Uudessa Suomessa Jarmo Virmavirran kolumni kertoo mitä parhaimmalla tavalla Paula Lehtomäen töpeksinnöistä:
"Epäily sisäpiiritiedon väärinkäytöstä ei ollut pahinta, mitä ministeri Paula Lehtomäelle viime viikolla tapahtui. Pahempaa oli, että tuohtuneesta Paula Lehtomäestä paljastui nainen, joka ei kestä kriittisiä kysymyksiä, sanoisinko itäbaltilainen kimittäjä.
Tätä epäkunnioittavan kuuloista termiä käytettiin vielä 60-luvulla radioammattilaisten keskuudessa vuolaasti puhuvista naisihmisistä, joiden ääniaines ei sovi radioon. He eivät ole harvinaisia Suomessa eivätkä Virossa.
Politiikka on imagopeliä, nykyään enemmän kuin ennen. Imagopelin unohtamisesta tuli ministerin toinen moka. Ilmaan jäi leijumaan epäily, ettei hän ymmärrä, mitä sisäpiiritiedon väärinkäyttö tarkoittaa. Nyt siitä kärsii siitä Suomen Keskusta. Sen sijaan Talvivaaran kaivosyhtiön osakkeiden kurssi on kohun myötä nousussa. Siitä pitää huolen media, kaiken maailman kolumnistit mukaan luettuina. Eihän Talvivaarasta monikaan tätä ennen tiennyt mitään.
Ei ministerin tarvitse kaikkea tietää, mutta hänen täytyy tietää, milloin hän ei tiedä. Kysymys on uskottavuudesta. Se on ministeri Lehtomäellä ollut hyvä, näihin asti.
Kolmas Lehtomäen painajainen tulee toisesta asiakokonaisuudesta, siitä että hän on luottanut liikaa ympäristöministeriön virkamiehiin. Luottamus virkamiehiin on ministerin toiminnan elinehto, mutta sillä on rajansa. Lisäksi ympäristöministeriö on eri juttu.
Jätevesiasetus ei ole ainoa ympäristöministeriön lainvalmistelun tuote, joka olisi kaivannut parempaa ministerin ohjaavaa otetta tai ainakin hänen kansliapäällikkönsä parempaa valvontaa. Mitähän se entinen ministeri Hannele Pokka siellä ministeriössä oikein tekee, kyselevät muutkin kuin keskustalaiset.
Ympäristöministeriön valmistelema uudistus, heinäkuun alussa voimaan astunut asunto-osakeyhtiölain muutos siirtää taloyhtiöiden päätösvallassa olleita pikkuremontteja taloyhtiöiltä rakennusvalvonnan piiriin. Kustannukset kohoavat, välittäjäportaat rikastuvat. Kansa maksaa, Soini menestyy niin maalla kuin kaupungissa. Rakennusasioista ei kuitenkaan voi syyttää Lehtomäkeä, ne ovat toisen ympäristöministeriössä olevan ministerin, asuntoministeri Jan Vapaavuoren vastuulla.
Ympäristöministeriö verraten nuori ministeriö, vuodelta 1983. Se perustamista vastustivat vanhat maalaisliittolaiset, joiden perilliset ovat nyt vallanneet ministeriön päätösvallan. Ensimmäinen ympäristöministeri oli Matti Ahde. Demarien siivellä ministeriöön tuli koko vasemmistolainen ympäristöliike, ja siellä se on vieläkin. Edelleen virkakunnan henkeä sävyttää uudisraivaajan henki enemmän kuin perinteinen virkamieskäytäntö. Teoreettinen ympäristöaktivismi yhdistyy taistolaiseen ehdottomuuteen, kun maailma on pelastettava tässä ja nyt, ja ainakin Suomessa. Tuloksena on mielenkiintoisia asetelmia. Jätevesiasetuskin on tehty palvelemaan laitevalmistajien etuja, asunto-osakeyhtiönlain muutoksesta hyötyvät isännöintiyhtiöt ja suuremmat remonttifirmat.
Ministerin osaamiseen kuuluisi yleisesti paitsi luottamus virkamiehistöön myös - ja erityisesti ympäristöministeriössä - sen epäily. Se on jakomielinen asetelma. Ei kuitenkaan hätää, luetaan Leniniä vähän enemmän. Luota ja kontrolloi oli Leninin ohje. Ministeri on liukkaalla tiellä, jos sen unohtaa.
Jätevesiasetuksesta, joka on ympäristöstalinismin tuote, on sanottu jo melkein kaikki. Yksi seikka kuitenkin ansaitsisi vielä pohdintaa. Kuinka tämän luokan asia voi jäädä asetuksen varaan, vaikka jopa kalastusmaksun parin euron korotusta pohditaan eduskunnassa kuukausikaupalla? Miksei haja-asutusalueiden jätevesijärjestelyistä säädetä lailla?
Kuinka asetus voi riittää, vaikka asia koskee ainakin pariasataatuhatta taloutta ja aiheuttaa kulut, joilla hoidettaisiin tasavallan koko vuoden tiehuolto? Kai tässä olisi sanottava myös, että konsulit valvokoot. "
Jolleivät pysty, vaihdettakoon. Vaalithan ovat pian edessä, mikä näkyy ja kuuluu.
Uusi Suomi, 29.9.2010, Jarmo Virmavirta
"Epäily sisäpiiritiedon väärinkäytöstä ei ollut pahinta, mitä ministeri Paula Lehtomäelle viime viikolla tapahtui. Pahempaa oli, että tuohtuneesta Paula Lehtomäestä paljastui nainen, joka ei kestä kriittisiä kysymyksiä, sanoisinko itäbaltilainen kimittäjä.
Tätä epäkunnioittavan kuuloista termiä käytettiin vielä 60-luvulla radioammattilaisten keskuudessa vuolaasti puhuvista naisihmisistä, joiden ääniaines ei sovi radioon. He eivät ole harvinaisia Suomessa eivätkä Virossa.
Politiikka on imagopeliä, nykyään enemmän kuin ennen. Imagopelin unohtamisesta tuli ministerin toinen moka. Ilmaan jäi leijumaan epäily, ettei hän ymmärrä, mitä sisäpiiritiedon väärinkäyttö tarkoittaa. Nyt siitä kärsii siitä Suomen Keskusta. Sen sijaan Talvivaaran kaivosyhtiön osakkeiden kurssi on kohun myötä nousussa. Siitä pitää huolen media, kaiken maailman kolumnistit mukaan luettuina. Eihän Talvivaarasta monikaan tätä ennen tiennyt mitään.
Ei ministerin tarvitse kaikkea tietää, mutta hänen täytyy tietää, milloin hän ei tiedä. Kysymys on uskottavuudesta. Se on ministeri Lehtomäellä ollut hyvä, näihin asti.
Kolmas Lehtomäen painajainen tulee toisesta asiakokonaisuudesta, siitä että hän on luottanut liikaa ympäristöministeriön virkamiehiin. Luottamus virkamiehiin on ministerin toiminnan elinehto, mutta sillä on rajansa. Lisäksi ympäristöministeriö on eri juttu.
Jätevesiasetus ei ole ainoa ympäristöministeriön lainvalmistelun tuote, joka olisi kaivannut parempaa ministerin ohjaavaa otetta tai ainakin hänen kansliapäällikkönsä parempaa valvontaa. Mitähän se entinen ministeri Hannele Pokka siellä ministeriössä oikein tekee, kyselevät muutkin kuin keskustalaiset.
Ympäristöministeriön valmistelema uudistus, heinäkuun alussa voimaan astunut asunto-osakeyhtiölain muutos siirtää taloyhtiöiden päätösvallassa olleita pikkuremontteja taloyhtiöiltä rakennusvalvonnan piiriin. Kustannukset kohoavat, välittäjäportaat rikastuvat. Kansa maksaa, Soini menestyy niin maalla kuin kaupungissa. Rakennusasioista ei kuitenkaan voi syyttää Lehtomäkeä, ne ovat toisen ympäristöministeriössä olevan ministerin, asuntoministeri Jan Vapaavuoren vastuulla.
Ympäristöministeriö verraten nuori ministeriö, vuodelta 1983. Se perustamista vastustivat vanhat maalaisliittolaiset, joiden perilliset ovat nyt vallanneet ministeriön päätösvallan. Ensimmäinen ympäristöministeri oli Matti Ahde. Demarien siivellä ministeriöön tuli koko vasemmistolainen ympäristöliike, ja siellä se on vieläkin. Edelleen virkakunnan henkeä sävyttää uudisraivaajan henki enemmän kuin perinteinen virkamieskäytäntö. Teoreettinen ympäristöaktivismi yhdistyy taistolaiseen ehdottomuuteen, kun maailma on pelastettava tässä ja nyt, ja ainakin Suomessa. Tuloksena on mielenkiintoisia asetelmia. Jätevesiasetuskin on tehty palvelemaan laitevalmistajien etuja, asunto-osakeyhtiönlain muutoksesta hyötyvät isännöintiyhtiöt ja suuremmat remonttifirmat.
Ministerin osaamiseen kuuluisi yleisesti paitsi luottamus virkamiehistöön myös - ja erityisesti ympäristöministeriössä - sen epäily. Se on jakomielinen asetelma. Ei kuitenkaan hätää, luetaan Leniniä vähän enemmän. Luota ja kontrolloi oli Leninin ohje. Ministeri on liukkaalla tiellä, jos sen unohtaa.
Jätevesiasetuksesta, joka on ympäristöstalinismin tuote, on sanottu jo melkein kaikki. Yksi seikka kuitenkin ansaitsisi vielä pohdintaa. Kuinka tämän luokan asia voi jäädä asetuksen varaan, vaikka jopa kalastusmaksun parin euron korotusta pohditaan eduskunnassa kuukausikaupalla? Miksei haja-asutusalueiden jätevesijärjestelyistä säädetä lailla?
Kuinka asetus voi riittää, vaikka asia koskee ainakin pariasataatuhatta taloutta ja aiheuttaa kulut, joilla hoidettaisiin tasavallan koko vuoden tiehuolto? Kai tässä olisi sanottava myös, että konsulit valvokoot. "
Jolleivät pysty, vaihdettakoon. Vaalithan ovat pian edessä, mikä näkyy ja kuuluu.
Uusi Suomi, 29.9.2010, Jarmo Virmavirta
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jarmo Virmavirta, jota kukaan ei voi punikiksi nimittää, on osunut asian ytimeen.
Hyvä nimitys Lehtomäelle tuo "Itäbalttilainen kimittäjä". :) :) :)
virhe oli, etteivät he toimineet kuten kunnon kokoomukselaiset toimivat.
Kokoomusministeri ja kansanedustaja perustaa sijoitusyhtiön ulkomaille ja saa kaikessa rauhassa hoitaa sijoituksiaan vieläpä ilman Suomeen maksettavia veroja.
Se on todellista viisautta...
27.10.2008 Kauppalehti: ”Väyrynen kehottaa ostamaan alihankintaa - ulkomailta
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen mukaan yritysten kannattaisi siirtää tilauksia ulkomaille ennemmin kuin tuoda työvoimaa Suomeen.
- Jotkut yritykset ovat ryhtyneet värväämään työvoimaa ulkomailta. Tämä on edelleen monessa tapauksessa käyttökelpoinen vaihtoehto, mutta sen rinnalla on viisasta pohtia mahdollisuuksia käyttää hyväksi ulkomaisia alihankintoja.
- Ulkomailta värvätylle on maksettava sama palkka kuin muillekin työntekijöille, ja maahanmuutosta aiheutuu merkittävät kustannukset koko yhteiskunnalle. Ulkomainen alihankinta saattaa tulla yritykselle halvemmaksi kuin kotimaassa tuontityövoimalla teetetty työ, hän sanoi valtakunnallisten yrittäjäpäivien pääjuhlassa Rovaniemellä lauantaina.
Väyrysen mielipide on tähän ajankohtaan nähden yllättävä, sillä yritykset alkavat kärsiä tilauskannan hupenemisesta.
Väyrysen mielessä ovat erityisesti suomalaisyritysten mahdollisuudet tuottaa tavaroita Venäjällä, lähellä Suomen rajaa.
- Tähän liittyen vireillä on mm. osaamiskeskusten ja teollisuuskylien kehittäminen Karjalan tasavaltaan, Murmanskin ja Leningradin alueille sekä Pietarin kaupunkiin.
- Esimerkiksi Alakurttiin suunnitellaan puualan osaamiskeskusta, jonne suomalaiset yritykset voisivat suunnata alihankintojaan. Tällaiset keskukset voisivat palvella laajemminkin erityisesti puunjalostus-, sähkö- ja metallialojen yrityksiä.
Jari Peltola”
poika asialla jälleen. Käyppä hakemassa vaikka juustoa Brysselistä, äläkä hätäile paluun kanssa...
pieni... kun ei akkojen kimitystä kestä tai liikaa ilmaa vatsassa kun noin levottomia kirjoittaa!!
Jarmo Virmavirralla tuo sana hallussa ja aivan loistavasti kirjoitettu! Näitä lisää niin saadaan Suomen kepu samoihin kannatuslukemiin mitä Ruotsissa (n6%).
..ole tällä saitilla vastaamassa mielipiteistään, joten turha niitä on kommentoida. Kehottaisin menemään Uuden Suomen sivuille.
Jos kysymyksessä on se, että olet täysin kykenemätön esittämään omia mielipiteitäsi, niin se on sinun ongelmasi
Nää kapakassa laulelut taitaisi olla lähempänä osaamistaan.
Mitäs se Jarmo Korhonen kertoi viime kesänä Lehtomäen tästä puolesta?
tuolta taustalta toinenkin demari, kuin Backman.
Ahdehan se on demarimafialla miehittänyt tuonkin ministeriön, ja jäljet näkyvät vieläkin.
Ilmeisesti Lehtomäki on ollut ollut pakotettu tyytymään jonkinlaiseen komromissiin, eikä voinut vesittää koko jätevesiasetusta.
Silloin olisi voinut olla vaarassa, että kansalaiset olivat alkaneet tekemään SAK/demareiden johdolla jonkinlaista yhteiskannetta siitä, että heille, jotka ovat jo uusineet järjestelmänsä toimimattomaksi kehnoilla vehkeillä, valtio olisi joutunut korvaamaan aiheutetut kustannukset.
Demarithan ensin itäbaltialaiseen tyyliin kimittivät Urpilaisen suulla, ja ärlä kustaasonnin säestyksellä Heinäluoman tasolta, jotta asetus on saatava voimaan jottei Helsingin kolera-allas saastuisi enempää.
Sitten kun sitä alettiin toteuttaa, niin demarit käänsivät kurahousunsa, ja alkoivat vaatimaan jopa asetuksen kumomista, jonka oli ymmärtämätön Enenstam hyväksynyt demarijuoksupoika Bacmannin selvitysryhmän esityksestä.
Eli jos asetus olisi kumottu kokonaan, niin demut olisivat oitis jälleen alkaneet yllyttämään kansaaa retteöimään saadakseen itselleen vaalipisteitä.
No demarithan ei olekkaan mikään oikea puolue, vaan ökyrosvojen yhteiskuntaterroristijärjestö.
Kaikkenkaikkiiaan, tuo jätevesiasetus on saanut narettavan muodon.
Siinähän on otettu vapautuksen perusteeksi ihmisen ikä, eli sillä helpotuksella pyyhitään persettä kymmenen vuoden kuluttua viimeistään.
Eikö kansa ymmärrä, että ketä ja minkälaisia binboblondi typeryksiä he äänestävät eduskuntaan, ja jotka vielä päästetään puolueen puheenjohtajiksi, ja ministereiksi asti.
Kyllähän kansa ymmärtää, mutta kun kansan sana ei näy painavan yhtään, kun nuo poliittiset idiootit jakavat tehtäviä sulle mulle periaatteella, ottamatta kykyjä laisinkaan huomioon.
Poliittisten päättäjien joukkoon on päässyt liikaa ahneita typeryksiä, mikä on ollut ilmeinen tarkoituskin, jotta heitä voi ökyrosvot sitten pomputella tahtonsa mukaan.
Millähän mittarilla Suomessa ei muka olisi korruptioa.
Varmaankin jollain demarimittarilla mitattuna.
Jos ehdokasaines ei parannu, niin kansa jättää käymättä uurnilla, tai sitten äänestää tahallaan sinne persut, sillä onhan persuilla kuitenkin suurin osa uusia ehdokkaita.
Siksi ilmeisesti Putkonenkin loikkasi persuihin, jotta varmistaisi leivälleen voin.
Persujen ehdokkaina tuleekin mitä ilmeisimmin olemaan sellaisia jotka ovat jääneet demareiden ja muiden puolueiden ketkusakin sisäpiirin ulkopuolelle. Eli niitä, joilla tosiaankin on elämästä muutakin kokemusta, kuin joku SAK/demareiden Kiljavan kurssitus aivopesuineen.
No toivottavasti nuo ymmärtävät, etteivät ole enää SAK/demareita, vaan uuskommaripersuja, joka on sentään inhimillisesti ymmärrettävänpi ja parempi vaihtoehto kuin demarius.
Tuollaisia Jarmo Virmavirtoja tarvittaisiin puolueisiin Jarmo Korhosten tilalle.
No yksihän noista sai jo suojatyöpaikan Turun kaupunginjohtajaksi demari-jäsenkirjallaan, kun edelllinen oli sekopäinen pahoinpitelijä, mikä SAK/demaripiireissä on ilmeisesti yleistä.
Olisivat kai valinneet sen kidnappaaja kiristäjäkavaltaja Turusen, jos hän ei olisi ollut jo linnassa "istumassa kurssituksessa", sillä pyrkihän tuo jo aikaisemmin Helsingissäkin demarina samanlaiseen virkaan.