Työryhmä selvittää kuntien velvoitetta alijäämän kattamiseen
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=52852
Tilastollinen tosiasia on, että Keskustan kannatus lisää taloudellisia ongelmia kunnassa, joten Mannisen manifesti tarkoittaa budjettikurin kiristymistä lähinnä Keskusta-kunnissa.
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=52852
Tilastollinen tosiasia on, että Keskustan kannatus lisää taloudellisia ongelmia kunnassa, joten Mannisen manifesti tarkoittaa budjettikurin kiristymistä lähinnä Keskusta-kunnissa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Hallituksen pitäisi luoda porkkanoita, jotka kiihdyttäivivät vapaaehtoisia kuntaliitoksia, sillä ne keventäisivät valtion budjetista kunnille ohjattavaa aluetukea merkittävästi nopeimmin.
Kuntaliitoksillehan ei käytännössä ole juuri muita esteitä kuin maaseudulle niin tyypillinen nurkkakuntaisuus ja naapurikateus, kun liitoksissa kaikki osapuolet kuvittelevat naapurikunnan hyötyvän ja oman kunnan menetettävän.
Pitänee vaan käydä kunnallisvaalit ensin, sillä ennen vaaleja tuskin yksikään ehdokas kuvittelee saavansa ääniä sillä, että puhuisi kuntaliitosten puolesta, koska se antaisi vastustajille - ketä ne sitten kenenkin ehdokkaan kohdalla ovatkaan - aivan liian hyvän mahdollisuudet jauhaa populistista paskaa kuntaliitosten haitoista.
Suomessa on yli 450 kuntaa. Yhtä monta kunnanjohtajaa, kunnansihteeriä....
Suuri osa kunnista on asukasluvultaan pieniä.
Miksi ihmeessä valtion pitäisi maksaa houkutuksena porkkanarahoja näille pienille kepujohtoisille kunnille, että nämä köyhät kunnat tekisivät järkeviä liitospäätöksiä sen sijaan että nyt ylläpitävät kallista virkabyrokratiaa.
Pienten kuntien virkamiesporras on kepun puolueorganisaation alueellinen ydin - ja veronmaksajien tuella. Oletteko kuulleet, että kepukuntaan olisi valittu edes kanslisti muista kuin "omista"?
Ei missään tapauksessa mitään porkkanarahoja pienille kunnille liitospäätöksen tekemiseksi.
Niissäkin taitaa korkeapalkkaisten virkojen vähenemisuhka pysäyttää tehokkaasti jokaisen kuntaliitosyrityksen.
Kunnatkin tekevät sitä, mistä niitä palkitaan. Niinpä pienet kunnat ottavat nyt auliisti vastaan aluetukea, kun kerran saavat sitä.
Minusta tuo rahavirta tulisi katkaista nimenomaan palkitsemalla kuntia siitä, että ne yhdistyvät, koska sen jälkeen kuntan ei enää niin paljoa aluetukea tarvita, kun yhdistetyt palvelut ja muut toiminnot on mahdollista hoitaa kustannustehokkaammin.
Mutta niin kauan kuin tukirahaa jaetaan sillä perusteella, että mitään ei tehdä säästöjen aikaansaamiseksi, niin kunnat ottavat rahaa vastaan eivätkä suunnittele kuntaliitoksia.
Pääkaupunkiseudulla ollaan viime aikoina keskitytty torjumaan Alasen mietinnön ehdotuksia, vaikka yhteistyötä - jopa kuntaliitoksia - tarvittaisi täällä paljonkin siitä syystä, että asuminen ja työpaikat ovat hyvin ristissä eri kuntien välillä, mikä hankaloittaa hallintoa turhan takia.
lienee kysymys. Jos asukkaat olisivat saaneet päättää, niin Helsinki, Espoo ja Vantaa olisi yhdistetty yhdeksi kaupungiksi jo vuosia sitten.
Kuntien "aluetuet" jaetaan käsittääkseni pitkälti seutukunnittain, joten seutukuntien sisällä tapahtuneilla kuntaliitoksilla ei pitäisi olla mitään vaikutusta tukien perusteisiin.
Olennaisempaa kuitenkin on, että viime vuonna tehdyn selvityksen mukaan palveluita ei ole kyetty tuottamaan tehokkaammin kuntaliitoksien avulla, eivätkä isot kunnat pysty järjestämään niitä tehokkaammin kuin pienetkään.
Asukkaatkin ymmärtävät, ettei ole mitään järkeä sellaisesta jättiläskunnasta, jota pääkaupunkiseudulle suunnitellaan. Kunnat voivat tehdä ja ovat tehneetkin yhteistyötä sellaisissa asioissa, joissa syntyy säästöjä myös pääkaupunkiseuduilla niinkuin muuallakin maasaa. Kuntaliitokset eivät pääsääntöisesti ratkaise Suomen asioita niinkuin erikoisesti Koomuksen taholta toitotetaan. Joissakin tapauksissa kuten ns. reikäleipäkunnissa ja joissakin muissa tapauksissa liitokset ovat esullisia. Niitä on jatkuvasti tehty tai niitä on vireillä.
Kauniainen ja Espoohan muodostavat tuommoisen reikäleivän. Miksiköhän Kokoomus-johtoinen Kauniainen ei liity Espooseen?
Muutoksia yleensä vastustetaan sanomalla, ettei niistä ole hyötyä ja vaaditaan muita todistamaan, että siitä on hyötyä.
Fakta kuitenkin on, että mitä isompi kunta sen paremmin se pärjää verotuotoillaan, mitä pienempi kunta sen enemmän sen tulos on miinuksella huutamassa valtion aluetukea.
Nykyiset kunnat ovat hieman kärjistäen syntyneet silloin, kun sentraalisantrat välittivät puheluja ja kuljetukset hoidettiin hevospelillä. Elinkeinorakenne on muuttunut noista päivistä valtavasti, joten olisi paikallaan, että myös alueellisen hallinnon rakenteet muuttuisivat vastaamaan elinkeinorakennetta ja alueellinen demokratia sitä, missä ihmiset asuvat.
Kyse on vain alueellisen hallinnon demokraattisesta järkeistämisestä. Siksi pääkaupunkiseudulla pitäisi purkaa kuntarajoja, kun täällä lähes joka neljännes jo asuu eri kunnassa, missä käy töissä.
... keskittämispolitiikka aiheutti sen, että liian nopean pois muuton kunnat kurjistuivat. Kansa piti kepua viimeisenä toivonaan; siinä Keskustan kannatuksen syy. Samoin keskustan kannatus on kasvanut tuon muuttoliikkeen toisessa päässä kun ne kunnat ovat joutuneet vaikeuksiin sinne tulvivan väestön takia.
Oiva haluaisi säilöä maailman sellaiseksi kuin se oli ennen. Oiva ei ymmärrä, että elinkeinorakenteen muutos ja talouskasvu 1990-alun laman jälkeen synnytti uudet työpaikat uusiin yrityksiin sinne, missä nämä yritykset sijaitsivat ja työhaluiset muuttivat sinne, mistä saivat työtä.
Me elämme markkinataloudessa, mihin sisältyy yritysten ja työvoiman vapaa liikkuvuus sinne, mihin ne haluavat ja näkevät taloudellisesti järkeväksi sijoittua; jopa yli valtioiden rajojen.
Oivan konservativismi on samaa kuin sosialistinen valtionkapitalismi, jossa valtio päättää, missä yrittäjät saavat yrittää ja sijoittaa valtionyhtiöt sinne, mihin lehmänkaupat ja iltalypsyt osoittavat.
...
konservatiivi, Oiva on posetiivi: joku vääntää kampea ja aina sama VANHA laulu.