonkun silmien ja hiusten väristä ja onnellisuudesta. Mutta sitten tapahtui sitä ja tätä traumaattista jonka johdosta hänen tunne-elämä alkoi kieroutua. Syyttäisin vanhempia ja/tai sukulaisia ja/tai elämän olosuhteita siitä, että hänestä kasvoi pedofiili. Mutta näin en tee. Minun ajatusmaailmassani jokainen rikollinen on vastuussa tekemistään asioista eikä mitkään lapsuuden ym. traumat häivytä hänen syyllisyyttään. Jokaisella on omakohtainen vastuu. Samoin on Leahimilla vastuu siitä jos hän kristityksi tekeytyen julkisesti vääristää evankeliumia, esittää epäraamatullisia väitteitä ja vielä nimittää toisia kultisteiksi.

    Pyysin keskustelun aloittajaa eli Leahimia vastaamaan onko hän sitä mieltä että esittämäni näkemykset ovat sairaita. Samassa yhteydessä korostin että jokainen on syntinen. Hän jätti vastaamatta, mutta kysyi onko myös uhri mielestäni syntinen. Siinä yhteydessä (yksilöimättä ketään uhria nimeltä) vastasin, kyllä: aivan ehdottomasti myös uhri on syntinen. Koska synnitöntä ihmistä ei ole olemassa.

    Ajatellaan asiaa näin. Edessäni on joukko ihmisiä joiden taustaa ja elämänhistoriaa en tunne. Minulta kysytään ovatko he mielestäni syntisiä. Henkilöitä tuntematta vastaan: kyllä. Jos ovat ihmisiä he ovat syntisiä, koska "kaikki ovat syntiä tehneet ja [itsessään, oman luontonsa puolesta] vailla Jumalan kirkkautta". Tämän jälkeen ihmisistä voidaan kertoa minulle asioita, joiden kautta heidän yksilöllinen elämänsä hahmottuu; kuka on kärsinyt mitäkin. Luultavaa on että jokainen on joissain asioissa ollut syyllinen rikkoen lähimmäisiään vastaan ja toisissa asioissa taas lähimmäistensä uhri. Ehkä joku on pedofiili. Joku pedofilian uhri. Muuttuuko suhtautumiseni näihin ihmisiin kuultuani tosiasioita heidän historiastaan, teoistaan ja tekemättä jättämisistään? Varmasti. Mutta se ei muuta suhtautumistani evankeliumin totuuteen. Edelleen jokainen heistä on erotuksetta syntinen.

    On erotettava kaksi asiaa. Kun kyse on väärinkäytöksistä, jopa rikoksista, minä en sivuuta niitä. Arkitilanteessa puutun aivan varmasti pedofiliaan ja lievempiinkin väärinkäytöksiin jos kohtaan näitä ihmisiä. En häivytä ihmisen vastuullisuutta saarnaamalla anteeksiantamusta syntien ja rikosten päälle, asiat pitää selvittää, niistä tulee kantaa vastuu ja pyrin osoittamaan ihmiselle että nuo asiat ovat äärimmäisen vakavia, äärimmäisen rikkovia ja tuomittavia.

    Toinen asia on, että ihminen joka syntisyytensä myöntäen rehellisesti turvautuu Jeesukseen saa syntinsä anteeksi synteinä, siis kadottavina tekijöinä jotka estävät pääsyn taivaan valtakuntaan. Se on asia jota en voi enkä tahdo keneltäkään kieltää.

    Nämä todellisuudet eivät ole toistaan vastaan. Armo vapauttaa kadotustuomiosta mutta ei vastuusta. Vastuuseen kuuluu asioiden selvittäminen sekä maallinen tuomio.

    Jos et halua keskustella kanssani siksi että luokittelen kaikki ihmiset syntisiksi jotka tarvitsevat Jumalaa pelastuakseen, ok, ei sitten keskustella. Hoitoa myönnän kyllä tarvitsevani. Jumalan armohoitoa. Ainoastaan Hänen rakkautensa avulla kykenen näkemään myös pedofiilin ihmisenä, jonka vuoksi Jeesus kuoli. Sitä hoitoa tarvitsen päivittäin. Ainakaan minua armo ei ole vapauttanut elämään miten sattuu, päinvastoin, mitä syvemmin tiedostan Jumalan hyvyyden sen velvoittavampaa on suhtautua syntiin vakavasti. Synti oli ja on niin vakava asia että vei Jumalan Pojan ristille pahuutemme vuoksi.

    Todelliselle kristitylle armo ei ole mikään halpa peite joka voitaisiin vetäistä synnin peitoksi ja sitten surutta jatkaa samoja asioita.

    sanonut tuota niin selväsanaisesti.

    Tämä on keskustelupalsta, teapot.

    Aikuisina ihmisinä me ymmärrämme että tätä saattavat lukea jos jonkinlaiset ihmiset.
    Heille ei saa antaa kuvaa,, joka vääristäisi todellisuutta.

    Uhri on uhri ja syyllinen on syyllinen. Syntinen ja syyllinen=melkein sama asia.

    En minäkään tunne näitä tapauksia, muuten kuin eräs lapsuudenystävä, joka asui silloin naapurissa, sittemmin oli tullut isäpuolestaan raskaaksi.
    Törmäsin häneen kun oli viimeisillään, ja lähikaupan kassa. Hän kertoi mulle koko stoorin.

    Vuosia tästä "isäpuoli"tuli elämääni kun eräs 14-vuotias mustalaistyttö tuli aina juttusille kun olin omien penskojeni kanssa leikkikentällä. Hän kertoi minulle suhteestaan. Isäpuoli oli siis jättänyt tytärpuolensa ja tämän kanssa tehdyt pienet lapset. Nyt hänellä oli suhde tuohoon mustalaistyttöön.

    En kyennyt auttamaan. Myös hän tuli raskaaksi tästä samaisesta bedosta, jonka siis tunsin vain nimeltä. Ja muistoissani hän oli lapsuusystäväni isä.

    Järkyttävä tapaus, kaiken kaikkiaan.

    Näillä palstoilla törmää lähes päivittäin uutisiin lapsiinsekaantumisista. Milloin tekijä on adventisti, milloin kukakin uskovainen.

    Ymmärrän että tekijä on aina todellinen, samoin uhrit ovat ihan oikeasti ihmisiä. En hyväksy pedofiliaa.
    Enkä osaa ymmärtää Jumalaa, jos sellainen on, miksi Hän on luonut sellaisia, toisten elämän tuhoajia.

    Äänestä

  • teapot kirjoitti:

    Ennen kuin ryhdyt tekemään tuomioitasi, huomaa mitä kirjoitin:

    "Synti tulee tuomita mutta rakkaus synnyttää sääliä ja armollisuutta (empatia) syntistä kohtaan. Jokainen meistä on itsessään syntinen."

    Kuinka voit vetää johtopäätöksen, että pedofilian uhrin tulisi katua ja miettiä syntejään, mutta pedofiili tarvitsee armoa ja empatiaa ja sääliä ja rakkautta?

    Ihmisen syntiongelmassa ei ole kysymys vain pedofiliasta. JOKAINEN ON SYNTINEN. Siksi jokainen tarvitsee armoa - joka todellakaan ei ole vääryyden hyväksymistä. Jokaisen tulee katua ja miettiä syntejään. Olisi kyllä helppoa tempaista kaikenlaiset ökyrikolliset ja pervertikot syntipukeiksi joita solvaamalla unohtaa oman syntisyytensä, mutta sekin on vain yksi osoitus siitä mitä ihminen pakenee, nimenomaan oman syyllisyyden kohtaamista. Huomaa nyt, etten tässä sano että pedofilian uhri olisi syyllinen pedofiliaan. Mutta jokainen meistä on Jumalan edessä syyllinen rikkomuksiin Häntä ja lähimmäisiään kohtaan. Siksi jokainen on armon tarpeessa. Erotuksetta.

    Toisten kivittäminen (on nämä sitten pedofileja tai mitä tahansa) on mielestäni sairasta. Se osoittaa vain että sisimpämme on vieraantunut Jumalasta. Jumala haluaa parantaa. Parantumisen edellytys on oman syntisyytensä kohtaaminen ja myöntäminen.

    Sama pahuus mikä tuottaa murhatekoja tuottaa murhaajien kivittämistä. Sama pahuus mikä tuottaa pedofiliaa tuottaa armottomuutta niitä kohtaan jotka ovat pedofiliaan syyllistyneet. Jumala näkee ihmisen. Sinut ja minut. Jokaisen meistä. Hän haluaa armahtaa jokaista - katsomatta siihen minkä nimisiin rikoksiin olemme ja minkä nimisiin emme ole syyllistyneet.

    Siitä alkaa sisäinen parantuminen.

    Ja syvimmällä tasolla parantuminen ja eheytyminen merkitsee jatkuvaa sitoutumista Jeesukseen. Se on koko elämän kestävä prosessi.

    Jokainen on syntinen.
    Minä en ole, noudatan lakia ja hoivaan sairaita lähimmäisiäni, en ole kateellinen, puolustan aina heikompia. Teen paljonkin sellaista minkä esim. hellutilaiset käsittävät synniksi, mutta en mitään mikä olisi itselleni tai lähimmäisilleni vahingollista.
    Synti on vain sana, on lainvastaisia tai muuten moraalisesti arveluttavia tekoja, niitä jokainen kunnon ihminen välttää. Pedofiilit ja insestin harjoittajat kuuluvat pohjasakkaan, olivat he uskovaisia tai ateisteja.
    Normaali ihminen ei voi ymmärtää kuinka vaikeaksi ihmiset tekevät tieten tahtoen elämänasä.
    Juuri seksuaalikielteisyys uskovaisilla aiheuttaa kieroutumia, ihmisen luonnolliset tarpeet tehdään synniksi.
    Sitten touhutaan kaikenlaista salassa, millään ei ole väliä jos asia pysyy pienessä piirissä ja uhri on peloiteltu hiljaiseksi.

    Äänestä

  • teapot kirjoitti:

    Minä en tiedä kuka palstan kirjoittajista on uhri ja kuka ei. Joku voi olla pedofilian tai muun seksuaalisen hyväksikäytön uhri. En väheksy sitä asiaa enkä henkilöiden tuskaa, mutta halusin mennä syvemmälle, anteeksiantamuksen teologisiin perusteisiin, ihmisen ja Jumalan väliseen suhteeseen.

    Jeesus Kristus on Jumalan asettama syntiuhri. Jokainen uskovainen (uudestisyntynyt kristitty) tunnustaa tämän. Jos ei tunnusta hän ei ole uskossa. On kuitenkin eri asia tunnustaa asia teoriassa kuin käytännössä. Leahimilla on sama Raamattu kuin muillakin. Kristinuskon perussisältö ja lähtökohta on anteeksiantamus. Kaikki kristinuskossa perustuu Jeesukseen Kristukseen, siihen mitä Hän on ja mitä Hän lahjoittaa uskovilleen, persoonallisessa suhteessa Häneen. Jokainen myös vastaa synneistään. Pedofiliili omista synneistään. Anteeksiantamaton ihminen omistaan. Kyse on siitä missä suhteessa olemme Jumalaan ja Hänen uhriinsa, pidämmekö sitä halpana ja turvaamme taivasasioissa johonkin muuhun?

    >...ei hyödytä kamalasti korostaa ja toitottaa sitä että Jumala tahtoo armahtaa bedofiilin.<

    Minulle pedofiili ei ole erityisasemassa evankeliumiin nähden. Jumala tahtoo armahtaa jokaisen ihmisen. Se ei tarkoita että hän armahtaisi pedofiliaa tai muitakaan syntejä, ne ovat raskaita asioita ja sellaiset tulee tuomita ja niitä tulee paheksua, mutta ihminen syntiensä alla on Jumalalle rakas vielä silloinkin, kun on rikkonut Häntä ja lähimmäisiään kohtaan. Silloin täytyy katsoa Jeesuksen uhriin ja kysyä riittääkö se? Jos se ei riitä pedofiilin kohdalle, mihin sitten vedämme rajan, kuka on kelvollinen ottamaan armon vastaan ja pelastumaan?

    Kukaan ei ole kelvollinen itsessään. Pelastus kuuluu nimenomaan syntisille.

    Ajatellaan Jeesuksen suhtautumista aviorikoksesta tavattuun naiseen. Jeesus ei sanallakaan puolustellut aviorikosta eikä antanut ymmärtää ettei se olisi raskas rikos. Hän ei sanonut että nainen ei ansaitse kivitystuomiota. Jeesuksella olisi ollut valta kivittää nainen. Kuitenkin hän armahti naista - huomaa: hän ei armahtanut aviorikosta eikä lieventänyt asiaa. MUTTA JEESUKSEN EDESSÄ JOKAINEN IHMINEN ON SYNTINEN, SYYLLINEN. Siksi hän sanoi, että joka on synnitön heittäköön ensimmäisenä kivellä. Jumalan Pojan puhtauden edessä fariseukset kääntyivät yksi kerrallaan pois, jopa heillä oli ymmärrystä vaieta; vaikka takanapäin ehkä parjasivatkin: syyllistä Jeesus armahtaa ja paapoo, voi mikä vääryys, aviorikoksen uhria (siis naisen aviomiestä) tulisi rakastaa ja hoitaa, ei naista!

    Armahdettuaan naisen Jeesus sanoi hänelle: mene nyt sitten ja elä edelleen niin kuin siat pellossa, minä annan aina uudestaan anteeksi. Niinkö? Ei tietenkään. Hän sanoi: MENE, ÄLÄKÄ ENÄÄ ELÄ SAMALLA TAVALLA. Anteeksiantamus on aina voimassa mutta - niin kuin Paavali kirjoittaa: "onko meidän siis tehtävä syntiä, että armo tuntuisi aina vain suuremmalta" (vapaa lainaus)? Ja hän vastaa: "Pois se!"

    >Sitä armoa ja rakkautta tarvitsee uhri!<
    Aivan varmasti tarvitsee. Mutta hän tarvitsisi sitä joka tapauksessa. Vaikka ei olisi joutunut pedofilian tai muunkaan hyväksikäytön kohteeksi. Tai vaikka olisi itse hyväksikäyttäjä. Joka tapauksessa hän tarvitsee armoa.

    Jumalan armoa ja rakkautta tarvitsee JOKAINEN ihminen. Siinä ei ole erotusta ihmisen ja ihmisen välillä. Tämä on pointti.

    Kun armo todellisesti kohdataan ja otetaan todesta se johtaa muuttumiseen. Ei laki vaan rakkaus muuttaa ihmissydämen. Siitä huolimatta ja juuri siksi laki (sekä Jumalan laki että maallinen laki) on tärkeä. Se osoittaa että ihminen on rikkonut Jumalaa vastaan. Yksi Jumalan lain keskeisistä tarkoituksista on johtaa ihmistä armon lähteelle. Kun ajatellaan Jeesuksen laintulkintaa kukaan ei voi sanoa täyttäneensä lakia. Jos nimittelee toista tai vihaa häntä on jo ansainnut tuomion, koska sellainen asenne osoittaa vihaa Jumalaa ja Hänen rakkauttaan kohtaan sekä lakia kohtaan, sillä laki ei tuomitse ainoastaan fyysistä tappamista vaan syvimmältään kaiken vihamielisen ja lähimmäistä väheksyvän asennoitumisen, erotuksetta. Siksi jokainen tarvitsee armoa.

    Toivon sinun ymmärtävän etten aseta pedofiilia erityisasemaan ikäänkuin hän tarvitsisi armoa ja rakkautta juuri siksi koska on pedofiili. Jokainen ihminen tarvitsee armoa ja rakkautta - katsomatta siihen mitä on tehnyt. Ne vääryydet tulee tuomita mutta samalla tulee ymmärtää että Jumala rakastaa tätä ihmistä. Jeesuksen uhri kertoo Hänen rakkautensä määrän syntistä kohtaan.

    Tästä on kysymys kun mietitään kuka voi saada anteeksi ja kuka ei.

    Jokainen ihminen on syntinen. Jokainen ihminen myös on rakkauden arvoinen. Ei oman hyvyytensä tähden vaan koska Jumala rakastaa häntä: sinua ja minua, syntistä ihmistä.

    Ei niistä voi puhua samana päivänäkään.
    Aviorikoksessa on sentään yleensä kysymys kahdesta tasavertaisesta aikuisesta ihmisestä.
    Eikö raamatussa kirjoiteta missään pedofiliasta, muistaakseni siellä otetaan lapsia puolisoksi.
    Siksikö hellarit ovat niin välinpitämättömiä lapsiin sekaantujia kohtaan kun raamattukin viittaa pedofiliaan tuomitsematta, mutta avioriksen tehnyt erotettaan varmasti seurakunnasta. Eräs leski seurusteli toisen lesken kanssa, asuivatkin paljon yhdessä vaikka molemmilla oli omakin asuntao, kun eivät menneet naimisiin niin erotettiin seurakunnasta, muuta pedofiilit saavat olla kaikessa rauhassa.

    Äänestä

  • teapot kirjoitti:

    Minä en tunne yksittäisiä pedofiliatapauksia. En lestadiolaisliikkeen tapauksia, en helluntailiikkeen sisällä ollutta tapausta tai tapauksia, johon/joihin on viitattu; en tiedä mitä on tehty, onko siitä tullut tuomio ja millainen sekä onko srk:n sisällä suhtauduttu henkilöön/henkilöihin millä tavalla. Nämä eivät ole olennaisia kysymyksiä sen kannalta mihin olen ottanut kantaa. En myöskään ottanut kantaa Leahimin tapaukseen, en keneenkään pedofiiliin tai uhriin yksilöidysti.

    >Tietäen että hän luokittelee pienen sinisilmäisen ja mustahiuksisen onnellisen lapsen, joka joskus oli, syntiseksi.<

    Osaat vedota tunteisiin kyllä... mutta jos Leahimista on kyse tämä pieni sinisilmäinen ja mustahiuksinen lapsi on nyt aikuinen nainen, ja jos hän kieltää itseltään Jeesuksen, se on hänen asiansa, johon otan kantaa, koska hän on kieltämässä Jeesuksen myös toisilta. Leahimin näkemys ei ole raamatullinen, ei kristillinen, ei edes ortodoksisen opin mukainen, vaikka hän sanoo olevansa uskovainen ortodoksi.

    Nämä ovat varmasti vaikeita asioita puhua, varsinkin ihmiselle joka henkilökohtaisesti on joutunut kokemaan hyväksikäyttöä, mutta se ei muuta totuutta miksikään. Evankeliumi on voimassa ja kuuluu jokaiselle joka kokosydämisesti Jeesukseen turvautuu.

    Evankeliumin totuutta ylläpitäessäni minut on yritetty leimata pedofilian puoltajaksi mitä en suinkaan ole.

    Voisin minäkin vetää pedofiilin lapsuuden esiin - heittää juttua jonkun silmien ja hiusten väristä ja onnellisuudesta. Mutta sitten tapahtui sitä ja tätä traumaattista jonka johdosta hänen tunne-elämä alkoi kieroutua. Syyttäisin vanhempia ja/tai sukulaisia ja/tai elämän olosuhteita siitä, että hänestä kasvoi pedofiili. Mutta näin en tee. Minun ajatusmaailmassani jokainen rikollinen on vastuussa tekemistään asioista eikä mitkään lapsuuden ym. traumat häivytä hänen syyllisyyttään. Jokaisella on omakohtainen vastuu. Samoin on Leahimilla vastuu siitä jos hän kristityksi tekeytyen julkisesti vääristää evankeliumia, esittää epäraamatullisia väitteitä ja vielä nimittää toisia kultisteiksi.

    Pyysin keskustelun aloittajaa eli Leahimia vastaamaan onko hän sitä mieltä että esittämäni näkemykset ovat sairaita. Samassa yhteydessä korostin että jokainen on syntinen. Hän jätti vastaamatta, mutta kysyi onko myös uhri mielestäni syntinen. Siinä yhteydessä (yksilöimättä ketään uhria nimeltä) vastasin, kyllä: aivan ehdottomasti myös uhri on syntinen. Koska synnitöntä ihmistä ei ole olemassa.

    Ajatellaan asiaa näin. Edessäni on joukko ihmisiä joiden taustaa ja elämänhistoriaa en tunne. Minulta kysytään ovatko he mielestäni syntisiä. Henkilöitä tuntematta vastaan: kyllä. Jos ovat ihmisiä he ovat syntisiä, koska "kaikki ovat syntiä tehneet ja [itsessään, oman luontonsa puolesta] vailla Jumalan kirkkautta". Tämän jälkeen ihmisistä voidaan kertoa minulle asioita, joiden kautta heidän yksilöllinen elämänsä hahmottuu; kuka on kärsinyt mitäkin. Luultavaa on että jokainen on joissain asioissa ollut syyllinen rikkoen lähimmäisiään vastaan ja toisissa asioissa taas lähimmäistensä uhri. Ehkä joku on pedofiili. Joku pedofilian uhri. Muuttuuko suhtautumiseni näihin ihmisiin kuultuani tosiasioita heidän historiastaan, teoistaan ja tekemättä jättämisistään? Varmasti. Mutta se ei muuta suhtautumistani evankeliumin totuuteen. Edelleen jokainen heistä on erotuksetta syntinen.

    On erotettava kaksi asiaa. Kun kyse on väärinkäytöksistä, jopa rikoksista, minä en sivuuta niitä. Arkitilanteessa puutun aivan varmasti pedofiliaan ja lievempiinkin väärinkäytöksiin jos kohtaan näitä ihmisiä. En häivytä ihmisen vastuullisuutta saarnaamalla anteeksiantamusta syntien ja rikosten päälle, asiat pitää selvittää, niistä tulee kantaa vastuu ja pyrin osoittamaan ihmiselle että nuo asiat ovat äärimmäisen vakavia, äärimmäisen rikkovia ja tuomittavia.

    Toinen asia on, että ihminen joka syntisyytensä myöntäen rehellisesti turvautuu Jeesukseen saa syntinsä anteeksi synteinä, siis kadottavina tekijöinä jotka estävät pääsyn taivaan valtakuntaan. Se on asia jota en voi enkä tahdo keneltäkään kieltää.

    Nämä todellisuudet eivät ole toistaan vastaan. Armo vapauttaa kadotustuomiosta mutta ei vastuusta. Vastuuseen kuuluu asioiden selvittäminen sekä maallinen tuomio.

    Jos et halua keskustella kanssani siksi että luokittelen kaikki ihmiset syntisiksi jotka tarvitsevat Jumalaa pelastuakseen, ok, ei sitten keskustella. Hoitoa myönnän kyllä tarvitsevani. Jumalan armohoitoa. Ainoastaan Hänen rakkautensa avulla kykenen näkemään myös pedofiilin ihmisenä, jonka vuoksi Jeesus kuoli. Sitä hoitoa tarvitsen päivittäin. Ainakaan minua armo ei ole vapauttanut elämään miten sattuu, päinvastoin, mitä syvemmin tiedostan Jumalan hyvyyden sen velvoittavampaa on suhtautua syntiin vakavasti. Synti oli ja on niin vakava asia että vei Jumalan Pojan ristille pahuutemme vuoksi.

    Todelliselle kristitylle armo ei ole mikään halpa peite joka voitaisiin vetäistä synnin peitoksi ja sitten surutta jatkaa samoja asioita.

    "Minä en tunne yksittäisiä pedofiliatapauksia. En lestadiolaisliikkeen tapauksia, en helluntailiikkeen sisällä ollutta tapausta tai tapauksia, johon/joihin on viitattu; en tiedä mitä on tehty, onko siitä tullut tuomio ja millainen sekä onko srk:n sisällä suhtauduttu henkilöön/henkilöihin millä tavalla."

    ET KAIKETI SINÄKIN PUHU YKSITTÄISTAPAUKSISTA KUN NIITÄ TULEE ESIIN USKOVAISTEN PIIRISSÄ JATKUVASTI.???

    Äänestä

  • leahim kirjoitti:

    Oikeassa olet!
    Uhri tarvitsee rakkautta.
    Ja ymmärtämystä.

    Mie en sitä täältä hae.Haen tavallaan oikeutta.
    Ja miksi-kyssäriini ei kukaan ole osannut vielä vastata.

    Miksikö jauhan samaa.
    Siksi että tällainen hyssyttely loppuisi.
    Ettei kenellekään näistä pienimmistä
    koskaan kävisi samoin.

    Ja varoitan vanhempia:
    Keneenkään ei kannata luottaa,ei pappiin ei lukkariin.
    Ei saarnaajaan joka suu vaahdossa huutaa
    pöntöstä syntisille parannusta.
    Sitä parannusta tarvitsee hän itse,tuo pastori.

    Vai onko uskovaisten keskuudessa rapana julistaa
    syntejä anteeksi,kyseisen papin tavalla...????

    Itsekin olen tavallaan, tässä(-kin)asiassa uhri. Olisin voinut jäädä uhriksi,

    - Ymmärrän sinua.

    Ehkä en ilman menneisyyttäni ymmärtäisi..... Vaikka itse teko ei kohdistunut minuun, vaan lapsuudenystävääni...

    Järkytyin kun hän kaupassa, kassalla ollessaan, kertoi että se lapsi jota hän odotti oli hänen isäpuolensa.

    En lapsena ollut nähnyt merkkiäkään mistään insestistä, enkä tiennyt sellaisesta, kun olen ihan norm,perheestä.

    Yritä nyt jaksaa lukea... leahim...

    Se isäpuoli hylkäsi tytärpuolensa(tuolloin 25v.) ja otti 14vuotiaan. Se oli mustalainen, ja halusi sitä itse. Se mustalaistyttö ensiksi ihastui siihen mieheen, kun hän ei tiennyt hänen insestitaustastakaan.

    Huomaan että ne bedofiilit iskevät kun lapsi on murrosiässä, Sitä ennen vain katselevat. Sellaista on bedofilia, näköjään.

    Onneksi sinä olet selvinnyt kuiville vesille. Zemppiä. Tyttäresi kanssa, ja työelämään. Voimia.

    Äänestä

  • eiuskova kirjoitti:

    Kysymys kuuluu enää,, että kenen "jumala"minua kutsuu?
    Sinunko Jumala? Sinun Jumalasi mielestä aviorikoksesta tuomiton naisen uhri oli aviomies.
    Vai Saviksen ja Mohiksen Jumala, joka ei kelpuuta taivaaseen kuin heidät itsensä?

    Vai Allah, jka sentään pelastaa miljardeja ihmisiä?

    Tai hindujenko Jumala?

    Onhan näitä jumalia aina Zeuksista lähtien..ja Jeesustakaan ei ole palveltu vielä kuin sen 2000 vuotta. Ehkä joku muinaisaikojen jumalista kutsuu minua?

    Kerro nyt vielä minkälainen se sinun jumalasi on.. vaikka tuskin olen Hänestä niin kiinnostunut. Mitä Hän voi minulle antaa? Ainakin muilta Hän tuntuu siun mukaasi vain vaatimalla vaativan, oikea nihilisti ja sadistijumala, joka hyväksyy vain sinut ja kaikki jotka ovat kanssasi samaa mieltä.

    Missä kohtaa kirjoitin, että Jumala vaatii jotain muilta tai että Jumala hyväksyy vain
    minut ja kanssani samaa mieltä olevat..?

    Äänestä

  • eiuskova kirjoitti:

    sanonut tuota niin selväsanaisesti.

    Tämä on keskustelupalsta, teapot.

    Aikuisina ihmisinä me ymmärrämme että tätä saattavat lukea jos jonkinlaiset ihmiset.
    Heille ei saa antaa kuvaa,, joka vääristäisi todellisuutta.

    Uhri on uhri ja syyllinen on syyllinen. Syntinen ja syyllinen=melkein sama asia.

    En minäkään tunne näitä tapauksia, muuten kuin eräs lapsuudenystävä, joka asui silloin naapurissa, sittemmin oli tullut isäpuolestaan raskaaksi.
    Törmäsin häneen kun oli viimeisillään, ja lähikaupan kassa. Hän kertoi mulle koko stoorin.

    Vuosia tästä "isäpuoli"tuli elämääni kun eräs 14-vuotias mustalaistyttö tuli aina juttusille kun olin omien penskojeni kanssa leikkikentällä. Hän kertoi minulle suhteestaan. Isäpuoli oli siis jättänyt tytärpuolensa ja tämän kanssa tehdyt pienet lapset. Nyt hänellä oli suhde tuohoon mustalaistyttöön.

    En kyennyt auttamaan. Myös hän tuli raskaaksi tästä samaisesta bedosta, jonka siis tunsin vain nimeltä. Ja muistoissani hän oli lapsuusystäväni isä.

    Järkyttävä tapaus, kaiken kaikkiaan.

    Näillä palstoilla törmää lähes päivittäin uutisiin lapsiinsekaantumisista. Milloin tekijä on adventisti, milloin kukakin uskovainen.

    Ymmärrän että tekijä on aina todellinen, samoin uhrit ovat ihan oikeasti ihmisiä. En hyväksy pedofiliaa.
    Enkä osaa ymmärtää Jumalaa, jos sellainen on, miksi Hän on luonut sellaisia, toisten elämän tuhoajia.

    ja että väärinkäsityksistä huolimatta yrität ymmärtää viestini vaikka evankeliumi sinusta onkin... jotain epätotta, ihmisen rakennelmiin ja ehkä vastuunpakoiluun perustuvaa. Ajattelen että sinulla on henkilökohtainen näkemyksesi uskonnosta ja uskosta ja on selvää että se vaikuttaa jo pelkästään tunnetasollakin siihen kuinka uskovien viestejä luet ja kuinka ne mielessäsi sävyttyvät.

    >Aikuisina ihmisinä me ymmärrämme että tätä saattavat lukea jos jonkinlaiset ihmiset. Heille ei saa antaa kuvaa, joka vääristäisi todellisuutta.<

    Juuri tästä oli kysymys. Palstaa lukevat monenlaiset uskovaiset ja ei-uskovaiset. Raamatullinen evankeliumin totuus on että evankeliumi kuuluu kaikille, mutta tämän totuuden Leahim on vääristänyt, tahallisesti tai tahtomattaan. Palstaa saattaa lukea syyllisyydentunteen kanssa kamppaileva kristitty tai etsijä joka mielessään kyselee "onko minulla mahdollisuutta Jumalan yhteyteen, voiko tällainen ihminen koskaan saada anteeksi, kokea Jumalan hyväksynnän ja rakkauden". Jos evankeliumi rajoitetaan koskemaan vain hyviä ihmisiä niin että vain kunnolliset, ne jotka eivät ole (ainakaan omasta mielestään) tehneet mitään pahaa tai ainakaan mitään hirvittävän pahaa, voivat saada Jumalalta syntinsä anteeksi, masentuneelle syyllisyyden kanssa kamppailevalle viesti on selvä:

    - Minäkin kuulun varmaan sitten niihin kelvottomiin, niihin joille evankeliumi ei kuulu, taitaa olla parempi kun päätän päiväni etten ole viheliäisyydelläni pilaamassa tätä hyvien ihmisten maailmaa, jossa armo kuuluu vain onnistuneille.

    >Uhri on uhri ja syyllinen on syyllinen.<
    Määrätyissä tapauksissa kuten pedofiliatapauksissa kyllä, mutta en tarkastele ihmistä vain pedofiliatapauksena. Pedofiilitapauksessa pedofiili on syyllinen pedofiliaan ja teon kohde on pedofiilin uhri. Tässä mielessä asiaa ei saa hämärtää väittämällä pedofiilia uhriksi ja/tai uhria syylliseksi. Mutta evankeliumin kannalta eli Jumalan anteeksiantamuksen suhteen kyse on tästä:

    Ihminen on ihminen ja Jumalan lain edessä jokainen ihminen on syntinen.
    Tämä ei vähennä rikollisen vastuuta, ei mitätöi hänen rikostaan eikä tee siitä millään tavalla hyväksyttävää. En ole sanallakaan antanut ymmärtää ettei pedofilia olisi raskas ja tuomittava rikos. Jos joku on sillä tavalla ymmärtänyt kyseessä on väärinkäsitys.

    Laajemmin ajateltuna jokainen ihminen on jossain asiassa uhri eli vääryyden kohde ja toisessa asiassa vääryyden tekijä. Jokainen on vahingoittanut lähimmäistään. Kukaan ei ole täysin puhdas. Kristittynä pidän kiinni siitä että evankeliumi kuuluu jokaiselle, jokaisella on mahdollisuus saada syntinsä (kadottavina tekijöinä, esteenä Jumalan ja ihmisen välillä) anteeksi.

    Anteeksiantamuksesta huolimatta (ja tietyssä mielessä juuri sen tähden) asiat tulee tunnustaa, käsitellä ja kantaa niistä tuleva vastuu.

    Syntinen ja syyllinen eivät ole sama asia. Edellinen termi koskee hengellistä todellisuutta, jälkimmäisellä voidaan tarkoittaa puhtaasti maallista oikeuskäsittelyä. Edellisessä merkityksessä pedofilian uhri on yhtä syntinen kuin pedofiilikin, mutta jälkimmäisessä merkityksessä (pedofiliatapaus) hän on viaton uhri kun taas pedofiili on sataprosenttisesti syyllinen. Vilpittömästi katuvalle Jeesukseen turvaavalle syntiselle Jumala antaa synnin anteeksi (syntinä, kadottavana tekijä Hänen ja ihmisen välillä) mutta asia ei lakkaa olemasta tekona, jolla yhä edelleen on seurauksensa. Jumala ei sano että niitä seurauksia ei tule kohdata, päinvastoin, juuri nyt on erityisen velvoittavaa ne kohdata. Kristitylle se ei ole velvoittavaa ainoastaan ihmisten vaan myös Jumalan edessä. Tunnen henkilöitä jotka uskoontultuaan ovat menneet tunnustamaan selvittämättömät rikoksensa ja kärsineet tuomion. Jumalan rakkaus on synnyttänyt syyllisyydentunnon ja katumuksen.

    Edellisessä mielessä (hengellisinä termeinä) syntinen ja syyllinen voivat olla myös synonyymejä. Syntinen ihminen on syyllinen rikkomuksiin Jumalaa vastaan. Mutta ei jälkimmäisessä mielessä. Jokainen tosin on syntinen (myös pedofilian uhri) mutta syntisyys ei tee hänestä syyllistä vääryyteen jota hän kärsii. En ole missään kohtaa väittänyt että pedofilian uhri voisi olla syyllinen hänelle aiheutettuun hirvittävään vääryyteen. Ajatuskin on pöyristyttävä.

    Ja kertomasi tapaus on järkyttävä.
    TÄLLAISIIN TAPAUKSIIN TULEE AINA PUUTTUA.

    Äänestä

  • eiuskova kirjoitti:

    sanonut tuota niin selväsanaisesti.

    Tämä on keskustelupalsta, teapot.

    Aikuisina ihmisinä me ymmärrämme että tätä saattavat lukea jos jonkinlaiset ihmiset.
    Heille ei saa antaa kuvaa,, joka vääristäisi todellisuutta.

    Uhri on uhri ja syyllinen on syyllinen. Syntinen ja syyllinen=melkein sama asia.

    En minäkään tunne näitä tapauksia, muuten kuin eräs lapsuudenystävä, joka asui silloin naapurissa, sittemmin oli tullut isäpuolestaan raskaaksi.
    Törmäsin häneen kun oli viimeisillään, ja lähikaupan kassa. Hän kertoi mulle koko stoorin.

    Vuosia tästä "isäpuoli"tuli elämääni kun eräs 14-vuotias mustalaistyttö tuli aina juttusille kun olin omien penskojeni kanssa leikkikentällä. Hän kertoi minulle suhteestaan. Isäpuoli oli siis jättänyt tytärpuolensa ja tämän kanssa tehdyt pienet lapset. Nyt hänellä oli suhde tuohoon mustalaistyttöön.

    En kyennyt auttamaan. Myös hän tuli raskaaksi tästä samaisesta bedosta, jonka siis tunsin vain nimeltä. Ja muistoissani hän oli lapsuusystäväni isä.

    Järkyttävä tapaus, kaiken kaikkiaan.

    Näillä palstoilla törmää lähes päivittäin uutisiin lapsiinsekaantumisista. Milloin tekijä on adventisti, milloin kukakin uskovainen.

    Ymmärrän että tekijä on aina todellinen, samoin uhrit ovat ihan oikeasti ihmisiä. En hyväksy pedofiliaa.
    Enkä osaa ymmärtää Jumalaa, jos sellainen on, miksi Hän on luonut sellaisia, toisten elämän tuhoajia.

    >Näillä palstoilla törmää lähes päivittäin uutisiin lapsiinsekaantumisista. Milloin tekijä on adventisti, milloin kukakin uskovainen.<

    On päivänselvää että kun uskovainen tekee jotain asiaan törmää palstoilla missä uskonasioita ja uskontoa käsitellään. En sano ettei asioista tule puhua, mutta lukijan olisi hyvä säilyttää suhteellisuudentaju. Jos tuhannen tai vaikka kymmenentuhannenkin helluntailaisen joukosta yksi tekee uutiskynnyksen ylittävän rikoksen, ja sen seurauksena palstalle, missä on 50 aloitusta, tulee päivästä toiseen 5 - 10 aloitusta mainitusta aiheesta ja niiden innoittamana viestejä kaikista mahdollisista tämän ja muiden herätysliikkeiden edustajien tekemistä törppöilyistä, ja muutaman päivän kuluttua sama myllytys alkaa uudelleen, antaako palsta oikean kuvan ko. herätysliikkeestä ja mahdollisesta rikollisuudesta sen sisällä?

    Kiitos viimeisestä lauseesta. Se osoittaa että keskustelemme ihmisinä joilla on omat vakaumuksemme ja tunteemme ja niiden mukaisesti joskus ylireagointimme ja kärjistyksemme. Lause sisältää vaikean teologisen kysymyksen johon ei liene helppoa vastausta.

    Ajattelen kuitenkin, ettei Jumala ole luonut kenestään pedofiilia. Tämä maailma jonka keskelle hän on syntynyt on muokannut hänestä sellaisen, tai paremminkin: hän on muokkaantunut sellaiseksi. Ihmisellä itsellään kuitenkin on vastuu siitä millainen hänestä on tullut, tai ainakin millä tavalla hän itseään nyt toteuttaa. Kukaan ei ole geeni- tai ympäristövaikutusten tahdoton orja. Kuten viittasin vankilatuomion kärsineisiin uskoviin ystäviin, haluan tässäkin sanoa, että yhtä uskovaa pedofiilia kohtaan on varmasti vähintäänkin tuhat uskovaa jotka Jumalan vaikutuksesta ja avulla olet kasvaneet siitä millaiseksi tässä maailmassa olivat kasvaneet ja muokkaantuneet, enemmän sellaiseksi miksi Jumala alunperin on ihmisen luonut ja tarkoittanut.

    Vastuunsa kantavaksi, empatiaan kykeneväksi ihmiseksi. Ihmiseksi joka tiedostaa lähimmäistensä tekemät virheet eikä katso niitä sormiensa läpi, mutta ei myöskään käytä lähimmäisten syntejä ja rikoksia oman syntisyytensä peittämiseen kuvitellen, että itse olisi Jumalan edessä vähemmän syntinen ja voisi omalla kelvollisuudella ansaita Hänen rakkautensa.

    Jumalan rakkaus on aina ansioton lahja, joskin sen vastaanottaminen ja todeksi eläminen vaatii vastuullisuutta. Pelastusta ei ansaita omilla hyveillä mutta voidaan menettää paheilla. Jumala ei salli syntiä ja vääryyttä. Hän on valmis auttamaan ihmisen puhtauteen ja rehellisyyteen, siellä missä evankeliumi otetaan todesta. Näin ajattelen ja tämä on minun kokemukseni.

    Äänestä

Mikä panee naisen ja vieläpä lapsen äidin ryöstämään lapsen koskemattomuuden? näitä tapauksia on Suomessakin ja tiedät niistä, jos olet terveydenhuollon alalla. Älä siis syyllistä yksin miehiä. Ole oikeudenmukainen.

Olet ortodoksi. Eikö ortodoksit voi antaa synteja anteeksi. Eikö Jeesuksen lunastustyö olekaan teille riittävä. Ellei ole, niin miten sinä luulet pääseväsi taivaaseen. Kirjoituksesi paljastaa paljon ortodokseista. Mene puimaan näitä asioita ortodoksien tai katollisten palstoille. Siellähän nämä synnit on hyvin yleisiä.

Äänestä
  • Yksinäinen tyttö katsoo iltaaurinkoa meren rannalla kun samaan aikaan shakaalit lipovat kieliään himo silmissä päästä....
    Tällaista tuli mieleen lukiessa viestiketjua. Surullista.

    "Jumala armahtaa", "Jumala ymmärtää", "älkä tuomitko". Tällaista hölynpölyä aikuiset ihmiset kehtaavatkin lasketella. Tahrattu lapsi, kuinka monta vielä tuleekaan, itkee jumalääliöiden vuodatuksien alla.
    Lapsen elämä on tuhottu. Kukaan ei sitä pysty korjamaan. Teon seurauksia ei voi poistaa.
    Päästäköön "Jumala" pedofiilin taivaaseen. Antakoon hänelle siellä kunniakorokkeen. Entä lapsi? Hänen maallinen elämänsä on tuhottu.
    Jumala ei halua lasta pelastaa. Se ei kuulu hänelle. Olette siinä oikeassa. Terveiden uskovaisten on lapsensa pelastettava. Jumalalla ei ole tahtoa sellaiseen.


    " Uskovainen on syntiä tehdessään Mohikaani_27Käyttäjän viestit29.9.2010 20:38
    eri asemassa Jumalan edessä, kuin ei-uskovainen, joka ei ole koskaan kokenut Jumalan armoa elämässään. "

    Auta armias Mohikaanin "mohkua". Ole hänelle armollinen. Pyydän.
    Lapsiko kiittäisi siitä, että uskovainen raiskasi hänet? Miettisit joskus ennenkuin kirjoitat.
    Se joka raiskaa lapsen on roisto. Häneltä joutaisi pallit pataan, kuten Salomo teki haareminsa miespalvelijoille, vaikka Salomon kuohitsemat eivät olleet syyllistyneet mihinkään.

    Ottakoon Jumala taivaassa syntiset uskovat jakkaransa oikealle puolelle. Tehköön tahtonsa mukaan.
    Mutta maan päällä laki on kaikille sama. Uskolla ei perustella rikollisen syyntakeettomuutta. Uskova noudattaa kiltisti lakia tai joputuu oikeuteen ja vastuuseen teoistaan.
    Uskovien tulisi ymmärtää, että se aika on mennyt ohi, jolloin he voivat mellastaa miten vain. Moraali koskee heitäkin. Jos ette ymmärrä sitä, joudutte kaltereiden taakse ja se on oikein.

    Ristin Voiton kirjoitus kaolisista pedofiileistä oli juuri niin suurta petosta uskovien kohtaan kuin arvelinkin.
    Sillä pedattiin helluntailaisten toimia pedofiliaa vastaan. Pyrittiin katkaisemaan äitien oikeutettu huoli lapsistaan. Antamalla katolislle raiskaajlle "Jumalan armon", sillä hyväksytettiin järjestöuskovaisten suorittanmat hirvittävät teot.
    Ja tärkein. Turmellut lapset, joista tulisi kantaa huolta, jäivät jonnekin. Tässäkin ketjussa "armosta" puhuvat ei välittäneet uhreista mitään.

    Tsemppiä leahim. Hyvä käytös voittaa lopulta. Joitakin roistouskovia joutuu tukistamaan. Sille ei voi mitään.

    Äänestä

  • merihukka kirjoitti:

    Yksinäinen tyttö katsoo iltaaurinkoa meren rannalla kun samaan aikaan shakaalit lipovat kieliään himo silmissä päästä....
    Tällaista tuli mieleen lukiessa viestiketjua. Surullista.

    "Jumala armahtaa", "Jumala ymmärtää", "älkä tuomitko". Tällaista hölynpölyä aikuiset ihmiset kehtaavatkin lasketella. Tahrattu lapsi, kuinka monta vielä tuleekaan, itkee jumalääliöiden vuodatuksien alla.
    Lapsen elämä on tuhottu. Kukaan ei sitä pysty korjamaan. Teon seurauksia ei voi poistaa.
    Päästäköön "Jumala" pedofiilin taivaaseen. Antakoon hänelle siellä kunniakorokkeen. Entä lapsi? Hänen maallinen elämänsä on tuhottu.
    Jumala ei halua lasta pelastaa. Se ei kuulu hänelle. Olette siinä oikeassa. Terveiden uskovaisten on lapsensa pelastettava. Jumalalla ei ole tahtoa sellaiseen.


    " Uskovainen on syntiä tehdessään Mohikaani_27Käyttäjän viestit29.9.2010 20:38
    eri asemassa Jumalan edessä, kuin ei-uskovainen, joka ei ole koskaan kokenut Jumalan armoa elämässään. "

    Auta armias Mohikaanin "mohkua". Ole hänelle armollinen. Pyydän.
    Lapsiko kiittäisi siitä, että uskovainen raiskasi hänet? Miettisit joskus ennenkuin kirjoitat.
    Se joka raiskaa lapsen on roisto. Häneltä joutaisi pallit pataan, kuten Salomo teki haareminsa miespalvelijoille, vaikka Salomon kuohitsemat eivät olleet syyllistyneet mihinkään.

    Ottakoon Jumala taivaassa syntiset uskovat jakkaransa oikealle puolelle. Tehköön tahtonsa mukaan.
    Mutta maan päällä laki on kaikille sama. Uskolla ei perustella rikollisen syyntakeettomuutta. Uskova noudattaa kiltisti lakia tai joputuu oikeuteen ja vastuuseen teoistaan.
    Uskovien tulisi ymmärtää, että se aika on mennyt ohi, jolloin he voivat mellastaa miten vain. Moraali koskee heitäkin. Jos ette ymmärrä sitä, joudutte kaltereiden taakse ja se on oikein.

    Ristin Voiton kirjoitus kaolisista pedofiileistä oli juuri niin suurta petosta uskovien kohtaan kuin arvelinkin.
    Sillä pedattiin helluntailaisten toimia pedofiliaa vastaan. Pyrittiin katkaisemaan äitien oikeutettu huoli lapsistaan. Antamalla katolislle raiskaajlle "Jumalan armon", sillä hyväksytettiin järjestöuskovaisten suorittanmat hirvittävät teot.
    Ja tärkein. Turmellut lapset, joista tulisi kantaa huolta, jäivät jonnekin. Tässäkin ketjussa "armosta" puhuvat ei välittäneet uhreista mitään.

    Tsemppiä leahim. Hyvä käytös voittaa lopulta. Joitakin roistouskovia joutuu tukistamaan. Sille ei voi mitään.

    ja lisään, Leahim on rehellinen tyttö!

    Äänestä

  • UPDATE_9439752 kirjoitti:

    ja lisään, Leahim on rehellinen tyttö!

    Kysyt että "saakohan tuollaista syntiä edes anteeksi". Kyllä saa sillä Jumala antaa kaikki syntimme anteeksi, myös pedofiilien synnit.

    Mutta minusta meidän uskovaisten ja erityisesti helluntalaisten tulisi kokonaan erottaa puhuttaessa USKOVAISISTA JA ERITYISESTI JOHTAJIEN pedofiilisistä tapauksista se tosi asia että vaikka Jumala antaa anteeksi niin TEOLLA ON AINA SEURAAMUKSET ja ne seuraamukset mm. Puustellin tapauksessa seuraa mukana hautaan asti. Hän on luottamuksensa menettänyt ja samoin opettajan oikeuden sillä raamattu sanoo varsin selvästi myös siitä millainen johtajan tulee olla. Yhtä selvää tekstiä kuin anteeksiannostakin johon täällä niin useasti viitataan.

    Onhan se hulluutta että kaveri jää kiinni lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, siis rikoksesta ja helluntalaiset paasaavat viattoman lapsen puolustajille että raamattu käskee teitä antamaan anteeksi ja olemaan armollisia..tekopyhyyttä ja uhrin vähättelyä sanon minä sillä nyt ei puhuta hairahduksesta eikä lankemuksesta vaan vakavasta rikoksesta johon johtajat / paimenet/vastuunkantajat syyllistyvät.

    EI KAIT SOKEA VOI TALUTTAA TOISTA SOKEAA johan sen sanoo järkikin.

    Äänestä

  • Palsta on vapaa kaikille.
    Sanoin että HARVEMMIN näkee naisia
    syytettävän pedofiiliasta.
    Lehtien kertomaa sinulle.
    Sattuiko?
    Jos sattui niin hyvä.
    Minä olen lasten puolella.

    Älä vedä tähän ortodoksisuutta,
    siitä ei ole kyse.
    On kyse LAPSISTA!

    Äänestä

  • leahim kirjoitti:

    Palsta on vapaa kaikille.
    Sanoin että HARVEMMIN näkee naisia
    syytettävän pedofiiliasta.
    Lehtien kertomaa sinulle.
    Sattuiko?
    Jos sattui niin hyvä.
    Minä olen lasten puolella.

    Älä vedä tähän ortodoksisuutta,
    siitä ei ole kyse.
    On kyse LAPSISTA!

    Kysymys on nimenomaa lapsista! Etkö muka ole tietoinen kuinka monet naiset käyttävät lapsia hyväksi? Eikö niistä tapauksista mitään ole kantautunut korviisi? Varmasti on! Olettaen, että olet hoitoalalla.

    Minua isoäitini käytti minua hyväksi seksuaalisesti sallien täysin tietoisesti isoisäni minuun kohdistuneen hyväksikäytön. Hän oli läsnä, kun nämä hyväksikäytöt tapahtuivat. Hyväksikäytöt tapahtui ollessani 5-8-vuotias. Olin isovanhempieni hoidossa kesäisin. En uskaltanut kertoa isälle ja äidille tapauksista, koska isovanhempani uhkasivat antaa minulle piiskaa, jos kertoisin tapauksista. Siinä oli isoäitini mukana, kun minua alistettiin ja nöyryytettiin. He saivat minut uskomaan, että olin ansainnut sen mitä minulle tehtiin.

    Olen käynyt näitä kokemuksia läpi aikuisena ja tarvinnut ammattiauttajaa. Anteeksi olen antanut isovanhemmille, mutta älä sano, ettei myös naiset käytä lapsia hyväkseen.

    Äänestä

sun kanssa keskustelee täällä joukko kotipsygolokeja, koska olet oikean psygolokin tarpeessa.
Mitään mitä täällä sanotaan sinulle ei mene kaaliin...vastaukset eivät sinulle kelpaa, muotoilis ne miten vain.
Haet sääliä....saat sitä onhan teko kamala...mutta muista, säälilläkin on rajansa, ja se loppuu siihen jos sinä rupeat elämään sen säälin kautta.
Minun säälini menee sille viattomalle tytölle jolle väärin tehtiin, ei tälle leahimille joka rypee katkeruuden ja itsesäälin syövereissä vailla anteeksiantoa ja haluttomana muuttaa sisintään.

Äänestä
  • itse olen laittanut merkille, että nimim.leahim on suuresti äänessä, kun on kyse helluntailaisista, joista
    hän on aikoinaan sanojensa mukaan muuttanut ortodokseihin. Kaikinaijoin ei tiedä, onko hän lintu vai kala..uskova vai ei-uskova. Jokatapauksessa anteeksianto on ainut tie vapauteen tuossakin asiassa ja
    Jumala auttaa, jos vain ihminen suostuu sen prosessin Hänen kanssaan läpikäymään:itse olen kokenut paljon sisäistä parantumista, jopa samalla alueella ja olen vapautunut vihastani, se ei hallitse enää.

    Äänestä

  • Eikö mene pahkaan?
    EN HAE SÄÄLIÄ!
    Olen LASTEN puolella!

    Äänestä

  • leahim kirjoitti:

    Eikö mene pahkaan?
    EN HAE SÄÄLIÄ!
    Olen LASTEN puolella!

    niin asian ymmärtäis, mutta halaistuasanaa et lapsista kirjota.
    Omaa katkeruuttasi purat vain haukkumalla lahkoja.
    Onko tapasi tuottanut hedelmää? Tuskimpa
    Jos järkesi on päässä niin kait sinä tiedät että haukkumalla yhtään mitään et saa ketään avautumaan ongelmistaan, saati hakemaan apua.
    Vaihda tyyliäsi, jos oikeasti halaut olla avuksi.

    Äänestä

Olen uskovainen mies, joka kuuluu ainoastaan uudestisyntyneisiin uskoviin paikallisseurakunnassa. En hyväksy minkäänlaista syntiä uskovien taholta. Tuomitsen jyrkästi tuollaisen pedofilian ja insestin, ja myöskin kaikki raiskaukset jne... synnit. Ne ovat todella raskaita syntejä! Siinä tahrataan monen lapsen ja nuoren koko elämä. ja joutuvat syyttömästi kärsimään. Kaikkein paras olis että laki määräisi tuolliasten syntien harjoitajille tuomioksi vehkeet pois ja linnaan ja loppuelämänsä ajaksi vähintään 2000 euron korvaus vuosittain uhrille! Minut yritti nuoruudessani raiskata uskovaiseksi itseään nimittävä luterilaisen kirkon suntio. Onneksi heräsin ja pääsin pakenemaan alakerran asukkaitten luokse turvan. Vatteni tosin jäivät suntion luokse, kun en niitä ehtinyt paetessani tempimään mukaani. Suntio kyllöä pyysi anteeksi tekoaan myöhemmin minulta, mutta sen verran asia jäi minullepäälle, että käskin pysymään poissa näköpiiristäni koko loppuelämänsä ajan!

Äänestä

Yhteenvetona peilaan sanomisiani nimimerkin nmerihukka syytöksiä vasten.
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9361249/46076538

Evankeliumi on Jumalan pelastustarjous ihmiselle ja merkitsee iankaikkista elämää. Siihen nähden on vain kahdenlaisia ihmisiä. Niitä jotka tunnustavat itsensä syntisiksi ja tietävät tarvitsevansa sovitusta, sekä niitä, jotka tahtovat tulla toimeen omillaan. Se että "pedofiili ei ole erityisasemassa evankeliumiin nähden" ei tarkoita että hänen pedofiliansa tulisi jättää tuomitsematta.

Millä tavalla asia muuttuu paremmaksi uhrien kannalta, jos sanomme, että pedofiili on erityisasemassa ja evankeliumi ei kuulu hänelle?

Mistä voimme tietää kenelle se kuuluu ja kenelle ei? Kuuluuko se sitten uhrillekaan? Ja millä perusteella se kuuluu nimenomaan hänelle mutta ei jollekin muulle?

>Koska taivas hyväksyy rikoksen ja lapsen tulevaisuuden turmelemisen, se on Jumalsta ja se tulee hyväksyä. Uhrista ei tarvitse välittää. Hän kärsii - häntä kivitetään loppuelämä eikä "Korkein" hetkauta ihokarvaansa uhrin kärsimyksen puolesta.<
En ole esittänyt että taivas hyväksyy tai että sen tulisi hyväksyä rikos ja että uhrista ei tule välittää. Tuo on pöyristyttävää kirjoitukseni väärintulkitsemista. Viimeinen lause osoittaa kirjoittajan omaa käsitystä ja asennetta uskontoon.

Minä tiedän että Jumala välittää. Monasti vain on niin että ihmiset eivät välitä Jumalasta ja siksi jäävät Hänen avuntarjouksensa ulkopuolelle. Se ei ole Jumalan vika. Samat ihmiset katkerina syyttävät Jumalaa maailman pahuudesta - vaikka eivät edes usko Häneen? Klassinen väite kuuluu "jos Jumala on olemassa Hän ei voi olla Kaikkivaltias ja Rakkaus. Jos Hän on Kaikkivaltias Hän on paha, koska ei lopeta maailman pahuutta ja vääryyksiä. Jos Hän on Rakkaus Hän ei voi olla Kaikkivaltias, koska ei ole lopettanut maailman pahuutta ja vääryyksiä." Väitteellä on ansionsa loogisena päätelmänä mutta vain tietyissä puitteissa. Se edellyttää että Jumalan pitäisi tehdä ihmisestä automaattisesti toimiva robotti joka mekaanisesti toteuttaa Jumalan tahtoa eikä kykene omiin (myös vääriin ja tuomittaviin, Jumalan tahdon vastaisiin) ratkaisuihin.

Näkemykseni on että Jumala antaa pelastuksen, armosta, jokaiselle joka Jeesukseen turvautuu. Teoria (evankeliumi Jumalan pelastustarjouksena niille jotka ottavat Jeesuksen vastaan) ei johda pedofiliin palkitsemiseen. Jumala ei ketään palkitse synneistä.

Asioilla on seurauksensa vielä sittenkin kun ihminen löytää armon ja saa syntinsä anteeksi. Se että teot saadaan anteeksi synteinä (kadottavina tekijöinä Jumalaa vastaan) ja että ne sellaisina pyyhitään pois (kadottavina tekijöinä Jumalaa vastaan) Jeesuksen ansion perusteella - tämä on evankeliumi - ei tarkoita että ne tekoina lakkaisivat olemasta niin kuin niitä ei koskaan olisi tehtykään. Tekijän tulee välittää seurauksista. Jumala näkee ihmisen sydämen ja onko hän todellisesti turvautunut Jumalaan vai käyttääkö armoa käsitteenä jonka avulla yrittää peitellä ja hyssytellä tekonsa olemattomiin.

Keskustelu alkoi kysymyksellä kuinka uskovainen voi tehdä tuollaista ja aloittajan käsityksellä että Jumalakaan ei anna anteeksi eli peruuttamattoman kadotustuomion lausumisella henkilön päälle. Siihen otin kantaa: A. kuinka ylipäätään on mahdollista että uskovainen voi tuollaisen teon tehdä (koska 1. ei ole koskaan uskoon tullutkaan, 2. on luopunut uskosta eli sisimmän antautuneisuudesta Jeesukselle, 3. on henkilökohtaisten altistumien, sidosten ja himojen vuoksi langennut koska ei ole käsitellyt tunne-elämänsä vammoja ja heikkouksia niin kuin olisi tullut käsitellä) ja B. voiko syntinen (tehtyään hirveän ja kuvottavan synnin) saada anteeksiantamuksen.

Olen myös sanonut että apua tulisi hakea ennen kuin yhtään konkreettista tekoa on tapahtunut. En missään tapauksessa hyväksy pedofiliaa. Mutta en myöskään evankeliumin vääristelemistä niin että se kuuluisi vain "hyville ihmisille". Evankeliumi kuuluu kaikille.

Aina ja kaikkialla ihminen pelastuu yksin uskon kautta Jeesukseen. Lisäksi. Jos pelastus otetaan tosissaan se myös johtaa muuttumiseen: Raamatun mukaan armo kasvattaa hylkäämään jumalattomuuden, epäsiveellisen elämän ym. En kannata sellaista armonäkemystä missä ihminen voi helliä synnillisiä taipumuksiaan ja sitten vedota "armoon": minä olen vain heikko ihminen ja kyllä Jumala minua ymmärtää ja antaa anteeksi.

Kenenkään tarvitse lähteä toteuttamaan sairaita haluja ja mielitekoja. Jumala myös tarjoutuu eheyttämään ja parantamaan ihmistä, niin että sairaita haluja ei tarvitse ainoastaan tukahduttaa vaan niistä voi oikeasti vapautua, ennen kuin kasvavat teoiksi. Se kuitenkin edellyttää oman vastuullisuuden myöntämistä ja tarjotun avun vastaanottamista. - Olisi mielenkiintoista keskustella eri taustoja edustavien uskovien kanssa Raamatun ja hengellisten yhteisöjen opetuksesta ja painotuksista liittyen anteeksiantamukseen ja parannuksentekoon. Onko olemassa raja minkä jälkeen ei voi saada anteeksi? Mitä anteeksisaaminen edellyttää?

Äänestä
  • Oletko sinä palstan sheriffi "Murtsi" toisella nimimerkillä kirjautuneena?
    Oletko sama henkilö?

    Äänestä

  • kyselen kirjoitti:

    Oletko sinä palstan sheriffi "Murtsi" toisella nimimerkillä kirjautuneena?
    Oletko sama henkilö?

    Ajattelin kysyä ihan samaa, mutten kehdannut.

    Äänestä

  • Huokaus. Paljot sanat väsyttävät...

    Äänestä

Raamattu näistä asiosta. Room.2:1. Sentähden sinä, oi ihminen, et voi millään itseäsi puolustaa, olitpa kuka hyvansä, joka tuomitset. Sillä mistä toista tuomitset, siihen sinä itsesi syypääksi tuomitset, koska sinä, joka tuomitset, teet samoja tekoja. Jumala tuomitsee myös sydämen tasolla tehdyt rikkomukset. Jos katsoo himoiten jotakin naista.........

Äänestä
  • Osaan 1 jäi teapotin lausumia, jotka unohdin siitä poistaa. Tässäpä tutkiskelen ja perustelun teapotilla jhänen teologiansa onttoutta ja ihmisyyden vastaisuutta.

    "Evankeliumi on Jumalan pelastustarjous ihmiselle ..."
    -Käsillä on lasten turmeleminen. Heidän tulevaisuutensa tuhoaminen. Pedofiilit eivät suinkaan tee tekojaan tietämättömyyttään. He tekevät tekonsa tietoisina sen seurauksista uhreille.
    Mitäköhän uhri tekee evankeliumilla kuin myöskään roisto?
    Teapot viestittää uhrista välittämättä, että rikollinen uskoessaan pelastuu jne...... Pelastukoon...poistaako Jumala uhrin maalliset kärsimykset!


    "Millä tavalla asia muuttuu paremmaksi uhrien kannalta, jos sanomme, että pedofiili on erityisasemassa ja evankeliumi ei kuulu hänelle?"
    - Tämä on yksi parhaimmista teapotin "myrkkyevankeliumissa".
    Käsilläoleva hyväksikäyttöteema ei alkunkaan ole uskonnollinen. Se on aikuisen rikollisen teko alaikäistä lasta kohtaan. Uskonto tulee kuvaan siksi, että uskontojärjestöjen piirissä hyväksikäyttö on ollut tunnettua ja sitä on salattu vuosikymmeniä ja tekijöitä uskon nimissä suojeltu.
    Mitenköhän hyväsikäytettyä lasta evankeliumi auttaa?


    "Minä tiedän että Jumala välittää. Monasti vain on niin että ihmiset eivät välitä Jumalasta ja siksi jäävät Hänen avuntarjouksensa ulkopuolelle."
    - Teapot sanoo julman viileästi, että jos uhri ei usko, olkoon omillaan. Todella törkeää. Voidaan olettaa, että alle 15 - 17 vuotias ei voi ymmärtää täysin teologiaa eikä uskon tuhansia kiemuroita. Teapotin teologia antaa luvan papeille kayttää hyväksi evankeliumia ymmärtämättömiä lapsia. Mitenkään muuten lausumaa ei voi tulkita.


    "En missään tapauksessa hyväksy pedofiliaa. Mutta en myöskään evankeliumin vääristelemistä niin että
    se kuuluisi vain "hyville ihmisille". Evankeliumi kuuluu kaikille."
    - En hyvöäksy mutta....lapsen raiskaus on pieni synti sen rinnalla, jos ei usko. Enempää kommenttia ei tarvitsisi. Lapsen hyväksikäyttäjä lestadiolaispappi sai myös synninpäästön.
    Kukaan ei kiellä pappia olemasta olemasta uskovainen. Pappi ei kuitenkaan saa rangaistuksetta raiskata ketään.


    "Raamatun mukaan armo kasvattaa hylkäämään jumalattomuuden, epäsiveellisen elämän ym "
    - Vai uskova hylkää noin vain kaiken pahan. En laittaisi hanttiin, jos näin olisi.
    Käsittelemme juuri pappien toimesta tehtyjä raiskauksia!
    Suomessa on voimassa rikoslaki. Rikolliset joutuvat vastuuseen. Myös papit. Ihmisllä on myös oikeellisuuden ja siveellisyyden taju. Ministeri lähti palliltaan, kun käyttäytyi epäsiveellisesti tekstiviestein. Hänen "rikoksensa" oli vaatimaton raiskaukseen verrattuna.
    Luonnollisen järjen omaava ihminen ei voi hyväksyä pedofiliaa. Tätä oikeudentajua ei myöskään teapotin teologia kykene muuttamaan.

    Jos uskova, ateisti, homo, ruotsalainen, intiaani, eläkeläinen, konekirjoittaja tai muu käyttää lasta hyväkseen, on rikollinen. Ei se muuksi muutu. Eikä saa muuttuakaan.

    Jos joku haluaa rikollisen taivaaseen, se on eri juttu, eikä kuulu käsiteltävään aiheeseen.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


leahim kirjoitti:

Panee uskovaisen miehen ryöstämään
lapsen viattomuuden?
Vastatkaa,eikö usko riitä?
Eikö vaimo anna?
Miksi juuri uskovainen murtaa pienen lapsen
koko maailman?
Saako tuollaista syntiä edes anteeksi.
En usko että saa...........

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu