Meillä ei ole taistelu lihaa ja verta vastaan, vaan hallituksia ja valtoja vastaan taivaan avaruudessa.
Pietari yritti puolustaa Jeesusta miekan voimalla lyöden Ylipapin palvelijalta Malkukselta korvan irti, mutta Jeesus asetti korvan takaisin paikalleen.
Maallinen ja hengellinen varustautuminen tarvitsee kaksiteräisen miekan, sillä ei Esivalta turhaan miekkaa kanna, vaan kummallakin rintamalla tarvitaan täydellinen sota-asu. Mikäli ei ole varustautunut sotaa varten käy niinkuin talvisodassa, jossa armeijan varusteeena oli kaikille sotilaille, vain marttiinin puukko ja Kokardi lakissaan.
Hengellinen puolustaminen Luterilaista uskoa ja kirkkoa kohtaan on talvisodan tasoa. Enää kirkon nimi muistuttaa puolustamisen tarpeesta, sillä osa papeista pukeutuukin jo helakan punaan ja purppuraan, joka on katolisenkirkon tunnusväri.
Olemme säästäneet ja leikanneet itsemme henkihieveriin, sekä maallisessa, että hengellisessä voiton tavoittelussa.
Mitä enemmän olemme säästäneet henkisistä ja maallisista varoista, sitä köyhemmiksi olemme tulleet, sekä maallisessa, että hengellisessä varallisuudessa.
Olemme unohtaneet raamatun sanat: Toinen säästää säästämistään ja yhä vain köyhtyy, ja toinen antaa antamistaan ja saa aina vaan lisää. Tämä sopii kumpaankin hengelliseen ja maalliseen sodankäyntiin, sillä Esivallan miekka ja uskonsoturin rukous ovat yhtä vahvoja, kuin niitä halutaan yllä pitää.
Jääkö meille jäljelle muuta kuin Pelastusarmeija karsimatta voimavaroistamme ? Mikä on meidän sotahuutomme leikkauksista ?
Pietari yritti puolustaa Jeesusta miekan voimalla lyöden Ylipapin palvelijalta Malkukselta korvan irti, mutta Jeesus asetti korvan takaisin paikalleen.
Maallinen ja hengellinen varustautuminen tarvitsee kaksiteräisen miekan, sillä ei Esivalta turhaan miekkaa kanna, vaan kummallakin rintamalla tarvitaan täydellinen sota-asu. Mikäli ei ole varustautunut sotaa varten käy niinkuin talvisodassa, jossa armeijan varusteeena oli kaikille sotilaille, vain marttiinin puukko ja Kokardi lakissaan.
Hengellinen puolustaminen Luterilaista uskoa ja kirkkoa kohtaan on talvisodan tasoa. Enää kirkon nimi muistuttaa puolustamisen tarpeesta, sillä osa papeista pukeutuukin jo helakan punaan ja purppuraan, joka on katolisenkirkon tunnusväri.
Olemme säästäneet ja leikanneet itsemme henkihieveriin, sekä maallisessa, että hengellisessä voiton tavoittelussa.
Mitä enemmän olemme säästäneet henkisistä ja maallisista varoista, sitä köyhemmiksi olemme tulleet, sekä maallisessa, että hengellisessä varallisuudessa.
Olemme unohtaneet raamatun sanat: Toinen säästää säästämistään ja yhä vain köyhtyy, ja toinen antaa antamistaan ja saa aina vaan lisää. Tämä sopii kumpaankin hengelliseen ja maalliseen sodankäyntiin, sillä Esivallan miekka ja uskonsoturin rukous ovat yhtä vahvoja, kuin niitä halutaan yllä pitää.
Jääkö meille jäljelle muuta kuin Pelastusarmeija karsimatta voimavaroistamme ? Mikä on meidän sotahuutomme leikkauksista ?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Paljon olemme antaneet, melkein kaikki yrityksemme olemme antaneet.
Saapi nähdä milloin saamme kaksinkertaisena takaisin lahjoitamme omaisuuden.
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/141206152533HJ?OpenDocument
”EU:n budjetti on suhteellisen pieni verrattuna jäsenmaiden budjetteihin, koska siitä puuttuvat koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaalimenojen osuudet.”
EU:n palveluksessa on noin 36 000 ihmistä, joista suomalaisia on hieman yli tuhat. EU:n budjetti vuonna 2006 on noin 100 000 miljoonaa euroa, josta yli 75 prosenttia menee maatalouteen ja rakennetoimiin eli erilaisiin rakenne- ja koheesiorahastoihin.
Suurista jäsenvaltioista Saksa on nettomaksaja. Sen maksuosuudeksi jäi vuonna 2004 noin 8,6 miljardia euroa. ”Tällä rahalla Saksa on ostanut itselleen ja teollisuudelleen Euroopan laajuiset sisämarkkinat. Saksa on maailman suurin viejämaa eikä se turhaan suostuisi maksajan rooliin.”
Ranskalaiset maksavat EU:lle myös, mutta saavat rahojaan takaisin maataloustukina. Myös Iso-Britannia saa huomattavia maataloustukia unionilta. Virrankoski luonnehtiikin EU:ta pitkälti maataloustukien maksajaksi.
”Monesti tällaisissa keskustelutilaisuuksissa joku kysyy, miksemme puhu todellisista asioista, vaan aina vain maataloudesta ja sen tukemisesta. Vastaus on selvä: maatalous on juuri se alue, josta muun muassa Suomi saa rahojaan takaisin.”
”Vuoden 2004 Suomen EU-taseesta näemme, että maataloudesta olemme saaneet 829 miljoonaa euroa ja rakennerahastoista 330 miljoonaa euroa. Ne muut, jotka ovat ’tärkeämpiä’ asioita, ovat rahassa mitattuna selkeästi pienempiä, kuten tutkimus, josta olemme saaneet 60 miljoonaa euroa.”
”On tärkeää, että suomalaiset ovat olleet aktiivisia esim. Erasmus- ja Leonardo-hankkeissa, joissa tuetaan opiskelijoiden liikkumista Euroopassa, mutta maataloustuista puhuttaessa summat ovat aivan eri luokkaa.”
Suomi tukee Viroa ja Englantia
Suomi on Saksan ja monien muiden maiden tavoin nettomaksaja, mutta meidän maksuosuutemme on pieni verrattuna Saksaan. Tulevina vuosina maksamme EU:lle nettona 525 miljoonaa euroa vuodessa, joka on pienempi osuus kuin esimerkiksi Ruotsilla, joka maksaa noin 1 500 miljoonaa euroa.
”On mielenkiintoista huomata, että Suomen maksuosuus ja Viron saama tuki ovat suunnilleen samansuuruiset; EU tukee Viroa 450 miljoonalla eurolla vuodessa. Voidaankin ajatella, että Suomi tukee EU:n kautta eteläisen naapurikansan yhteiskunnan uudelleenrakennusta.”
Virrankoski esittelee muitakin taustoja maksetuille rahoille:
”Suomen EU-taseessa on myös noin 130 miljoonan osuus, joka on käytetty Englannin tukemiseen. Kuulostaa mielenkiintoiselta, ja sitä se onkin. Suomi nimittäin tukee muiden maiden kanssa Englantia, jotta se pystyy olemaan EU:n jäsenenä.”
”Kyseessä on rautarouva Margaret Thatcherin neuvottelema sopimus, jonka Englanti asetti ehdoksi EU-jäsenyydelleen. Maksamme siis edelleen vahvan poliitikon aikaansaannoksesta.”
EU-Kehityksessä. . . Kuinka moni lukijoista ja uskovista tunnistaa EU:n, sekä uskonnollisena, että maallisena Globaalisuuteen pyrkivänä järjestönä. EU- vaikuttaa koko maailman talouteen uskonnollisessa ja taloudellisessa merkityksessä.
Pyrkimys maailmassa on yhden herran hallinnasta, ja talouden hallinnasta yhteisen rahan ja uskonnon Ekumeenisesta yhteydestä Globaalisesti.
Amerikka, Kiina ja Japani ovat lähestymässä Euroa rahamaailman uudistamisessa kaupallisten arvojen yhdistämiseksi, johon EU-pyrkii kulttuurin, uskonnon ja talouden kehyksissä, jossa Eurolla tulee olemaan vahva asema yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.
Vastineen kirjoittanut henkilö näkee talousvoimien kehityksen suuntaa antavina tulevaisuuteen nähden, jossa toden-näköisyys myöskin puolustuksen osalta tulee yhden suuntaiseksi EU:ta puolustavien maiden kesken, jossa Suomi ei ole vielä täydellisesti mukana.
Uskonnollisena tavoitteena EU:lla on yhdistää kaikki uskonnot Euro-lipun alle, jossa Euro on kuvattuna kahtenatoista tähtenä ja puolittaisena siltana taivaan ja maan välillä, joka on kuvattuna Eurossa. Vatikaanin postimerkissä lukee Ponmax, Ponifus maximus= sillanrakentaja maasta taivaaseen ja sen johtajana on Paavi, joka luo siteitään kaikkialle maailmaan.
Ellemme osaa yhdistää uskonnon ja maailman tapahtumia keskenään emme osaa ymmärtää raamatun profetioiden merkitystä ajassamme, jota meidän tulee tutkia huolellisesti, sillä elämme lopun aikoja.
##: Maallinen ja hengellinen varustautuminen tarvitsee kaksiteräisen miekan, sillä ei Esivalta turhaan miekkaa kanna, vaan kummallakin rintamalla tarvitaan täydellinen sota-asu _##
Suuren taistelun rintamalinja on itse kunkin ihmisen sisimmässä.
Pimeyden vallat vetävät lihallisuuteen ja Henki vetää tottelemaan
esivaltaa ja Jumnalan kirkkautta.
##: Mitä enemmän olemme säästäneet henkisistä ja maallisista varoista, sitä köyhemmiksi olemme tulleet, sekä maallisessa, että hengellisessä varallisuudessa.
Olemme unohtaneet raamatun sanat: Toinen säästää säästämistään ja yhä vain köyhtyy, ja toinen antaa antamistaan ja saa aina vaan lisää. _##
Sama taistelu kaikilla rintamilla, kaikissa uskonsuunnissa ja myös
suunnattomuuksissa. Meillä ei ole taistelu seurakuntia vastaan.
Uskooko Antti uskontoperäiseen EU:hun, vaiko itsenäisten valtioiden muodostamaan talousliittoon ilman uskontoperäisiä tavoitteita ?
Kumpaan EU- tähtää enemmän, maalliseenko vai hengelliseen kehitykseen kansakuntien voimavarojen hallinnassa, vai onko EU- puhtaasti taloudellisten foorumien hallintakeskus ilman uskonnollisia päämääriä ?
Toinen vastine käsitteli asiaa taloudellisen foorumin näkökulmasta, ja sen vaikutuksesta kansallisiin lainsäädäntöihin, joissa taloudelliselta kannalta katsottuna uskonnolla on vain vähäisempi merkitys..... Liittyykö adventtisanomaan minkäänlaista yhteyttä EU:n uskonnolliseen, tai maallisten järjestelmien yhteenkuuluvaisuuteen joihin meidän tulisi ottaa kantaa asioissa, jotka ovat tulleet näkyviin Kreikassa, Espanjassa, ja Portugalissa joissa köyhyys ja tulojen leikkaukset koskevat samalla tavalla, sekä rikkaita, että köyhiä.
Onko adventtisanoma erillään petovaltion kehityksen rakenteista, ja näemmekö tarpeetomaksi käsitellä näitä aiheita maallisten ja uskonnollisten käsitteiden vertailussa, jotka järkyttävät niitä peruspilareita, joihin uskomme on keskittynyt Luterilaisessa maailman kuvassa, jossa jotkut näkevät antikristillisiä piirteitä.
ylifariseus näkee rahamaailman ja uskonnon sekoittuvan keskenään. Samoin maan puolustuksen, kaupan ja työelämän soveltumisessa uskonnolliseen järjestelmään, joka pyrkii hallitsemaan koko maailmaa Euron kaltaisessa ympäristössä, joka hallitsee rahan ja uskonnon voimalla maailmaa.
Mikä on adventtisanoman julistusmuoto näiden argumenttien keskellä ?