Noan arkista

Olisiko mahdollista, että tarina Nooan arkista on pelkkä ummehtunut kansantaru tai vain muutoin lapsellisen epälooginen legenda kuten raamattu muutenkin. Voiko joku nykyajan sivistynyt ihminen oikeasti uskoa tuollaiseen soopaan.

ghghhhg kirjoitti:

Olisiko mahdollista, että tarina Nooan arkista on pelkkä ummehtunut kansantaru tai vain muutoin lapsellisen epälooginen legenda kuten raamattu muutenkin. Voiko joku nykyajan sivistynyt ihminen oikeasti uskoa tuollaiseen soopaan.

On epälooginen lekenda,tarina on tarinoita kertomus on tonen asia.Sitten voisi sanoa Israelin kansakin on ysi suurimmista legentoista,sen historia kun lähti egyptistä mooseksen johtamana. Siinailla tuli laintaulut, kymmenen käskysä.
Sivistynyt ihminen tutkii kaikessa hiljaisuudessa pitävätkö paikkansa raamatun ketomukset paikkaansa,tiedemiehet ovat joutuneet todistamaan että pitävät paikkaansa.Nooan arkiata ovat ottaneet koepaloja,siitä oli mainita teteen kuvalehdessäkin.

old_profile_59210 kirjoitti:

On epälooginen lekenda,tarina on tarinoita kertomus on tonen asia.Sitten voisi sanoa Israelin kansakin on ysi suurimmista legentoista,sen historia kun lähti egyptistä mooseksen johtamana. Siinailla tuli laintaulut, kymmenen käskysä.
Sivistynyt ihminen tutkii kaikessa hiljaisuudessa pitävätkö paikkansa raamatun ketomukset paikkaansa,tiedemiehet ovat joutuneet todistamaan että pitävät paikkaansa.Nooan arkiata ovat ottaneet koepaloja,siitä oli mainita teteen kuvalehdessäkin.

Muutaman uskovaisia yksilöitä älykkäämpien mielipiteitä uskonnosta ja niihin uskomisen järkevyydestä...

-
Professori Richard Lynnin mukaan älykkäät ihmiset ovat muita harvemmin uskossa. Älykkyys vähentää uskon merkitystä paitsi yksilölle myös kokonaisille yhteiskunnille. Viime vuosisadalla kiihtynyt länsimaisten yhteiskuntien maallistuminen on yhteydessä keskimääräisen älykkyysosamäärän kasvuun. Professorin mukaan uskonnollisuus väheni ja keskimääräinen älykkyys lisääntyi 137 kehittyneessä maassa 1900-luvulla. Kehityspsykologi Satoshi Kanazawan tutkimuksen mukaan ateistit ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin muu väestö. Tyhmemmät ihmiset uskovat useammin Jumalaan, mikä on jäännös menneestä. Ihmiset ovat vainoharhaisia ja uskovat sen takia Jumalaan. Älykkäämmistä lapsista tulee Kanazawan mukaan todennäköisemmin ateisteja.

-
Filosofi Kai Nielsenin mukaan on suorastaan uskomatonta, että eräät oppineet ajattelijat saattavat kannattaa jumalauskoa. Nielsenin mielestä luonnolliseen, naturalistiseen todellisuuskäsitykseen luontevasti liittyvä ateismi on nykyajan järkevän ihmisen valinta ja osa yleissivistystä.Kukaan järkevä ihminen ei yksinkertaisesti voi enää suhtautua jumalauskoon tosissaan. Nielsenin mukaan ateismia ei kuitenkaan pitäisi omaksua pelkkänä itsestäänselvyytenä, vaan sen puolesta tulisi käydä kamppailuun älyllisesti vahingollisia uskonnollisia harhoja vastaan.tieteen vastaus jätä tilaa uskonnoille, paitsi ”historiallisesti ja kulttuurisesti tärkeänä todellisuuspaon muotona”. Saatetaan ajatella, että uskonto on häviävä käsitys, joka säilyy yhteiskunnassa jäänteenä aikaisemmilta ajoilta, jolloin ihmisten tieto todellisuudesta oli rajoittuneempaa eikä luonnon ilmiöiden syitä tunnettu.

-
Einstein kirjoitti tiedelehti Natureen vuonna 1940 artikkelin Science and Religion, jossa pohti uskonnon ja tieteen välistä ristiriitaa.Hän kuvailee uskontoa lapselliseksi taikauskoksi ja haukkuu Raamatun kokoelmaksi alkukantaisia legendoja.Minulle juutalainen uskonto on kuten kaikki muutkin: lapsellisten taikauskojen ruumiillistuma.” "Minulle sana "jumala" ei ole muuta kuin inhimillisen heikkouden ilmaisu ja tuote. Raamattu on kokoelma kunniallisia mutta alkukantaisia legendoja, jotka ovat melko lapsellisia. Edes hienostuneet tulkinnat eivät voi tätä asiaa muuttaa" Einstein toteaa kirjeessään.
-
Stephen Hawking: Jumalaa ei tarvittu alkuräjähdykseen:
Maailman tunnetuimpiin fyysikoihin kuuluva Stephen Hawking hylkää myös monien kosmologien hellimän ajatuksen, että Jumala tai jumaluus olisi luonut universumin.

asw kirjoitti:

Muutaman uskovaisia yksilöitä älykkäämpien mielipiteitä uskonnosta ja niihin uskomisen järkevyydestä...

-
Professori Richard Lynnin mukaan älykkäät ihmiset ovat muita harvemmin uskossa. Älykkyys vähentää uskon merkitystä paitsi yksilölle myös kokonaisille yhteiskunnille. Viime vuosisadalla kiihtynyt länsimaisten yhteiskuntien maallistuminen on yhteydessä keskimääräisen älykkyysosamäärän kasvuun. Professorin mukaan uskonnollisuus väheni ja keskimääräinen älykkyys lisääntyi 137 kehittyneessä maassa 1900-luvulla. Kehityspsykologi Satoshi Kanazawan tutkimuksen mukaan ateistit ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin muu väestö. Tyhmemmät ihmiset uskovat useammin Jumalaan, mikä on jäännös menneestä. Ihmiset ovat vainoharhaisia ja uskovat sen takia Jumalaan. Älykkäämmistä lapsista tulee Kanazawan mukaan todennäköisemmin ateisteja.

-
Filosofi Kai Nielsenin mukaan on suorastaan uskomatonta, että eräät oppineet ajattelijat saattavat kannattaa jumalauskoa. Nielsenin mielestä luonnolliseen, naturalistiseen todellisuuskäsitykseen luontevasti liittyvä ateismi on nykyajan järkevän ihmisen valinta ja osa yleissivistystä.Kukaan järkevä ihminen ei yksinkertaisesti voi enää suhtautua jumalauskoon tosissaan. Nielsenin mukaan ateismia ei kuitenkaan pitäisi omaksua pelkkänä itsestäänselvyytenä, vaan sen puolesta tulisi käydä kamppailuun älyllisesti vahingollisia uskonnollisia harhoja vastaan.tieteen vastaus jätä tilaa uskonnoille, paitsi ”historiallisesti ja kulttuurisesti tärkeänä todellisuuspaon muotona”. Saatetaan ajatella, että uskonto on häviävä käsitys, joka säilyy yhteiskunnassa jäänteenä aikaisemmilta ajoilta, jolloin ihmisten tieto todellisuudesta oli rajoittuneempaa eikä luonnon ilmiöiden syitä tunnettu.

-
Einstein kirjoitti tiedelehti Natureen vuonna 1940 artikkelin Science and Religion, jossa pohti uskonnon ja tieteen välistä ristiriitaa.Hän kuvailee uskontoa lapselliseksi taikauskoksi ja haukkuu Raamatun kokoelmaksi alkukantaisia legendoja.Minulle juutalainen uskonto on kuten kaikki muutkin: lapsellisten taikauskojen ruumiillistuma.” "Minulle sana "jumala" ei ole muuta kuin inhimillisen heikkouden ilmaisu ja tuote. Raamattu on kokoelma kunniallisia mutta alkukantaisia legendoja, jotka ovat melko lapsellisia. Edes hienostuneet tulkinnat eivät voi tätä asiaa muuttaa" Einstein toteaa kirjeessään.
-
Stephen Hawking: Jumalaa ei tarvittu alkuräjähdykseen:
Maailman tunnetuimpiin fyysikoihin kuuluva Stephen Hawking hylkää myös monien kosmologien hellimän ajatuksen, että Jumala tai jumaluus olisi luonut universumin.

Niin, ihan totta. Kristinusko ei ole millään tavalla järkevää. Kuka järkevä ihminen voisikaan uskoa todeksi sen, että Jumala tuli ihmiseksi maan päälle ja kuoli pelastaakseen omat luomuksensa. Jeesus kuoli ihmiskunnan syntien puolesta, ylösnousi ja sitä kautta ihmisillä olisi mahdollisuus pelastukseen, jos he vain ottaisivat vastaan Jumalan armon. Kaikella tavalla täysin absurdi ajatelma. Mutta tämä absurdi ajatelma itsessään todistaa siitä, että kristinusko on totta.

"Kristinusko on niin järjetöntä, että sen on pakko olla totta."

Kristinusko on siksi järjetön uskonto, koska yleensä uskontojen luonteeseen kuuluvat uskonnollisuus ja rituaalit, jotta ihminen voisi kokea turvan ja rauhan pelastumisestaan. Kristinuskoon itsessään ei kuulu oikeastaan muita rituaaleja kuin kaste ja ehtoollinen. (Muut rituaalit ovat pitkälti eri kirkkokuntien luomia uskonnollisuuden tarpeita täyttäviä toimintoja ja teologiaa, joista useat ovat kuitenkin tärkeitä oman uskonelämän hoitamisessa.) Mutta pelastuksen kannalta millään rituaaleilla ei ole kuitenkaan itsessään merkitystä.

Kristinusko on hyvin epäkiitollinen uskonto, koska kristinuskon mukaan et voi itse saavuttaa millään tavalla varmaa tunnetta pelastumisesta (suuressa osassa muita uskontoja pelastutaan tekojen avulla), vaan omaan pelastumiseen täytyy vain luottaa, koska Jumala on niin luvannut. Siksi on absurdia, että miksi näin epäkiitollisella uskonnolla olisi niin paljon kannattajia, jos se ei olisi totta. Kaikki muut uskonnot tarjoavat jotain vastiketta ja konkretiaa (yleensä tekoja vastaan), mutta kristinuskossa ei voi tehdä mitään.

Eli yleensä uskonnot pyrkivät hyötymään ja saamaan kannattajia itselleen. Miksi kukaan haluaisi perustaa tai keksiä uskonnon, jossa uskontokuntaan kuuluvaa ei voida palkita millään tavalla? Kristinuskossa olevalle ihmiselle ei voida luvata pelastusta, eikä ihminen voi tehdä mitään, millä voisi varmistaa sitä. Kristinuskossa ihminen voi vain laittaa toivonsa Jumalan lupauksiin ja uskoa, että ne Raamatun tarinat ja siellä kerrottu Evankeliumi on totta.

Itse voin sanoa sen, että jos kristinusko ei olisi totta, niin ei tässä maailmassa olisi mitään syytä elää. Sitten olisi lähes sama mennä pihalle ja alkaa lahtaamaan ihmisiä, koska silloinhan millään ei olisi mitään väliä. Jos ateismi olisi totta, niin silloin eläisimme surullisessa maailmassa, jonka itsetarkoituksena olisi evolutionismin perusajatus = ihmiset ovat eläimiä ja vain vahvimmat selviytyvät, eikä millään teoilla ole mitään merkitystä. Ja jos evoluution tausta-ajatuksena on, että vahvin laji vie voiton, niin tällöinhän evoluution merkkihenkilöt, Hitler, Stalin ja kumppanit olisivat olleet oikealla asialla?

Tässä mielessä elän mieluummin sitten tyhmänä ja uskon Jumalan lupauksiin, kuin olisin "älykäs" ja hukkaisin viimeisetkin toivonrippeet elämästäni.

Herra Dawkinsin älyllisistä perusteluista voidaan olla montaa eri mieltä. Dawkins on aiemminkin esittänyt suuria "todisteita" evoluution puolesta ja siitä, että ihminen ei olisi älyllisen suunnittelun tulosta. Kyseinen kappale on katkelma pitkähköstä artikkelista, jossa lääkäri ja tieteiskirjailija Pekka Reinikainen kyseenalaistaa Dawkinsin väitteitä:

"...Samaan tapaan ongelmallinen on Dawkinsin väite miehen siemenjohtimen tekemästä mutkasta, joka on hänen mielestään “naurettava“. Dawkins kirjoittaa: “siemenjohdin tekee naurettavan mutkan virtsanjohtimen takaa … jos tämä olisi suunniteltu, kukaan ei voisi vakavissaan kieltää, että suunnittelija on tehnyt vakavan virheen“. Jos kuitenkin miehen kivekset olisivat jääneet sikiöaikaiseen sijaintipaikkaansa, tästä olisi seurauksena lapsettomuus.

Jos kivekset kiertäisivät virtsanjohtimet ulkokautta, seurauksena voisi olla kaksi kivespussia kummankin reiden tyveen, missä ne olisivat alttiita kuumenemiselle ja vammautumiselle. Dawkins näyttää olevan sokea kivesten 120 miljoonaa siittiötä päivittäin tuottavan koneiston nerokkuudelle. Dawkins ei puhu aidasta vaan aidan seipäistä. Epäoleellisiin yksityiskohtiin takertumisen sijasta hänen pitäisi selittää miksi ja miten evoluutio kehitti suvullisen lisääntymistavan. Toisaalta voidaan kysyä missä on ongelma – lapsia syntyy “mutkasta huolimatta”." -Pekka Reinikainen LL

Lisää todisteita älyllisestä suunnittelusta: http://www.luominen.fi/sivut/darwinin-syntymasta-on-kulunut-200-vuotta

asw kirjoitti:

Muutaman uskovaisia yksilöitä älykkäämpien mielipiteitä uskonnosta ja niihin uskomisen järkevyydestä...

-
Professori Richard Lynnin mukaan älykkäät ihmiset ovat muita harvemmin uskossa. Älykkyys vähentää uskon merkitystä paitsi yksilölle myös kokonaisille yhteiskunnille. Viime vuosisadalla kiihtynyt länsimaisten yhteiskuntien maallistuminen on yhteydessä keskimääräisen älykkyysosamäärän kasvuun. Professorin mukaan uskonnollisuus väheni ja keskimääräinen älykkyys lisääntyi 137 kehittyneessä maassa 1900-luvulla. Kehityspsykologi Satoshi Kanazawan tutkimuksen mukaan ateistit ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin muu väestö. Tyhmemmät ihmiset uskovat useammin Jumalaan, mikä on jäännös menneestä. Ihmiset ovat vainoharhaisia ja uskovat sen takia Jumalaan. Älykkäämmistä lapsista tulee Kanazawan mukaan todennäköisemmin ateisteja.

-
Filosofi Kai Nielsenin mukaan on suorastaan uskomatonta, että eräät oppineet ajattelijat saattavat kannattaa jumalauskoa. Nielsenin mielestä luonnolliseen, naturalistiseen todellisuuskäsitykseen luontevasti liittyvä ateismi on nykyajan järkevän ihmisen valinta ja osa yleissivistystä.Kukaan järkevä ihminen ei yksinkertaisesti voi enää suhtautua jumalauskoon tosissaan. Nielsenin mukaan ateismia ei kuitenkaan pitäisi omaksua pelkkänä itsestäänselvyytenä, vaan sen puolesta tulisi käydä kamppailuun älyllisesti vahingollisia uskonnollisia harhoja vastaan.tieteen vastaus jätä tilaa uskonnoille, paitsi ”historiallisesti ja kulttuurisesti tärkeänä todellisuuspaon muotona”. Saatetaan ajatella, että uskonto on häviävä käsitys, joka säilyy yhteiskunnassa jäänteenä aikaisemmilta ajoilta, jolloin ihmisten tieto todellisuudesta oli rajoittuneempaa eikä luonnon ilmiöiden syitä tunnettu.

-
Einstein kirjoitti tiedelehti Natureen vuonna 1940 artikkelin Science and Religion, jossa pohti uskonnon ja tieteen välistä ristiriitaa.Hän kuvailee uskontoa lapselliseksi taikauskoksi ja haukkuu Raamatun kokoelmaksi alkukantaisia legendoja.Minulle juutalainen uskonto on kuten kaikki muutkin: lapsellisten taikauskojen ruumiillistuma.” "Minulle sana "jumala" ei ole muuta kuin inhimillisen heikkouden ilmaisu ja tuote. Raamattu on kokoelma kunniallisia mutta alkukantaisia legendoja, jotka ovat melko lapsellisia. Edes hienostuneet tulkinnat eivät voi tätä asiaa muuttaa" Einstein toteaa kirjeessään.
-
Stephen Hawking: Jumalaa ei tarvittu alkuräjähdykseen:
Maailman tunnetuimpiin fyysikoihin kuuluva Stephen Hawking hylkää myös monien kosmologien hellimän ajatuksen, että Jumala tai jumaluus olisi luonut universumin.

Tämän maailman viisaus on näet Jumalan silmissä hulluutta. Onhan kirjoitettu: -- Hän vangitsee viisaat heidän omaan viekkauteensa.1.Kor.3:19
Älykkyys ei ole kaikilla samanlainen,sen jo mensantesteissäkin käy ilmi,mutta kirjoittus toisilla on virheelistä kirjoutusta,esim lukihäiriö vaikutta kirjoituksen selkeyteen.
Uskonnoto ei tee autaaksi se on opetus väline,kuten uskonnot ovat, vaino harha on ihmisen sisällä oleva pahan olotila.Eikä pääse eroon siitä kuin ukopuolisen auttajan välityksellä.
1.Kor1:21 Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat.