Lapsen ja nuoren masennukseen voi olla kymmeniä muita eri syitä kuin aina vain kotiolot, kuten niin helposti väärin tulkitaan.
Esim. tuttavaperheeni poika pelasi A-junnuissa jääkiekkoa, mutta jotkin erimielisyydet valmentajan ja joukkuejohdon kanssa vetivät lapsen aika syvään masennukseen jossain vaiheessa, eikä syy todellakaan ollut kotona! Lopulta hän lopetti monivuotisen harrastuksensa, keskeytti opiskelun ja äiti oli jo valtavan huolissaan tuossa vaiheessa.
Hänellä kuitenkin oli tietoa varoa nykylastensuojelua, hän ei edes unissaan nähnyt sitä vaihtoehdoksi. Uhmakkuus ja sekoilu kesti tällä lapsella vain pari vuotta. Äiti oli välillä hermoromahduksen partaalla, mutta lopulta äidin antama tuki (ja nalkutus :)) riittivät ja nyt nuori mies on palannut taas ruotuun; jatkaa opiskelua, asuu kotona ja kaikki on OK.
Tuskin hekään huostaanotolta olisivat välttyneet, jos äiti olisi ymmärtämättömyyttään kääntynyt ls:n puoleen pahimman ajanjakson keskellä. En usko, että huostaanotto olisi ikinä auttanut tuotakaan perhettä siihen tilanteeseen, jossa he tällä hetkellä ovat.
Mutta todennäköisesti heistäkin joku sijaishuollon edustaja olisi kirjoittanut, miten "ihan varmasti huostaanotto oli aiheellinen, paremminkin se olisi pitänyt tehdä jo paljon aikaisemmin".
VARMASTI heitäkin olisi auttanut lapsen masennukseen tarjottu terapia, mutta koska äiti tiesi, että sitä ei ole, eikä muitakaan tukia, hän osasi karttaa kaikkia viranomaisia. Pahimmassa tapauksessa tuokin lapsi olisi joutunut huonoon laitokseen sijoitetuksi ja siellä väärällä kohtelulla traumatisoiduksi, jos apua olisi edes yritetty hakea.
Se on sitten eri asia, mitä psykologit sanovat, että hoitamatta jäänyt masennus saatta oireilla joskus myöhemmässä elämässä... Jos niin tapahtuu, niin toivottavasti Suomen perustuslakia kunnioitetaan jo uudelleen siinä vaiheessa ja ihmiset todella saavat hoitoa mielenterveydenongelmiinsa.
Nuoren masennus
34
3169
Vastaukset
- 35
masennuksesta voi olla myös sisäsyntyistä, jolloin sairauden syntyyn ei tarvita mitään ulkopuolista tekijää.
Onko tämä yksi ls:ssa unohtunut tosiasia? - 19
aiheuttaa masennusta ja sitä voi riittää myös koulumaailmassa.
Juttelin tänä syksynä muutaman opettajan kanssa, joilla on monivuotinen kokemus yläasteikäisten opettamisesta. He vakuuttivat, miten pelkästään yläasteen alkaminen voi olla valtava stressitekijä lapselle. Heidän mielestään ei usein ymmärretä, että se voi olla yhtä iso juttu kuin koko koulun alkaminen oli pienelle aikanaan. Uusi koulu, uudet kaverit, uudet opettajat, joka aineessa eri opettaja, muistamista ja tottumista on valtavan paljon; ja oppiakin vielä jotain pitäisi ja huolehtia läksyistä ja koulutarvikkeista.
KUn perhe tulee kotiin iltapäivällä, muille perheenjäsenille alkaa vapaa-ajan vietto, mutta koululaiselle alkaa yleensä vielä läksyjen teko. Monet opettajat ovatkin sitä mieltä, että vanhempien pitäisi ymmärtää vähän höllätä yläasteen alussa, jos lapsella on lisäksi vielä kovin tiukka harrastusaikataulu. Lapsi ei itse välttämättä osaa arvioida oikein voimiaan, joten vanhempien olisi hyvä karsia liikoja harrastemenoja.
Mutta lastensuojeluhan on pitänyt vuosia ensiarvoisen TÄRKEÄNÄ, että lapsella on oltava harrastuksia! En ymmärrä vieläkään, miksi ls:lle ei ole riittänyt esim. piirtäminen, maalaaminen, valokuvaus, kirjoittaminen tai mikä tahansa kotona tehtävä harrastus. Miksi vaaditaan nimenomaan kodin ulkopuolista harrastusta?
Moni opettaja on kuitenkin asiasta eri mieltä, mutta miksi he eivät avaa suutaan julkisuudessa?
On niin helppo sanoa, että vanhempien tehtävä on rajata turhia harrastemenoja, mutta toisaalta siitä saadaan helposti hyvä aihe vanhempien ja murkku-uhmailijan välien kiristymiseen. Siis yksi sellainen, niitä kun löytyy ihan ilman hakemista tuhansia muitakin.
Kun itse olen paneutunut läheltä seuraamaan oman teinini yläasteen suorittamista, sitä kirkkaammin minulle on kristallisoitunut, miten suurien haasteiden keskelle tuon ikäinen päivittäin joutuu. Ei ole helppoa olla teini, ei vähiten senkään takia, miten suuria mielialanvaihteluja pelkkä oma sisäinen hormonimyllerrys saa aikaan tuossa iässä. Lisäksi aikataulu on tiukka ja uuteen luokan kaveripiiriin asettuminen vie oman energiansa, jota onneksi ainakin tässä koulussa opettajat seuraavat tarkkaan myös välituntien aikana. Sillä yritetään estää kenenkään syrjään jääminen ja mahdollinen kiusaaminen, jotka olisivat suuria masennuksen aiheita nuorelle nekin. - ihmetyksestä ymmällä
hirvittävän riskin kun jättäa tarjoamatta hoitoa teinien masennusoireisiin.
Mistä asti lasten ja nuorten terapia on muuttunut ls:n tarjoamaksi avohuollon tueksi?
Olen luullut sen kuuluvan suorastaan joka miehen oikeuksiin saada tarvitsemaansa terveydenhoitoa.
Ei terapian saannilla pitäisi olla lastensuojelun kanssa mitään tekemistä! - äiti vaan
Ollaan lastensuojelunasiakkaita.
Lapsellamme epäiltiin masennusta ja häntä tutkitiin. Hän saa si-terapiaa ja sen jälkeen psykoterapiaa, jos katsotaan tarpelliseksi si-terapian jälkeen.
Ei kukaan ole ollut viemässä meiltä lasta. Ihan kotona asuu ja itse terapiaan viedään.
Tuo harrastus juttu on niin totta. Lapsemme ei harrastanut mitään maksullista säännöllistä harrastusta ja se tuntui olevan suuri huolen aihe. Lapsella on kuitenkin kavereita ja yhdessä he touhuavat kaikenlaista ihan järkevää. Eivät tee mitään laitonta tai muutenkaan sekoile. Me käydään yhdessä perheenä useasti uimassa, pelaamassa sählyä, keilaamassa, luistelmassa ja jne. Lapsi myös harjoittelee oma toimisesti soittamaan eri soittimia, piirtelee paljon, lukee jne. Näitä ei kuitenkaan lasketa harrastuksiksi.
Onneksi saatiin paikka kuvataidekouluun. Sielä ei tarvitse käydä kuin kerran viikossa ja lapsi tykkää tästä harrastuksesta. Ei kaikki lapset ole liikunnallisia rämäpäitä. Meidän lapsi vihaa kilpailua ja haluaa harrastaa liikuntaa omaan tahtiin.
Se on kyllä jännä miten eri tavalla psykologi näkee lapsen kotiolot ja varhaislapsuuden kuin itse vanhemmat. Muutama käynti ja ne jo tuntee lapsen historian paremmin kuin vanhemmat.
Minäkin olen kuulemma ollut masentunut, vaikka siitä ei ole mitään diagnoosia, enkä ikinä ole mitään masennuslääkkeitä syönyt. Omasta mielestäni en ole ollut masentunut. Mutta ilmeiseti lapsi oireilee siten, että minun on täytynyt olla masentunut, kun hän oli pieni.- Se on väärin!
kohtaista, vaikka ei missään nimessä saisi olla! Ja eroja tekee tietysti myös se iänikuinen TUURI eli onni näissä asioissa.
Jos jollain terapeutilla sattuu olemaan aika vapautumassa JUURI SILLÄ HETKELLÄ kun perhe sitä kyselee, hän voi saada terapeutin. Mutta huonolla tuurilla joka puolella vastataan vain ei-oota, koska terapiat ovat kuitenkin aika pitkäkestoisia ja jos sillä hetkellä ei aikoja ole, niin sitten niitä ei ole ja piste Odottamaan voi joutua kauankin ja lapsen terveyden kyseessä ollen voi ehtiä tapahtua yhtä jos toista pitkän odotuksen aikana.
Kun puhutaan peruspalvelujen puutteen takia tehdyistä huostaanotoista, niin ainahan jotkut onnistuvat tietysti saamaan esim. sairaalapaikan, jos sitä tarvitaan. Mutta eivät missään nimessä kaikki tarvitsijat, koska paikkamäärät ovat surkeasti alimitoitettuja tarpeeseen nähden.
Esim. meillä lapsi sai pikalähetteen hoitoon, mutta koska sairaalapaikkaa olisi joutunut odottamaan jopa puolitoista vuotta, lähete kirjoitettiin lastenkodin psykiatriselle osastolle, koska sinne pääsi hoitotakuulain puitteissa eli kolmessa kuukaudessa. Siis sairaalahoito oltiin korvaavinaan laitoshoidolla, lääkärit ja sossu olivat uskovinaan tiukasti laitoksen lupauksiin. Mutta kun totuus paljastui, lapsi kotiutettiin, on ollut kotona sieltä asti ja oikea hoito löytyi aivan muualta kuin psykiatrian puolelta. - harmittavaa
" Lapsi myös harjoittelee oma toimisesti soittamaan eri soittimia, piirtelee paljon, lukee jne. Näitä ei kuitenkaan lasketa harrastuksiksi.
Onneksi saatiin paikka kuvataidekouluun. Sielä ei tarvitse käydä kuin kerran viikossa ja lapsi tykkää tästä harrastuksesta. Ei kaikki lapset ole liikunnallisia rämäpäitä. Meidän lapsi vihaa kilpailua ja haluaa harrastaa liikuntaa omaan tahtiin. "
Tismalleen samoin on meillä ja minusta oli tosi outoa oivaltaa aikanaan se, että ls:ssa tämä katsottiin puutteeksi. Lapsi inhoaa vieläkin liikuntatunteja, kaikkea kilpailua ja pakkosuorittamista liikuntaan liittyen. Silti kyllä harrastaa sitä vapaaehtoisesti vapaa-ajalla.
Joskus tuntuu kuin tuo urheilun ihannointi olisi Suomeenkin tullut ihan kuin jostain amerikkalaisesta kulttuurista, jossa vain koulun liikuntakiihkoilijoilla olisi mahdollisuus menestymiseen. Se näkyy myös lasten asenteissa. Nenän vartta pitkin katsellaan kavereita, jotka liikuntatunnilla eivät ole pukeutuneet jonkin urheiluseuran vaatteisiin tai vähintään MERKKIulkoiluvaatteisiin.
Lapseni murkku-uhmaan kuuluu nyt sitten se, että koska hän inhoaa koulun liikuntatunteja, ei hän uhallakaan halua hankkia mitään liikuntavaatteita kouluun. Guessin joustavia farkkuja kyllä löytyy, mutta ne saavat hänen mielestään kelvata myös ulkoliikuntaan. Siitä sitten oli saatu kavereilta tikkuiluja tänäkin päivänä. Ja minunkin mielestä on yksi samperin sama, mitä vaatteita metsässä rämpimiseen ja suunnistamiseen on, kunhan vaatteet eivät estä liikkumista ja jalat pysyvät kuivina märässäkin metsässä. Opettajalle hänen vaatteensa olivat olleet ok, mutta ei seuratasolla kilpaileville luokkakavereille.
Ja tytöille koko vaateasia on kyllä sellainen probleema, josta vanhemmat saavat olla helisemässä. En tiedä kenen asenteissa on vikaa, jos luokan seurapiiriin ei hyväksytä ilman merkkivaatteita ja auttamatta katsotaan kieroon, jos väriyhdistelmät ja muu tyyli pukeutumisessa eivät ole just, eikä melkein. - puuhlääh
harmittavaa kirjoitti:
" Lapsi myös harjoittelee oma toimisesti soittamaan eri soittimia, piirtelee paljon, lukee jne. Näitä ei kuitenkaan lasketa harrastuksiksi.
Onneksi saatiin paikka kuvataidekouluun. Sielä ei tarvitse käydä kuin kerran viikossa ja lapsi tykkää tästä harrastuksesta. Ei kaikki lapset ole liikunnallisia rämäpäitä. Meidän lapsi vihaa kilpailua ja haluaa harrastaa liikuntaa omaan tahtiin. "
Tismalleen samoin on meillä ja minusta oli tosi outoa oivaltaa aikanaan se, että ls:ssa tämä katsottiin puutteeksi. Lapsi inhoaa vieläkin liikuntatunteja, kaikkea kilpailua ja pakkosuorittamista liikuntaan liittyen. Silti kyllä harrastaa sitä vapaaehtoisesti vapaa-ajalla.
Joskus tuntuu kuin tuo urheilun ihannointi olisi Suomeenkin tullut ihan kuin jostain amerikkalaisesta kulttuurista, jossa vain koulun liikuntakiihkoilijoilla olisi mahdollisuus menestymiseen. Se näkyy myös lasten asenteissa. Nenän vartta pitkin katsellaan kavereita, jotka liikuntatunnilla eivät ole pukeutuneet jonkin urheiluseuran vaatteisiin tai vähintään MERKKIulkoiluvaatteisiin.
Lapseni murkku-uhmaan kuuluu nyt sitten se, että koska hän inhoaa koulun liikuntatunteja, ei hän uhallakaan halua hankkia mitään liikuntavaatteita kouluun. Guessin joustavia farkkuja kyllä löytyy, mutta ne saavat hänen mielestään kelvata myös ulkoliikuntaan. Siitä sitten oli saatu kavereilta tikkuiluja tänäkin päivänä. Ja minunkin mielestä on yksi samperin sama, mitä vaatteita metsässä rämpimiseen ja suunnistamiseen on, kunhan vaatteet eivät estä liikkumista ja jalat pysyvät kuivina märässäkin metsässä. Opettajalle hänen vaatteensa olivat olleet ok, mutta ei seuratasolla kilpaileville luokkakavereille.
Ja tytöille koko vaateasia on kyllä sellainen probleema, josta vanhemmat saavat olla helisemässä. En tiedä kenen asenteissa on vikaa, jos luokan seurapiiriin ei hyväksytä ilman merkkivaatteita ja auttamatta katsotaan kieroon, jos väriyhdistelmät ja muu tyyli pukeutumisessa eivät ole just, eikä melkein.on hyvä kasvualusta ja riskitekijä eritoten herkälle lapselle. Ei koti suinkaan. Kun lapsi joutuu villiin maailmaan ja huonossa tilanteessa hän saa ryhmän ivan niskaansa ja työntekijät näkee mitä haluaa, niin kammottava yksinäisyys kyllä on aiheuttamassa isompaa masennusta. Se on sitä, kun lasta ei kuulla, kuunnella, ymmärretä, häntä pilkataan, hänelle nauretaan, häntä pakotetaan...
Kyllä kuka tahansa menettää ilon elämästä, kun jää YKSIN! Jos vanhemmat haluaa puolustaa lastansa, he törmäävät huolestuneisiin viranomaisiin, joilla ei ole minkäännäköistä logiikkaa siihen että mikä heitä huolestuttaa. He heittävät VARPUn kehotuksesta pallon koteihin.
Lapsuuden ilo on täyttä paskaa tämän päivän Suomessa. Täällä on vain painavia päitä hentoisilla harteilla. - Sietämätöntä
puuhlääh kirjoitti:
on hyvä kasvualusta ja riskitekijä eritoten herkälle lapselle. Ei koti suinkaan. Kun lapsi joutuu villiin maailmaan ja huonossa tilanteessa hän saa ryhmän ivan niskaansa ja työntekijät näkee mitä haluaa, niin kammottava yksinäisyys kyllä on aiheuttamassa isompaa masennusta. Se on sitä, kun lasta ei kuulla, kuunnella, ymmärretä, häntä pilkataan, hänelle nauretaan, häntä pakotetaan...
Kyllä kuka tahansa menettää ilon elämästä, kun jää YKSIN! Jos vanhemmat haluaa puolustaa lastansa, he törmäävät huolestuneisiin viranomaisiin, joilla ei ole minkäännäköistä logiikkaa siihen että mikä heitä huolestuttaa. He heittävät VARPUn kehotuksesta pallon koteihin.
Lapsuuden ilo on täyttä paskaa tämän päivän Suomessa. Täällä on vain painavia päitä hentoisilla harteilla.ajatuksen, että melkein tuli tippa linssiin tästä lauseesta:
"Lapsuuden ilo on täyttä paskaa tämän päivän Suomessa. Täällä on vain painavia päitä hentoisilla harteilla."
Ja kuka tahansa menettää ilon elämästä, jos jää yksin! Mutta kun syrjimisen syyt voivat olla niin raivostuttavia, että ei välillä tiedä, mihin oman päänsä laittaisi kestääkseen suuttumatta sen paineen, mihin ympäristö lapset asettaa. Lapsi on kaikkein kovimmilla, mutta kestämistä on vanhemmillakin lapsensa puolesta.
Jos siihen vielä saadaan lisäksi ymmärtämättömän sossun sönkötykset, ei ihme, jos vanhemmilla keittää yli niin sanotusti. Ja vika kaikkeen on tietysti aina vain vanhemmissa. Muistiini piirtyi tulikirjaimin erään itä-suomalaisen sossun vastaus kirjoitukseeni heidän paikallislehdessään: "On aina syy kodissa, jos lapsi oireilee." Ja sijaishuolto säestää: "Tuskin aiheettomia huostaanottoja on, on vain kyse ristiriidasta sossun ja vanhempien kasvatuspojen välillä." Tuon enempää väärin tuskin asioita enää voisi tulkita. - juuhlääh
Sietämätöntä kirjoitti:
ajatuksen, että melkein tuli tippa linssiin tästä lauseesta:
"Lapsuuden ilo on täyttä paskaa tämän päivän Suomessa. Täällä on vain painavia päitä hentoisilla harteilla."
Ja kuka tahansa menettää ilon elämästä, jos jää yksin! Mutta kun syrjimisen syyt voivat olla niin raivostuttavia, että ei välillä tiedä, mihin oman päänsä laittaisi kestääkseen suuttumatta sen paineen, mihin ympäristö lapset asettaa. Lapsi on kaikkein kovimmilla, mutta kestämistä on vanhemmillakin lapsensa puolesta.
Jos siihen vielä saadaan lisäksi ymmärtämättömän sossun sönkötykset, ei ihme, jos vanhemmilla keittää yli niin sanotusti. Ja vika kaikkeen on tietysti aina vain vanhemmissa. Muistiini piirtyi tulikirjaimin erään itä-suomalaisen sossun vastaus kirjoitukseeni heidän paikallislehdessään: "On aina syy kodissa, jos lapsi oireilee." Ja sijaishuolto säestää: "Tuskin aiheettomia huostaanottoja on, on vain kyse ristiriidasta sossun ja vanhempien kasvatuspojen välillä." Tuon enempää väärin tuskin asioita enää voisi tulkita....oikean ja väärän välillä.
Sossu mitätöi sen minkä kerkeää. Mitätöinti vaan katkaisee kamelin selän..mitätöijä (sossu) hymyilee eikä kenties edes tiedä mitä saa aikaseksi. Niin niin helppoa. -Yhtä helppoa kuin repiä kärpäsen siivet tosta vaan, ohimennen, ihan huvikseen. (-ko?): TUO on se ydinkysymys. - jessus tätä maata.
jälkeen lapsen diagnoosin lastensuojelun asiakkaita? Eikä lapselle kuulu ihan kuten aikuisillekin että terveyden ja sosiaalihuollon palvelut tarjotaan ja annetaan ilman lastensuojelun asiakkuutta.
Mikä ihmeen "kierrätys mentaliteetti"tässä maassa on vallalla
ettei peruspalveluita voi eikä anneta lapsille, nuorille ja perheille ilman
että ENSIN ollaan lastensuojelun asiakkaita
ja sitten vasta tarjotaan lakisääteisiä peruspalveluita,
kun on saatu haalittua kansaa lastensuojeluun lastensuojelun asiakkaaksi !?!????????
http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/view/1527319
..................
Kunnan olisi järjestettävä lapselle ja perheelle
ne sosiaalihuollon palvelut,
jotka lapsen asioista vastaava
sosiaalityöntekijä
arvioi välttämättömiksi
lapsen terveyden ja kehityksen kannalta.
Sosiaalityöntekijä kirjaisi arvion palvelujen välttämättömyydestä
lapsen tai vanhemman asiakassuunnitelmaan
ja kunta vastaisi siitä, että asiakas saa palvelut
sosiaalityöntekijän
esittämän
ajan kuluessa.
Palveluista tulisi edelleen tehdä päätös............"
Että siis on oikein lainmuutos vireillä siitä
että sosiaalityöntekijä
ARVIOI
mitä sosiaalihuollon palveluita
lapsen TERVEYS JA KEHITYS vaatii! - k o
jessus tätä maata. kirjoitti:
jälkeen lapsen diagnoosin lastensuojelun asiakkaita? Eikä lapselle kuulu ihan kuten aikuisillekin että terveyden ja sosiaalihuollon palvelut tarjotaan ja annetaan ilman lastensuojelun asiakkuutta.
Mikä ihmeen "kierrätys mentaliteetti"tässä maassa on vallalla
ettei peruspalveluita voi eikä anneta lapsille, nuorille ja perheille ilman
että ENSIN ollaan lastensuojelun asiakkaita
ja sitten vasta tarjotaan lakisääteisiä peruspalveluita,
kun on saatu haalittua kansaa lastensuojeluun lastensuojelun asiakkaaksi !?!????????
http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/view/1527319
..................
Kunnan olisi järjestettävä lapselle ja perheelle
ne sosiaalihuollon palvelut,
jotka lapsen asioista vastaava
sosiaalityöntekijä
arvioi välttämättömiksi
lapsen terveyden ja kehityksen kannalta.
Sosiaalityöntekijä kirjaisi arvion palvelujen välttämättömyydestä
lapsen tai vanhemman asiakassuunnitelmaan
ja kunta vastaisi siitä, että asiakas saa palvelut
sosiaalityöntekijän
esittämän
ajan kuluessa.
Palveluista tulisi edelleen tehdä päätös............"
Että siis on oikein lainmuutos vireillä siitä
että sosiaalityöntekijä
ARVIOI
mitä sosiaalihuollon palveluita
lapsen TERVEYS JA KEHITYS vaatii!Eikä lapselle kuulu ihan kuten aikuisillekin että.........
Eikö lapselle kuulu ihan kuten ... - 22
k o kirjoitti:
Eikä lapselle kuulu ihan kuten aikuisillekin että.........
Eikö lapselle kuulu ihan kuten ...Niin sen tavallisen ihmisen järki sanoo, että totta kai lapselle kuuluvat samat palvelut kuin aikuisille.
Tai ennen kaikkea juuri lapsille!
Mutta Suomessa ne vain näköjään kaikki peruspalvelut siirtyvät näköjään lastensuojelun kautta annettaviksi.
Ei muuta kuin tervetuloa vain ls:n asiakkaaksi kaikki pienten lasten vanhemmat :)
Ei tässä mitään järkeä ole ollut enää pitkään aikaan koko touhussa. - lastensuojeluv. alas
22 kirjoitti:
Niin sen tavallisen ihmisen järki sanoo, että totta kai lapselle kuuluvat samat palvelut kuin aikuisille.
Tai ennen kaikkea juuri lapsille!
Mutta Suomessa ne vain näköjään kaikki peruspalvelut siirtyvät näköjään lastensuojelun kautta annettaviksi.
Ei muuta kuin tervetuloa vain ls:n asiakkaaksi kaikki pienten lasten vanhemmat :)
Ei tässä mitään järkeä ole ollut enää pitkään aikaan koko touhussa.saatava aikaiseksi ja se muutos lähtee kaikista täysipäisistä asioiden julkisuuteen tuojista; kansalaisista, poliitikoista, päättäjistä, tutkijoista, professoreista jne.
Kaikista joilla on vielä näkemystä mihin tämä huostahulluus ja
EPÄPÄTEVIEN LASTENSUOJELUVIRANOMAISENA ESIINTYVIEN VIRANOMAISTOIMIEN IHANNOINTI JA KAUNISTELU
ENNEN PITKÄÄ JOHTAA!
Kaikki lapsiperheiden palvelut
LASTENSUOJELUSTA.
Aloittakoot
viranomaiset, päättääjät, poliitikot ja muut maan viisaat
LASTENSUOJELUASIAKKUUTENSA ENSIMMÄISEKSI
ja katsotaan sitten edellä mainittujen kansanaosien pyörittyä
LASTENSUOJELUN HUOSTAHULLUJEN SIRKUKSESSA ENSIN
tarvitseeko taviskansalaisten seurata
perässä........... - Tiedon puute suojaa
puuhlääh kirjoitti:
on hyvä kasvualusta ja riskitekijä eritoten herkälle lapselle. Ei koti suinkaan. Kun lapsi joutuu villiin maailmaan ja huonossa tilanteessa hän saa ryhmän ivan niskaansa ja työntekijät näkee mitä haluaa, niin kammottava yksinäisyys kyllä on aiheuttamassa isompaa masennusta. Se on sitä, kun lasta ei kuulla, kuunnella, ymmärretä, häntä pilkataan, hänelle nauretaan, häntä pakotetaan...
Kyllä kuka tahansa menettää ilon elämästä, kun jää YKSIN! Jos vanhemmat haluaa puolustaa lastansa, he törmäävät huolestuneisiin viranomaisiin, joilla ei ole minkäännäköistä logiikkaa siihen että mikä heitä huolestuttaa. He heittävät VARPUn kehotuksesta pallon koteihin.
Lapsuuden ilo on täyttä paskaa tämän päivän Suomessa. Täällä on vain painavia päitä hentoisilla harteilla.Peruskoulun toimintaa ja tausta-ajatusta on kiinnostavaa tarkkailla. Esimerkiksi alakoulun meininkiä joutuu hämmästelemään tämän tästä.
Mulle on tullut fiilis, että enpä haluaisi käydä samaa koulua, jossa lapseni on. Ja olen kiitollinen, että olen jo peruskouluni käynyt. Huh, kammottaisi ajatuskin, että kävisin läpi samoja juttuja kuin lapseni.
Neuvon lastani, että opettajaa pitää totella kaikessa, mutta samaan aikaan kerron kuinka hölmö opettaja toisinaan voi olla. Mielestäni opettajan erehtyväisyys on hyvä sanoa lapselle ääneen, ja puhua siitä paljonkin, mutta toisaalta haluan, että lapseni tottelee. Se sujuvoittaa elämää.
Hämmästelen, jos esimerkiksi alakoulun massatuutista lapsi selviää terveenä.
Koulussa lapsen mielenterveyttä suojelee ehkä eniten se, että pieni lapsi ei vielä tiedä. Tieto lisää tuskaa. Jos lapsi osaisi asettaa eri asiat omiin yhteyksiinsä, näyttäisi koulun elämä huomattavasti ankeampana. Lapsi on tässä mielessä onnellinen hölmö. - Neuvoja kaipaava
Onko lastensuojelu oikeasti näin pelottavaa? Etsitäänkö ihan oikeasti vanhemmista vikoja? Tai, jos on vikoja, niin ei auteta, vaan lapsi otetaan huostaan, vaikka vanhemmilla ei olisikaan vakavia päihde- tai mielenterveysongelmia. Ja sijoituspaikassa lasta kiusataan, siellä on päihdeongelmia ja väkivaltaa?
- 5
Neuvoja kaipaava kirjoitti:
Onko lastensuojelu oikeasti näin pelottavaa? Etsitäänkö ihan oikeasti vanhemmista vikoja? Tai, jos on vikoja, niin ei auteta, vaan lapsi otetaan huostaan, vaikka vanhemmilla ei olisikaan vakavia päihde- tai mielenterveysongelmia. Ja sijoituspaikassa lasta kiusataan, siellä on päihdeongelmia ja väkivaltaa?
totta. Huostaanottoja estävät avohuollon tuet on romutettu suurimmassa osassa kuntia, tilalle tarjotaan joka asiaan vain lume-apua eli ls:n perhetyötä.
Totta kai vanhemmista etsitään vikoja!
Jos ei niitä näy, niin aletaan kuvittelemaan. Siihen antaa mahdollisuuden se, että ls-työn suosituksissa työntekijän ON ENNAKOITAVA lapsen tulevaisuutta.
Ajattele, mitä tuo pitää sisällään. Pahimmillaan aletaan maalata piruja seinille ja toimitaan kuin ennustaja-akat kristallipalloon tuijottaen, esitetyille uhkakuville ei tarvitse olla mitään konkreettista näyttöä, pelkkä yhden ihmisen tuntema HUOLI oikeuttaa viranomaisen miten raskaisiin toimiin tahansa.
Viime hallitusten ajama kaiken yksityistäminen koskee myös sijaishuoltoa. Kaikki hallituksen suojeluksessa tapahtuvat lakien rikkomukset on selitettävissä vain sieltä käsin. Yksityistämiskehitys on vielä kesken, joten toivoa sopii, että nykytörkeilyt ovat vain siirtymävaiheen hapuilua. Vai onko tarkoitus luoda pysyväksi käytännöksi esim. se, että osa lasten peruspalveluista (koulujen erityisopetus, terveydenhuollon puolella terapia, neurologinen kuntoutus, psykiatriset sairaalapaikat) tullaan jatkossakin korvaamaan vain huostaanotoilla? - terveydenhuollosta
5 kirjoitti:
totta. Huostaanottoja estävät avohuollon tuet on romutettu suurimmassa osassa kuntia, tilalle tarjotaan joka asiaan vain lume-apua eli ls:n perhetyötä.
Totta kai vanhemmista etsitään vikoja!
Jos ei niitä näy, niin aletaan kuvittelemaan. Siihen antaa mahdollisuuden se, että ls-työn suosituksissa työntekijän ON ENNAKOITAVA lapsen tulevaisuutta.
Ajattele, mitä tuo pitää sisällään. Pahimmillaan aletaan maalata piruja seinille ja toimitaan kuin ennustaja-akat kristallipalloon tuijottaen, esitetyille uhkakuville ei tarvitse olla mitään konkreettista näyttöä, pelkkä yhden ihmisen tuntema HUOLI oikeuttaa viranomaisen miten raskaisiin toimiin tahansa.
Viime hallitusten ajama kaiken yksityistäminen koskee myös sijaishuoltoa. Kaikki hallituksen suojeluksessa tapahtuvat lakien rikkomukset on selitettävissä vain sieltä käsin. Yksityistämiskehitys on vielä kesken, joten toivoa sopii, että nykytörkeilyt ovat vain siirtymävaiheen hapuilua. Vai onko tarkoitus luoda pysyväksi käytännöksi esim. se, että osa lasten peruspalveluista (koulujen erityisopetus, terveydenhuollon puolella terapia, neurologinen kuntoutus, psykiatriset sairaalapaikat) tullaan jatkossakin korvaamaan vain huostaanotoilla?Olen terveyskeskuksessa töissä. Siellä oli äiti, jonka sektiohaava märki. Tuli meille suonensisäiseen antibioottihoitoon ja lähti ulos sylivauvan ja 2 vilkkaan lapsen kanssa, tippakanyyli kädessä. Hyvä, kun ei vauva tippunut sylistä. Kysyin, että missä isä on, töissä, tulee illalla myöhään. Ajattelin, että tuo perhe tarvitsee kodinhoitajaa . . . .
- Sietämätöntä
Ainakin tyttöjen kesken voi syrjimiseen riittää pelkkä "väärä" pukeutuminen. Sitä ovat väärät värit ja liian lapselliseksi katsotut mallit ja kokonaistyyli. Pahimmillaan arvostelu ulottuu kaikkiin varusteisiin koululaukkua, penaalia ja kaikkea mahdollista myöten. Merkkivaatteet ovat aina eduksi kaveripiiriin hyväksymisessä.
Ottakaa huomioon, että väärän ja oikean tyylin sanelee yleensä luokan neiti suurisuu, siis henkilö, jonka sosiaaliset taidot voivat olla miten alimitoitetut tahansa, mutta joka on luokassa eniten äänessä ja nimenomaan juuri negatiivisessa mielessä, toisten arvostelussa.
Nuoret näyttävät mittaavan myös omaa sosiaalisuuttaan väärillä mittareilla. Saatetaan ylpeillä sillä, miten paljon on Facebook-kavereita, vaikka suurimman osan kanssa ei koskaan oltaisi missään tekemisissä. Kaveri on out, jos hän ei ole kiinnostunut fb:sta tai ei pyydä jokaista puolituttuakin naamakirjakaveriksi.
Meikkiä on oltava, mutta ei liikaa, eikä liian vähän. Tästä on poikkeus, jos tyylin määrittäjä itse meikkaa liikaa ja huono laatuinen, paakkuuntunut ripsiväri roikkuu poskilla yms. Hyvään lopputulokseen ei aina päästä halvimmilla Valintatalon meikeillä, vaan laadun perään kuulutetaan, joten rahaa on löydyttävä niidenkin tuotteiden hankintaan.
Jos on silmälasit, olisi sangat hyvä olla Dolce Gabbanat tai vastaavaa. Iso miinus tuntuu olevan myös, jos ei puhu suomea sujuvasti. Onko asenne sama kuin 70-luvun Ruotsissa, "herrakansan" kakarat eivät hyväksy kielipuoli maahanmuuttajia. Ei saa myös puhua liian aikuismaisesti, eikä mitään murretta.
Eduksi on aina myös urheiluseuraharrastus, mieluiten mahdollisimman korkealla liigatasolla, joku on taannut paikkansa jo Eurooppa-tasolle asti. Armotta kuvioista putoaa ainakin osittain ne, jotka eivät tunne koululiikuntaa omakseen. Liekö tilanne eri niissä luokissa, joissa neiti suurisuu ei itse urheile tai jossa hänen tyylinsä on lissu, vaihtelua vaatimuksissa varmaan jonkin verran löytyy, ehkä paljonkin.
Vaikka luokan mielipidevaikuttaja pitää omia sosiaalisia taitojaan korkeina, hän silti ensimmäisenä käyttäytyy huonosti niitä kohtaan, jotka eivät ulkoisia vaatimuksia täytä. Syrjitylle osoitetaan oma paikkansa sulkemalla hänet porukan ulkopuolelle. Se alkaa yleensä niin, että kiusaamisen kohde ei sitä itse edes huomaa, vaan saattaa iloisena kertoa muille esim. jotain hyvää uutistaan. Hänelle edessä päin vastataan "Ai kun kiva", mutta selän takana irvistetään ja näytetään oksennuseleitä.
Sääliksi käy tyttö, jota sorsitaan ihan vain siksi, että hän ei täytä oikein mitään näistä ulkoisista vaatimuksista, mitä luokan tytöt ovat asettaneet. Ymmärtävätkö vanhemmat, miten suuri merkitys lapselle on sillä, että hänen omat mielipiteensä otetaan vaatehankinnoissa huomioon? Ja palstoilla pienituloisten perheiden lapsille suositellaan kirpparivaatteita! Kyllä moni vanhempi tinkii omista hankinnoistaan, että lapsi olisi koulussa ulkoisen habituksensa puolesta hyväksytty.
Mutta hiton vaatimukset menevät älyttömyyksiin. Raivostuttaa, vaikka oma lapsi ei olekaan toistaiseksi syrjitty. Hän kuitenkin pelkää joutuvansa epäsuosioon, koska on muutaman kerran puolustanut niitä, joita kohtaan käyttäydytään huonosti.- fb -lapsen äiti
ja niin kohdilleen osuva. Ja jos lapsi masentuu kun jää ulkopuolelle on suorastaan törkeää että siihen ryntää jotkut sosiaalipuolen puolihullut eukot sähläämään. Ulkopuolisuus on kamala tunne ja varsinkin lapselle/nuorelle, jonka minäkuva on kehittymässä.
- 31
fb -lapsen äiti kirjoitti:
ja niin kohdilleen osuva. Ja jos lapsi masentuu kun jää ulkopuolelle on suorastaan törkeää että siihen ryntää jotkut sosiaalipuolen puolihullut eukot sähläämään. Ulkopuolisuus on kamala tunne ja varsinkin lapselle/nuorelle, jonka minäkuva on kehittymässä.
teini ei halua puhua kotona syrjäytymisensä syistä, koska tietää perheen huonon rahatilanteen. Hän tietää sorsimisen syistä puhumisen turhaksi, koska ymmärtää perheen huonon rahatilanteen. Miksi siis aiheuttaa lisäpaineita vanhemmille, joiden lapsi ymmärtää olevan syyttömiä köyhyyteen.
MUTTA MUTTA...
Sossu tenttaa ja kuulustelee lasta. Kun ilmenee, että lapsi ei ole kertonut IHAN kaikkea vanhemmille, sossu katsoo sen vanhempien törkeäksi rikkeeksi ja osoitukseksi riittämättömyydestä vanhemmuuteen. Todennäköisesti vanhemmat olisivat kestäneet oikein hyvin myös tiedon kiusaamisen todellisista syistä, mutta lapsi tulkitsi sen hienotunteisesti omalla tavallaan.
Isä on ollut lukemattomia kertoja yhteydessä kouluun, kiusaajien vanhempiin ja kiusaajiin, mutta tilanne on vain pysynyt ennallaan. Äidin mielestä yhteydenotot voisi jo lopettaa tuloksettomina ja hän pelkää niiden jatkamisen huonontavan lapsen tilannetta luokassa entisestään.
Näin asiakaspapereihin saadaan perheen kannalta JÄRKYTTÄVÄ merkintä:
"Lapsi ei luota vanhempiinsa, eikä usko saavansa heiltä tarvittavaa tukea koulukiusaamiseen. "
Sossu sai jo yhden TÄRKEÄN perusteen huostaanotolle. Enää ei puutu kuin muutama lisäkukka intervention syykimppuun, että hallinto-oikeus olisi innoissaan "todella aiheellisesta ja painavin perustein esitetystä huostaanottohakemuksesta".
Sossulla ei nokka kauan tuhise kun kimppu on valmis:
"Lapsella on paljon poissaoloja, joita vanhemmat eivät pysty selittämään, eivätkä myös näin ollen turvaamaan lapsen säännöllistä koulunkäyntiä. Vanhemmilla on myös erimielisyyttä kasvatusperiaatteista, mikä nähdäksemme lisää lapsen hämmennystä entisestään. Koulun säännöllisen käymisen ja vakaiden kasvuolojen turvaamiseksi suosittelemme huostaanottoa ja katsomme sijoituksen XX-paikkaan olevan lapsen edun mukainen toimenpide."
Niin tyttö siirretään XX-paikkaan, josta hän raahustaa uuteen kouluun yhtä merkittömissä vaatteissa ja alehallin meikeissa kuin tähänkin asti. Lisärasitteena tutun ja turvallisen kotiympäristön puute, uudet sijaishoitajat, uudet lapset uudessa perheessä, uusi koulu, uudet luokkakaverit, joihin tutustumista entiset huonot ja käsittelemättä jääneet kokemukset eivät auta ollenkaan.
Mutta HEUREKA! Päättäjät väittivät, että huostaanotetulla lapsella on parempi oikeus päästä terapiaan, kuin kotona asuvalla, joten jospa jostain löytyisi kallonkutistaja, joka edes vähän helpottaisi lapsen pahaa oloa niistä traumoista, joiden kestämiseen hänet on pakotettu.
JOS HYVÄ TUURI KÄY:
Lapsi pääsee hyvään sijaispaikkaan, jossa lakia noudatetaan, ei estetä yhteydenpitoa vanhempiin, eikä muihin läheisiin, ehkä ymmärretään myös kotiuttamisen tärkeys. Lapsi kaipaa suunnattomasti kotiinsa, mutta sopeutuu siedettäviin olosuhteisiin. Koulutilanne on hieman parempi, koska luokan mielipidevaikuttaja on hieman inhimillisempi kuin entisessä koulussa.
JOS MUKANA ON EPÄONNEA:
Sijaisperhe on huono, lapsi joutuu alistumaan sellaisiin rikoksiin, joiden olemassa olosta hän ei kotona tiennyt mitään. Suhde vanhempiin estetään. Koulu on oikeastaan vielä huonompi kuin edellinen. Lapsen mielenterveys alkaa pettää. Sijaishoitajat nostavat hirveän hälyn Perhehoitoliiton kautta siitä, että huostaanotot tehdään liian myöhään, että heillä ei ole mahdollisuutta lapsen elämän korjaamiseen enää siinä vaiheessa.
Mikä on lapsen ennuste eri vaihtoehdoissa?
Jos hän olisi saanut jäädä kotiin, edes siellä ympäristö olisi ollut tuttu ja turvallinen. Koska koulu ei kyennyt lopettamaan kiusaamista, olisi kotikoulu ollut yksi mahdollisuus. Tietysti myös koulun vaihtamista olisi voinut kokeilla. Mikä tahansa muu vaihtoehto olisi ollut parempi vaihtoehto kuin kotoa irti repiminen. Oli sijaispaikka miten hyvä tahansa, niin miksi ihmeessä lapsi pitää riistää kotoa silloin, kun varsinainen ongelman ydin ei ole huonoista kotioloista johtuvaa? - hyvää kirjotusta sul
31 kirjoitti:
teini ei halua puhua kotona syrjäytymisensä syistä, koska tietää perheen huonon rahatilanteen. Hän tietää sorsimisen syistä puhumisen turhaksi, koska ymmärtää perheen huonon rahatilanteen. Miksi siis aiheuttaa lisäpaineita vanhemmille, joiden lapsi ymmärtää olevan syyttömiä köyhyyteen.
MUTTA MUTTA...
Sossu tenttaa ja kuulustelee lasta. Kun ilmenee, että lapsi ei ole kertonut IHAN kaikkea vanhemmille, sossu katsoo sen vanhempien törkeäksi rikkeeksi ja osoitukseksi riittämättömyydestä vanhemmuuteen. Todennäköisesti vanhemmat olisivat kestäneet oikein hyvin myös tiedon kiusaamisen todellisista syistä, mutta lapsi tulkitsi sen hienotunteisesti omalla tavallaan.
Isä on ollut lukemattomia kertoja yhteydessä kouluun, kiusaajien vanhempiin ja kiusaajiin, mutta tilanne on vain pysynyt ennallaan. Äidin mielestä yhteydenotot voisi jo lopettaa tuloksettomina ja hän pelkää niiden jatkamisen huonontavan lapsen tilannetta luokassa entisestään.
Näin asiakaspapereihin saadaan perheen kannalta JÄRKYTTÄVÄ merkintä:
"Lapsi ei luota vanhempiinsa, eikä usko saavansa heiltä tarvittavaa tukea koulukiusaamiseen. "
Sossu sai jo yhden TÄRKEÄN perusteen huostaanotolle. Enää ei puutu kuin muutama lisäkukka intervention syykimppuun, että hallinto-oikeus olisi innoissaan "todella aiheellisesta ja painavin perustein esitetystä huostaanottohakemuksesta".
Sossulla ei nokka kauan tuhise kun kimppu on valmis:
"Lapsella on paljon poissaoloja, joita vanhemmat eivät pysty selittämään, eivätkä myös näin ollen turvaamaan lapsen säännöllistä koulunkäyntiä. Vanhemmilla on myös erimielisyyttä kasvatusperiaatteista, mikä nähdäksemme lisää lapsen hämmennystä entisestään. Koulun säännöllisen käymisen ja vakaiden kasvuolojen turvaamiseksi suosittelemme huostaanottoa ja katsomme sijoituksen XX-paikkaan olevan lapsen edun mukainen toimenpide."
Niin tyttö siirretään XX-paikkaan, josta hän raahustaa uuteen kouluun yhtä merkittömissä vaatteissa ja alehallin meikeissa kuin tähänkin asti. Lisärasitteena tutun ja turvallisen kotiympäristön puute, uudet sijaishoitajat, uudet lapset uudessa perheessä, uusi koulu, uudet luokkakaverit, joihin tutustumista entiset huonot ja käsittelemättä jääneet kokemukset eivät auta ollenkaan.
Mutta HEUREKA! Päättäjät väittivät, että huostaanotetulla lapsella on parempi oikeus päästä terapiaan, kuin kotona asuvalla, joten jospa jostain löytyisi kallonkutistaja, joka edes vähän helpottaisi lapsen pahaa oloa niistä traumoista, joiden kestämiseen hänet on pakotettu.
JOS HYVÄ TUURI KÄY:
Lapsi pääsee hyvään sijaispaikkaan, jossa lakia noudatetaan, ei estetä yhteydenpitoa vanhempiin, eikä muihin läheisiin, ehkä ymmärretään myös kotiuttamisen tärkeys. Lapsi kaipaa suunnattomasti kotiinsa, mutta sopeutuu siedettäviin olosuhteisiin. Koulutilanne on hieman parempi, koska luokan mielipidevaikuttaja on hieman inhimillisempi kuin entisessä koulussa.
JOS MUKANA ON EPÄONNEA:
Sijaisperhe on huono, lapsi joutuu alistumaan sellaisiin rikoksiin, joiden olemassa olosta hän ei kotona tiennyt mitään. Suhde vanhempiin estetään. Koulu on oikeastaan vielä huonompi kuin edellinen. Lapsen mielenterveys alkaa pettää. Sijaishoitajat nostavat hirveän hälyn Perhehoitoliiton kautta siitä, että huostaanotot tehdään liian myöhään, että heillä ei ole mahdollisuutta lapsen elämän korjaamiseen enää siinä vaiheessa.
Mikä on lapsen ennuste eri vaihtoehdoissa?
Jos hän olisi saanut jäädä kotiin, edes siellä ympäristö olisi ollut tuttu ja turvallinen. Koska koulu ei kyennyt lopettamaan kiusaamista, olisi kotikoulu ollut yksi mahdollisuus. Tietysti myös koulun vaihtamista olisi voinut kokeilla. Mikä tahansa muu vaihtoehto olisi ollut parempi vaihtoehto kuin kotoa irti repiminen. Oli sijaispaikka miten hyvä tahansa, niin miksi ihmeessä lapsi pitää riistää kotoa silloin, kun varsinainen ongelman ydin ei ole huonoista kotioloista johtuvaa?mitäs tuohonkaan lisäisi! Jatka ihmeessä, ota nimimerkki vai onko siulla blogi?
- Murkut.
hyvää kirjotusta sul kirjoitti:
mitäs tuohonkaan lisäisi! Jatka ihmeessä, ota nimimerkki vai onko siulla blogi?
Aseman lapset linkissä aiheena Koululaisten mielenterveys.
Toivottavasti linkissä löytyy uusia näkökulmia.
http://www.asemanlapset.fi/articles/451/
--- - 16
31 kirjoitti:
teini ei halua puhua kotona syrjäytymisensä syistä, koska tietää perheen huonon rahatilanteen. Hän tietää sorsimisen syistä puhumisen turhaksi, koska ymmärtää perheen huonon rahatilanteen. Miksi siis aiheuttaa lisäpaineita vanhemmille, joiden lapsi ymmärtää olevan syyttömiä köyhyyteen.
MUTTA MUTTA...
Sossu tenttaa ja kuulustelee lasta. Kun ilmenee, että lapsi ei ole kertonut IHAN kaikkea vanhemmille, sossu katsoo sen vanhempien törkeäksi rikkeeksi ja osoitukseksi riittämättömyydestä vanhemmuuteen. Todennäköisesti vanhemmat olisivat kestäneet oikein hyvin myös tiedon kiusaamisen todellisista syistä, mutta lapsi tulkitsi sen hienotunteisesti omalla tavallaan.
Isä on ollut lukemattomia kertoja yhteydessä kouluun, kiusaajien vanhempiin ja kiusaajiin, mutta tilanne on vain pysynyt ennallaan. Äidin mielestä yhteydenotot voisi jo lopettaa tuloksettomina ja hän pelkää niiden jatkamisen huonontavan lapsen tilannetta luokassa entisestään.
Näin asiakaspapereihin saadaan perheen kannalta JÄRKYTTÄVÄ merkintä:
"Lapsi ei luota vanhempiinsa, eikä usko saavansa heiltä tarvittavaa tukea koulukiusaamiseen. "
Sossu sai jo yhden TÄRKEÄN perusteen huostaanotolle. Enää ei puutu kuin muutama lisäkukka intervention syykimppuun, että hallinto-oikeus olisi innoissaan "todella aiheellisesta ja painavin perustein esitetystä huostaanottohakemuksesta".
Sossulla ei nokka kauan tuhise kun kimppu on valmis:
"Lapsella on paljon poissaoloja, joita vanhemmat eivät pysty selittämään, eivätkä myös näin ollen turvaamaan lapsen säännöllistä koulunkäyntiä. Vanhemmilla on myös erimielisyyttä kasvatusperiaatteista, mikä nähdäksemme lisää lapsen hämmennystä entisestään. Koulun säännöllisen käymisen ja vakaiden kasvuolojen turvaamiseksi suosittelemme huostaanottoa ja katsomme sijoituksen XX-paikkaan olevan lapsen edun mukainen toimenpide."
Niin tyttö siirretään XX-paikkaan, josta hän raahustaa uuteen kouluun yhtä merkittömissä vaatteissa ja alehallin meikeissa kuin tähänkin asti. Lisärasitteena tutun ja turvallisen kotiympäristön puute, uudet sijaishoitajat, uudet lapset uudessa perheessä, uusi koulu, uudet luokkakaverit, joihin tutustumista entiset huonot ja käsittelemättä jääneet kokemukset eivät auta ollenkaan.
Mutta HEUREKA! Päättäjät väittivät, että huostaanotetulla lapsella on parempi oikeus päästä terapiaan, kuin kotona asuvalla, joten jospa jostain löytyisi kallonkutistaja, joka edes vähän helpottaisi lapsen pahaa oloa niistä traumoista, joiden kestämiseen hänet on pakotettu.
JOS HYVÄ TUURI KÄY:
Lapsi pääsee hyvään sijaispaikkaan, jossa lakia noudatetaan, ei estetä yhteydenpitoa vanhempiin, eikä muihin läheisiin, ehkä ymmärretään myös kotiuttamisen tärkeys. Lapsi kaipaa suunnattomasti kotiinsa, mutta sopeutuu siedettäviin olosuhteisiin. Koulutilanne on hieman parempi, koska luokan mielipidevaikuttaja on hieman inhimillisempi kuin entisessä koulussa.
JOS MUKANA ON EPÄONNEA:
Sijaisperhe on huono, lapsi joutuu alistumaan sellaisiin rikoksiin, joiden olemassa olosta hän ei kotona tiennyt mitään. Suhde vanhempiin estetään. Koulu on oikeastaan vielä huonompi kuin edellinen. Lapsen mielenterveys alkaa pettää. Sijaishoitajat nostavat hirveän hälyn Perhehoitoliiton kautta siitä, että huostaanotot tehdään liian myöhään, että heillä ei ole mahdollisuutta lapsen elämän korjaamiseen enää siinä vaiheessa.
Mikä on lapsen ennuste eri vaihtoehdoissa?
Jos hän olisi saanut jäädä kotiin, edes siellä ympäristö olisi ollut tuttu ja turvallinen. Koska koulu ei kyennyt lopettamaan kiusaamista, olisi kotikoulu ollut yksi mahdollisuus. Tietysti myös koulun vaihtamista olisi voinut kokeilla. Mikä tahansa muu vaihtoehto olisi ollut parempi vaihtoehto kuin kotoa irti repiminen. Oli sijaispaikka miten hyvä tahansa, niin miksi ihmeessä lapsi pitää riistää kotoa silloin, kun varsinainen ongelman ydin ei ole huonoista kotioloista johtuvaa?luokkayhteiskunta näyttäytyy juuri noin nuorille heidän elämässään.
Onko tyttöjen elämä siinä suhteessa kovempaa kuin poikien? Ehkä on, mutta ainakin nuorten elämä tuntuu kovemmalle kuin aikuisten, nuoret ovat julmempia toisilleen kuin aikuiset. Aikuisten julmuus ja sivistymättömyys näyttäytyy lähinnä nettipalstoilla, kasvokkain sitä ei niin moni alennu osoittamaan.
Mutta mitä tapahtuu kun aloittaa keskustelun aiheella:
LYK:n uusi tuleminen aiheuttaa nuorille vakavia mt-ongelmia?
Kyllä maailmanlopun selittäjiä taas riittäisi kumoamaan tuon väitteen ja haukkumaan vanhempia. Joku tuhertaisi, miten kannattaa opiskella sellainen ammatti, jossa pääsee hyviin ansioihin. Eikö ihmisillä ole enää oikeutta työskennellä sellaisella alalla, jolla viihtyy? Syy on siinä, että lakia minimipalkasta ei enää ole, ilmeisesti LKY:n rakentajat kumosivat senkin. Poliitikot saivat vapaat kädet ihmisten elämän kurjistamiseen. - 35
16 kirjoitti:
luokkayhteiskunta näyttäytyy juuri noin nuorille heidän elämässään.
Onko tyttöjen elämä siinä suhteessa kovempaa kuin poikien? Ehkä on, mutta ainakin nuorten elämä tuntuu kovemmalle kuin aikuisten, nuoret ovat julmempia toisilleen kuin aikuiset. Aikuisten julmuus ja sivistymättömyys näyttäytyy lähinnä nettipalstoilla, kasvokkain sitä ei niin moni alennu osoittamaan.
Mutta mitä tapahtuu kun aloittaa keskustelun aiheella:
LYK:n uusi tuleminen aiheuttaa nuorille vakavia mt-ongelmia?
Kyllä maailmanlopun selittäjiä taas riittäisi kumoamaan tuon väitteen ja haukkumaan vanhempia. Joku tuhertaisi, miten kannattaa opiskella sellainen ammatti, jossa pääsee hyviin ansioihin. Eikö ihmisillä ole enää oikeutta työskennellä sellaisella alalla, jolla viihtyy? Syy on siinä, että lakia minimipalkasta ei enää ole, ilmeisesti LKY:n rakentajat kumosivat senkin. Poliitikot saivat vapaat kädet ihmisten elämän kurjistamiseen.perheen silti köyhyysrajan alapuolella. Voin kuvitella, miten työttömyyskortistossa olevaa ei paljon motivoi raataa kahdeksaa tuntia, kun töihin meno ei nosta perhettä köyhyydestä. Ehkä sitten mieluummin pysyy kortistossa, niin on ainakin enemmän aikaa perheen yhdessäoloon.
Tänään HS:n kuukausiliitteessä Ilkka Taipale kertoo auttavansa pitkäaikaistyöttömiä eri puolilla Suomea. Hän on siis eläkkeellä oleva lääkäri ja hän kertoo, miten moni pitkäaikaistyötön on niin sairas, että työhön meno ei ole enää mahdollista.
Itse tiedän, miten eläkevakuutuslaitoksen lääkäri voi potilasta näkemättä tyrmätä potilasta tuntevan lääkärin lausuntoon perustuvan eläkehakemuksen. Eipä kai pienelle eläkkeelle pääsy taloustilannetta paljoa parantaisi, mutta pääsisi ainakin pois kortiston paineesta. Ja mitä pienempi eläke, sitä alempi on ansioraja kuussa, mitä eläkkeen ohella on lupa ansaita. Tuhansien eurojen eläkkeellä oleva voi ansaita eläkkeen ohella tuhansia euroja ilman, että se poistaisi hänen eläkeoikeuttaan.
Nyt perusturva on 417 e/kk. On yhtä järjetöntä väittää, että tuen laskeminen vähentäisi tuen varassa olevien määrää kuin se, että eläkesummien pudottamisen väitettäisiin vähentävän eläkeläisten määrää.
LYK eli luokkayhteiskunnan uustulo aiheuttaa köyhyydessä eläville mielenterveysongelmia, niin perheen teineille kuin aikuisillekin. Erilaisuudesta kiusatuksi tulo, syrjäytyminen saman ikäisten seurasta aiheuttaa masennusta ja peruspalvelujen puute johtaa nuoren kohdalla huostaanottoon.
Valhe huostaanottojen todellisista syistä pitää yllä mielikuvaa, että kaikki huostaanotetut tulevat huonoista kotioloista ja näin on tultu tilanteeseen, että huostaanotetulle on helpompi saada esim. terapiaa masennuksen hoitoon kuin kotona asuvalle nuorelle. - Ikävä juttu.
35 kirjoitti:
perheen silti köyhyysrajan alapuolella. Voin kuvitella, miten työttömyyskortistossa olevaa ei paljon motivoi raataa kahdeksaa tuntia, kun töihin meno ei nosta perhettä köyhyydestä. Ehkä sitten mieluummin pysyy kortistossa, niin on ainakin enemmän aikaa perheen yhdessäoloon.
Tänään HS:n kuukausiliitteessä Ilkka Taipale kertoo auttavansa pitkäaikaistyöttömiä eri puolilla Suomea. Hän on siis eläkkeellä oleva lääkäri ja hän kertoo, miten moni pitkäaikaistyötön on niin sairas, että työhön meno ei ole enää mahdollista.
Itse tiedän, miten eläkevakuutuslaitoksen lääkäri voi potilasta näkemättä tyrmätä potilasta tuntevan lääkärin lausuntoon perustuvan eläkehakemuksen. Eipä kai pienelle eläkkeelle pääsy taloustilannetta paljoa parantaisi, mutta pääsisi ainakin pois kortiston paineesta. Ja mitä pienempi eläke, sitä alempi on ansioraja kuussa, mitä eläkkeen ohella on lupa ansaita. Tuhansien eurojen eläkkeellä oleva voi ansaita eläkkeen ohella tuhansia euroja ilman, että se poistaisi hänen eläkeoikeuttaan.
Nyt perusturva on 417 e/kk. On yhtä järjetöntä väittää, että tuen laskeminen vähentäisi tuen varassa olevien määrää kuin se, että eläkesummien pudottamisen väitettäisiin vähentävän eläkeläisten määrää.
LYK eli luokkayhteiskunnan uustulo aiheuttaa köyhyydessä eläville mielenterveysongelmia, niin perheen teineille kuin aikuisillekin. Erilaisuudesta kiusatuksi tulo, syrjäytyminen saman ikäisten seurasta aiheuttaa masennusta ja peruspalvelujen puute johtaa nuoren kohdalla huostaanottoon.
Valhe huostaanottojen todellisista syistä pitää yllä mielikuvaa, että kaikki huostaanotetut tulevat huonoista kotioloista ja näin on tultu tilanteeseen, että huostaanotetulle on helpompi saada esim. terapiaa masennuksen hoitoon kuin kotona asuvalle nuorelle.Nuorisokulttuuri A-Tuubi.
Nuorisokulttuuri raaistuu ja varsinkin nuorten tyttöjen kohdalla.
Videoppätkä, jossa haastatellaan nuoria.
http://atuubi.yle.fi/videot_ja_kuvat/id-1009437
--- - Hankala tilanne
Ikävä juttu. kirjoitti:
Nuorisokulttuuri A-Tuubi.
Nuorisokulttuuri raaistuu ja varsinkin nuorten tyttöjen kohdalla.
Videoppätkä, jossa haastatellaan nuoria.
http://atuubi.yle.fi/videot_ja_kuvat/id-1009437
---rikoksista ja väkivallanteoista on uutisissa kerrottu silloin tällöin viime vuosina. Keskustelu yleensä keskittyy sen jälkeen väkivallantekijöihin ja heidän vanhempiensa haukkumiseen. Harvemmin tilannetta on katsottu niin päin, mitä vaikutusta esim. koululuokassa on sillä, että väkivaltaan taipuva tyttöjoukko ottaa vallan luokan tyttöjen keskuudessa.
He todistavat väkivaltaista käytöstään vapaa-ajalla kun aikuiset eivät ole näkemässä. Joskus siitä jää uhrille jälkiä, joskus ei. Väkivaltaa on paljon kouluissakin silloin kun opettajan silmä välttää.
Yleensä ei ole kyse jatkuvasta fyysisestä väkivallasta, vaan sen uhasta, mikä on psykologien mukaan yhtä tuhoisaa kuin varsinainen väkivalta ja sen näkeminen. Silloin tuollainen joukko hallitsee luokassa lähinnä pelon ilmapiirillä, joka lähinnä on hankittu vapaa-ajalla. Jos vaikka joku oppilas puolustaa kiusatuksi joutunutta, on hänellä vapaa-ajalla huonoimmassa tapauksessa vastassa väkivallan uhan konkretisoituminen.
Tiedän kaksi tällaista yläasteikäistä leidiä, jotka molemmat asuvat helsinkiläisissä omakotitaloissa, vanhemmat ovat hyvässä asemassa, kumpikin tyttö harrastaa omassa urheiluseurassaan lajia, joka on yllättävän kovaa fyysistä kuntoa vaativa joukkuelaji. Varakkaiden perheiden tyttöjä, joiden molempien sosiaaliset taidot ovat nollan alapuolella. Tytöt ovat eri kouluissa, mutta kumpikin on koonnut kuningatarmaisesti alamaispiirin ympärilleen, joita johtavat kovalla henkisellä väkivallalla koulupäivien ajan. Ja hyvä fyysinen kunto takaa sen, että nyrkin iskuissa ja potkuissa on voimaa vapaa-ajallakin.
Toinen käyttäytyy koulussa avoimen vihamielisesti, haistattelee rehtorillekin, opiskelee silti tavallisessa yleisopetuksen luokassa. Koulumenestys vaihtelee eri aineissa heikon ja tyydyttävän välillä. Lapseni katkaisi häneen välinsä kun tyttö jätti toistuvasti pienen rahavelkansa maksamatta. Velat syntyivät kun varakkaan perheen lapsi tuhlasi rahansa ostosmatkalla ja äkkiä ilmeni, että ei ollutkaan enää bussirahaa kotiin. En tiedä, mitä viime keväänä tapahtui, kun lapseni kertoi, että osa hänen vankasta kannattajakunnastaan perusti viharyhmän tyttöä vastaan fb:ssa. Osa "ihailijoista" on kuitenkin sitkeästi pysynyt hänen ympärillään.
Opettajia kohtaan toinen on kaksinaamaisen mielistelevä, pitää tarkasti huolen, että hänen huonoa käytöstään eivät opettajat näe. Menestyy koulussa aika hyvin, jos vain ehtii joukkuetreeneiltä ja muilta vapaa-ajan rienniltaan läksyjen tekoon keskittyä. Vapaa-aikaan kuuluu paljon epämääräistä notkumista kaupungin keskustassa, siellä olevaa seurapiiriä en tunne.
Nyt vasta oma elämä on sen verran rauhoittunut, että olen pysähtynyt miettimään noitakin lapsia. Mitä tilanteessa olisi tehtävissä? Pitäisikö tuollaisiin viharyhmiin puuttua kun ilmenee, että niitä on? Mihin silloin otetaan yhteyttä?
Olisin toisen tytön kohdalla halunnut puhua hänen vanhempiensa kanssa, mutta he eivät ole osallistuneet vanhempien iltoihin. Nyt ilmeni, että osa sinne osallistuvista on ko. tytön moni vuotisia naapureita, lapsetkin ovat tunteneet vaippaiästä asti toisensa.
Opettajien kanssa olen puhunut luokan tyttöjen välisestä ilmapiiristä ja siihen on yritetty puuttua, mutta esim. koulukuraattori arkaili ottaa itse mielipidevaikuttajaa puhutteluun, halusi kuulema koulupsykologilta ohjeita, miten menetellä. Nyt en oikein tiedä, miten asiassa edetä, koska oma lapseni ei ole varsinaisesti vielä ainakaan joutunut kiusatuksi, mutta sen uhka on olemassa, koska hän ei halua liittyä huonosti käyttäytyviin, mutta ei suoraan ole kiusattujenkaan puolella. Hän on ikään kuin välimaastossa, kahden tai kolmen muun tytön kanssa.
"Kokeillaan kepillä jäätä" tilanteita on kyllä viikoittain, se on lapselle rasittavaa. Olen ollut myös huomaavinani, että jos joku tyttö ottaa liikaa kontaktia ns. puolueettomiin tyttöihin, joutuu hän äkkiä joukon johtajan aivopesemäksi. Viesti on siis, että puolueettomien joukon ei anneta kasvaa, on parasta selkeästi valita puolensa. Nyt ihmettelen, eivätkö nuo lapset, jotka vuosien ajalta tuntevat toisensa, puhu kotonaan mitään luokan tilanteesta. Ovatko he niin tottuneet, että heillä on henkisenä johtajanaan lapsi, joka käyttäytyy huonosti ja joka hallitsee pelon ilmapiirillä, että hyväksyvät tilanteen sellaisenaan?
Opettajat hoitivat puuttumisen hienotunteisesti, mitenkään ei ilmennyt edes se, että joku vanhempi olisi ottanut asian esille. Se käsiteltiin useaan kertaan ihan kuin yleisellä tasolla, mitä ei saa tehdä ja mikä on sopivaa, miten luokkahenki pysyisi hyvänä. Toisten vanhempien kanssa en ole vielä puhunut, he ovat minulle uusia tuttavuuksia, koska lapseni vaihtoi juuri koulua.
Mitä ajatuksia herättää, mitä tekisitte tässä tilanteessa vai eikö toistaiseksi mitään? - ehkä näin
Hankala tilanne kirjoitti:
rikoksista ja väkivallanteoista on uutisissa kerrottu silloin tällöin viime vuosina. Keskustelu yleensä keskittyy sen jälkeen väkivallantekijöihin ja heidän vanhempiensa haukkumiseen. Harvemmin tilannetta on katsottu niin päin, mitä vaikutusta esim. koululuokassa on sillä, että väkivaltaan taipuva tyttöjoukko ottaa vallan luokan tyttöjen keskuudessa.
He todistavat väkivaltaista käytöstään vapaa-ajalla kun aikuiset eivät ole näkemässä. Joskus siitä jää uhrille jälkiä, joskus ei. Väkivaltaa on paljon kouluissakin silloin kun opettajan silmä välttää.
Yleensä ei ole kyse jatkuvasta fyysisestä väkivallasta, vaan sen uhasta, mikä on psykologien mukaan yhtä tuhoisaa kuin varsinainen väkivalta ja sen näkeminen. Silloin tuollainen joukko hallitsee luokassa lähinnä pelon ilmapiirillä, joka lähinnä on hankittu vapaa-ajalla. Jos vaikka joku oppilas puolustaa kiusatuksi joutunutta, on hänellä vapaa-ajalla huonoimmassa tapauksessa vastassa väkivallan uhan konkretisoituminen.
Tiedän kaksi tällaista yläasteikäistä leidiä, jotka molemmat asuvat helsinkiläisissä omakotitaloissa, vanhemmat ovat hyvässä asemassa, kumpikin tyttö harrastaa omassa urheiluseurassaan lajia, joka on yllättävän kovaa fyysistä kuntoa vaativa joukkuelaji. Varakkaiden perheiden tyttöjä, joiden molempien sosiaaliset taidot ovat nollan alapuolella. Tytöt ovat eri kouluissa, mutta kumpikin on koonnut kuningatarmaisesti alamaispiirin ympärilleen, joita johtavat kovalla henkisellä väkivallalla koulupäivien ajan. Ja hyvä fyysinen kunto takaa sen, että nyrkin iskuissa ja potkuissa on voimaa vapaa-ajallakin.
Toinen käyttäytyy koulussa avoimen vihamielisesti, haistattelee rehtorillekin, opiskelee silti tavallisessa yleisopetuksen luokassa. Koulumenestys vaihtelee eri aineissa heikon ja tyydyttävän välillä. Lapseni katkaisi häneen välinsä kun tyttö jätti toistuvasti pienen rahavelkansa maksamatta. Velat syntyivät kun varakkaan perheen lapsi tuhlasi rahansa ostosmatkalla ja äkkiä ilmeni, että ei ollutkaan enää bussirahaa kotiin. En tiedä, mitä viime keväänä tapahtui, kun lapseni kertoi, että osa hänen vankasta kannattajakunnastaan perusti viharyhmän tyttöä vastaan fb:ssa. Osa "ihailijoista" on kuitenkin sitkeästi pysynyt hänen ympärillään.
Opettajia kohtaan toinen on kaksinaamaisen mielistelevä, pitää tarkasti huolen, että hänen huonoa käytöstään eivät opettajat näe. Menestyy koulussa aika hyvin, jos vain ehtii joukkuetreeneiltä ja muilta vapaa-ajan rienniltaan läksyjen tekoon keskittyä. Vapaa-aikaan kuuluu paljon epämääräistä notkumista kaupungin keskustassa, siellä olevaa seurapiiriä en tunne.
Nyt vasta oma elämä on sen verran rauhoittunut, että olen pysähtynyt miettimään noitakin lapsia. Mitä tilanteessa olisi tehtävissä? Pitäisikö tuollaisiin viharyhmiin puuttua kun ilmenee, että niitä on? Mihin silloin otetaan yhteyttä?
Olisin toisen tytön kohdalla halunnut puhua hänen vanhempiensa kanssa, mutta he eivät ole osallistuneet vanhempien iltoihin. Nyt ilmeni, että osa sinne osallistuvista on ko. tytön moni vuotisia naapureita, lapsetkin ovat tunteneet vaippaiästä asti toisensa.
Opettajien kanssa olen puhunut luokan tyttöjen välisestä ilmapiiristä ja siihen on yritetty puuttua, mutta esim. koulukuraattori arkaili ottaa itse mielipidevaikuttajaa puhutteluun, halusi kuulema koulupsykologilta ohjeita, miten menetellä. Nyt en oikein tiedä, miten asiassa edetä, koska oma lapseni ei ole varsinaisesti vielä ainakaan joutunut kiusatuksi, mutta sen uhka on olemassa, koska hän ei halua liittyä huonosti käyttäytyviin, mutta ei suoraan ole kiusattujenkaan puolella. Hän on ikään kuin välimaastossa, kahden tai kolmen muun tytön kanssa.
"Kokeillaan kepillä jäätä" tilanteita on kyllä viikoittain, se on lapselle rasittavaa. Olen ollut myös huomaavinani, että jos joku tyttö ottaa liikaa kontaktia ns. puolueettomiin tyttöihin, joutuu hän äkkiä joukon johtajan aivopesemäksi. Viesti on siis, että puolueettomien joukon ei anneta kasvaa, on parasta selkeästi valita puolensa. Nyt ihmettelen, eivätkö nuo lapset, jotka vuosien ajalta tuntevat toisensa, puhu kotonaan mitään luokan tilanteesta. Ovatko he niin tottuneet, että heillä on henkisenä johtajanaan lapsi, joka käyttäytyy huonosti ja joka hallitsee pelon ilmapiirillä, että hyväksyvät tilanteen sellaisenaan?
Opettajat hoitivat puuttumisen hienotunteisesti, mitenkään ei ilmennyt edes se, että joku vanhempi olisi ottanut asian esille. Se käsiteltiin useaan kertaan ihan kuin yleisellä tasolla, mitä ei saa tehdä ja mikä on sopivaa, miten luokkahenki pysyisi hyvänä. Toisten vanhempien kanssa en ole vielä puhunut, he ovat minulle uusia tuttavuuksia, koska lapseni vaihtoi juuri koulua.
Mitä ajatuksia herättää, mitä tekisitte tässä tilanteessa vai eikö toistaiseksi mitään?vielä ja toivoisin, että nuo vanhemmat, jotka päätekijän tuntevat vuosien ajalta, ottaisivat jutun esille vaikka vanhempainillassa,.
- Ottakaa kantaa.
ehkä näin kirjoitti:
vielä ja toivoisin, että nuo vanhemmat, jotka päätekijän tuntevat vuosien ajalta, ottaisivat jutun esille vaikka vanhempainillassa,.
Tämänoäivän Hesarissa oli artikkeli ADHD:stä.
Tarkkaavaisuushäiriötä potevat lapset ovat suuressa vaarassa sairastua masennukseen aikuisena. Myös itsetuhoisuuden riski kasvaa selviää tutkimuksessa.
Keskustelussa oli hetki sitten 9 kommenttia.- Kommentoikaa.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/ADHD-lapsista kasvaa usein masentuneita nuoria/1135260683768
---- - syy seuraus
Ottakaa kantaa. kirjoitti:
Tämänoäivän Hesarissa oli artikkeli ADHD:stä.
Tarkkaavaisuushäiriötä potevat lapset ovat suuressa vaarassa sairastua masennukseen aikuisena. Myös itsetuhoisuuden riski kasvaa selviää tutkimuksessa.
Keskustelussa oli hetki sitten 9 kommenttia.- Kommentoikaa.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/ADHD-lapsista kasvaa usein masentuneita nuoria/1135260683768
----KELAn kaikkiin talouksiin jaettavassa ilmaisjakelussakin käsiteltiin nuorison masennusta. Lehti antoi syyksi yksiselitteisesti nuorison kotiolot.
Kukaan ei kiinnittänyt huomiota siihen, että nykynuorten ympärillä häärää enemmän kasvatusasiantuntijoita kuin koskaan ja nuoria myös tarkkaillaan ja huostataan enemmän kuin koskaan.
Silti tai juuri sen takia masennus vain lisääntyy- - syyllistetty äiti
syy seuraus kirjoitti:
KELAn kaikkiin talouksiin jaettavassa ilmaisjakelussakin käsiteltiin nuorison masennusta. Lehti antoi syyksi yksiselitteisesti nuorison kotiolot.
Kukaan ei kiinnittänyt huomiota siihen, että nykynuorten ympärillä häärää enemmän kasvatusasiantuntijoita kuin koskaan ja nuoria myös tarkkaillaan ja huostataan enemmän kuin koskaan.
Silti tai juuri sen takia masennus vain lisääntyy-Lastani kiusattiin koulussa. Syy oli se, että hän haisee ja paukuttelee. Luokassa tehtiin säännöt, että ei saa paukutella ja kuraattorin juttusille. 2 vuoden kiusaamisen jälkeen tuli ilmi, että lapsellani on laktoosi-intoleranssi, ei sitä kotona huomattu, kun kotona juodaan soijamaitoa perheenjäsenen maitoallergian vuoksi. Paukuttelu ja haiseminen loppuivat siihen.
- 26
syy seuraus kirjoitti:
KELAn kaikkiin talouksiin jaettavassa ilmaisjakelussakin käsiteltiin nuorison masennusta. Lehti antoi syyksi yksiselitteisesti nuorison kotiolot.
Kukaan ei kiinnittänyt huomiota siihen, että nykynuorten ympärillä häärää enemmän kasvatusasiantuntijoita kuin koskaan ja nuoria myös tarkkaillaan ja huostataan enemmän kuin koskaan.
Silti tai juuri sen takia masennus vain lisääntyy-mielipiteet noudattelevat tietysti hallituksen linjaa. Kun hallitus on vastuussa terveydenhoidon kurjasta tilanteesta ja myös siitä johtuvista huostaanotoista, niin totta kai he pesevät kätensä syyttämällä kaikesta vain vanhempia.
Mutta onneksi erilaisiakin uutisia kuuluu välillä. Eikö eilen tännekin oli laitettu uutinen, jonka mukaan Pohjois-Savossa on käynnistetty jokin ns. väliportaan palvelu ehkäisemään nuorten mt-ongelmia. Jos todella on tarkoitus antaa oikeaa apua perheelle yhteistyössä vanhempien kanssa ILMAN huostaanottoa, niin tuollainen malli on todella ihanteellinen nykytilanteeseen verrattuna.
- 17
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010101712538469_uu.shtml
"14-vuotiaan Emilian äiti Eija Nieminen tuntee tyttärensä surman takia yhä vihaa yhteiskuntaa kohtaan.
Eija Nieminen nosti Inhimillisessä tekijässä esiin Suomessa vellovan pahoinvoinnin, jonka parantamiseksi ei hänen mukaansa tehdä tarpeeksi.
- Meillä on niin huonosti nämä asiat. Annetaan pilleripurkki vaan käteen. Minun lapseni kuoli sen takia, että Suomessa on niin retuperällä nämä asiat, täällä ei välitetä.
- Kuulen jatkuvasti tapauksia, että tuolla kävelee sairaita ihmisiä kadulla, tikittäviä aikapommeja. Kuka on sitten se seuraava äiti ja isä, joka joutuu tällaiseen helvettiin, Nieminen sanoi ohjelmassa.
Nieminen kertoi muistavansa tyttärensä kuoleman edelleen joka ikinen päivä.
- Joka päivä se asia tulee mieleen. Sen muistaa kuin eilisen päivän. Kun se ajatus tulee minun päähäni, kun näen sen tilanteen, Emilian koripallokentällä, niin lähden jonnekin, teen jotakin. En kestä sitä ajatusta, en voi pysähtyä paikalleni.
TIIA RANTALAINEN
[email protected]" - KokemustaOn
Löysin tämän keskustelun sattumalta googlesta ja kerron oman kokemukseni tähän.
Samaa mieltä aloittajan kanssa. Olen itse nyt 22v ja minut otettiin huostaan 14-vuotiaana vaikean masennuksen takia (en jaksanut käydä koulussa yli puoleen vuoteen, makasin vain sängyssä). Vanhempiani syytettiin huonosta kotikasvatuksesta, vaikkei kyse ollut todellakaan siitä. Masennukselle ei löytynyt mitään syytä, joten lääkäri päätteli ongelman olevan vanhemmissani. Reilu vuosi myöhemmin tuli maaninen jakso ja minulla diagnosoitiin kaksisuuntainen mielialahäiriö. Siinä vaiheessa selvisi että masennuksen syy oli aivokemiassa, eikä vanhemmissani.
Koin huostaanoton henkisesti todella raskaasti. Oli suorastaan traumaattista kun vietiin pois vanhempien luota ja jätti kyllä pysyvät jäljet minuun. Olen myös todella vihainen vanhempiini kohdistuneista syytöksistä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi tutkii murhaa Paltamossa
Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta445219Jos me voitais puhua
Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä243430Jenna meni seksilakkoon
"Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t2982822Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."
Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui552618- 1692294
- 242109
Aku Hirviniemi tekee paluun televisioon Aiemmin hyllytetty ohjelma nähdään nyt tv:ssä.
Hmmm.....Miksi? Onko asiaton käytös nyt yht´äkkiä painettu villaisella ja unohdettu? Kaiken sitä nykyään saakin anteeksi1261881Vielä kerran.
Muista että olet ihan itse aloittanut tämän. En ei silti sinua syyllistä tai muutenkaan koskaan tule mainitsemaan tästä3661835Vain yksi elämä
Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu881761M nainen tiedätkö mitä
Rovaniemellä sataa nyt lunta, just nyt kun lähden pohjoiseen. Älä ota mitään paineita tästä mun ihastumisesta sinuun, ti161391