jatkuvasti.Kokoomuslainen Eija-Riitta Korhola kirjoittaa siitä Uudessa Suomessa mm. näin,"olen opiskellut ja asunut ulkomailla,ja ollut yksitoista vuotta europarlamentissa.Ikinä minulla ei ole ollut mitään hyötyä ruotsinkielen taidosta."
Juuri näinhän se menee,Korhola ei ole koskaan ruotsia maailmalla tarvinnut - ei europarlamentissakaan.Eli vielä vähemmän sitä tarvitsee tavallinen suomenkielinen pulliainen - kotimaassaan.
Pakkoruotsia ei pystytä perustelemaan millään argumenteilla,vaikka eräät fanaatikot toisin väittävät - ruotsinkieliset vielä voi ymmärtää,mutta ei suomenkielisiä kuten Lipponen,Katainen,Sasi ym.
Juuri näinhän se menee,Korhola ei ole koskaan ruotsia maailmalla tarvinnut - ei europarlamentissakaan.Eli vielä vähemmän sitä tarvitsee tavallinen suomenkielinen pulliainen - kotimaassaan.
Pakkoruotsia ei pystytä perustelemaan millään argumenteilla,vaikka eräät fanaatikot toisin väittävät - ruotsinkieliset vielä voi ymmärtää,mutta ei suomenkielisiä kuten Lipponen,Katainen,Sasi ym.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mutta koko ajan pitää muistaa, että on vieläkin suurempi häpeä: Suomen kaksikielisyys, jolle ei ole mitään perusteita, koska Suomi on suomalaisten maa, jossa puhutaan Suomea. Yksi kieli, yksi mieli, yksi kansa.
perustuslakia ei lue,että suomenkielisen on osattava ruotsia,tai että suomenkielisen on opeteltava ruotsia.
Että perustuslaista ei oikeasti ole pakkoruotsin tueksi,vaikka jotkut sitä toitottaa.
Siitä poistetaan kaikki epäkansallinen, ennen kaikkea maininta Suomen kaksikielisyydestä. Apartheidin aika on ohi. Suomella voi olla vain yksi kansalliskieli, yksi kansallinen mieli. Kokonaan suomalainen Suomi, lukemattomien sukupolvien päämäärä, toteutuu nyt vihdoin 2000-luvulla.
Lopuksi, yhteiskunnalle jää vain kovat kulut tästä pakko Ruotsista. Ne jotka haluavat tai työn puolesta tarvisevat saavat tarvittaessa täydennyskoulutusta.