Myös viisautta löytyy

ovat yksittäistapauksiksi luettavien amatöörimäisten pikkunilkkien satunnaista puuhastelua verrattuna siihen järjestäytyneisyyteen rötöstelyyn mitä Kepu harjoittaa. Eihän näitä edes noteerata tiedotusvälineissä kuin yhden päivän pikku-uutisina, kun kepurötöstyely on päivittäinen aihe. Lähinnä niiden esille ottamisessa on kyse yrittää peitellä ja vähätellä Kepun rötöstelyä. Elinkeinoelämän yritykset ovat kovin vähän yrittäneet vaikuttaa vasemmistopuolueiden päätöksentekoon, joten tukea ei edes siltä suunnalta ole tullut. Joskus aiemmin kyllä demareille tuli, kun haluttiin vaientaa kommunismi. Silloin elinkeinoelämä vielä rakasti maltillisia demareita, jotka eivät tähdänneet vallankumouksiin.

Sulla ei sitten varmaan kepulaisena ollut mitää sanottavaa itse avauksestani.

Mielipidepankki kirjoitti:

ovat yksittäistapauksiksi luettavien amatöörimäisten pikkunilkkien satunnaista puuhastelua verrattuna siihen järjestäytyneisyyteen rötöstelyyn mitä Kepu harjoittaa. Eihän näitä edes noteerata tiedotusvälineissä kuin yhden päivän pikku-uutisina, kun kepurötöstyely on päivittäinen aihe. Lähinnä niiden esille ottamisessa on kyse yrittää peitellä ja vähätellä Kepun rötöstelyä. Elinkeinoelämän yritykset ovat kovin vähän yrittäneet vaikuttaa vasemmistopuolueiden päätöksentekoon, joten tukea ei edes siltä suunnalta ole tullut. Joskus aiemmin kyllä demareille tuli, kun haluttiin vaientaa kommunismi. Silloin elinkeinoelämä vielä rakasti maltillisia demareita, jotka eivät tähdänneet vallankumouksiin.

Sulla ei sitten varmaan kepulaisena ollut mitää sanottavaa itse avauksestani.

Lue lisää

demareiden rikos on jotenkin pienempi kuin muiden puolueiden, pitääkö Halosen erota, hänhän on ottanut vastaan rikollista rahaa..

Mielipidepankki kirjoitti:

ovat yksittäistapauksiksi luettavien amatöörimäisten pikkunilkkien satunnaista puuhastelua verrattuna siihen järjestäytyneisyyteen rötöstelyyn mitä Kepu harjoittaa. Eihän näitä edes noteerata tiedotusvälineissä kuin yhden päivän pikku-uutisina, kun kepurötöstyely on päivittäinen aihe. Lähinnä niiden esille ottamisessa on kyse yrittää peitellä ja vähätellä Kepun rötöstelyä. Elinkeinoelämän yritykset ovat kovin vähän yrittäneet vaikuttaa vasemmistopuolueiden päätöksentekoon, joten tukea ei edes siltä suunnalta ole tullut. Joskus aiemmin kyllä demareille tuli, kun haluttiin vaientaa kommunismi. Silloin elinkeinoelämä vielä rakasti maltillisia demareita, jotka eivät tähdänneet vallankumouksiin.

Sulla ei sitten varmaan kepulaisena ollut mitää sanottavaa itse avauksestani.

Lue lisää

Silti sinun piti olla hetken piilossa. Eikä pöly demreiden yllä ole laskemassa, päinvastoin kymmenkunta säätiöitä odottaa tutkimista.

Sen verran voin otta alustukseen kataa, että helsinkikeskeisen aluepoliitkan ajajana taidat olla jäävi arvostelemaan muita.

Mielipidepankki kirjoitti:

ovat yksittäistapauksiksi luettavien amatöörimäisten pikkunilkkien satunnaista puuhastelua verrattuna siihen järjestäytyneisyyteen rötöstelyyn mitä Kepu harjoittaa. Eihän näitä edes noteerata tiedotusvälineissä kuin yhden päivän pikku-uutisina, kun kepurötöstyely on päivittäinen aihe. Lähinnä niiden esille ottamisessa on kyse yrittää peitellä ja vähätellä Kepun rötöstelyä. Elinkeinoelämän yritykset ovat kovin vähän yrittäneet vaikuttaa vasemmistopuolueiden päätöksentekoon, joten tukea ei edes siltä suunnalta ole tullut. Joskus aiemmin kyllä demareille tuli, kun haluttiin vaientaa kommunismi. Silloin elinkeinoelämä vielä rakasti maltillisia demareita, jotka eivät tähdänneet vallankumouksiin.

Sulla ei sitten varmaan kepulaisena ollut mitää sanottavaa itse avauksestani.

Lue lisää

Amatöörimaiset pikkunilkit puuhastelivat Riihisäätiössä (SDP) jakaen rahoja niin, että koko säätiö määrättiin oikeuden päätöksellä selvitysmiehen haltuun ja johto tuomittiin vankeuteen.

Sellaisia amatöörimaisia pikkunilkeejä demarisäätiöissä on

toi siis esille Jorma Ollila. Minä lähinnä peesasin hänen neäkemyksiään. Niihin ei kuulunut huono johtaminen kuin yritystasolla, minkä hän katsoi kyllä olleen Nokian ongelmana. Ja kyllähän minun tekstissäni sivuttiin paljon tuota huonoa johtamista. Siitä Matti Vanhanen oli esimerkkinä. Teiltä kepulaisilta asiat menevät vaan niin kovin heöposti ohi, kun olette niin asenteellisia eli kepu-uskovaisia.

Mielipidepankki kirjoitti:

toi siis esille Jorma Ollila. Minä lähinnä peesasin hänen neäkemyksiään. Niihin ei kuulunut huono johtaminen kuin yritystasolla, minkä hän katsoi kyllä olleen Nokian ongelmana. Ja kyllähän minun tekstissäni sivuttiin paljon tuota huonoa johtamista. Siitä Matti Vanhanen oli esimerkkinä. Teiltä kepulaisilta asiat menevät vaan niin kovin heöposti ohi, kun olette niin asenteellisia eli kepu-uskovaisia.

Lue lisää

Ei Vanhanen huono johtaja hallituksessa ollut. Organisaatio l. hallitus sai tilaa toimia ja ministerit mahdollisuuden kasvaa ja puhaltaa yhteen hiileen. Kaikilla eivät vain kyvyt riittäneet, ertyisesti kokoomusnuorilla.

Mielipidepankki kirjoitti:

toi siis esille Jorma Ollila. Minä lähinnä peesasin hänen neäkemyksiään. Niihin ei kuulunut huono johtaminen kuin yritystasolla, minkä hän katsoi kyllä olleen Nokian ongelmana. Ja kyllähän minun tekstissäni sivuttiin paljon tuota huonoa johtamista. Siitä Matti Vanhanen oli esimerkkinä. Teiltä kepulaisilta asiat menevät vaan niin kovin heöposti ohi, kun olette niin asenteellisia eli kepu-uskovaisia.

Lue lisää

Vanhanen oli ja on huippujohtaja moneltakin kannalta katsottuna, rohkea, visionäärinen, tietävä, varma, esimerkkinä alaisileen jne jne, Toisena ääripäänä huivimummo jolta puuttuu kaikki johtajan ominaisuudet, kiroileminen ja äksyily alaisilleen ei ole johtamista..

Kapitulanttimies kirjoitti:

Ei Vanhanen huono johtaja hallituksessa ollut. Organisaatio l. hallitus sai tilaa toimia ja ministerit mahdollisuuden kasvaa ja puhaltaa yhteen hiileen. Kaikilla eivät vain kyvyt riittäneet, ertyisesti kokoomusnuorilla.

Lue lisää

"...puoluetta johtaa puolirikollinen poppoo, joka veljeilee rikollisten kanssa, ottaa rahaa mitä vaan ja suhmuroi kunta kaavoja.." Muistatteko kuka ja mistä antoi tämän rehellisen lausunnon? Voin helpottaa, lausunto on annettu alkukesästa ja se oli Keskustan johdosta.

Uusi Keskustan pää-äänenkannattajan Suomenmaan päätoimittaja Pekka Perttula on liittunyt takaisin Keskustan jäseneksi, josta erosi vaalirahasotkujen ja niiden peittely-yritysten takia.

Miten nyt Änkyrälehdet Ilkka ja Keskisuomalainen ka pikkuänkyrät?

Osmium 76 kirjoitti:

"...puoluetta johtaa puolirikollinen poppoo, joka veljeilee rikollisten kanssa, ottaa rahaa mitä vaan ja suhmuroi kunta kaavoja.." Muistatteko kuka ja mistä antoi tämän rehellisen lausunnon? Voin helpottaa, lausunto on annettu alkukesästa ja se oli Keskustan johdosta.

Uusi Keskustan pää-äänenkannattajan Suomenmaan päätoimittaja Pekka Perttula on liittunyt takaisin Keskustan jäseneksi, josta erosi vaalirahasotkujen ja niiden peittely-yritysten takia.

Miten nyt Änkyrälehdet Ilkka ja Keskisuomalainen ka pikkuänkyrät?

Lue lisää

vaaliraha jutuissa aletaan päästä vasta alkulähteille mm. veronmaksajain rahan kanavoinen demareille AY liikkeen kautta on vielä täysin tutkimatta

Mielipidepankki kirjoitti:

toi siis esille Jorma Ollila. Minä lähinnä peesasin hänen neäkemyksiään. Niihin ei kuulunut huono johtaminen kuin yritystasolla, minkä hän katsoi kyllä olleen Nokian ongelmana. Ja kyllähän minun tekstissäni sivuttiin paljon tuota huonoa johtamista. Siitä Matti Vanhanen oli esimerkkinä. Teiltä kepulaisilta asiat menevät vaan niin kovin heöposti ohi, kun olette niin asenteellisia eli kepu-uskovaisia.

Lue lisää

Mikset sinä mene hoitoon. Siis hakemaan apua, olethan aivan kaheli. Ei järjen hiventä ole tällä tollolla, paremmin kuin homokaverillaan Osmium 76.

Jokainen kirjoitus, joka vähentää Kepun kannatusta, on tuloa minulle ja suomalaiselle enemmistölle. Jos Ollila, jonka teesejä lähinnä esittelin, edustaa sinusta vasemmistoa, niin selittää paljon ajatuksistasi.

Mielipidepankki kirjoitti:

Jokainen kirjoitus, joka vähentää Kepun kannatusta, on tuloa minulle ja suomalaiselle enemmistölle. Jos Ollila, jonka teesejä lähinnä esittelin, edustaa sinusta vasemmistoa, niin selittää paljon ajatuksistasi.

Lue lisää

ratsastat hänen ajatuksillaan niihin poliittisia pukinsorkkia sekoittaen, voisit miettiä mihin keskustan vahva kannatus perustuu, tai mistä vasemmiston kannatuksen romahdus johtuu, taitaa vain olla liian vaikeaa älyllesi..

toisilleen, ihme kavereita, eivät ole töissä tai koulussa mutta tavaton into levittää tuota vasureiden ilosanomaa vuodesta toiseen

asiallisesta ja hyvästä kommentista. Siitä pitää ihan erikseen kiittää, sillä tällaiseen tasoon eivät nämä kepulaiset yllä. Heille ajattelu ja keskustelu on vierasta.

Ollilan ja minunkin perusidea työllisyyden osalta näyttää olevan sama eli työllisyysasteen nostamisen ensisijaisuus verrattuna muuhun työllisyyspolitiikkaan. Tämä on valitettvasti unohtunut. Kun huomiota kiinnitettäisiin enemmän työllisyysasteeseen, päästäisiin keskustelemaan niistä rakenteellisista esteistä, jotka haittavat työllisyysasteen nousua. Työllisyysastetta nostamalla saadaan työelämään sellaista väkeä, josta on iloa pitkää. Kun alle nelikymppinen saadaan työvoimaan, se on iha eri asia kuin saada yli 63 vuotias jaksamaan vielä pari vuotta. Kepu vaikenee mielellään kokonaan työllisyysasteen nostamisesta, koska silloin keskustelun keskipisteeksi voivat joutua sellaiset asiat, joista kepulaiset eivät halua keskustella.

Työllisyysaste on siis vaikuttavampi parametri kuin eläkeiän nostaminen tässä kokonaisuudessa. Työurat pidentyvät ihan automaattisesti, kun työvoimasta alkaa tulla pulaa. Epävarmuus työpaikan säilymisestä saa ihmiset hakeutumaan turvaan eläkkeelle. Samoin huonot työolot ja huono johtaminen työpaikoilla. Kannattaa luottaa ihmisten rationaaliseen päätöksentekokykyyn. Työelämään ei kannata ketää pakottaa vaan motivoida. Silloin yksi kaveri tekee kolmen neljän huonosti motivoidun työpanoksen. Joustava eläke porkkanoillaryyditettynä tuo parhaan lopputuloksen.

Siitä, ovatko kännykkämarkkinat kylläisessä vaiheessa, on kyllä erituumaisuutta. Nokian mukaan ollaan vasta maratonin alkukilometreillä. Ollilakin puhui murrosvaiheesta ja siitä, että Nokiasta tullaan kuulemaan vielä. Älypuhelin on uusi innovaatio, joka on vasta kehityksensä alkupäässä. Jotkut veikkaavat sen pitemmällä tähtäimellä korvaavan jopa osan tietokoneista. Tässä kehityksessä Nokia jäi jälkeen, mutta näyttää nyt haluavan kuroa eron muihin kiinni. Uudet N8 ja E7 puhelimet ovat tässä vasta ensiaskeleita. Suuremmat toiveet on kaiketi laduttu ns. Meego-alustan puhelimiin. Uusi alan innovaatio on puhelimiin liitettävä logistinen paikannusjärjestelmä, missä Nokiasta on tulossa selvä markkinajohtaja. Nyt Nokialla on jo ilmaiset kartat, mutta logistiikka tarjoaa yrittäjille mahdollisuuksia seurata, missä on on asiakaspotentiaalia ja kohinaa, jotta terassituolit voidaan sijoittaa oikeaan aikaan oikeaan paikkaan odottamaan asiakasvirtoja. Business to buseiness -maailmassa tällaisella logistiikalla voi olla myös vielä paljon kysyntää.

Nokia on haaveillut myös siitä, että puhelin voisi korvata kameran kokonaan. N8:ssa Nokia on ottanut jo askeleen tähän suuntaan. Siinä on ensi tietojen perusteella ilmeisesti markkinoiden tasokkain kännykkäkamera. Se on yksi syy hankkia juuri Nokian puhelin. Jatkossa kännykänvalmistajat haluavat tarjota eri asiakasryhmille paljon muitakin syitä hankkia juuri tietty puhelin. Ehkä siitä ei ihan vatkaimeksi ole, mutta moneen tarkoitukseen kuitenkin.

Muilta osin en osaa paljon väittää vastaan kirjoitustasi.

Mielipidepankki kirjoitti:

asiallisesta ja hyvästä kommentista. Siitä pitää ihan erikseen kiittää, sillä tällaiseen tasoon eivät nämä kepulaiset yllä. Heille ajattelu ja keskustelu on vierasta.

Ollilan ja minunkin perusidea työllisyyden osalta näyttää olevan sama eli työllisyysasteen nostamisen ensisijaisuus verrattuna muuhun työllisyyspolitiikkaan. Tämä on valitettvasti unohtunut. Kun huomiota kiinnitettäisiin enemmän työllisyysasteeseen, päästäisiin keskustelemaan niistä rakenteellisista esteistä, jotka haittavat työllisyysasteen nousua. Työllisyysastetta nostamalla saadaan työelämään sellaista väkeä, josta on iloa pitkää. Kun alle nelikymppinen saadaan työvoimaan, se on iha eri asia kuin saada yli 63 vuotias jaksamaan vielä pari vuotta. Kepu vaikenee mielellään kokonaan työllisyysasteen nostamisesta, koska silloin keskustelun keskipisteeksi voivat joutua sellaiset asiat, joista kepulaiset eivät halua keskustella.

Työllisyysaste on siis vaikuttavampi parametri kuin eläkeiän nostaminen tässä kokonaisuudessa. Työurat pidentyvät ihan automaattisesti, kun työvoimasta alkaa tulla pulaa. Epävarmuus työpaikan säilymisestä saa ihmiset hakeutumaan turvaan eläkkeelle. Samoin huonot työolot ja huono johtaminen työpaikoilla. Kannattaa luottaa ihmisten rationaaliseen päätöksentekokykyyn. Työelämään ei kannata ketää pakottaa vaan motivoida. Silloin yksi kaveri tekee kolmen neljän huonosti motivoidun työpanoksen. Joustava eläke porkkanoillaryyditettynä tuo parhaan lopputuloksen.

Siitä, ovatko kännykkämarkkinat kylläisessä vaiheessa, on kyllä erituumaisuutta. Nokian mukaan ollaan vasta maratonin alkukilometreillä. Ollilakin puhui murrosvaiheesta ja siitä, että Nokiasta tullaan kuulemaan vielä. Älypuhelin on uusi innovaatio, joka on vasta kehityksensä alkupäässä. Jotkut veikkaavat sen pitemmällä tähtäimellä korvaavan jopa osan tietokoneista. Tässä kehityksessä Nokia jäi jälkeen, mutta näyttää nyt haluavan kuroa eron muihin kiinni. Uudet N8 ja E7 puhelimet ovat tässä vasta ensiaskeleita. Suuremmat toiveet on kaiketi laduttu ns. Meego-alustan puhelimiin. Uusi alan innovaatio on puhelimiin liitettävä logistinen paikannusjärjestelmä, missä Nokiasta on tulossa selvä markkinajohtaja. Nyt Nokialla on jo ilmaiset kartat, mutta logistiikka tarjoaa yrittäjille mahdollisuuksia seurata, missä on on asiakaspotentiaalia ja kohinaa, jotta terassituolit voidaan sijoittaa oikeaan aikaan oikeaan paikkaan odottamaan asiakasvirtoja. Business to buseiness -maailmassa tällaisella logistiikalla voi olla myös vielä paljon kysyntää.

Nokia on haaveillut myös siitä, että puhelin voisi korvata kameran kokonaan. N8:ssa Nokia on ottanut jo askeleen tähän suuntaan. Siinä on ensi tietojen perusteella ilmeisesti markkinoiden tasokkain kännykkäkamera. Se on yksi syy hankkia juuri Nokian puhelin. Jatkossa kännykänvalmistajat haluavat tarjota eri asiakasryhmille paljon muitakin syitä hankkia juuri tietty puhelin. Ehkä siitä ei ihan vatkaimeksi ole, mutta moneen tarkoitukseen kuitenkin.

Muilta osin en osaa paljon väittää vastaan kirjoitustasi.

Lue lisää

Otapa huomioon se, että eläkeiän nostaminen lisää työllisyysastetta. Ei muuta siitä aiheesta.

Alypuhelimet ovat toki kännymarkkinoiden seuraava trendi, mutta siinä astuu hinta mukaan siinä mielessä, että irtonaista rahaa sellaisten ostamiseen on vain murto-osalla tämän pallon väestöstä, ts. volyymejä ei synny ennen kuin kehitysmaiden miljardikansojen elintaso ehtii nousta korkeammaksi.

Kameroista olen samaa mieltä. Hankin hiljattain tarjouksedsta Nokian 5230:n juuri sen navigointiominaisuuden ja ilmaisten kartojen takia, mutta kolmevitonen poikani sanoi, että siinä on kamerakin parempi kuin halvimmat digpokkarit. Minulle ei tuo ollut tullut mieleenikään, kun en kännykameraa muulloin ole käyttänyt kuin silloin, kun varsinainen kamera on unohtunut kotiin. Sekin mulla on aika halpa Nikonin Coolpix, jonka ostoperuste oli tarpeeksi suuri laajakulma ja tarpeeksi pitkä (15x) optinen zoom yhdellä objektiivilla.

Kiitos muuten kiittämästä. Asiallisia vastauksia saat aina, kun et innostu liian yksiniittiseen provosointiin.

kuittaileen. kirjoitti:

toisilleen, ihme kavereita, eivät ole töissä tai koulussa mutta tavaton into levittää tuota vasureiden ilosanomaa vuodesta toiseen

Mistä vitusta sinunkaltaisiasi luusereita tänne aina ilmestyy?

Transit_mies kirjoitti:

Otapa huomioon se, että eläkeiän nostaminen lisää työllisyysastetta. Ei muuta siitä aiheesta.

Alypuhelimet ovat toki kännymarkkinoiden seuraava trendi, mutta siinä astuu hinta mukaan siinä mielessä, että irtonaista rahaa sellaisten ostamiseen on vain murto-osalla tämän pallon väestöstä, ts. volyymejä ei synny ennen kuin kehitysmaiden miljardikansojen elintaso ehtii nousta korkeammaksi.

Kameroista olen samaa mieltä. Hankin hiljattain tarjouksedsta Nokian 5230:n juuri sen navigointiominaisuuden ja ilmaisten kartojen takia, mutta kolmevitonen poikani sanoi, että siinä on kamerakin parempi kuin halvimmat digpokkarit. Minulle ei tuo ollut tullut mieleenikään, kun en kännykameraa muulloin ole käyttänyt kuin silloin, kun varsinainen kamera on unohtunut kotiin. Sekin mulla on aika halpa Nikonin Coolpix, jonka ostoperuste oli tarpeeksi suuri laajakulma ja tarpeeksi pitkä (15x) optinen zoom yhdellä objektiivilla.

Kiitos muuten kiittämästä. Asiallisia vastauksia saat aina, kun et innostu liian yksiniittiseen provosointiin.

Lue lisää

Työllisyysasteen nostamisessa on tuottavuuden kannalta parempi nostaa nuorten ja keski-ikäisten työllisyyttä ennen ikäihmisten työllisyyttä. Jos olisit esim. rakennusalan työnantaja, ottaisitko mieluummin töihin nuoren, nopean, ketterän ja vahvan nuorukaisen vai 63 vuotta täyttäneen polvivammaisen ja hieman kumaran ikäihmisen. Tästä tässä on kysymys.

Älypuhelinten volyymit ovat suuria. Niiden riisutuilla halpaversioilla tulee olemaan kysyntää myös kehitysmaissa ja siellä Nokia on vahvoilla. Kuten Ollila sanoi, monin sellaisin paikoin kännykän synonyymi on Nokia. Nokia mielikuvan kannalta on tärkeää myös brändijohtajuus. Se saavutetaan vain huippumallien avulla. Näiden huippumallien myyntivolyymit ovat kuitenkin sitä luokkaa, että ne hyväkatteisina nostavat myytyjen puhelinten keskihintaa voimakkaastikin. Uudesta N8 mallista liikkuu hurjia huhuja, että sen pelkkä ennakkomyynti olisi 5 miljoonaa puhelinta. Tuskin se kuitenkaan on noin paljon, mutta se kertoo missä määrissä liikutaan.

Nokian Änkasissa kamera on vielä paljon parempi ja videokameraominaisuudet ennen näkemättömän hyviä. En osaa sanoa, kuinka pitkälle tässä voidaan edetä, mutta varsin tehokas pakkaus se on jo pelkästään kamerana. Ei esim. satanen ole tällaisesta kamerasta kovin paha hinta, siis pelkästään tästä kamera- ja video-ominaisuudesta. Vaimollani on mysö tuo 5230 -puhelin, mutta se on vielä vanhanmallinen jäykkä Nokiamalli, missä käyttöjärjestelmä on tahmea. Siinä Nokia on vielä jäljessä Applea, mutta kirii eroa kiinni kovaa vauhtia. Varsinkin uuteen Meego-käyttikseen on ladattu paljon odotuksia.

Mielipidepankki kirjoitti:

Työllisyysasteen nostamisessa on tuottavuuden kannalta parempi nostaa nuorten ja keski-ikäisten työllisyyttä ennen ikäihmisten työllisyyttä. Jos olisit esim. rakennusalan työnantaja, ottaisitko mieluummin töihin nuoren, nopean, ketterän ja vahvan nuorukaisen vai 63 vuotta täyttäneen polvivammaisen ja hieman kumaran ikäihmisen. Tästä tässä on kysymys.

Älypuhelinten volyymit ovat suuria. Niiden riisutuilla halpaversioilla tulee olemaan kysyntää myös kehitysmaissa ja siellä Nokia on vahvoilla. Kuten Ollila sanoi, monin sellaisin paikoin kännykän synonyymi on Nokia. Nokia mielikuvan kannalta on tärkeää myös brändijohtajuus. Se saavutetaan vain huippumallien avulla. Näiden huippumallien myyntivolyymit ovat kuitenkin sitä luokkaa, että ne hyväkatteisina nostavat myytyjen puhelinten keskihintaa voimakkaastikin. Uudesta N8 mallista liikkuu hurjia huhuja, että sen pelkkä ennakkomyynti olisi 5 miljoonaa puhelinta. Tuskin se kuitenkaan on noin paljon, mutta se kertoo missä määrissä liikutaan.

Nokian Änkasissa kamera on vielä paljon parempi ja videokameraominaisuudet ennen näkemättömän hyviä. En osaa sanoa, kuinka pitkälle tässä voidaan edetä, mutta varsin tehokas pakkaus se on jo pelkästään kamerana. Ei esim. satanen ole tällaisesta kamerasta kovin paha hinta, siis pelkästään tästä kamera- ja video-ominaisuudesta. Vaimollani on mysö tuo 5230 -puhelin, mutta se on vielä vanhanmallinen jäykkä Nokiamalli, missä käyttöjärjestelmä on tahmea. Siinä Nokia on vielä jäljessä Applea, mutta kirii eroa kiinni kovaa vauhtia. Varsinkin uuteen Meego-käyttikseen on ladattu paljon odotuksia.

Lue lisää

Teetän juuri isohkoa remonttia. Palkkasin nuoren nopean, ketterän ja vahvan nuorukaisen tekemään laatoitustyötä. Nopea hän oli, touhusi koko ajan kovin, ketterä ja vahvakin, laastipalju siirtyi kevyesti mestoille, mutta kun taitoa ei ollut, niin jälki oli mitä sattuu. Puratin koko homman ja annoin kenkää kaverille. Nyt homaa tekee yli 60 vuotias kaveri, polvivamma vuosikymmenien lattialla könyämisestä hänellä on ja hieman kumaruuttakin, mutta työn jälki priimaa. Kokemus näkyy rauhallisuutena ja vain tarpeellisen tekemisenä. Turhia työvaiheita ja hosumista ei ole, ja vaikka tunteja menee enemmän niin tulee kerralla valmista. Ei tarvitse pelätä rakennusvirheitä ja kalliita uusimisia.

Kaltaisillasi virkamiehinä loisineilla ei luonnollisestikkaan ole mitään jakoa nuorten fiksumpien kanssa kilvoitellessa, mutta ammattitaitoa vaativissa töissä kokemuksella on merkitystä. Tärkeää olisikin kehittää työelämää niin, että nuo vanhojen viisaudet saataisiin nuorempien käyttöön. Virkamiehillä ei niin väliä, tyhjän tekemisen kun oppii ilman vanhempien turhakkeiden ospastustakin.

innovaatiot. Toki työurien pidentäminen lisää työn määrää mutta minkäs teet, Nokian kaltaisen Sammon osuminen Suomeen toisen kerran olisi lottovoiton verrattavissa eli turha haikailla sellaista..

mitätöi.. kirjoitti:

innovaatiot. Toki työurien pidentäminen lisää työn määrää mutta minkäs teet, Nokian kaltaisen Sammon osuminen Suomeen toisen kerran olisi lottovoiton verrattavissa eli turha haikailla sellaista..

Lue lisää

Työurien pidentämiskaavailuthan merkitsevät sitä, että koulutustusta joudutaan kaikkialla lyhentämään. Tämä ei edistä innovatiivista toimintaa, koska jo perustiedot jäävät puutteellisiksi. Innovaatiot nykypäivänä perustuvat hyvin pitkälle tietämiseen, joten melkoiseksi pakanamaaksi Suomi muuttuu, jos täällä vanhukset alkavat toikkaroida työelämässä ja luku- ja kirjoitustaidottomat ajetaan työelämään.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Työurien pidentämiskaavailuthan merkitsevät sitä, että koulutustusta joudutaan kaikkialla lyhentämään. Tämä ei edistä innovatiivista toimintaa, koska jo perustiedot jäävät puutteellisiksi. Innovaatiot nykypäivänä perustuvat hyvin pitkälle tietämiseen, joten melkoiseksi pakanamaaksi Suomi muuttuu, jos täällä vanhukset alkavat toikkaroida työelämässä ja luku- ja kirjoitustaidottomat ajetaan työelämään.

Lue lisää

koulutuksen piiriin myös ne jotka nyt jäävät syystä tai toisesta sen ulkopuolelle eli innovaation mahdollisuudet lisääntyy tätä kautta, pakanmaan vertauksen voi laittaa vilkkaan mielikuvituksesi piikkiin..

lisätä.. kirjoitti:

koulutuksen piiriin myös ne jotka nyt jäävät syystä tai toisesta sen ulkopuolelle eli innovaation mahdollisuudet lisääntyy tätä kautta, pakanmaan vertauksen voi laittaa vilkkaan mielikuvituksesi piikkiin..

Lue lisää

Koululaitos huononee koko ajan, rapautuu. Se eriarvoistuu ja massoittuu, taso tippuu väistämättä. Kaupungistumisen myötä väki muuttaa asutuskeskuksiin ja niihin rakennetaan suuria halleja, koulutuskonserneja, joissa liukuhihnaperiaatteella työnnetään päähän kulloinkin säädetyt opit ja nekin aina vain lyhyemmässä ajassa. Ei tämä innovaatiolta kuulosta, ei edes näytä innovaatiolta. Kysymys on lähinnä teollisesta makkaran valmistamisesta, johon nykyisenmuotoista koulutusta voidaan verrata.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Koululaitos huononee koko ajan, rapautuu. Se eriarvoistuu ja massoittuu, taso tippuu väistämättä. Kaupungistumisen myötä väki muuttaa asutuskeskuksiin ja niihin rakennetaan suuria halleja, koulutuskonserneja, joissa liukuhihnaperiaatteella työnnetään päähän kulloinkin säädetyt opit ja nekin aina vain lyhyemmässä ajassa. Ei tämä innovaatiolta kuulosta, ei edes näytä innovaatiolta. Kysymys on lähinnä teollisesta makkaran valmistamisesta, johon nykyisenmuotoista koulutusta voidaan verrata.

Lue lisää

Suomi rankattiin maailman ykköseksi koulutuksessa, eri asia sitten voidaanko se sellaisena pitää, siihen tarvitaan varoja ja sitä syntyy vain työtä tekemällä nyt niitä innovaatioitakaan unohtamatta..

vastahan.. kirjoitti:

Suomi rankattiin maailman ykköseksi koulutuksessa, eri asia sitten voidaanko se sellaisena pitää, siihen tarvitaan varoja ja sitä syntyy vain työtä tekemällä nyt niitä innovaatioitakaan unohtamatta..

Lue lisää

Testit ovat testejä. Sama testi voi antaa jo toisena päivänä eri tuloksen. Siitäkään en ole kuullut puhuttavan, antaako esimerkiksi PISA -menestys viitteitä muuhun menestykseen. Ettei vain olisi yhtä tyhjän kanssa -mittaus sekin?

vastahan.. kirjoitti:

Suomi rankattiin maailman ykköseksi koulutuksessa, eri asia sitten voidaanko se sellaisena pitää, siihen tarvitaan varoja ja sitä syntyy vain työtä tekemällä nyt niitä innovaatioitakaan unohtamatta..

Lue lisää

Kyllä Ilmarinen on täysin oikeassa koulutusväittämässään. Pisa- tulokseen ei kannata nojata koska se kuvaa vain tiettyjä muuttujia. Todennäköisesti ei olennaisia, kokonaisuutta ei missään nimessä.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Testit ovat testejä. Sama testi voi antaa jo toisena päivänä eri tuloksen. Siitäkään en ole kuullut puhuttavan, antaako esimerkiksi PISA -menestys viitteitä muuhun menestykseen. Ettei vain olisi yhtä tyhjän kanssa -mittaus sekin?

Lue lisää

olemmehan maailman ykkösiä monella eri tasolla ja koulutuksella on siinä osansa ellei peräti ratkaiseva..

Opetusta 30 v kirjoitti:

Kyllä Ilmarinen on täysin oikeassa koulutusväittämässään. Pisa- tulokseen ei kannata nojata koska se kuvaa vain tiettyjä muuttujia. Todennäköisesti ei olennaisia, kokonaisuutta ei missään nimessä.

Lue lisää

ole mihinkään, Finland = lopunmaa..

on välttämätöntä sen jälkeen, kun talouskasvu on riittävää. Työurien pidentäminen ei luo talouskasvua (kuten Vanhanen ja kepulaiset luulevat), mutta talouskasvu luo työtä ja sitä kautta työurien pidentämistarpeita. Ollila sanoi nimenomaisesti, että ensin pitää huolehtia talouskasvusta ja sitten työllisyysasteen nostamisesta ja vasta näiden jälkeen työurien pidentämisestä. Tämä on marssijärjestys eikä päinvastainen.

Työurien pidentäminen loppupäästä ei ole tältä osin edes paras tapa. Yllättäen jopa Kepun Mauri Pekkarinen huomasi tämän kesälaitumilla ja sanoi, että pidentämistä on painotettava työuran alku- ja keskivaiheeseen. Silloin saadaan enemmän tuottavuutta ja pitkäaikaisempia vaikutuksia. Tämä ei vaan tunnu menevän teille kepuleille millään päähän. On järkevämpää työllistää nuoria kuin vanhuksia. Onko sen ymmärtäminen niin hiton vaikeaa.

Olisi mukava, jos kertoisit, miten eläkeiän alarajan nostamisella saadaan lisää työtä ja työpaikkoja. Jos tällainen hokkuspokkustemppu onnistuu noin vaan lakeja säätämällä, niitä voidaan laatia kyllä sitten enemmänkin. Pohjois-Koreassa tällaisia jippoja voidaan käyttää, mutta ei muualla. Muualla luodaan ensin työtä ja vasta sitten haetaan niihin tekijöitä.

Mielipidepankki kirjoitti:

on välttämätöntä sen jälkeen, kun talouskasvu on riittävää. Työurien pidentäminen ei luo talouskasvua (kuten Vanhanen ja kepulaiset luulevat), mutta talouskasvu luo työtä ja sitä kautta työurien pidentämistarpeita. Ollila sanoi nimenomaisesti, että ensin pitää huolehtia talouskasvusta ja sitten työllisyysasteen nostamisesta ja vasta näiden jälkeen työurien pidentämisestä. Tämä on marssijärjestys eikä päinvastainen.

Työurien pidentäminen loppupäästä ei ole tältä osin edes paras tapa. Yllättäen jopa Kepun Mauri Pekkarinen huomasi tämän kesälaitumilla ja sanoi, että pidentämistä on painotettava työuran alku- ja keskivaiheeseen. Silloin saadaan enemmän tuottavuutta ja pitkäaikaisempia vaikutuksia. Tämä ei vaan tunnu menevän teille kepuleille millään päähän. On järkevämpää työllistää nuoria kuin vanhuksia. Onko sen ymmärtäminen niin hiton vaikeaa.

Olisi mukava, jos kertoisit, miten eläkeiän alarajan nostamisella saadaan lisää työtä ja työpaikkoja. Jos tällainen hokkuspokkustemppu onnistuu noin vaan lakeja säätämällä, niitä voidaan laatia kyllä sitten enemmänkin. Pohjois-Koreassa tällaisia jippoja voidaan käyttää, mutta ei muualla. Muualla luodaan ensin työtä ja vasta sitten haetaan niihin tekijöitä.

Lue lisää

vaikutelman ellei hän kirjoittaisi mitään, toisaalta kannattaa työurien pidentämistä mutta mutta harrastaa poliittista populismia asialla, kunnon vasemmiston tapaan, eli maa yleislakkoon ja asiat sekaisin ja mahdollisimmat huonoksi että päästään syyttämään päättäjiä, vastuuta vasemmisto ei koskaan ole kantanut..

viisaan.. kirjoitti:

vaikutelman ellei hän kirjoittaisi mitään, toisaalta kannattaa työurien pidentämistä mutta mutta harrastaa poliittista populismia asialla, kunnon vasemmiston tapaan, eli maa yleislakkoon ja asiat sekaisin ja mahdollisimmat huonoksi että päästään syyttämään päättäjiä, vastuuta vasemmisto ei koskaan ole kantanut..

Lue lisää

Saitko?

Mielipidepankki kirjoitti:

Saitko?

Paasiota, valtiomiehiä nykyisten räksyttäjien sijaan

Mielipidepankki kirjoitti:

on välttämätöntä sen jälkeen, kun talouskasvu on riittävää. Työurien pidentäminen ei luo talouskasvua (kuten Vanhanen ja kepulaiset luulevat), mutta talouskasvu luo työtä ja sitä kautta työurien pidentämistarpeita. Ollila sanoi nimenomaisesti, että ensin pitää huolehtia talouskasvusta ja sitten työllisyysasteen nostamisesta ja vasta näiden jälkeen työurien pidentämisestä. Tämä on marssijärjestys eikä päinvastainen.

Työurien pidentäminen loppupäästä ei ole tältä osin edes paras tapa. Yllättäen jopa Kepun Mauri Pekkarinen huomasi tämän kesälaitumilla ja sanoi, että pidentämistä on painotettava työuran alku- ja keskivaiheeseen. Silloin saadaan enemmän tuottavuutta ja pitkäaikaisempia vaikutuksia. Tämä ei vaan tunnu menevän teille kepuleille millään päähän. On järkevämpää työllistää nuoria kuin vanhuksia. Onko sen ymmärtäminen niin hiton vaikeaa.

Olisi mukava, jos kertoisit, miten eläkeiän alarajan nostamisella saadaan lisää työtä ja työpaikkoja. Jos tällainen hokkuspokkustemppu onnistuu noin vaan lakeja säätämällä, niitä voidaan laatia kyllä sitten enemmänkin. Pohjois-Koreassa tällaisia jippoja voidaan käyttää, mutta ei muualla. Muualla luodaan ensin työtä ja vasta sitten haetaan niihin tekijöitä.

Lue lisää

...etö millään tajua asian kokonaisuutta, vaan nysväät aina yhden detaljin - eläökeiän - kimpussa!

Mehän emme saa aikaan mitään talouskasvua, ellei ole tarpeeksi työntekijöitä. Sellainen ajattelu, että ensin pitää tulla talouskasvu ja vasta sitten pidennettäisi työuria, on täysin absurdi mahdottomuus. Ensin on pidettävä huoli siitä, että työvoimaa varmasti riittää niin, että sitä on silloin, kun talous on mahdollista saada kasvuun.

Panet myös aina eläkeiän myöhentämisen vastakkain kaikkien muiden työuraa pidentävien keinojen kanssa. Eihän sellainen ole mielekästä. Jo melkoinen määrä asiantuntijoita, Ollilakin Sailaksen, kianderin ja muiden mukana on sanonut, että työuria on pidennettävä alusta, keskeltä ja lopusta ja jo ennen sitä on huolehdittava työviihtyvyyden parantamisesta, työterveyden kohentamisesta, johtamistyylien muuttamisesta ja ihan jokaisesta sellaisesta pehmeästä työurien pidentämiskeinosta, jotka sinä jatkuvasti asetat keinotekoisesti eläkeiän nostamisen vaihtoehdoiksi.

Nämä keinot eivät ole vaihtoehtoja. Työurat eivät pitene tarpeeksi eivätkä valtion ja kuntien verotulot pysy riittävän korkeina, jos me emme tee pidempään työtä myös työuran loppupäässä. Vanhusten määrä kasvaa niin runsaasti, että yli 68-vuotiaitakin on jo 10 vuoden päästä niin, että heidän hoitonsa syö valtion budjetista rundsaasti nykyistä suuremman siivun.

Mieti siis joskus kokonaisuuksia äläkä aina sorru jäkättämään vain yhdestä detaljista ja siitäkin ivallisesti ironisoiden, kun itse asia vaatisi asiallisen tarkastelun.

kuin tuohon työurien pidentämiseen. Ei sitä vastusta mikään taho, jos ja kun työtä on tarjolla. Työurien pidentäminen ei ole sama asia kuin eläkeiän alarajan nostaminen. Viime mainittu on vain keino nostaa työurien pituutta ja keinovalikoimassa verraten huono sellainen. Mietitään ja käytetään ensin ne paremmat keinot kuten työllisyysasteen nostaminen ja työurien pidentäminen alku- ja keskivaiheilta. Sillä lailla saadaan työelämään mahdollisen tarpeen tullessa pitkäaikaista ja tehokkaampaa työvoimaa kuin jatkamalla 63 vuotta täyttäneiden ikäruunien työuraa pakolla.

Mielipidepankki kirjoitti:

kuin tuohon työurien pidentämiseen. Ei sitä vastusta mikään taho, jos ja kun työtä on tarjolla. Työurien pidentäminen ei ole sama asia kuin eläkeiän alarajan nostaminen. Viime mainittu on vain keino nostaa työurien pituutta ja keinovalikoimassa verraten huono sellainen. Mietitään ja käytetään ensin ne paremmat keinot kuten työllisyysasteen nostaminen ja työurien pidentäminen alku- ja keskivaiheilta. Sillä lailla saadaan työelämään mahdollisen tarpeen tullessa pitkäaikaista ja tehokkaampaa työvoimaa kuin jatkamalla 63 vuotta täyttäneiden ikäruunien työuraa pakolla.

Lue lisää

Ymmärryksesi taso ei näemmä riitä millään tuohon eläkeasiaan, vaikka esim Transit-mies on sen sinulle moneen moneen kertaan hyvin seikkaperäisesti selvittänyt.

Sinä jankkaat jankkaamasta päästyäsi tuota tämmänhetken työttymyyttä, vaikka eläkepäätöksillä tähdätään 15-20 vuoden päähän.

Julkisen talouden tasapainotus ei kestä eläkevastuiden kasvattamista nykyisellä vakavaraisuusvaatimuksella, vaan se räjähtää käsiin jos jotain ei alarajalle tehdä, olipa työttömyysaste mikä tahansa. Työttömyyskulut on vation vuosibudjettien asia, siis verovaroin katettavam eläkejärjestelmän rahoitus pitkävaikutteinen työnantajien ja työntekijöiden maksuihin perustuva järjestelmä.

Ilmeisesti et edes ymmärrä, että kaikkia eläkkeitä ei makseta valtion budjetista, vaan työeläkkeitä maksetaan työntekijöiltä ja työnantajilta kerättävillä maksuilla. Opettele reppana edes perusasiat niin voit keskustella oikealla tasolla

totaalisesti kirjoitti:

Ymmärryksesi taso ei näemmä riitä millään tuohon eläkeasiaan, vaikka esim Transit-mies on sen sinulle moneen moneen kertaan hyvin seikkaperäisesti selvittänyt.

Sinä jankkaat jankkaamasta päästyäsi tuota tämmänhetken työttymyyttä, vaikka eläkepäätöksillä tähdätään 15-20 vuoden päähän.

Julkisen talouden tasapainotus ei kestä eläkevastuiden kasvattamista nykyisellä vakavaraisuusvaatimuksella, vaan se räjähtää käsiin jos jotain ei alarajalle tehdä, olipa työttömyysaste mikä tahansa. Työttömyyskulut on vation vuosibudjettien asia, siis verovaroin katettavam eläkejärjestelmän rahoitus pitkävaikutteinen työnantajien ja työntekijöiden maksuihin perustuva järjestelmä.

Ilmeisesti et edes ymmärrä, että kaikkia eläkkeitä ei makseta valtion budjetista, vaan työeläkkeitä maksetaan työntekijöiltä ja työnantajilta kerättävillä maksuilla. Opettele reppana edes perusasiat niin voit keskustella oikealla tasolla

Lue lisää

ei toisankaan, työntekijät ja työnantajat maksavat yhdessä työeläkkeet, maatalous"yrittäjät" eivät maksa omista eläkkeisrään kuin pienen osan, heidän eläkeikänsä on 53/56 vuotta ja he saavat tehdä työtä entisellä tilallaan eikä siitä vähennetä eläkettä kuten on palkansaajien laita. Tämä "enneaikainen eläke" kustannetaa kokonaisuudessaan valtion varoita. Omista eläkkeistään viljelijät maksavat 25%.

Työurien pitentämisessä on eräs näköharha, varsinkin kepulaisilla. Kun nuori päättää ensiasteen koulutuksen ja etssi ammattiaan, olisi hyvä, ettähenkilöllä olisi työkokoenusta siitlä alalta mille hän aikoo.

Ennen piti olla työkokemusta silta alaltamihin pyrki. Esimerkiksi Teknillisiin oppilaitoksiin se oli pakollinen. Sikisi kone, ja rakennusmestareiksi, kone- sähko, auto, kenian, elintarvike jne. teknikoiksi pyrki usein ammattikoulun käyneitä ja muutaman vuoden ammattimiehinä toimineita miehiä, naiset olivat poikkeuksia.

Miten kepulaiset pitentäisivät alkupäästä sellaisen henkilön työutaa, joka on ollut ensin 15 vuotiaana kesätöissä ja sittenkäynyt ammattikoulun ja ollut sen jälkeen ammattikoulutusta vastaavassa työssä muutaman vuoden, suorittanut varusmiespalvelun ja pyrkinut Tekuun, päässyt ja sen jälkeen ollut töissä.

Sinun ymmärtämisesi ei taida yltää kuin keputotuuteen asti. Totuus, keputotuus ja Kepuänkyrätotuus eroavat toisistaan kuten totuus valheesta ja valhe emävalheesta.

S-L Anttila kiirehti vastaamaan, kun oli kysymys ELÄKEIÄN NOSTOSTA ei työurien pitentämisestä, ettei Maatalouseläkkei-ikää tulla missään tapauksessa nostamaan.

totaalisesti kirjoitti:

Ymmärryksesi taso ei näemmä riitä millään tuohon eläkeasiaan, vaikka esim Transit-mies on sen sinulle moneen moneen kertaan hyvin seikkaperäisesti selvittänyt.

Sinä jankkaat jankkaamasta päästyäsi tuota tämmänhetken työttymyyttä, vaikka eläkepäätöksillä tähdätään 15-20 vuoden päähän.

Julkisen talouden tasapainotus ei kestä eläkevastuiden kasvattamista nykyisellä vakavaraisuusvaatimuksella, vaan se räjähtää käsiin jos jotain ei alarajalle tehdä, olipa työttömyysaste mikä tahansa. Työttömyyskulut on vation vuosibudjettien asia, siis verovaroin katettavam eläkejärjestelmän rahoitus pitkävaikutteinen työnantajien ja työntekijöiden maksuihin perustuva järjestelmä.

Ilmeisesti et edes ymmärrä, että kaikkia eläkkeitä ei makseta valtion budjetista, vaan työeläkkeitä maksetaan työntekijöiltä ja työnantajilta kerättävillä maksuilla. Opettele reppana edes perusasiat niin voit keskustella oikealla tasolla

Lue lisää

En minä jankkaa mitään tämän hetken työttömyyttä. Toki siitä on lähdettävä ja se on lähtötaso, mista sitä aletaan tulevaisuudessa vähentämään. Näyttää siltä, että tätä lähtötasoa ei saada poistetuksi sen 15-20 vuoden aikana, ellei talouskasvu ole merkittävää eli paljon suurempaa kuin mitä on ennustettu ja mihin on varauduttu. Minun käsitykseni työttömyydestä ulottuu siis sinne 15-20 vuoden päähän toisin kuin väität.

Eläkevastuut ovat sitten toinen asia. Tähän asti ei edes Matti Vanhanen ole perustellut eläkeiän alarajan nostamista eläkevastuiden pienentämisellä. Kun demarit ottivat asian esille ja sanoivat, että heidän vaaliohjelmassaan lähdetään siitä, ettei eläkkeitä pienennetä, hallituspuolueet kistivät kilvan tällaisen tavoitteen. Mikään puolue ei siis perustellut asiaa eläkevastuiden pienentämisellä.

Eläkevastuiden pienentäminen työttömyystilanteessa tarkoittaa lähinnä sitä, että vähennetään yhdestä pussista ottamista ja otetaankin jostain toisesta pussista sen sijaan. Jos ei ole työttömänä oikeutta eläkkeeseen, se vain lisää työttömyys- ja toimeentulokustannuksia. Luuletko, että ne tippuvat jostain taivaasta. Kyllä niitäkin rahoja kerätään erilaisina maksuina, toisella nimellä vain.

Oikea Osmium 76 kirjoitti:

ei toisankaan, työntekijät ja työnantajat maksavat yhdessä työeläkkeet, maatalous"yrittäjät" eivät maksa omista eläkkeisrään kuin pienen osan, heidän eläkeikänsä on 53/56 vuotta ja he saavat tehdä työtä entisellä tilallaan eikä siitä vähennetä eläkettä kuten on palkansaajien laita. Tämä "enneaikainen eläke" kustannetaa kokonaisuudessaan valtion varoita. Omista eläkkeistään viljelijät maksavat 25%.

Työurien pitentämisessä on eräs näköharha, varsinkin kepulaisilla. Kun nuori päättää ensiasteen koulutuksen ja etssi ammattiaan, olisi hyvä, ettähenkilöllä olisi työkokoenusta siitlä alalta mille hän aikoo.

Ennen piti olla työkokemusta silta alaltamihin pyrki. Esimerkiksi Teknillisiin oppilaitoksiin se oli pakollinen. Sikisi kone, ja rakennusmestareiksi, kone- sähko, auto, kenian, elintarvike jne. teknikoiksi pyrki usein ammattikoulun käyneitä ja muutaman vuoden ammattimiehinä toimineita miehiä, naiset olivat poikkeuksia.

Miten kepulaiset pitentäisivät alkupäästä sellaisen henkilön työutaa, joka on ollut ensin 15 vuotiaana kesätöissä ja sittenkäynyt ammattikoulun ja ollut sen jälkeen ammattikoulutusta vastaavassa työssä muutaman vuoden, suorittanut varusmiespalvelun ja pyrkinut Tekuun, päässyt ja sen jälkeen ollut töissä.

Sinun ymmärtämisesi ei taida yltää kuin keputotuuteen asti. Totuus, keputotuus ja Kepuänkyrätotuus eroavat toisistaan kuten totuus valheesta ja valhe emävalheesta.

S-L Anttila kiirehti vastaamaan, kun oli kysymys ELÄKEIÄN NOSTOSTA ei työurien pitentämisestä, ettei Maatalouseläkkei-ikää tulla missään tapauksessa nostamaan.

Lue lisää

itse eläkkeensä tänä päivänä mutta palkkapuolen eläkkeet maksaa työnantaja pääosin lain voimalla . Työurien pidentämisestä et näemmä ymmärrä höläsen pöläysta..

Mielipidepankki kirjoitti:

En minä jankkaa mitään tämän hetken työttömyyttä. Toki siitä on lähdettävä ja se on lähtötaso, mista sitä aletaan tulevaisuudessa vähentämään. Näyttää siltä, että tätä lähtötasoa ei saada poistetuksi sen 15-20 vuoden aikana, ellei talouskasvu ole merkittävää eli paljon suurempaa kuin mitä on ennustettu ja mihin on varauduttu. Minun käsitykseni työttömyydestä ulottuu siis sinne 15-20 vuoden päähän toisin kuin väität.

Eläkevastuut ovat sitten toinen asia. Tähän asti ei edes Matti Vanhanen ole perustellut eläkeiän alarajan nostamista eläkevastuiden pienentämisellä. Kun demarit ottivat asian esille ja sanoivat, että heidän vaaliohjelmassaan lähdetään siitä, ettei eläkkeitä pienennetä, hallituspuolueet kistivät kilvan tällaisen tavoitteen. Mikään puolue ei siis perustellut asiaa eläkevastuiden pienentämisellä.

Eläkevastuiden pienentäminen työttömyystilanteessa tarkoittaa lähinnä sitä, että vähennetään yhdestä pussista ottamista ja otetaankin jostain toisesta pussista sen sijaan. Jos ei ole työttömänä oikeutta eläkkeeseen, se vain lisää työttömyys- ja toimeentulokustannuksia. Luuletko, että ne tippuvat jostain taivaasta. Kyllä niitäkin rahoja kerätään erilaisina maksuina, toisella nimellä vain.

Lue lisää

Et toellakaan ymmärrä vastuista ja niiden vakuuksista (eläkejärjestelmän vakavaraisuussäännöt) mitään. Vastuut kasvaa eläkeläisten määrän kasvaessa, ja vaadittavat vakuudet vastaavassa suhteessa.

Ota selvää, opiskele eläkejärjestelmäämme, niin osaat keskustella oikeista asioista, nyt olet junttautunut tuohon yhteen virheelliseen mielikuvaasi.

Mielipidepankki kirjoitti:

En minä jankkaa mitään tämän hetken työttömyyttä. Toki siitä on lähdettävä ja se on lähtötaso, mista sitä aletaan tulevaisuudessa vähentämään. Näyttää siltä, että tätä lähtötasoa ei saada poistetuksi sen 15-20 vuoden aikana, ellei talouskasvu ole merkittävää eli paljon suurempaa kuin mitä on ennustettu ja mihin on varauduttu. Minun käsitykseni työttömyydestä ulottuu siis sinne 15-20 vuoden päähän toisin kuin väität.

Eläkevastuut ovat sitten toinen asia. Tähän asti ei edes Matti Vanhanen ole perustellut eläkeiän alarajan nostamista eläkevastuiden pienentämisellä. Kun demarit ottivat asian esille ja sanoivat, että heidän vaaliohjelmassaan lähdetään siitä, ettei eläkkeitä pienennetä, hallituspuolueet kistivät kilvan tällaisen tavoitteen. Mikään puolue ei siis perustellut asiaa eläkevastuiden pienentämisellä.

Eläkevastuiden pienentäminen työttömyystilanteessa tarkoittaa lähinnä sitä, että vähennetään yhdestä pussista ottamista ja otetaankin jostain toisesta pussista sen sijaan. Jos ei ole työttömänä oikeutta eläkkeeseen, se vain lisää työttömyys- ja toimeentulokustannuksia. Luuletko, että ne tippuvat jostain taivaasta. Kyllä niitäkin rahoja kerätään erilaisina maksuina, toisella nimellä vain.

Lue lisää

miten eläkkeet tulevaisuudessa hoidetaan ellei työuria pidennetä, eläkemaksuja korottamallako..

nyt.. kirjoitti:

miten eläkkeet tulevaisuudessa hoidetaan ellei työuria pidennetä, eläkemaksuja korottamallako..

MPP tollo ei näytä edes erottavan valtion budjetin kautta hoidettavia menoja eläkejärjestelmästämme.

Miten tuollainen tollo ymmärtäisi vaativaa eläkematematiikkaa. Niinpä hän tyytyy mielikuviinsa, joilla koettaa perustella demareiden kantaa. Valitettavasti MPP Tollo ei itse näytä tajuavan, että on jo mineen kertaan seliuttänyt itsensä pussiin

Mielipidepankki kirjoitti:

En minä jankkaa mitään tämän hetken työttömyyttä. Toki siitä on lähdettävä ja se on lähtötaso, mista sitä aletaan tulevaisuudessa vähentämään. Näyttää siltä, että tätä lähtötasoa ei saada poistetuksi sen 15-20 vuoden aikana, ellei talouskasvu ole merkittävää eli paljon suurempaa kuin mitä on ennustettu ja mihin on varauduttu. Minun käsitykseni työttömyydestä ulottuu siis sinne 15-20 vuoden päähän toisin kuin väität.

Eläkevastuut ovat sitten toinen asia. Tähän asti ei edes Matti Vanhanen ole perustellut eläkeiän alarajan nostamista eläkevastuiden pienentämisellä. Kun demarit ottivat asian esille ja sanoivat, että heidän vaaliohjelmassaan lähdetään siitä, ettei eläkkeitä pienennetä, hallituspuolueet kistivät kilvan tällaisen tavoitteen. Mikään puolue ei siis perustellut asiaa eläkevastuiden pienentämisellä.

Eläkevastuiden pienentäminen työttömyystilanteessa tarkoittaa lähinnä sitä, että vähennetään yhdestä pussista ottamista ja otetaankin jostain toisesta pussista sen sijaan. Jos ei ole työttömänä oikeutta eläkkeeseen, se vain lisää työttömyys- ja toimeentulokustannuksia. Luuletko, että ne tippuvat jostain taivaasta. Kyllä niitäkin rahoja kerätään erilaisina maksuina, toisella nimellä vain.

Lue lisää

Jos väität etten ymmärrä eläkejärjestelmäämme ja sen haasteita, niin kerroppa sitten miten eläkemenojen kasvun haasteet hoidetaan.

Eläkemenon määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä lähes 30 prosenttiin palkoista, mikä ylittää ennustetun vakuutusmaksun 3 – 4 prosenttiyksiköllä. Samalla työeläkerahastojen kasvu pysähtyy tai jopa kääntyy laskuun jos eläkeikää ei muuteta.

Oletko siis esittämässä 3-4 presenttiyksikön korotuksia niin työntekijöiden kuin työnantajien eläkemaksuihin? Vai miten aiot rahoittaa vajeen? Ja miten aiot tasoittaa maksurasitusta nykyisten ja tulevien sukupolvien kesken, jos nykyisen laajuisiin eläkevastusiin ei puututa?

Kun kerrot noihin omat tai SDP:n lääkkeet tuohon niin voidaan keskustella itse asiasta, eikä sinun mielikuvistasi.

Mielipidepankki kirjoitti:

kuin tuohon työurien pidentämiseen. Ei sitä vastusta mikään taho, jos ja kun työtä on tarjolla. Työurien pidentäminen ei ole sama asia kuin eläkeiän alarajan nostaminen. Viime mainittu on vain keino nostaa työurien pituutta ja keinovalikoimassa verraten huono sellainen. Mietitään ja käytetään ensin ne paremmat keinot kuten työllisyysasteen nostaminen ja työurien pidentäminen alku- ja keskivaiheilta. Sillä lailla saadaan työelämään mahdollisen tarpeen tullessa pitkäaikaista ja tehokkaampaa työvoimaa kuin jatkamalla 63 vuotta täyttäneiden ikäruunien työuraa pakolla.

Lue lisää

Mit'ä sinä höpiset. Etkö ymmärrä asiaa??

Koko jutussa on kyse eläkejärjestelmämme toimivuudesta tulevaisuudessa kun eläkemeno ylittää maksutulon. Sehän on uusi tilanne, joten tuo höpinäsi joka nojaa vanhaan ja osin nykyiseen ei päde enää viiden vuoden kuluttua. Nyt käytössä oleva työeläkejärjestelmä rakennettiin suljettua Suomea varten. Tuskaa lisää vielä se, että parinkymmenen vuoden kuluttua meillä on 600 000 uutta eläkkeensaajaa kun työikäisten määrä supistuu samaan aikaan sadoilla tuhansilla.

Kerroppa nyt miten tuon yhtälön ratkaiset?

missä menet kirjoitti:

Mit'ä sinä höpiset. Etkö ymmärrä asiaa??

Koko jutussa on kyse eläkejärjestelmämme toimivuudesta tulevaisuudessa kun eläkemeno ylittää maksutulon. Sehän on uusi tilanne, joten tuo höpinäsi joka nojaa vanhaan ja osin nykyiseen ei päde enää viiden vuoden kuluttua. Nyt käytössä oleva työeläkejärjestelmä rakennettiin suljettua Suomea varten. Tuskaa lisää vielä se, että parinkymmenen vuoden kuluttua meillä on 600 000 uutta eläkkeensaajaa kun työikäisten määrä supistuu samaan aikaan sadoilla tuhansilla.

Kerroppa nyt miten tuon yhtälön ratkaiset?

Lue lisää

Tuo koskee tulevia sukupolvia. Nyt eläkkeellä olevat ja piakkoin eläkkeelle siirtyvät ovat eläkkeensä maksaneet. Tulevat sukupolvet huolehtikoot omat eläkkeensä. Tätä kepuloiset eivät suostu ymmärtämään.

ja vakuuksista kirjoitti:

Et toellakaan ymmärrä vastuista ja niiden vakuuksista (eläkejärjestelmän vakavaraisuussäännöt) mitään. Vastuut kasvaa eläkeläisten määrän kasvaessa, ja vaadittavat vakuudet vastaavassa suhteessa.

Ota selvää, opiskele eläkejärjestelmäämme, niin osaat keskustella oikeista asioista, nyt olet junttautunut tuohon yhteen virheelliseen mielikuvaasi.

Lue lisää

kikkailla näillä vastuilla ja vakuuksilla mietn haluat. Olennainen pointti tässä on kuitenkin se, ettei yksikään puolue on vaatinut eläkeiän alarajan nostamista sillä perusteella, että eläkevastuita saataisiin vähennettyä. Nyt olisikin mukava nähdä sellainen puolueohjelma tai puolueen kanta, missä sanotaan, että vaikka töitä ei saisikaan, niin säästyhän ainakin parin vuoden eläkemaksut. Jos tämä on todellakin tavoite, niin kerrotko onko se juuri Kepu, joka sitä ajaa.

nyt.. kirjoitti:

miten eläkkeet tulevaisuudessa hoidetaan ellei työuria pidennetä, eläkemaksuja korottamallako..

ole siihen vastausta. Olen tähän asti puuttunut vain siihen väittämään, että eläkeiän nostamista tarvitaan sen vuoksi, että työvoimasta tulee pula. Jos eläkkeenmaksua halutaan leikata myöhentämällä eläkeikää, tämä tavoite on sitten hyvä tuoda julki. En ole havainnut vielä yhdenkään puolueen sitä ajavan. Onko sinulla sisäpiiritietoa siitä, että Kepu alkaisi sitä ajaa. Tämä olisi mukava siinä tapauksessa tuoda ennen vaaleja julki, niin saadaan vähän lisävauhtia kepun alenevaan kannatukseen.

älyä hoi kirjoitti:

Tuo koskee tulevia sukupolvia. Nyt eläkkeellä olevat ja piakkoin eläkkeelle siirtyvät ovat eläkkeensä maksaneet. Tulevat sukupolvet huolehtikoot omat eläkkeensä. Tätä kepuloiset eivät suostu ymmärtämään.

Lue lisää

Jaa, vai noin on. Kas kas.

Vai on nyt eläkkeellä olevian ja piakkoin eläkkeelle siirtyvien eläkkeet jo maksettu.

Kerroppa sitten missä rahat on, ja miten systeemi toimii, minulla kun näyttää olevan väärää tietoa...

Katsos, minä kun olen aina luullut, että järjestelmämme on vain osittain rahastoiva, ja että suurin osa vuotuisista työssäolevien eläkevakuutusmaksuista käytetään suoraan nykyisten eläkkeiden maksuun. Kerroppa siis miten asia todellisuudessa on. Esimerkiksi eläkkeelle jääneen STM:n vakuutusosaston ylijohtajan Tarmo Pukkila Tarmo Pukkilan mukaan vuoden 2008 päättyessä TyEL:n rahastointiaste oli neljän prosentin reaalituotto-odotuksella 27 prosenttia ja 2,5 prosentin tuotto-oletuksella 21 prosenttia. Miten noinkin korkea ja juuri eläkejärjestelmään vihkiytynyt virkamies voi olla niin väärässä?

Vai olisko sittenkin niin, että sinä ja MPP olette väärässä? Olisiko se mahdollista?? Eihän toki, olettehan tietonne saaneet suoraan Uutispäivä-Demarista, eikö vaan?

Mielipidepankki kirjoitti:

kikkailla näillä vastuilla ja vakuuksilla mietn haluat. Olennainen pointti tässä on kuitenkin se, ettei yksikään puolue on vaatinut eläkeiän alarajan nostamista sillä perusteella, että eläkevastuita saataisiin vähennettyä. Nyt olisikin mukava nähdä sellainen puolueohjelma tai puolueen kanta, missä sanotaan, että vaikka töitä ei saisikaan, niin säästyhän ainakin parin vuoden eläkemaksut. Jos tämä on todellakin tavoite, niin kerrotko onko se juuri Kepu, joka sitä ajaa.

Lue lisää

Miksi valehtelet koko ajan?

Vanhanen esitti julkisen talouden vajauksen korjaamiseksi eläkeiän nostamista. Siis julkisen talouden yhtä osaa, eläkejärjestelmää, uhkaavan rahoitusvajeen korjaamista työuria pidentämällä myös loppupäästä.

Tutustu nyt ensin siihen eläkejärjestelmään ja jankkaa vasta sitten, kun et tosiaankaan näytä ymmärtävän edes perusasioita.

oikeat lääkkeet kirjoitti:

Jos väität etten ymmärrä eläkejärjestelmäämme ja sen haasteita, niin kerroppa sitten miten eläkemenojen kasvun haasteet hoidetaan.

Eläkemenon määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä lähes 30 prosenttiin palkoista, mikä ylittää ennustetun vakuutusmaksun 3 – 4 prosenttiyksiköllä. Samalla työeläkerahastojen kasvu pysähtyy tai jopa kääntyy laskuun jos eläkeikää ei muuteta.

Oletko siis esittämässä 3-4 presenttiyksikön korotuksia niin työntekijöiden kuin työnantajien eläkemaksuihin? Vai miten aiot rahoittaa vajeen? Ja miten aiot tasoittaa maksurasitusta nykyisten ja tulevien sukupolvien kesken, jos nykyisen laajuisiin eläkevastusiin ei puututa?

Kun kerrot noihin omat tai SDP:n lääkkeet tuohon niin voidaan keskustella itse asiasta, eikä sinun mielikuvistasi.

Lue lisää

puuttunut tähän kysymykseen tässä keskustelussa, kun yksikään puolue ei ole vaatinut eläkeiän nostamista sillä perusteella, että eläkemenot vähenisivät. Minä en tunne sitä matematiikkaa niin tarkkaan, että osaisin ottaa siihen kantaa. Sen vuoksi en ole väittänytkään, ettet ymmärtäisi tältä osin eläkejärjestelmää ja sen haasteita.

Sanotaan nyt tämä vielä kerran. Olen puuttunut vain sihen, voidaanko eläikää nostamalla saada talouskasvua ja työpaikkoja sekä siihen, onko meillä odotettavissa sellainen työvoimapula, että eläkeiän alarajan laskeminen olisi siihen ensisijainen lääke. Minun vastaukseni näin on kielteinen ja kuten avauksessa kerroin, peesaan mieluummin Jorma Ollilan näkemystä siitä, että ensisijaista on saada aikaan talouskasvua, nostaa työllisyysastetta ja ratkaista kuntien paheneva taloustilanne. Vasta näiden jälkeen kannattaa pohtia työurien nostamista ja niistä viimeisenä eli huonoimpana keinona eläkeiän alarajan nostamista. Eläkemenojen kehityksen olen jättänyt omalta osaltani käsittelemättä, koska siihen ei ole puututtu poliittisessa keskustelussa. Jos puututaan, pyrin ottamaan selvää asiasta sitten tarkemmin.

missä menet kirjoitti:

Mit'ä sinä höpiset. Etkö ymmärrä asiaa??

Koko jutussa on kyse eläkejärjestelmämme toimivuudesta tulevaisuudessa kun eläkemeno ylittää maksutulon. Sehän on uusi tilanne, joten tuo höpinäsi joka nojaa vanhaan ja osin nykyiseen ei päde enää viiden vuoden kuluttua. Nyt käytössä oleva työeläkejärjestelmä rakennettiin suljettua Suomea varten. Tuskaa lisää vielä se, että parinkymmenen vuoden kuluttua meillä on 600 000 uutta eläkkeensaajaa kun työikäisten määrä supistuu samaan aikaan sadoilla tuhansilla.

Kerroppa nyt miten tuon yhtälön ratkaiset?

Lue lisää

asiaan olen vastannut jo tässä yhteydessä pariinkin kertaan, joten voit katsoa vastauksen tarkemmin niistä.

En ole tarkastellut koko eläkejärjestelmämme toimivuutta. Myönnän ihan auliisti, etteivät evääni ainakaan vielä riitä siihen. Olen siis tarkastellut koko kysymystä vain työvoimatarpeista lähtien. Luulin, että tämä olisi valjennut kaikille, kun sanoin, ettei talouskasvua voi syntyä eläkeiän alarajaa nostamalla.

Kun joku puolue alkaa vaatia eläkeiän alarajan nostamista sillä perusteella, ettei järjestelmä kestä, voidaan tietysti alkaa miettiä asiaa ja vaihtoehtoja. Tähän asti Vanhanen ja Katainen ovat lausuneet julki vain sen, että ns. elinaikakerroin leikkaa eläkkeitä liiankin kanssa. He ovat siis huolissaan siitä, että eläkkeet jäävät liian pieniksi, mutta eivät lainkaan huolissaan siitä, ettei eläkejärjetselmämme kestä. Näillekö sinä huutelet, että äly hoi, missä menet?

taas.... kirjoitti:

Miksi valehtelet koko ajan?

Vanhanen esitti julkisen talouden vajauksen korjaamiseksi eläkeiän nostamista. Siis julkisen talouden yhtä osaa, eläkejärjestelmää, uhkaavan rahoitusvajeen korjaamista työuria pidentämällä myös loppupäästä.

Tutustu nyt ensin siihen eläkejärjestelmään ja jankkaa vasta sitten, kun et tosiaankaan näytä ymmärtävän edes perusasioita.

Lue lisää

Nyt olisi mukava saada jokin linkki tähän Vanhasen esittämään ajatukseen. Kun demarit nostivat esille vaatimuksen, etteivät he suostu eläkkeiden leikkauksiin, hallituspuolueet huusivat kilpaa, ettei sellaista ole vaadittukaan. Nyt sinä siis kerrot, että kyllä Vanhanen on ainakin vaatinut. Mielenkiintoista.

Mielipidepankki kirjoitti:

Nyt olisi mukava saada jokin linkki tähän Vanhasen esittämään ajatukseen. Kun demarit nostivat esille vaatimuksen, etteivät he suostu eläkkeiden leikkauksiin, hallituspuolueet huusivat kilpaa, ettei sellaista ole vaadittukaan. Nyt sinä siis kerrot, että kyllä Vanhanen on ainakin vaatinut. Mielenkiintoista.

Lue lisää

Ei Vanhasen esitys tarkoita eläkkeiden leikkausta. Mistä sinä noita höpinöitäsi oikein generoit???

Missä minä kerron, että Vanhanen on vaatinut eläkkeiden leikkauksia.

Hän on vaatinut julkisen talouden vajauksen kuromista umpeen, siis eläkkeiden maksun turvaamista myös jatkossa.

Oletko niin yksinkertainen todellakin, että pidät eläleiän alarajan nostoa eläkkeiden leikkauksena? Urpilainenhan meni lankaan, kun SDP omalla tahollaan linjasi, ettei se suostu eläkeleikkauksiin. Sehän olisi jättänyt oven auki eläkeiän alarajankin tarkastukselle. Urpilainen kuitenkin vastasi tyhmyyttään toimittajalle SDP:n tarkoittavan tuolla eläkeiän alarajaa. Tuomiojahan älähti välittömästi omassa kannanotossaan Urpilaisen lausahdukseen.

Mielipidepankki kirjoitti:

kuin tuohon työurien pidentämiseen. Ei sitä vastusta mikään taho, jos ja kun työtä on tarjolla. Työurien pidentäminen ei ole sama asia kuin eläkeiän alarajan nostaminen. Viime mainittu on vain keino nostaa työurien pituutta ja keinovalikoimassa verraten huono sellainen. Mietitään ja käytetään ensin ne paremmat keinot kuten työllisyysasteen nostaminen ja työurien pidentäminen alku- ja keskivaiheilta. Sillä lailla saadaan työelämään mahdollisen tarpeen tullessa pitkäaikaista ja tehokkaampaa työvoimaa kuin jatkamalla 63 vuotta täyttäneiden ikäruunien työuraa pakolla.

Lue lisää

...ottamatta kantaa asiaan jossa olet jo lukemattomia kertoja kannanotoillasi itsesi munannut.Näkyyhän se tämänkin avauksen puitteissa tuolla alempana. Ei Matti Vanhanen ole ainoa keskustalainen joka on tehnyt pitkälle tulevaisuuteen luotaavia keskustelu avauksia, joista edellä jo mainitsin työreformin. Aina taustapeileihin tuijottavat ja "tulevaisuutta" pelkäävät AY-pomot ovat ne Erkkolaisen median ja Ylen uutistoimituksen avustamana ne tyrmänneet. Sossut ovat sitten siinä räpeltäneenja pelanneet puoluepoliittista valtapeliä räkyttämällä kepu kepu ja auringonlasku. Sinnepähän auringonlaskun maille sossut ovat nyt sitten itse vaipumassa.
Jorma Ollilasta olemme yhtä mieltä. Siinä oikea keskustalainen visionääri. Yksi niistä kirkkaimmista tähdistä.

Mielipidepankki kirjoitti:

asiaan olen vastannut jo tässä yhteydessä pariinkin kertaan, joten voit katsoa vastauksen tarkemmin niistä.

En ole tarkastellut koko eläkejärjestelmämme toimivuutta. Myönnän ihan auliisti, etteivät evääni ainakaan vielä riitä siihen. Olen siis tarkastellut koko kysymystä vain työvoimatarpeista lähtien. Luulin, että tämä olisi valjennut kaikille, kun sanoin, ettei talouskasvua voi syntyä eläkeiän alarajaa nostamalla.

Kun joku puolue alkaa vaatia eläkeiän alarajan nostamista sillä perusteella, ettei järjestelmä kestä, voidaan tietysti alkaa miettiä asiaa ja vaihtoehtoja. Tähän asti Vanhanen ja Katainen ovat lausuneet julki vain sen, että ns. elinaikakerroin leikkaa eläkkeitä liiankin kanssa. He ovat siis huolissaan siitä, että eläkkeet jäävät liian pieniksi, mutta eivät lainkaan huolissaan siitä, ettei eläkejärjetselmämme kestä. Näillekö sinä huutelet, että äly hoi, missä menet?

Lue lisää

En usko, että olisit niin tyhmä kuin annat ymmärtää. Siis leikit tyhmää, eikö niin, Ei sinulta takuulla ole jäänyt huomaamatta, että Vanhasen esiintuoma ajatus eläkeiän alarajan nostamisesta liittyy julkisen talouden yhden suurimman sektorin, eläkejärjestelmän, näköpiirissä olevan vajeen korjaamiseen ennakoivilla toimilla. Siis järjestelmän kestävyyden varmistamiseen myös siinä tilanteessa, kun siitä pitää kustantaa 600 000 lisäeläkeläisen eläkkeet noin 20 vuoden kuluttua

Jos tuota et ole huomannut, niin oletpa varsinainen lööppiuutisoinnin varassa elävä tollikka

taasen... kirjoitti:

En usko, että olisit niin tyhmä kuin annat ymmärtää. Siis leikit tyhmää, eikö niin, Ei sinulta takuulla ole jäänyt huomaamatta, että Vanhasen esiintuoma ajatus eläkeiän alarajan nostamisesta liittyy julkisen talouden yhden suurimman sektorin, eläkejärjestelmän, näköpiirissä olevan vajeen korjaamiseen ennakoivilla toimilla. Siis järjestelmän kestävyyden varmistamiseen myös siinä tilanteessa, kun siitä pitää kustantaa 600 000 lisäeläkeläisen eläkkeet noin 20 vuoden kuluttua

Jos tuota et ole huomannut, niin oletpa varsinainen lööppiuutisoinnin varassa elävä tollikka

Lue lisää

MPP on todellakin lööppiuutisoinnin varassa elävä. Kun iltapäivälehdet ja Hesari huusivat Vanhasen Rukan hangilla lyöneen päänsä mäntyyn, niin se on ainoa mitä Mielipidepankki asiasta otti selkoa.

Jos hän olisi kriittinen mediaa kohtaan, ja ottaisi asioista ja niiden taustoista laaja-alaisemmin selkoa, tutustuisi muuhunkin lähtöaineistoon kuin Hesariin ja netin ivakirjoituksiin, hän saattaisi oivaltaa mistä tuossa eläkeikä avauksessakin haettiin. Mutta ei, ei MPP kykene kuin koettamaan löytää omiin mielikuviinsa pohjaavia epätoivoisia selityksiä demareiden populismissaan vastustamalle asialle.

Mielipidepankki kirjoitti:

ole siihen vastausta. Olen tähän asti puuttunut vain siihen väittämään, että eläkeiän nostamista tarvitaan sen vuoksi, että työvoimasta tulee pula. Jos eläkkeenmaksua halutaan leikata myöhentämällä eläkeikää, tämä tavoite on sitten hyvä tuoda julki. En ole havainnut vielä yhdenkään puolueen sitä ajavan. Onko sinulla sisäpiiritietoa siitä, että Kepu alkaisi sitä ajaa. Tämä olisi mukava siinä tapauksessa tuoda ennen vaaleja julki, niin saadaan vähän lisävauhtia kepun alenevaan kannatukseen.

Lue lisää

Oletko muistakin asioista noin pihalla?

Työvoimapulan liitti SDP maahanmuuton helpottamisen vastustamiseen. Sen sijaan eläiän nostoa SDP vastusti etuuksien leikkaamisena. Hekään eivät olleet niin tyhmiä kuin sinä, että olisivat liittäneet työvoimapulan ja eläiän yhteen nippuun.

Sotkit siis taas kaksi irrallista asiaa omissa mielikuvissasi

Mielipidepankki kirjoitti:

puuttunut tähän kysymykseen tässä keskustelussa, kun yksikään puolue ei ole vaatinut eläkeiän nostamista sillä perusteella, että eläkemenot vähenisivät. Minä en tunne sitä matematiikkaa niin tarkkaan, että osaisin ottaa siihen kantaa. Sen vuoksi en ole väittänytkään, ettet ymmärtäisi tältä osin eläkejärjestelmää ja sen haasteita.

Sanotaan nyt tämä vielä kerran. Olen puuttunut vain sihen, voidaanko eläikää nostamalla saada talouskasvua ja työpaikkoja sekä siihen, onko meillä odotettavissa sellainen työvoimapula, että eläkeiän alarajan laskeminen olisi siihen ensisijainen lääke. Minun vastaukseni näin on kielteinen ja kuten avauksessa kerroin, peesaan mieluummin Jorma Ollilan näkemystä siitä, että ensisijaista on saada aikaan talouskasvua, nostaa työllisyysastetta ja ratkaista kuntien paheneva taloustilanne. Vasta näiden jälkeen kannattaa pohtia työurien nostamista ja niistä viimeisenä eli huonoimpana keinona eläkeiän alarajan nostamista. Eläkemenojen kehityksen olen jättänyt omalta osaltani käsittelemättä, koska siihen ei ole puututtu poliittisessa keskustelussa. Jos puututaan, pyrin ottamaan selvää asiasta sitten tarkemmin.

Lue lisää

"Eläkemenojen kehityksen olen jättänyt omalta osaltani käsittelemättä, koska siihen ei ole puututtu poliittisessa keskustelussa."
Kyllähän se siihen on puututtu ja on yksi seikka minkä takia työurien jatkamista pidetään väistämättömänä.
Ay- konkaritkin tämän asian myöntävät ja sanovat hyvästit SDP-le, koska puolue Urpilaisen johtamana sulkee korvansa tosiasioilta ja jatkaa populistista vaahtomista .

missä menet kirjoitti:

Mit'ä sinä höpiset. Etkö ymmärrä asiaa??

Koko jutussa on kyse eläkejärjestelmämme toimivuudesta tulevaisuudessa kun eläkemeno ylittää maksutulon. Sehän on uusi tilanne, joten tuo höpinäsi joka nojaa vanhaan ja osin nykyiseen ei päde enää viiden vuoden kuluttua. Nyt käytössä oleva työeläkejärjestelmä rakennettiin suljettua Suomea varten. Tuskaa lisää vielä se, että parinkymmenen vuoden kuluttua meillä on 600 000 uutta eläkkeensaajaa kun työikäisten määrä supistuu samaan aikaan sadoilla tuhansilla.

Kerroppa nyt miten tuon yhtälön ratkaiset?

Lue lisää

Kuten lienen jo moneenkin kertaan sanonut, niin talouden pyörittämiseen tuskin tarvitaan yhtään ihmistä. Riittää kunhan keksitään riittävän nerokkaat koneet. Siksi reilu kansalaispalkka käyttöön ja ei kun kuluttamaan. Ongelma on ainoastaan konetyön tuotoksen jakaminen, mutta eiköpähän SAK, AKAVA ja kumppanit pidä tästä huolen, kunhan ensin ymmärtävät, mistä on kysymys.

Käskee sitä suhmuroimaan kaikenmaailman uran pidennyksillä.

Mielipidepankki kirjoitti:

puuttunut tähän kysymykseen tässä keskustelussa, kun yksikään puolue ei ole vaatinut eläkeiän nostamista sillä perusteella, että eläkemenot vähenisivät. Minä en tunne sitä matematiikkaa niin tarkkaan, että osaisin ottaa siihen kantaa. Sen vuoksi en ole väittänytkään, ettet ymmärtäisi tältä osin eläkejärjestelmää ja sen haasteita.

Sanotaan nyt tämä vielä kerran. Olen puuttunut vain sihen, voidaanko eläikää nostamalla saada talouskasvua ja työpaikkoja sekä siihen, onko meillä odotettavissa sellainen työvoimapula, että eläkeiän alarajan laskeminen olisi siihen ensisijainen lääke. Minun vastaukseni näin on kielteinen ja kuten avauksessa kerroin, peesaan mieluummin Jorma Ollilan näkemystä siitä, että ensisijaista on saada aikaan talouskasvua, nostaa työllisyysastetta ja ratkaista kuntien paheneva taloustilanne. Vasta näiden jälkeen kannattaa pohtia työurien nostamista ja niistä viimeisenä eli huonoimpana keinona eläkeiän alarajan nostamista. Eläkemenojen kehityksen olen jättänyt omalta osaltani käsittelemättä, koska siihen ei ole puututtu poliittisessa keskustelussa. Jos puututaan, pyrin ottamaan selvää asiasta sitten tarkemmin.

Lue lisää

>>Olen puuttunut vain sihen, voidaanko eläikää nostamalla saada talouskasvua ja työpaikkoja sekä siihen, onko meillä odotettavissa sellainen työvoimapula, että eläkeiän alarajan laskeminen olisi siihen ensisijainen lääke.

Mielipidepankki kirjoitti:

kuin tuohon työurien pidentämiseen. Ei sitä vastusta mikään taho, jos ja kun työtä on tarjolla. Työurien pidentäminen ei ole sama asia kuin eläkeiän alarajan nostaminen. Viime mainittu on vain keino nostaa työurien pituutta ja keinovalikoimassa verraten huono sellainen. Mietitään ja käytetään ensin ne paremmat keinot kuten työllisyysasteen nostaminen ja työurien pidentäminen alku- ja keskivaiheilta. Sillä lailla saadaan työelämään mahdollisen tarpeen tullessa pitkäaikaista ja tehokkaampaa työvoimaa kuin jatkamalla 63 vuotta täyttäneiden ikäruunien työuraa pakolla.

Lue lisää

Jostain syystä näytät elävän mielikuvien maailmassa jossa asiat välillä sekoittuvat iloisesti, ilmeisesti tarkoituksellisesti, sillä varmasti ymmärrät kuitenkin mistä on kyse. Voihan sitä esittää tyhmää (lue demaria)

Hallitus on perännyt toimia julkisen talouden kestävyysvajeen hoitoon. Arviot kestävyysvajeesta ovat vuosi vuodelta synkistyneet. Pari kolme vuotta sitten kestävyysvajeeksi arvioitiin vain prosentti kansantuotteesta, nyt viitisen prosenttia. Eläkeiän nosto paikkaa eläkejärjestelmän vajetta, työurien pidentäminen lisää verotuloja ja kohentaa muuta julkista taloutta, sitä budjetivaroin katettavaa. Yhdessä yhtälö toimisi oikeaan suuntaan. Ei voida ottaa vain rusinoita pullasta.

Kun sinulla on näemmä suunnatomia vaikeuksia ymmärtää perusasioita niin otetaanpa muutama selkeä fakta mielikuviesi tilalle. Kestävyysvaje tarkoittaa kestävyyden turvaavan julkisen talouden ylijäämän ja sen rakenteellisen alijäämän välistä erotusta. Ylijäämän pitäisi olla neljä prosenttia kansantuotteesta eli noin kahdeksan miljardia euroa, että julkinen talous olisi kestävällä tolalla. Ikäsidonnaiset julkiset menot kasvavat parissa vuosikymmenessä summalla, joka vastaa kuutta prosenttiyksikköä bkt:sta, siis sen verran uutta rahaa tarvitaan tavalla tai toisella, tai sitten on kiristettävä vyötä todella tiukalle, kolmas vaihtoehto on Kreikan tie. Tuo kolmas vaihtoehto näyttää olevan demarien poliittinen ohjelma juuri nyt

Julkista taloutta tulisi vahvistaa 1,5 miljardilla eurolla vuodessa seuraavan vaalikauden aikana jotta pysytään kutakuinkin nykyisellä tasolla julkisissa palveluissa ja eläkkeissä. Julkisen sektorin tuottavuutta parantamalla vajetta voidaan kuroa palveluihin kajoamatta, samoin veropohjaa laajentamalla kokonaisveroastetta kuitenkaan nostamatta. Näihin hallitus onkin tähdännyt, mutta etenkin SDP vastustanut lähes kaikkia esitettyjä keinoja. Tuottavuuden nosto valtio- ja kuntapalveluissa on avainasemassa. Kestävyysvajeesta saataisiin prosenttiyksikkö pois, jos tuottavuus nousisi hyvinvointipalveluissa 0,25 prosenttiyksikköä vuodessa. SDP puolestaan on vaatinut vain lisää rahaa heikkojen kuntien tukemiseen, ja mm nuorten työllistämistä kotiseudullaan yhteiskunnan varoin sen sijaan että he siirtyisivät kasvukeskuksiin, siis demarit ajavat vain julkisen talouden paisuttamista ja menojen kasvattamista. Millä rahalla, sopii kysyä, kun vaje näyttää muutenkin kasvavan kohta hallitsemattomaksi

Kestävyysvaje kuroutuisi umpeen myös maahanmuuttoa tai syntyvyyttä lisäämällä kunhan työpaikkoja saadaan vastaavasti. Ainakin maahanmuuton helpottamista SDP vastustaa, ja siten jarruttaa talouden kasvupotentiaalia. Myös yleisten eläkerahastojen ja muiden julkisen sektorin rahastojen reaalituottojen nousu helpottaisi urakkaa, mutta talouden heilahtelut ovat tainneet viedä tuottoja jopa pakkaselle viime vuosina. No siitä ei sentään voi demareita syttää. Mutta se on opittu, ettei eläkerahastotkaan tuota aina vaan, välillä mennään syviinkin kuoppiin. Niinpä puskureitakin pitää vahvistaa - ja taas tarvitaan pääomia.

tollukalle kirjoitti:

Jostain syystä näytät elävän mielikuvien maailmassa jossa asiat välillä sekoittuvat iloisesti, ilmeisesti tarkoituksellisesti, sillä varmasti ymmärrät kuitenkin mistä on kyse. Voihan sitä esittää tyhmää (lue demaria)

Hallitus on perännyt toimia julkisen talouden kestävyysvajeen hoitoon. Arviot kestävyysvajeesta ovat vuosi vuodelta synkistyneet. Pari kolme vuotta sitten kestävyysvajeeksi arvioitiin vain prosentti kansantuotteesta, nyt viitisen prosenttia. Eläkeiän nosto paikkaa eläkejärjestelmän vajetta, työurien pidentäminen lisää verotuloja ja kohentaa muuta julkista taloutta, sitä budjetivaroin katettavaa. Yhdessä yhtälö toimisi oikeaan suuntaan. Ei voida ottaa vain rusinoita pullasta.

Kun sinulla on näemmä suunnatomia vaikeuksia ymmärtää perusasioita niin otetaanpa muutama selkeä fakta mielikuviesi tilalle. Kestävyysvaje tarkoittaa kestävyyden turvaavan julkisen talouden ylijäämän ja sen rakenteellisen alijäämän välistä erotusta. Ylijäämän pitäisi olla neljä prosenttia kansantuotteesta eli noin kahdeksan miljardia euroa, että julkinen talous olisi kestävällä tolalla. Ikäsidonnaiset julkiset menot kasvavat parissa vuosikymmenessä summalla, joka vastaa kuutta prosenttiyksikköä bkt:sta, siis sen verran uutta rahaa tarvitaan tavalla tai toisella, tai sitten on kiristettävä vyötä todella tiukalle, kolmas vaihtoehto on Kreikan tie. Tuo kolmas vaihtoehto näyttää olevan demarien poliittinen ohjelma juuri nyt

Julkista taloutta tulisi vahvistaa 1,5 miljardilla eurolla vuodessa seuraavan vaalikauden aikana jotta pysytään kutakuinkin nykyisellä tasolla julkisissa palveluissa ja eläkkeissä. Julkisen sektorin tuottavuutta parantamalla vajetta voidaan kuroa palveluihin kajoamatta, samoin veropohjaa laajentamalla kokonaisveroastetta kuitenkaan nostamatta. Näihin hallitus onkin tähdännyt, mutta etenkin SDP vastustanut lähes kaikkia esitettyjä keinoja. Tuottavuuden nosto valtio- ja kuntapalveluissa on avainasemassa. Kestävyysvajeesta saataisiin prosenttiyksikkö pois, jos tuottavuus nousisi hyvinvointipalveluissa 0,25 prosenttiyksikköä vuodessa. SDP puolestaan on vaatinut vain lisää rahaa heikkojen kuntien tukemiseen, ja mm nuorten työllistämistä kotiseudullaan yhteiskunnan varoin sen sijaan että he siirtyisivät kasvukeskuksiin, siis demarit ajavat vain julkisen talouden paisuttamista ja menojen kasvattamista. Millä rahalla, sopii kysyä, kun vaje näyttää muutenkin kasvavan kohta hallitsemattomaksi

Kestävyysvaje kuroutuisi umpeen myös maahanmuuttoa tai syntyvyyttä lisäämällä kunhan työpaikkoja saadaan vastaavasti. Ainakin maahanmuuton helpottamista SDP vastustaa, ja siten jarruttaa talouden kasvupotentiaalia. Myös yleisten eläkerahastojen ja muiden julkisen sektorin rahastojen reaalituottojen nousu helpottaisi urakkaa, mutta talouden heilahtelut ovat tainneet viedä tuottoja jopa pakkaselle viime vuosina. No siitä ei sentään voi demareita syttää. Mutta se on opittu, ettei eläkerahastotkaan tuota aina vaan, välillä mennään syviinkin kuoppiin. Niinpä puskureitakin pitää vahvistaa - ja taas tarvitaan pääomia.

Lue lisää

Esityksesi on ihan hyvä enkä ole monesta perusasiasta eri mieltä. Erityisesti kuntatalouden tehostaminen on tärkeää ja sitähän minä ole tuonut monta kertaa esille.

Mutta se yksi kommentti koskee työurien pidentämistä, mihin itse olen tässä pääosin keskittynyt. Kirjoituksessasi on väite siitä, että työurien pidentäminen lisää verotuloja ja kohentaa muuta julkista taloutta. Tästä olen jyrkästi edelleen eri mieltä. Jos pidennetään 63 vuotta täyttäneen, jo hiukan hitaaksi tulleen ikä-ihmisen työuraa kahdella vuodella, se ei lisää verotuloja eikä kohenna julkista taloutta, jos tämän työntekijän reaalipalkka pysyy entisellään. Jos hän on yksityisen sektorin työntekijä, on todennäköistä, että työuran pidentäminen heikentää yrityksen tuottavuutta. Jos on julkisen sektorin työntekijä, se todennäköisesti lisää tarvetta kasvattaa verotuloja tai tuloksena on ainakin palvelutason vähittäinen huonontuminen. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että ihmisen ikääntyessä keskimääräinen tuottavuus huononee.

Paljon parempi vaihtoehto olisi päästää vanhus eläkkeelle ja palkata hänen tilalleen työtön ja viriili nuori. Tuottavuus nousisi nopeasti. Näin yksinkertaista se on. Syynä tähän on se, että vanhus estää nuoremman työllistymisen, jos työuria pidennetään. Vain talouden nopea kasvu ja sen aiheuttama työvoimapula voisi korjata tilanteen. Silloin riittäisi työtä sekä työuraa pidentävälle vanhukselle että nuoremmalle työttömälle. Tämän hyvin yksinkertainen asia ymmärrettäväksi ja minua kummastuttaakin se, että sen ymmärtäminen on joillekin aivan käsittämättömän vaikeaa.

Usko nyt jo, ettei työurien pidentäminen auta yhtään mitään, jos työpaikkojen kokonaismäärä ei kasva. Siinä yhtälössä työ vain jaetaan niille, jotka ovat sitä aikaisemminkin tehneet ja otetaan pois niiltä, jotka eivät vielä ole työelämässä tai ovat muuten työttöminä. Tilanne muuttuu vasta sitten, kun avoimia työpaikkoja alkaa olla runsaammin kuin työttömiä työnhakijoita. Ihan heti kohta ei tähän taideta päästä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Esityksesi on ihan hyvä enkä ole monesta perusasiasta eri mieltä. Erityisesti kuntatalouden tehostaminen on tärkeää ja sitähän minä ole tuonut monta kertaa esille.

Mutta se yksi kommentti koskee työurien pidentämistä, mihin itse olen tässä pääosin keskittynyt. Kirjoituksessasi on väite siitä, että työurien pidentäminen lisää verotuloja ja kohentaa muuta julkista taloutta. Tästä olen jyrkästi edelleen eri mieltä. Jos pidennetään 63 vuotta täyttäneen, jo hiukan hitaaksi tulleen ikä-ihmisen työuraa kahdella vuodella, se ei lisää verotuloja eikä kohenna julkista taloutta, jos tämän työntekijän reaalipalkka pysyy entisellään. Jos hän on yksityisen sektorin työntekijä, on todennäköistä, että työuran pidentäminen heikentää yrityksen tuottavuutta. Jos on julkisen sektorin työntekijä, se todennäköisesti lisää tarvetta kasvattaa verotuloja tai tuloksena on ainakin palvelutason vähittäinen huonontuminen. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että ihmisen ikääntyessä keskimääräinen tuottavuus huononee.

Paljon parempi vaihtoehto olisi päästää vanhus eläkkeelle ja palkata hänen tilalleen työtön ja viriili nuori. Tuottavuus nousisi nopeasti. Näin yksinkertaista se on. Syynä tähän on se, että vanhus estää nuoremman työllistymisen, jos työuria pidennetään. Vain talouden nopea kasvu ja sen aiheuttama työvoimapula voisi korjata tilanteen. Silloin riittäisi työtä sekä työuraa pidentävälle vanhukselle että nuoremmalle työttömälle. Tämän hyvin yksinkertainen asia ymmärrettäväksi ja minua kummastuttaakin se, että sen ymmärtäminen on joillekin aivan käsittämättömän vaikeaa.

Usko nyt jo, ettei työurien pidentäminen auta yhtään mitään, jos työpaikkojen kokonaismäärä ei kasva. Siinä yhtälössä työ vain jaetaan niille, jotka ovat sitä aikaisemminkin tehneet ja otetaan pois niiltä, jotka eivät vielä ole työelämässä tai ovat muuten työttöminä. Tilanne muuttuu vasta sitten, kun avoimia työpaikkoja alkaa olla runsaammin kuin työttömiä työnhakijoita. Ihan heti kohta ei tähän taideta päästä.

Lue lisää

Käyppäs vaikka joku avoimen yliopiston kansantaloustieteen peruskurssi, niin yllätyt. Sinulla on tuossakin perusasiat sen verran vinksallaan, että päättelykin menee sen mukana metsään.

Lähdet koko ajan olettamuksesta, ettei talouden sisäinen dynamiikka kehity vaan työpaikkojen määrä pysyy ennallaan. Näinhän ei normaalioloissa tapahdu, vaan työpaikkojen määrä kasvaa koko ajan talouden kasvaessa. Ihan sen sisäisen dynamiikan seurauksena. Esimerkiksi 1995 - 2008 työapaikkojen määrä lisääntyi yli puolella miljoonalla, vaikka työttömien määrä vähenikin vain noin kolmellasadalla tuhannella.

Työpaikkojen lisääntyminen perustuu dynamiikkaan, jossa työssä olevat ovat eteenpäin katsovia, odotetut lisäykset elinkaaren nettovarallisuudessa vaikuttavat lisäävästi heidän kulutus- ja työntarjontapäätöksiin, jotka taas vaikuttavat yritysten investointipäätöksiin jne. Eräänlainen itseään ruokkiva kasvun kierre. Eläkkeelle siirtyvien kulutus taas pienenee koska odotettavissa oleva nettovarallisuus ei enää kasva, alkaa jarrutusvaihe.

Työllisten määrän lisääntymisen takana on ollut vakiovauhtia kasvava väestömäärä, nyt kehitys muuttuu hidastuvaksi ja kääntyy kohta laskevaksi. Hitaallakin talouskasvulla nykyinen työttömyys sulaa muutamassa vuodessa siltä osin kuin se sulaa voi (osa työttömyydestä on rakenteellista eikä poistu oikeastaan millään), ellei sitten luoda tilannetta, jossa ihmiset alkavat jarruttaa kulutustaan esim. lähestyvän eläköitymisen vuoksi. Silloin syntyy itse itseään ruokkiva talouden taantuminen. Se olisi meille kohtalokas.

Kansantaloustieteen mallit osoittavat selvästi, että työssäoloajan piteneminen ja korvaussuhteen (hoitosuhteen) pieneneminen heijastuvat dynaamisen vaikutuksen kautta koko kansantalouten sitä piristävästi.

Meillä jo nyt erilaiset palvelut ovat 60 % koko kansantuotteesta. Tuo osuus saattaa jopa nousta, joten sisäisen dynamiikan merkitys senkun kasvaa. Työ luo uutta työtä.

Transit_mies kirjoitti:

>>Olen puuttunut vain sihen, voidaanko eläikää nostamalla saada talouskasvua ja työpaikkoja sekä siihen, onko meillä odotettavissa sellainen työvoimapula, että eläkeiän alarajan laskeminen olisi siihen ensisijainen lääke.

Lue lisää

kertoo puheesi julkisen sektorin tyvöoiman kasvusta. Tarvetta voi olla mutta mitään ei voida lisätä, ellei yksityisen sektorin talouskasvu anna siihen mahdollisuuksia. Ymmärrän myös sen, että tulevaan pitää varautua ajoissa. Nyt vaan ei ole mitään kunnollista visiota siitä, mihin varaudutaan. Pelkkä puhe työvoimapulasta ja sen tukena ikärakenteen muuttuminen eivät vaan ole uskottavia. Tässä tarvitaan huomattavasti tarkempaa ja ennustettavampaa yhteiskuntasuunnittelua. Kun ihmisille esitetään uskottavia lukumäärätietoja, joita ei voida kiistanalaistaa, asiat menevät kyllä eteenpäin. Nyt on lähdetty ihan väärästä päästä liikkeelle ja aliarvioitu kansalaisten käsityskykyä.

koetappa opiskella kirjoitti:

Käyppäs vaikka joku avoimen yliopiston kansantaloustieteen peruskurssi, niin yllätyt. Sinulla on tuossakin perusasiat sen verran vinksallaan, että päättelykin menee sen mukana metsään.

Lähdet koko ajan olettamuksesta, ettei talouden sisäinen dynamiikka kehity vaan työpaikkojen määrä pysyy ennallaan. Näinhän ei normaalioloissa tapahdu, vaan työpaikkojen määrä kasvaa koko ajan talouden kasvaessa. Ihan sen sisäisen dynamiikan seurauksena. Esimerkiksi 1995 - 2008 työapaikkojen määrä lisääntyi yli puolella miljoonalla, vaikka työttömien määrä vähenikin vain noin kolmellasadalla tuhannella.

Työpaikkojen lisääntyminen perustuu dynamiikkaan, jossa työssä olevat ovat eteenpäin katsovia, odotetut lisäykset elinkaaren nettovarallisuudessa vaikuttavat lisäävästi heidän kulutus- ja työntarjontapäätöksiin, jotka taas vaikuttavat yritysten investointipäätöksiin jne. Eräänlainen itseään ruokkiva kasvun kierre. Eläkkeelle siirtyvien kulutus taas pienenee koska odotettavissa oleva nettovarallisuus ei enää kasva, alkaa jarrutusvaihe.

Työllisten määrän lisääntymisen takana on ollut vakiovauhtia kasvava väestömäärä, nyt kehitys muuttuu hidastuvaksi ja kääntyy kohta laskevaksi. Hitaallakin talouskasvulla nykyinen työttömyys sulaa muutamassa vuodessa siltä osin kuin se sulaa voi (osa työttömyydestä on rakenteellista eikä poistu oikeastaan millään), ellei sitten luoda tilannetta, jossa ihmiset alkavat jarruttaa kulutustaan esim. lähestyvän eläköitymisen vuoksi. Silloin syntyy itse itseään ruokkiva talouden taantuminen. Se olisi meille kohtalokas.

Kansantaloustieteen mallit osoittavat selvästi, että työssäoloajan piteneminen ja korvaussuhteen (hoitosuhteen) pieneneminen heijastuvat dynaamisen vaikutuksen kautta koko kansantalouten sitä piristävästi.

Meillä jo nyt erilaiset palvelut ovat 60 % koko kansantuotteesta. Tuo osuus saattaa jopa nousta, joten sisäisen dynamiikan merkitys senkun kasvaa. Työ luo uutta työtä.

Lue lisää

miköhän dynamiikka tähän mahtanee sisältyä. Työllisten määrä on nykyisin noin 2,5 miljoonaa. 20 vuotta sitten vastaava määrä oli sama eli 2,5 miljoonaa. Nyt työttöminä on yli 200 000 henkeä hiukan mittaustavasta riippuen ja 20 vuotta sitten työttömänä oli 100 000 henkilöä. Se dynamiikka näyttää pitäneen työllisten määrän ennallaan mutta nostaneen työttömien määrän yli kaksinkertaiseksi. Aloitsuvuodeksi olet valinnut vuoden 2005, jolloin elimme vielä laman puristuksessa. Nyt sellaista lamaa ei ole ollut. Sen vuoksi minä hain veratiluluvut vähän kauempaa.

Väitteesi sitä, että työttömyys sulaa hitaallakin talouskasvulla pois ei tunnu kovin uskottavalta. 1990-luvun laman pitkäaikaistyttömyys on jo sulanut pois eläköitymisen muodossa. Nyt työttöminä pitäisi olla enemmän sellaisia, joita rakennetyöttömyys ei niin paljon rassaa eli he kelpaavat työhön, jos työtä vain olisi. Kuvaavaa tässä on nuorisotyöttömyys. Valmistuneet ammattikoulutuksen saaneet nuoretkaan eivät kelpaa työhön, koska työtä ei ole tarpeeksi.

Tämä sisäinen logiikkasi tarkoittaa palvelujen kysynnän myötä sitä, että rakenteellinen työttömyys vain pahenee eikä työurien pidentäminen ole siihen vastaus. Se johtuu siitä, että palvelutyö on usein sellaista, joka ei vaadi pitkää ammatillista koulutusta korkeatason koulutuksesta puhumattakaan. Suomessa ihmisten koulutustaso vain paranee. Me kouluttaudumme muuhun kuin niin tuleviin tarjolla oleviin palveluammateihin. Siitä on suuri osa sellaista, mikä mielletään ns. paskaduuniksi. Jos tällaisen matalapalkkaisen työn osuus lisääntyy ja se korvaa vientiteollisuuden työpaikat, tilanne ei ole kovin lohdullinen, vaikka palvelujen kysyntää olisi kuinka.

tarkenna kirjoitti:

Ei Vanhasen esitys tarkoita eläkkeiden leikkausta. Mistä sinä noita höpinöitäsi oikein generoit???

Missä minä kerron, että Vanhanen on vaatinut eläkkeiden leikkauksia.

Hän on vaatinut julkisen talouden vajauksen kuromista umpeen, siis eläkkeiden maksun turvaamista myös jatkossa.

Oletko niin yksinkertainen todellakin, että pidät eläleiän alarajan nostoa eläkkeiden leikkauksena? Urpilainenhan meni lankaan, kun SDP omalla tahollaan linjasi, ettei se suostu eläkeleikkauksiin. Sehän olisi jättänyt oven auki eläkeiän alarajankin tarkastukselle. Urpilainen kuitenkin vastasi tyhmyyttään toimittajalle SDP:n tarkoittavan tuolla eläkeiän alarajaa. Tuomiojahan älähti välittömästi omassa kannanotossaan Urpilaisen lausahdukseen.

Lue lisää

toki kyseessä on eläkkeiden leikkaus, jos 63 vuotta täyttäneelle ei ole tarjota työtä.

Julkisen talouden kestävyysvaje iskee päälle kaiken lisäksi paljon nopeammin kuin mitä Vanhanen on esittänyt eläkeiän noston aikatauluksi. Suurista ikäluokista suuri osa ehtii eläköityä jo ennen sitä. Senkin vuoksi julkisen talouden kestävyysvajeeseen vetoaminen on ainakin Vanhasen esittämällä aikataululla varsin kehno argumentti.

Mielipidepankki kirjoitti:

miköhän dynamiikka tähän mahtanee sisältyä. Työllisten määrä on nykyisin noin 2,5 miljoonaa. 20 vuotta sitten vastaava määrä oli sama eli 2,5 miljoonaa. Nyt työttöminä on yli 200 000 henkeä hiukan mittaustavasta riippuen ja 20 vuotta sitten työttömänä oli 100 000 henkilöä. Se dynamiikka näyttää pitäneen työllisten määrän ennallaan mutta nostaneen työttömien määrän yli kaksinkertaiseksi. Aloitsuvuodeksi olet valinnut vuoden 2005, jolloin elimme vielä laman puristuksessa. Nyt sellaista lamaa ei ole ollut. Sen vuoksi minä hain veratiluluvut vähän kauempaa.

Väitteesi sitä, että työttömyys sulaa hitaallakin talouskasvulla pois ei tunnu kovin uskottavalta. 1990-luvun laman pitkäaikaistyttömyys on jo sulanut pois eläköitymisen muodossa. Nyt työttöminä pitäisi olla enemmän sellaisia, joita rakennetyöttömyys ei niin paljon rassaa eli he kelpaavat työhön, jos työtä vain olisi. Kuvaavaa tässä on nuorisotyöttömyys. Valmistuneet ammattikoulutuksen saaneet nuoretkaan eivät kelpaa työhön, koska työtä ei ole tarpeeksi.

Tämä sisäinen logiikkasi tarkoittaa palvelujen kysynnän myötä sitä, että rakenteellinen työttömyys vain pahenee eikä työurien pidentäminen ole siihen vastaus. Se johtuu siitä, että palvelutyö on usein sellaista, joka ei vaadi pitkää ammatillista koulutusta korkeatason koulutuksesta puhumattakaan. Suomessa ihmisten koulutustaso vain paranee. Me kouluttaudumme muuhun kuin niin tuleviin tarjolla oleviin palveluammateihin. Siitä on suuri osa sellaista, mikä mielletään ns. paskaduuniksi. Jos tällaisen matalapalkkaisen työn osuus lisääntyy ja se korvaa vientiteollisuuden työpaikat, tilanne ei ole kovin lohdullinen, vaikka palvelujen kysyntää olisi kuinka.

Lue lisää

Nyt tuli täyttä valhetta.

Tilastokeskuksen mukaan 20 vuotta sitten, siis 1990 työllisiä oli 2 332 000, 1995 hiukan alle 2 000 000. Samaisen tilastokeskuksen mukaan nyt vuonna 2010 työllisiä on noin 2 460 000. Tilastokeskuksen sivuilta löydät kaikki nuo luvut. Muista myös, että työllisten määrä on eri kuin ansiotyössä olevien, sillä myös yrittäjät lasketaan työllisiin.

Eikä v. 2005 mitään lamaa ollut, en tiedä mistä senkin tuohon repäisit. Tyypillistä vääristelyäsi. IT kuplan aiheuttama taantuma oli 2002 jos sitä tarkoitat. Tuollainen vääristely jatkuvana taholtasi vie pohjaa uskottavuudeltasi.

Työvoiman määrä on siis koko ajan kasvanut, samoin työapaikkojen määrä. Nyt työvoiman määrän kasvu loppuu, ensimmäistä kertaa teollisen historiamme aikana. Se saattaa jopa kääntyä laskuun. Saman aikaisesti eläkeläisten kokonaismäärä nousee 600 000:lla

Kerroppa nyt miten ratkaiset t uon yhtälön ellet talouden yleistä aktiivisuutta tukemalla mm. työurien pidentämisellä myös loppupäästä.

Kerro nyt se oma ratkaisusi.

Mielipidepankki kirjoitti:

miköhän dynamiikka tähän mahtanee sisältyä. Työllisten määrä on nykyisin noin 2,5 miljoonaa. 20 vuotta sitten vastaava määrä oli sama eli 2,5 miljoonaa. Nyt työttöminä on yli 200 000 henkeä hiukan mittaustavasta riippuen ja 20 vuotta sitten työttömänä oli 100 000 henkilöä. Se dynamiikka näyttää pitäneen työllisten määrän ennallaan mutta nostaneen työttömien määrän yli kaksinkertaiseksi. Aloitsuvuodeksi olet valinnut vuoden 2005, jolloin elimme vielä laman puristuksessa. Nyt sellaista lamaa ei ole ollut. Sen vuoksi minä hain veratiluluvut vähän kauempaa.

Väitteesi sitä, että työttömyys sulaa hitaallakin talouskasvulla pois ei tunnu kovin uskottavalta. 1990-luvun laman pitkäaikaistyttömyys on jo sulanut pois eläköitymisen muodossa. Nyt työttöminä pitäisi olla enemmän sellaisia, joita rakennetyöttömyys ei niin paljon rassaa eli he kelpaavat työhön, jos työtä vain olisi. Kuvaavaa tässä on nuorisotyöttömyys. Valmistuneet ammattikoulutuksen saaneet nuoretkaan eivät kelpaa työhön, koska työtä ei ole tarpeeksi.

Tämä sisäinen logiikkasi tarkoittaa palvelujen kysynnän myötä sitä, että rakenteellinen työttömyys vain pahenee eikä työurien pidentäminen ole siihen vastaus. Se johtuu siitä, että palvelutyö on usein sellaista, joka ei vaadi pitkää ammatillista koulutusta korkeatason koulutuksesta puhumattakaan. Suomessa ihmisten koulutustaso vain paranee. Me kouluttaudumme muuhun kuin niin tuleviin tarjolla oleviin palveluammateihin. Siitä on suuri osa sellaista, mikä mielletään ns. paskaduuniksi. Jos tällaisen matalapalkkaisen työn osuus lisääntyy ja se korvaa vientiteollisuuden työpaikat, tilanne ei ole kovin lohdullinen, vaikka palvelujen kysyntää olisi kuinka.

Lue lisää

Siitä aikoinaan lukemastani Astrig lehdestä, jossa sanottiin kerta toisensa jälkeen, hulluja nuo Roomalaiset. Kun luin tuon Pankin asiallisen ja myöskin talouspolitiikan ytimeen, iskevän avauksen Jorma Ollilaa siteeraten, Pankki taas kirjoittaa asioista niitten oikealla nimellä.

Siis hulluja nuo Kepulaisvastaajat, taatusti vielä hullumpia kuin nuo Roomalaiset aikoinaan, mutta Ufoihin uskovia ovat taatusti kuin nuo Roomalaisetkin olivat. Miten helvetissä nuo Kepulit eivät voi uskoa tuota Jorma Ollilaa, jos eivät tuota Punikki- Pankkia uskokaan.

Olette te saatanmoisia sikoja, kun pankki tuo esille pelkkää Faktatietoa, voisi jopa sanoa, se on melkein Jumalansanaa, sanoisin jos olisin Lestatiolais uiskovainen, mutta kun en ole, totean vain kylmästi tosiasiat tämänkertaisen Pankin avauksen suhteen, ja tämä on taivahan tosi.????????????

Uusi Ukki, se oiokea kirjoitti:

Siitä aikoinaan lukemastani Astrig lehdestä, jossa sanottiin kerta toisensa jälkeen, hulluja nuo Roomalaiset. Kun luin tuon Pankin asiallisen ja myöskin talouspolitiikan ytimeen, iskevän avauksen Jorma Ollilaa siteeraten, Pankki taas kirjoittaa asioista niitten oikealla nimellä.

Siis hulluja nuo Kepulaisvastaajat, taatusti vielä hullumpia kuin nuo Roomalaiset aikoinaan, mutta Ufoihin uskovia ovat taatusti kuin nuo Roomalaisetkin olivat. Miten helvetissä nuo Kepulit eivät voi uskoa tuota Jorma Ollilaa, jos eivät tuota Punikki- Pankkia uskokaan.

Olette te saatanmoisia sikoja, kun pankki tuo esille pelkkää Faktatietoa, voisi jopa sanoa, se on melkein Jumalansanaa, sanoisin jos olisin Lestatiolais uiskovainen, mutta kun en ole, totean vain kylmästi tosiasiat tämänkertaisen Pankin avauksen suhteen, ja tämä on taivahan tosi.????????????

Lue lisää

No sanoppa sinä sitten, kun tuo Pankki ei osaa, miten ne tulevat eläkkeet maksetaan jos ihmiset päästetään hamaan maailman tappiin 63 vuotiaina eläkkeelle?

Ja kuka ne maksaa, katsos kun ei niitä ole etukäteen kukaan maksanut. Me jotka eläkemaksuja olemme makselleen työuramme aikana, me ollaan kustanettu vain ne kulloisenakin aikana eläkkeellä olleiden eläkkeet, pikkuriikkinen osa on päätynyt rahastoihin lähinnä turvapuskureiksi vakavaraisuuden takaamsieksi. Mutta ei niillä rahastoilla kovin pitkään eläkkeitä maksella jos ei uusia maksajia ala ilmaantua

voi sinua kirjoitti:

Nyt tuli täyttä valhetta.

Tilastokeskuksen mukaan 20 vuotta sitten, siis 1990 työllisiä oli 2 332 000, 1995 hiukan alle 2 000 000. Samaisen tilastokeskuksen mukaan nyt vuonna 2010 työllisiä on noin 2 460 000. Tilastokeskuksen sivuilta löydät kaikki nuo luvut. Muista myös, että työllisten määrä on eri kuin ansiotyössä olevien, sillä myös yrittäjät lasketaan työllisiin.

Eikä v. 2005 mitään lamaa ollut, en tiedä mistä senkin tuohon repäisit. Tyypillistä vääristelyäsi. IT kuplan aiheuttama taantuma oli 2002 jos sitä tarkoitat. Tuollainen vääristely jatkuvana taholtasi vie pohjaa uskottavuudeltasi.

Työvoiman määrä on siis koko ajan kasvanut, samoin työapaikkojen määrä. Nyt työvoiman määrän kasvu loppuu, ensimmäistä kertaa teollisen historiamme aikana. Se saattaa jopa kääntyä laskuun. Saman aikaisesti eläkeläisten kokonaismäärä nousee 600 000:lla

Kerroppa nyt miten ratkaiset t uon yhtälön ellet talouden yleistä aktiivisuutta tukemalla mm. työurien pidentämisellä myös loppupäästä.

Kerro nyt se oma ratkaisusi.

Lue lisää

meillä on sitten vähän eri lukuja. Panen tähän linkin niin näet. Vertailuni perustui työvoimatutkimuksen lukuihin 1989-2009. Sen mukaan työllisten määrä on pysynyt suunnilleen samana.

http://pxweb2.stat.fi/Dialog/Saveshow.asp

Lamalla tarkoitin tietysti 90-luvun lamaa. Minulle tuli kirjoitusvirhe. Asiayhteydestä olisi pitänyt ymmärtää mitä tarkoitin.

Yhtälöä on mahdoton ratkaista, ellei talouskasvua saada aikaiseksi. Työurien pidentäminen ei luo talouskasvua. Sitä luo ensisijaisesti vientituotteidemme kysynnän kasvu. Ellei kasvua saada tätä kautta aikaan, talous on sitä, että palvelemme toinen toisiamme ja maksamme siitä. Johonkin rajaan sekin riittää, mutta tuskin kovin pitkälle. Niin vauras kansa emme ole, että preferoisimme palveluja niin paljon enemmän kuin tähän asti.

Minun ratkaisuni on sama kuin mitä Jorma Ollila esitti. On saatava uutta innovatiivista vientiteollisuutta, nostettava työllisyysastetta mieluummin kuin pidennettävä työuria ja saatava kuntalouden tuleva menopommi puretuksi. Julkisen talouden kestävyysvaje on nimittäin ennen muuta kuntatalouden ongelma. Valtiontaloudessa tulee joitain luontaisia purkuja kuten puolustusvoimien koulutustarpeen vähentyminen ikäluokkien pienentyessä ja koulutuksen lyhentyessä. Tietysti olisi järkevää saada erilaiset valtion tuet kuriin kuten Sailas esittää. Kepulainen aluepolitiikka pitäisi perustuslailla kieltää. Tähän suuntaan siis pitäisi mennä. En osaa sanoa, onnistuuko se riittävän hyvin.

viisaana miehenä kirjoitti:

No sanoppa sinä sitten, kun tuo Pankki ei osaa, miten ne tulevat eläkkeet maksetaan jos ihmiset päästetään hamaan maailman tappiin 63 vuotiaina eläkkeelle?

Ja kuka ne maksaa, katsos kun ei niitä ole etukäteen kukaan maksanut. Me jotka eläkemaksuja olemme makselleen työuramme aikana, me ollaan kustanettu vain ne kulloisenakin aikana eläkkeellä olleiden eläkkeet, pikkuriikkinen osa on päätynyt rahastoihin lähinnä turvapuskureiksi vakavaraisuuden takaamsieksi. Mutta ei niillä rahastoilla kovin pitkään eläkkeitä maksella jos ei uusia maksajia ala ilmaantua

Lue lisää

tähän vastata, eri asia on se, riittääkö vastaukseni sinulle.

Suurten ikäluokkien ongelma ei ole pysyvä, vaan tilapäinen. Jossain vaiheessa suuret ikäluokat kuolevat pois ja huoltosuhde paranee. Meillä on ollut ennenkin vastaavia tilanteita. Viimeisin oli silloin, kun suuret ikäluokat syntyivät. Silloin ei ollut suurten ikäluokkien vanhuusoneglmaa vaan lapsuusongelma. Ikärakenne vääristyi jonkin aikaa toiseen suuntaan ja nyt vastaavasti taas siihen toiseen eli vanhuuteen päin.

Eläkkeiden maksamiseen käytetään ne varat, jotka on säästetty ja sovittu. Ne hankitaan verovaroin ja velkaantumalla taikka säästöjen tuotolla, mahdollisesti kaikilla näillä tavoin. Mahdollisimman suuri talouskasvu antaisi parhaat eväät maksamiseen. Eläkelainsäädännön elinaikakerroin leikkaa myös eläkkeiden määriä eli tasoittaa ne pitemmälle ajanjaksolle. Muita keinoja voivat olla eläkkeiden verotuksen kiristäminen, eläkekaton säätäminen, indeksisidonnaisuuksien muutokset.

Eläkkeiden maksamisessa voi toki tulla ongelmia. Ei sitä tarvitse kiistää. Ongelmaa ei vain kyetä ratkaisemaan sillä, että eläkeikää nostetaan. Eläkeiän nostaminen tarkoittaisi vain sitä, että työttömyys- ja toimeentulomenot lisääntyisivät. Voi olla, että ne jäisivät jonkin verran pienemmiksi kuin eläkemenot, mutta ero on todennäköisesti hyvin merkityksetön. Korvaus maksettaisiin ainoastaan eri kukkarosta, mutta ihan samaa verovaroin kustannettua rahaa se olisi. Eläkeiän nostaminen olisi järkevä keino vain silloin, jos työllisten määrä alkaa selvästi kasvaa ja työttömien määrä vähentyä niin, ettei työttömillä voi täyttää avoimia työpaikkoja.

Mielipidepankki kirjoitti:

tähän vastata, eri asia on se, riittääkö vastaukseni sinulle.

Suurten ikäluokkien ongelma ei ole pysyvä, vaan tilapäinen. Jossain vaiheessa suuret ikäluokat kuolevat pois ja huoltosuhde paranee. Meillä on ollut ennenkin vastaavia tilanteita. Viimeisin oli silloin, kun suuret ikäluokat syntyivät. Silloin ei ollut suurten ikäluokkien vanhuusoneglmaa vaan lapsuusongelma. Ikärakenne vääristyi jonkin aikaa toiseen suuntaan ja nyt vastaavasti taas siihen toiseen eli vanhuuteen päin.

Eläkkeiden maksamiseen käytetään ne varat, jotka on säästetty ja sovittu. Ne hankitaan verovaroin ja velkaantumalla taikka säästöjen tuotolla, mahdollisesti kaikilla näillä tavoin. Mahdollisimman suuri talouskasvu antaisi parhaat eväät maksamiseen. Eläkelainsäädännön elinaikakerroin leikkaa myös eläkkeiden määriä eli tasoittaa ne pitemmälle ajanjaksolle. Muita keinoja voivat olla eläkkeiden verotuksen kiristäminen, eläkekaton säätäminen, indeksisidonnaisuuksien muutokset.

Eläkkeiden maksamisessa voi toki tulla ongelmia. Ei sitä tarvitse kiistää. Ongelmaa ei vain kyetä ratkaisemaan sillä, että eläkeikää nostetaan. Eläkeiän nostaminen tarkoittaisi vain sitä, että työttömyys- ja toimeentulomenot lisääntyisivät. Voi olla, että ne jäisivät jonkin verran pienemmiksi kuin eläkemenot, mutta ero on todennäköisesti hyvin merkityksetön. Korvaus maksettaisiin ainoastaan eri kukkarosta, mutta ihan samaa verovaroin kustannettua rahaa se olisi. Eläkeiän nostaminen olisi järkevä keino vain silloin, jos työllisten määrä alkaa selvästi kasvaa ja työttömien määrä vähentyä niin, ettei työttömillä voi täyttää avoimia työpaikkoja.

Lue lisää

..taidat samoilla niillä auringon laskun mailla.Peräänantamatonta sekoilua ja dementoituneet puna-politrukin jääräpäistä inttämistä. Eipäs, kun juupas ja vastineessasi sitten juupas kun eipäs.Kapiainenkin kalpenee jo höpinöitesi rinnalla.
Ota muutaman viikon paussi ja selvitä pääsi. Äläkä ajattelekaan, että tämänkaltainen keskustelu palsta on olemassa.
ps. Voi tietenkin olla, että podet samanlaista sairaalloista riippuvuus suhdetta tähän, kuten alkoholisti viinasta. Sinä sossu-parka vahtaat ja päivystät tätä saittia, kuin kettu jäärän munia.Viikosta viikkoon ja kuukaudesta toiseen päivääkään pois olematta.

Meitä on moneksi kirjoitti:

..taidat samoilla niillä auringon laskun mailla.Peräänantamatonta sekoilua ja dementoituneet puna-politrukin jääräpäistä inttämistä. Eipäs, kun juupas ja vastineessasi sitten juupas kun eipäs.Kapiainenkin kalpenee jo höpinöitesi rinnalla.
Ota muutaman viikon paussi ja selvitä pääsi. Äläkä ajattelekaan, että tämänkaltainen keskustelu palsta on olemassa.
ps. Voi tietenkin olla, että podet samanlaista sairaalloista riippuvuus suhdetta tähän, kuten alkoholisti viinasta. Sinä sossu-parka vahtaat ja päivystät tätä saittia, kuin kettu jäärän munia.Viikosta viikkoon ja kuukaudesta toiseen päivääkään pois olematta.

Lue lisää

perseestä; "Puoluesi tavoin..." on sitä seuraava teksti samaa.

Onko tämä teksti parasta miä kepulainen pystyy antamaan?

Mielipidepankki kirjoitti:

kertoo puheesi julkisen sektorin tyvöoiman kasvusta. Tarvetta voi olla mutta mitään ei voida lisätä, ellei yksityisen sektorin talouskasvu anna siihen mahdollisuuksia. Ymmärrän myös sen, että tulevaan pitää varautua ajoissa. Nyt vaan ei ole mitään kunnollista visiota siitä, mihin varaudutaan. Pelkkä puhe työvoimapulasta ja sen tukena ikärakenteen muuttuminen eivät vaan ole uskottavia. Tässä tarvitaan huomattavasti tarkempaa ja ennustettavampaa yhteiskuntasuunnittelua. Kun ihmisille esitetään uskottavia lukumäärätietoja, joita ei voida kiistanalaistaa, asiat menevät kyllä eteenpäin. Nyt on lähdetty ihan väärästä päästä liikkeelle ja aliarvioitu kansalaisten käsityskykyä.

Lue lisää

Kun nyt eläköityvät suuret ikäluokat ovat 15-20 vuoden kuluttua uudelleen vaipanvaihtoiässä palvelutaloissaan ja vanhainkodeissa henkilökunnan syötettävinä ja pestävinä, niin julkiselle sektorille tarvitaan aika lailla lisää työvoimaa eikä se riipu talouskasvusta, vaan siitä, että vanhukset on hoidettava, jos pidämme hyvinvointiyhteiskunnan palveluista kiinni.

Julkisen sektorin työvoiman lisäys on siis pakko. Toinen vaihtoehto on vanhusten heitteillejättö. Kolmas ratrkaisu olisi äkytön verojen korotus, joka torppaisi saman tien kaikki haaveet talouskasvusta, kun se veisi ihmisten ostovoiman ja täräyttäisi taas tyättämyyden uusiin ennätysllukuihin.

Kun näin käy, niin on täysin itsestään selvää, että yksityisella sektorilla tulee raju pula työvoimasta, vaikkei talouskasvua olisi yhtään.

Ennustettavaa yhteiskuntasuunnittelua on juuri se, että eläkeiän alarajan nostamisesta nykyisestään vähintään 65, mieluummin jo 67 vuoteen tehdään päätös nyt, jopa vielä tällä vaalikaudella vaikka hallituspuolueiden voimin asia läpirunnoen. Sitten demarit saisivat vaalivoiton ja joutuisivat hallitusvastuussaan sen faktatn eteen, että ei sitä elkeikää voi laskea, jos aiomme selvitä.

Sinä puhut jatkuvasti täyttä hölynnpölyä siinä, että ensin pitää tulla tarve työvoimalle ja sitten vasta nostetaan eläkeikää. Eihän sellainen ole mahdollista millään taloudellisella ennakoiinnilla, kun itsekin tiedät, että on täysin mahdotonta toimia niin, että nyt huomataan kasvun alkavan ja työvoimapulan alkavan ja sanotaan, kaikille 62 vuotiaille, että: "hei, unohtakaa eläkkeellelähtö ensi vuonna. Sitä joudutaan nyt siirtämään muutamalla vuodella eteenpäin, kun työvoima muuten loppuu".

Mikä sinun älyäsi vaivaa, kun et näin yksinkertaista asiaa tajua?

Transit_mies kirjoitti:

Kun nyt eläköityvät suuret ikäluokat ovat 15-20 vuoden kuluttua uudelleen vaipanvaihtoiässä palvelutaloissaan ja vanhainkodeissa henkilökunnan syötettävinä ja pestävinä, niin julkiselle sektorille tarvitaan aika lailla lisää työvoimaa eikä se riipu talouskasvusta, vaan siitä, että vanhukset on hoidettava, jos pidämme hyvinvointiyhteiskunnan palveluista kiinni.

Julkisen sektorin työvoiman lisäys on siis pakko. Toinen vaihtoehto on vanhusten heitteillejättö. Kolmas ratrkaisu olisi äkytön verojen korotus, joka torppaisi saman tien kaikki haaveet talouskasvusta, kun se veisi ihmisten ostovoiman ja täräyttäisi taas tyättämyyden uusiin ennätysllukuihin.

Kun näin käy, niin on täysin itsestään selvää, että yksityisella sektorilla tulee raju pula työvoimasta, vaikkei talouskasvua olisi yhtään.

Ennustettavaa yhteiskuntasuunnittelua on juuri se, että eläkeiän alarajan nostamisesta nykyisestään vähintään 65, mieluummin jo 67 vuoteen tehdään päätös nyt, jopa vielä tällä vaalikaudella vaikka hallituspuolueiden voimin asia läpirunnoen. Sitten demarit saisivat vaalivoiton ja joutuisivat hallitusvastuussaan sen faktatn eteen, että ei sitä elkeikää voi laskea, jos aiomme selvitä.

Sinä puhut jatkuvasti täyttä hölynnpölyä siinä, että ensin pitää tulla tarve työvoimalle ja sitten vasta nostetaan eläkeikää. Eihän sellainen ole mahdollista millään taloudellisella ennakoiinnilla, kun itsekin tiedät, että on täysin mahdotonta toimia niin, että nyt huomataan kasvun alkavan ja työvoimapulan alkavan ja sanotaan, kaikille 62 vuotiaille, että: "hei, unohtakaa eläkkeellelähtö ensi vuonna. Sitä joudutaan nyt siirtämään muutamalla vuodella eteenpäin, kun työvoima muuten loppuu".

Mikä sinun älyäsi vaivaa, kun et näin yksinkertaista asiaa tajua?

Lue lisää

Ei MPP:n älyssä vikaa ole, kyllä hän tajuaa tuon mitä sanot. Vika on sokeassa uskossa demareihin ja kauna porvarihallitusta kohtaan. Kun demarit tekee älyttömiä päätöksiä omista kannanotoistaan tuohon eläkeikäkysymykseen, niin MPP:n on pakko yrittää olla samaa mieltä, vaikka äly sanoo muuta. Siksikin hänen selittelynsä ontuu kerta kerralta pehemin.

Minusta vähän tuntuu, että Urpilaiselle kävi vanhanaikaisesti, eli hän lipsautti ohi suunsa, kun teki eläkeiän alarajan nostosta hallituskysymyksen. SDP linjasi kokouksessaan, ettei eläkkeitä leikata. Ihan OK. Sehän ei tarkoita samaa kuin eläkeiän muutokset. SDP siis halusi selvästi jättää takaoven auki eläkeiän alarajan nostolle kannassaan, mutta Urpilainen mennä möläytti toimittajalle heidän tuon hallituskysymyslinjauksen tarkoittavan myös eläkeikäkysymystä. Tuomioja älähtikin heti tuohon, ja Lipponen antoi rivien välistä huutia tuollaiselle linjaukselle. SDP koetti pikkunäppärästi kosiskella äänestäjiä mutta maalasikin itsensä nurkkaan. Lyhytnäköistä ja tyhmää

Transit_mies kirjoitti:

Kun nyt eläköityvät suuret ikäluokat ovat 15-20 vuoden kuluttua uudelleen vaipanvaihtoiässä palvelutaloissaan ja vanhainkodeissa henkilökunnan syötettävinä ja pestävinä, niin julkiselle sektorille tarvitaan aika lailla lisää työvoimaa eikä se riipu talouskasvusta, vaan siitä, että vanhukset on hoidettava, jos pidämme hyvinvointiyhteiskunnan palveluista kiinni.

Julkisen sektorin työvoiman lisäys on siis pakko. Toinen vaihtoehto on vanhusten heitteillejättö. Kolmas ratrkaisu olisi äkytön verojen korotus, joka torppaisi saman tien kaikki haaveet talouskasvusta, kun se veisi ihmisten ostovoiman ja täräyttäisi taas tyättämyyden uusiin ennätysllukuihin.

Kun näin käy, niin on täysin itsestään selvää, että yksityisella sektorilla tulee raju pula työvoimasta, vaikkei talouskasvua olisi yhtään.

Ennustettavaa yhteiskuntasuunnittelua on juuri se, että eläkeiän alarajan nostamisesta nykyisestään vähintään 65, mieluummin jo 67 vuoteen tehdään päätös nyt, jopa vielä tällä vaalikaudella vaikka hallituspuolueiden voimin asia läpirunnoen. Sitten demarit saisivat vaalivoiton ja joutuisivat hallitusvastuussaan sen faktatn eteen, että ei sitä elkeikää voi laskea, jos aiomme selvitä.

Sinä puhut jatkuvasti täyttä hölynnpölyä siinä, että ensin pitää tulla tarve työvoimalle ja sitten vasta nostetaan eläkeikää. Eihän sellainen ole mahdollista millään taloudellisella ennakoiinnilla, kun itsekin tiedät, että on täysin mahdotonta toimia niin, että nyt huomataan kasvun alkavan ja työvoimapulan alkavan ja sanotaan, kaikille 62 vuotiaille, että: "hei, unohtakaa eläkkeellelähtö ensi vuonna. Sitä joudutaan nyt siirtämään muutamalla vuodella eteenpäin, kun työvoima muuten loppuu".

Mikä sinun älyäsi vaivaa, kun et näin yksinkertaista asiaa tajua?

Lue lisää

Kun väität, että vanhukset on hoidettava ja se tarkoittaa julkisen sektorin työpaikkojen määrän kasvua, herää kysymys, millä tavoin tämä työvoiman lisäys rahoitetaan, jos yksityisen sektorin talous ei kasva. Tämähän johtaa nimenomaan siihen älyttömään verojen korotukseen, mistä kirjoitat.

Olen itse ajatellut, että eläkeiän alentamiselle voisi antaa periksikin, jos keksittäisiin järjestelmä, missä korvataan työttömille työnhakijoille se haitta, mikä syntyy, jos tämä työvoimapulan olettamus ei toteudukaan. Tai sitten laaditaan, malli missä eläkeikää nostetaan, mutta porukkaa päästetäänkin vuosittain eläkkeelle aikaisemmin, jos laskelmat pettävät. Tällä tavalla eläkeiän nostaminen pantaisiin riippuvaiseksi siitä, että sen perustelut tosiaankin toteutuvat. Jonkun pitää siis kantaa vastuu siitä, etteivät ne toteudu ja että nyt suunniteltiinkin hätäpäissään virheitä. On muistettava, että elinkeinoelämä ja usein myös poliittinen oikeisto ovat paasanneet tulevasta työvoimapulasta vuosikymmeniä. Vielä kertaakaan työvoimapula ei ole toteutunut. Se ei anna kovin paljon uskottavuutta tämänkään kertaisille vaatimuksille.

Eli tehtäisiinkin niin, että säädetään esim. se 65 vuotta alarajaksi, mutta sanottaisiinkin sitten, että; hei unohtakaa se tänä vuonna, kun ei ole työtä tarjolla, pääsette pari vuotta etuajassa eläkkeelle.

siinäpä se kirjoitti:

Ei MPP:n älyssä vikaa ole, kyllä hän tajuaa tuon mitä sanot. Vika on sokeassa uskossa demareihin ja kauna porvarihallitusta kohtaan. Kun demarit tekee älyttömiä päätöksiä omista kannanotoistaan tuohon eläkeikäkysymykseen, niin MPP:n on pakko yrittää olla samaa mieltä, vaikka äly sanoo muuta. Siksikin hänen selittelynsä ontuu kerta kerralta pehemin.

Minusta vähän tuntuu, että Urpilaiselle kävi vanhanaikaisesti, eli hän lipsautti ohi suunsa, kun teki eläkeiän alarajan nostosta hallituskysymyksen. SDP linjasi kokouksessaan, ettei eläkkeitä leikata. Ihan OK. Sehän ei tarkoita samaa kuin eläkeiän muutokset. SDP siis halusi selvästi jättää takaoven auki eläkeiän alarajan nostolle kannassaan, mutta Urpilainen mennä möläytti toimittajalle heidän tuon hallituskysymyslinjauksen tarkoittavan myös eläkeikäkysymystä. Tuomioja älähtikin heti tuohon, ja Lipponen antoi rivien välistä huutia tuollaiselle linjaukselle. SDP koetti pikkunäppärästi kosiskella äänestäjiä mutta maalasikin itsensä nurkkaan. Lyhytnäköistä ja tyhmää

Lue lisää

Minä olen useammankin kerran peräänkuuluttanut vain sellaista laskelmaa esiin, missä näytetään se tuleva työvoimapula todeksi. Sellaista ei ole haluttu jostain syystä esittää. Perustan mielelläni mielipiteeni faktoihin, mutta se ei ole mikään fakta, jos joku on sitä mieltä, että tulee työvoimapula. Ikärakenteen muuttuminenkaan ei sinällään ole riittävä peruste, vaan asiaan pitää pureutua syvällisemmin ja esittää laskelmat perusteluineen. Se riittää minulle, ei tähän tarvitse aatteita sotkea. Sinähän voisit vaikka yrittää.

Mielipidepankki kirjoitti:

ole siihen vastausta. Olen tähän asti puuttunut vain siihen väittämään, että eläkeiän nostamista tarvitaan sen vuoksi, että työvoimasta tulee pula. Jos eläkkeenmaksua halutaan leikata myöhentämällä eläkeikää, tämä tavoite on sitten hyvä tuoda julki. En ole havainnut vielä yhdenkään puolueen sitä ajavan. Onko sinulla sisäpiiritietoa siitä, että Kepu alkaisi sitä ajaa. Tämä olisi mukava siinä tapauksessa tuoda ennen vaaleja julki, niin saadaan vähän lisävauhtia kepun alenevaan kannatukseen.

Lue lisää

Onko sinulla todella näkemys, että kuka tahansa kelpaa mihin tahansa työhön. Olisiko pienenä esimerkkinä pitänyt nämä suuret määrät ulkomaisia lääkäreitä ja muuta terveydenhoitohenkilökuntaa erityisesti maaseudulla korvata suomalaisilla ryöttömillä esim. helsinkiläisistä kaljakuppilosta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kun väität, että vanhukset on hoidettava ja se tarkoittaa julkisen sektorin työpaikkojen määrän kasvua, herää kysymys, millä tavoin tämä työvoiman lisäys rahoitetaan, jos yksityisen sektorin talous ei kasva. Tämähän johtaa nimenomaan siihen älyttömään verojen korotukseen, mistä kirjoitat.

Olen itse ajatellut, että eläkeiän alentamiselle voisi antaa periksikin, jos keksittäisiin järjestelmä, missä korvataan työttömille työnhakijoille se haitta, mikä syntyy, jos tämä työvoimapulan olettamus ei toteudukaan. Tai sitten laaditaan, malli missä eläkeikää nostetaan, mutta porukkaa päästetäänkin vuosittain eläkkeelle aikaisemmin, jos laskelmat pettävät. Tällä tavalla eläkeiän nostaminen pantaisiin riippuvaiseksi siitä, että sen perustelut tosiaankin toteutuvat. Jonkun pitää siis kantaa vastuu siitä, etteivät ne toteudu ja että nyt suunniteltiinkin hätäpäissään virheitä. On muistettava, että elinkeinoelämä ja usein myös poliittinen oikeisto ovat paasanneet tulevasta työvoimapulasta vuosikymmeniä. Vielä kertaakaan työvoimapula ei ole toteutunut. Se ei anna kovin paljon uskottavuutta tämänkään kertaisille vaatimuksille.

Eli tehtäisiinkin niin, että säädetään esim. se 65 vuotta alarajaksi, mutta sanottaisiinkin sitten, että; hei unohtakaa se tänä vuonna, kun ei ole työtä tarjolla, pääsette pari vuotta etuajassa eläkkeelle.

Lue lisää

Niin kuin muistat, niin sosialidemokraattien parhaat asiantuntijat, mm. Sailas ja Kiander, ovat todenneet, että työurien pidentäminen myös niiden loppupäästä eläkiikää korottamalla on välttämätöntä siitä syystä, että työikäinen väestö vähenee ja huoltosuhde huononee.

Hyvin moni muukin, mm. Jorma Ollila, jota kehumalla tämän ketjun aloitit, on aiemmin sanonut, että Suomi ei selviä ilman eläkeiän nostoa, koska työvoima ei riitä tekemään kaikkea sitä työtä, jonka jo nyt ennustettavissa oleva, keskimääräinen talouskasvu aiheuttaa yksityiseölle sektoeille ja jonka väestön ikääntyminen aiheuttaa julkiselle sektorille.

En oikein käösitä, miksi nonsaleeraat näiden asiantuntijoiden lausunnon ja toistat sdp:n ja SAK:n populistista propagandaa.

Työttömiin viittaaminen tässä yhteydessä osoittaa, ettet näytä osaavan ajatella asiaa 15-20 vuoden päähän. Silloin nykyiset rakennetyöttömät ovat jo suurimmaksi osaksi eläkkeellä ja nuoremmat työttömät on työllistetty, jos he työkykyisiä ovat, koska eläkkeelle siirtyy vuosi vuodelta yhä enemmän ihmisiä, mitä työikäisiksi kasvaa.

Kun siis talous joka tapauksessa kasvaa keskimäärin 2-4% vuodessa seuraavien 120 vuoden aikana, vaikka taantumiakin tulisi ja työikäinen väki samaan aikaan koko ajan vähenee, niin onhan se selvää, että ensimmäisenä meiltä loppuu nuorisotyöttömyys ja sen jälkeen sellainen työttömyys, jossa ihmiset voidaan kouluttaa uusiin ammatteihin. Rakennetyöttömyyttä ja työkyvyttömyyttä talouskasvu ei poista, kosoa meillä valitettavasti on sellaista työvoimaa, jolle sopiva työ on maasta jo kokonaan loppunut eikä kaikkia pysty millään kouluttamaan sellaisiin ammatteihin, joita tulevaisuus vaatii. Maataloustuotannon ja rakennustoiminnan ruuliillisen työn tarve on vähentynyt ja vähenee koko ajan, samoin teollisuustyö. palveluammatteihin tarvitaan koko ajan lisää väkeä, etenkin julkiselle sektorille, kun suuret ikäluokat ovat 20 vuoden kuluttua n. 85 vuotiaita.

Se, että eläkeiän nostaminen on pakko lainsäädännössä ennakoida riittävän ajoissa on varmaan selvää sinullekin, niin kuin sekin, että eläkeputket on nopea ottaa käytäntöön aina, kun työvoimaa ei esim. taantuman johdista trarvitakaan.

Demareiden ja kepun keksintöähän nämä eläkeputket ovat niiltä ajoilta, kun Hankkija kaatui ja OTK:laista osuustoimintaa saneerattiin kovalla kädellä. Eläkeiän alentaminen on siis poliittisesti helppo ja nopea toimenpide, mutta sen nostaminen vaatii pitkän ylimenoajan, joten päätökset pitäisi tehdä nyt eikä politikoida vakavalla asialla. Tässä sdp tekee nyt vuosituhannen ensimmäisen suuren virheensä.

Transit_mies kirjoitti:

Niin kuin muistat, niin sosialidemokraattien parhaat asiantuntijat, mm. Sailas ja Kiander, ovat todenneet, että työurien pidentäminen myös niiden loppupäästä eläkiikää korottamalla on välttämätöntä siitä syystä, että työikäinen väestö vähenee ja huoltosuhde huononee.

Hyvin moni muukin, mm. Jorma Ollila, jota kehumalla tämän ketjun aloitit, on aiemmin sanonut, että Suomi ei selviä ilman eläkeiän nostoa, koska työvoima ei riitä tekemään kaikkea sitä työtä, jonka jo nyt ennustettavissa oleva, keskimääräinen talouskasvu aiheuttaa yksityiseölle sektoeille ja jonka väestön ikääntyminen aiheuttaa julkiselle sektorille.

En oikein käösitä, miksi nonsaleeraat näiden asiantuntijoiden lausunnon ja toistat sdp:n ja SAK:n populistista propagandaa.

Työttömiin viittaaminen tässä yhteydessä osoittaa, ettet näytä osaavan ajatella asiaa 15-20 vuoden päähän. Silloin nykyiset rakennetyöttömät ovat jo suurimmaksi osaksi eläkkeellä ja nuoremmat työttömät on työllistetty, jos he työkykyisiä ovat, koska eläkkeelle siirtyy vuosi vuodelta yhä enemmän ihmisiä, mitä työikäisiksi kasvaa.

Kun siis talous joka tapauksessa kasvaa keskimäärin 2-4% vuodessa seuraavien 120 vuoden aikana, vaikka taantumiakin tulisi ja työikäinen väki samaan aikaan koko ajan vähenee, niin onhan se selvää, että ensimmäisenä meiltä loppuu nuorisotyöttömyys ja sen jälkeen sellainen työttömyys, jossa ihmiset voidaan kouluttaa uusiin ammatteihin. Rakennetyöttömyyttä ja työkyvyttömyyttä talouskasvu ei poista, kosoa meillä valitettavasti on sellaista työvoimaa, jolle sopiva työ on maasta jo kokonaan loppunut eikä kaikkia pysty millään kouluttamaan sellaisiin ammatteihin, joita tulevaisuus vaatii. Maataloustuotannon ja rakennustoiminnan ruuliillisen työn tarve on vähentynyt ja vähenee koko ajan, samoin teollisuustyö. palveluammatteihin tarvitaan koko ajan lisää väkeä, etenkin julkiselle sektorille, kun suuret ikäluokat ovat 20 vuoden kuluttua n. 85 vuotiaita.

Se, että eläkeiän nostaminen on pakko lainsäädännössä ennakoida riittävän ajoissa on varmaan selvää sinullekin, niin kuin sekin, että eläkeputket on nopea ottaa käytäntöön aina, kun työvoimaa ei esim. taantuman johdista trarvitakaan.

Demareiden ja kepun keksintöähän nämä eläkeputket ovat niiltä ajoilta, kun Hankkija kaatui ja OTK:laista osuustoimintaa saneerattiin kovalla kädellä. Eläkeiän alentaminen on siis poliittisesti helppo ja nopea toimenpide, mutta sen nostaminen vaatii pitkän ylimenoajan, joten päätökset pitäisi tehdä nyt eikä politikoida vakavalla asialla. Tässä sdp tekee nyt vuosituhannen ensimmäisen suuren virheensä.

Lue lisää

Pitää siis olla:

Kun siis talous joka tapauksessa kasvaa keskimäärin 2-4% vuodessa seuraavien 15-20 vuoden aikana, vaikka taantumiakin tulisi...

Mielipidepankki kirjoitti:

Minä olen useammankin kerran peräänkuuluttanut vain sellaista laskelmaa esiin, missä näytetään se tuleva työvoimapula todeksi. Sellaista ei ole haluttu jostain syystä esittää. Perustan mielelläni mielipiteeni faktoihin, mutta se ei ole mikään fakta, jos joku on sitä mieltä, että tulee työvoimapula. Ikärakenteen muuttuminenkaan ei sinällään ole riittävä peruste, vaan asiaan pitää pureutua syvällisemmin ja esittää laskelmat perusteluineen. Se riittää minulle, ei tähän tarvitse aatteita sotkea. Sinähän voisit vaikka yrittää.

Lue lisää

Työvoimapula pitää paikkansa, jos uskot Sailaksen laskelmiin ja hiljattain eläkepuolelle siirtynyttä Jaakko Kianderia. Sosialidemokraatteja ovat molemmat.

Tätä taustaa vasten SAK:n pullikointi "saavutettujen etujen" puolustajana ja sdp:n politikointi on varsin ihmeellistä touhua. Heinäluoma ja Urpilainen ammuskelevat nyt omiin kinttuihinsa oikein duettona.

Mielipidepankki kirjoitti:

tähän vastata, eri asia on se, riittääkö vastaukseni sinulle.

Suurten ikäluokkien ongelma ei ole pysyvä, vaan tilapäinen. Jossain vaiheessa suuret ikäluokat kuolevat pois ja huoltosuhde paranee. Meillä on ollut ennenkin vastaavia tilanteita. Viimeisin oli silloin, kun suuret ikäluokat syntyivät. Silloin ei ollut suurten ikäluokkien vanhuusoneglmaa vaan lapsuusongelma. Ikärakenne vääristyi jonkin aikaa toiseen suuntaan ja nyt vastaavasti taas siihen toiseen eli vanhuuteen päin.

Eläkkeiden maksamiseen käytetään ne varat, jotka on säästetty ja sovittu. Ne hankitaan verovaroin ja velkaantumalla taikka säästöjen tuotolla, mahdollisesti kaikilla näillä tavoin. Mahdollisimman suuri talouskasvu antaisi parhaat eväät maksamiseen. Eläkelainsäädännön elinaikakerroin leikkaa myös eläkkeiden määriä eli tasoittaa ne pitemmälle ajanjaksolle. Muita keinoja voivat olla eläkkeiden verotuksen kiristäminen, eläkekaton säätäminen, indeksisidonnaisuuksien muutokset.

Eläkkeiden maksamisessa voi toki tulla ongelmia. Ei sitä tarvitse kiistää. Ongelmaa ei vain kyetä ratkaisemaan sillä, että eläkeikää nostetaan. Eläkeiän nostaminen tarkoittaisi vain sitä, että työttömyys- ja toimeentulomenot lisääntyisivät. Voi olla, että ne jäisivät jonkin verran pienemmiksi kuin eläkemenot, mutta ero on todennäköisesti hyvin merkityksetön. Korvaus maksettaisiin ainoastaan eri kukkarosta, mutta ihan samaa verovaroin kustannettua rahaa se olisi. Eläkeiän nostaminen olisi järkevä keino vain silloin, jos työllisten määrä alkaa selvästi kasvaa ja työttömien määrä vähentyä niin, ettei työttömillä voi täyttää avoimia työpaikkoja.

Lue lisää

>>Suurten ikäluokkien ongelma ei ole pysyvä, vaan tilapäinen. Jossain vaiheessa suuret ikäluokat kuolevat pois ja huoltosuhde paranee.

Transit_mies kirjoitti:

Työvoimapula pitää paikkansa, jos uskot Sailaksen laskelmiin ja hiljattain eläkepuolelle siirtynyttä Jaakko Kianderia. Sosialidemokraatteja ovat molemmat.

Tätä taustaa vasten SAK:n pullikointi "saavutettujen etujen" puolustajana ja sdp:n politikointi on varsin ihmeellistä touhua. Heinäluoma ja Urpilainen ammuskelevat nyt omiin kinttuihinsa oikein duettona.

Lue lisää

tänne vaan ne laskelmat, niin katsotaan. Vetoat koko ajan vain erilaisiin auktoriteetteihin etkä halua esittää kylmiä lukuja. Tähän kepupolitiikkakin perustui pitkän aikaa. Kekkosen sana rinnastui Jumalan sanaan, mitä ei ollut soveliasta asettaa kyseenalaiseksi. Ei kannata sotkea asiaan myöskään mitään saavutettujen etujen puolustamista. Se puoli ei minua tässä kiinnosta, ainoastaan faktat väitetystä työvoimapulasta ja sen suuruudesta.

Niissä faktoissa ikärakenteen muutos poistaa työvoimaa keskimäärin 10 000 - 15 000 henkeä vuodessa. Työttömyyden sulaminen tällä vauhdilla kestäisi 15 - 25 vuotta. On huomattava lisäksi, että käytettävissä olevan työvoiman työllisyysaste on alhainen. Sitä nostamalla on järkevämpi hoitaa mahdollista työvoimapulaa kuin rekrytoimalla vanhuksia töihin. Tämä johtuu eri ikäisten ihmisten erilaisesta tuottavuudesta. Työurat pidentyvät myös loppupäästä kulloinkin vallitsevan työtilanteen mukaan. Joustava eläkelainsäädäntö sallii nyt tehdä töitä aina 68 vuoden ikään asti. Moni jatkaa jo työuraansa, jos porkkanat ovat hyviä ja terveyttä riittää. Vain pääjohtajatasolla on ongelmia, kun yritykset ovat rakentaneet varhaiseläkejärjestelmiä kultaisine kädenpuristuksineen antaen tällä tavoin samalla huonoa esimerkkiä työurien pidentämisvaatimuksilleen.

Mielipidepankki kirjoitti:

tänne vaan ne laskelmat, niin katsotaan. Vetoat koko ajan vain erilaisiin auktoriteetteihin etkä halua esittää kylmiä lukuja. Tähän kepupolitiikkakin perustui pitkän aikaa. Kekkosen sana rinnastui Jumalan sanaan, mitä ei ollut soveliasta asettaa kyseenalaiseksi. Ei kannata sotkea asiaan myöskään mitään saavutettujen etujen puolustamista. Se puoli ei minua tässä kiinnosta, ainoastaan faktat väitetystä työvoimapulasta ja sen suuruudesta.

Niissä faktoissa ikärakenteen muutos poistaa työvoimaa keskimäärin 10 000 - 15 000 henkeä vuodessa. Työttömyyden sulaminen tällä vauhdilla kestäisi 15 - 25 vuotta. On huomattava lisäksi, että käytettävissä olevan työvoiman työllisyysaste on alhainen. Sitä nostamalla on järkevämpi hoitaa mahdollista työvoimapulaa kuin rekrytoimalla vanhuksia töihin. Tämä johtuu eri ikäisten ihmisten erilaisesta tuottavuudesta. Työurat pidentyvät myös loppupäästä kulloinkin vallitsevan työtilanteen mukaan. Joustava eläkelainsäädäntö sallii nyt tehdä töitä aina 68 vuoden ikään asti. Moni jatkaa jo työuraansa, jos porkkanat ovat hyviä ja terveyttä riittää. Vain pääjohtajatasolla on ongelmia, kun yritykset ovat rakentaneet varhaiseläkejärjestelmiä kultaisine kädenpuristuksineen antaen tällä tavoin samalla huonoa esimerkkiä työurien pidentämisvaatimuksilleen.

Lue lisää

Ja minkä älämölön työnantajat EK:ssa nostivatkaan, kun STTK uskalsi ehdottaa vähän korkeampia irtisanomiskustannuksia iäkkään työntekijän irtisanomisesta.

Ei oikein mene yksiin nämä työurien pidentämiset loppupäästä suhteessa todellisuuteen. Mutta ainahan voi olla työttömänä viimeiset 10-15 vuotta. Eiks jeh?

Mielipidepankki kirjoitti:

tänne vaan ne laskelmat, niin katsotaan. Vetoat koko ajan vain erilaisiin auktoriteetteihin etkä halua esittää kylmiä lukuja. Tähän kepupolitiikkakin perustui pitkän aikaa. Kekkosen sana rinnastui Jumalan sanaan, mitä ei ollut soveliasta asettaa kyseenalaiseksi. Ei kannata sotkea asiaan myöskään mitään saavutettujen etujen puolustamista. Se puoli ei minua tässä kiinnosta, ainoastaan faktat väitetystä työvoimapulasta ja sen suuruudesta.

Niissä faktoissa ikärakenteen muutos poistaa työvoimaa keskimäärin 10 000 - 15 000 henkeä vuodessa. Työttömyyden sulaminen tällä vauhdilla kestäisi 15 - 25 vuotta. On huomattava lisäksi, että käytettävissä olevan työvoiman työllisyysaste on alhainen. Sitä nostamalla on järkevämpi hoitaa mahdollista työvoimapulaa kuin rekrytoimalla vanhuksia töihin. Tämä johtuu eri ikäisten ihmisten erilaisesta tuottavuudesta. Työurat pidentyvät myös loppupäästä kulloinkin vallitsevan työtilanteen mukaan. Joustava eläkelainsäädäntö sallii nyt tehdä töitä aina 68 vuoden ikään asti. Moni jatkaa jo työuraansa, jos porkkanat ovat hyviä ja terveyttä riittää. Vain pääjohtajatasolla on ongelmia, kun yritykset ovat rakentaneet varhaiseläkejärjestelmiä kultaisine kädenpuristuksineen antaen tällä tavoin samalla huonoa esimerkkiä työurien pidentämisvaatimuksilleen.

Lue lisää

Turhaan sinä lukuja vaadit, kun niitä voi laskea liian monella tavalla. Itse olet vetoamassa aina auktoriteetteihin, kun se sinulle sopii, mutta nyt jätät ne sivuun, kun se ei sinulle sovikaan.

Olen aiemmin monessa keskustelussamme ja tämänkin avauksesi muissa haaroissa perustellut sinulle, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, mutta ohitat perusteluni kerta toisensa jälkeen jättämällä vastaamatta niihin. Kerrataan siis joitain avainkohtia vielä:

Työvoimaa poistuu 10000 - 15000 vuosittain, mutta tilelle tulee vähemmän. Myös työttömiä poistuu eläkkeelle eivätkä kaikki rakennetyöttömät ole milloinkaan uudelleentyöllistettävissä, kun heidän osaaqmistaan vastaavaa työtä ei ole eikä koulutuskaan auta kaikkia työhön kiinni. Omat lukusi ovat siis pielessä..

Huoltosuhteen huononeminen, eli vanhusväestön kasvu, sitoo vähenevästä työvoimasta yhä kasvavan osan julkisen sektorin hoiva-ammatteihin, mistä juuri seuraa, että yksityiselle sektorille tulee hyvin paha työvoimapula, jos oletetaan, ettei sitä tulisi julkiselle sektorille. Todennäköisesti se tulee molemmille,

Näitä tosiasioita - ilman tarkkoja lukuja - ovat esittäneet hyvin monet asiantuntijat. Ollilan pitäsi olla sinulle uskottavin, kun häneen vetoat avauksessasikin. Toinen, minusta hyvin uskottava, on Jaakko Kiander, joka juuri siirtyi eläkeyhtiön johtoon ja varmaan tietää myös luvut ja laskelmat. Sailas taas katsoo virkansa puolesta asiaa valtion budjetin kannalta ja on useasti tuonut esiin laskelmat siitä, että verot nousevat rajusti ja palveluista on pakko leikata, ellei eläkeikä nouse sen lisäksi, että työurien pidentämiseksi tehdään kaikki muukin voitava.

Tapasi viitata johtajiin on aika omituinen. Hehän eivät itse lähde eläkkeelle, vaan heidät "ostaa" eläkkeelle yritysten hallitus ja yhtiökokous siksi, että vaativaan tehtävään saataisi nuoremia voimia. Nämä eläköityneet johtajat kuitenkin jatkavat työntekoaan usein jopa yli 70-vuotiaiksi toimimalla yritysten hallituksissa ja konsultteina, monet myös kasvuvauhdissa olevien pienyritysten mentoreina, joten noiltakin osin puheesi on perätöntä, etten sanoisi ilkeämielisen kaunaista.

Koettaisit jo uskoa sen, mitä joku sinulle edellä sanoi, että sdp on nyt tehnyt todella pahan virheen, kun se meni säestämään sak:n vaatimusta siitä, ettei eläkeikään saa koskea. Se on hyvinvointivaltion säilyttämisen kannalta niin iso virhe, että historiankirjoittajat tulevat lahitulevaisuudessa merkitsemään Heinäluoman ja Urpilaisen tämän vuosituhannen alun pahiten epäonnistuneiksi politikoijiksi.

boms kirjoitti:

Ja minkä älämölön työnantajat EK:ssa nostivatkaan, kun STTK uskalsi ehdottaa vähän korkeampia irtisanomiskustannuksia iäkkään työntekijän irtisanomisesta.

Ei oikein mene yksiin nämä työurien pidentämiset loppupäästä suhteessa todellisuuteen. Mutta ainahan voi olla työttömänä viimeiset 10-15 vuotta. Eiks jeh?

Lue lisää

Irtisanomisten tekeminen kalliiksi yrityksille, on hyvin paha virhe, minkä STTK kyllä tietää, mutta siellä on nyt ryhdytty tekemään vaalipolitiikkaa sdp:n puolesta, kun avaus on tunteenomaisesti rajattu ikääntyviin työntekijöihin. Heitähän on paljon ja he ovat aktiivisimpia äänestäjiäkin.

Jos irtisanomisille pannaan sakkomaksuja - aivan sama minkä ikäisille - se merkitsee vain sitä, että nousukausien alkaessa työllisyyden koheneminen viivästyy ja taantumassa pysytään kauemmin, mistä kärsii koko kansa. Mitään tuon typerämpää, mitä STTK esitti on vaikea kuvitellakaan, jos haluamme, että nousukausi toisi meille lisää yhteistä vaurautta ja lisää verotuloja valtiolle ja kunnille.

paksun pojan elämässä?

mättää paloheinän kirjoitti:

paksun pojan elämässä?

Halusit siis vahvistaa, että kepulaisten ei sovi puhua kepusta, eikä se kiinnostakaan, kun on niin paljon muuta mielenkiintoisempaa. Kuten seim. kapi. Häntähän noin kiertoilmaisulla tarkoitat.

sanoinkaan? kirjoitti:

Halusit siis vahvistaa, että kepulaisten ei sovi puhua kepusta, eikä se kiinnostakaan, kun on niin paljon muuta mielenkiintoisempaa. Kuten seim. kapi. Häntähän noin kiertoilmaisulla tarkoitat.

Lue lisää

koskaan kirjoita politiikasta, vaan vittuilet vain joutavaa?