Ainakin MPP saattaa olla kiinnostunut tästä:
http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=fy27210090453064&cmd=download
Siinä on paljon hänen kaipaamiaan lukuja Suomen läöhitulevaisuudesta sekä myös perusteluja sille, miksi kaikesta ei voi lukuja esittää, kun epövarmuustekijöitä on paljon samoin kuin vaihtoehtoisia skenaarioitakin siitä, miten meille kävisi, jos...
Joka tapauksessa raportista käy selväksi, että työuria on pidennettävä kaikin keinoin mitään keinoa poissulkematta, niin kuin Heinäluoman marionetti, Urpilainen meni möläyttämään vaali-innossaan.
Antoisisa lukuhetkiä vaan kaikille, jotka kaipaavat raakoja tosiasioita siitä, miten meidän käy, jos emme pane hyvinvointivaltion rahoituspohjaa kuntoon, eli hoida työllistämisen edellytyksiä, talouskasvua, työllisyysasteen kasvattamista ja julkisen talouden menokuria niin, että valtiontalous saadaan tasapanoon kohtuullisella kokonaisveroasteella.
Asia on kristallinkirkas kaikille, kun elämme markkinoiden vetämässä, vapaassa kilpailutaloudessa, mutta rohkeutta asioiden tilasta puhumiseen näyttää olevan vain keskustalla, kokoomuksella, vihreillä ja rkp:llä.
Oppositiopuolueet ovat sdp:n härskillä johdolla ryhtyneret ikävästi kusettamaan kansaa, mikä paljastuu heitä äänestäneille yhtä ikävästi, jos sdp voittaa vaalit ja muodostaa hallituksen.
Silloin sdp joutuu kääntämään takkinsa työeläkkeiden alarajan pidentämisessä - täydellisesti
http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=fy27210090453064&cmd=download
Siinä on paljon hänen kaipaamiaan lukuja Suomen läöhitulevaisuudesta sekä myös perusteluja sille, miksi kaikesta ei voi lukuja esittää, kun epövarmuustekijöitä on paljon samoin kuin vaihtoehtoisia skenaarioitakin siitä, miten meille kävisi, jos...
Joka tapauksessa raportista käy selväksi, että työuria on pidennettävä kaikin keinoin mitään keinoa poissulkematta, niin kuin Heinäluoman marionetti, Urpilainen meni möläyttämään vaali-innossaan.
Antoisisa lukuhetkiä vaan kaikille, jotka kaipaavat raakoja tosiasioita siitä, miten meidän käy, jos emme pane hyvinvointivaltion rahoituspohjaa kuntoon, eli hoida työllistämisen edellytyksiä, talouskasvua, työllisyysasteen kasvattamista ja julkisen talouden menokuria niin, että valtiontalous saadaan tasapanoon kohtuullisella kokonaisveroasteella.
Asia on kristallinkirkas kaikille, kun elämme markkinoiden vetämässä, vapaassa kilpailutaloudessa, mutta rohkeutta asioiden tilasta puhumiseen näyttää olevan vain keskustalla, kokoomuksella, vihreillä ja rkp:llä.
Oppositiopuolueet ovat sdp:n härskillä johdolla ryhtyneret ikävästi kusettamaan kansaa, mikä paljastuu heitä äänestäneille yhtä ikävästi, jos sdp voittaa vaalit ja muodostaa hallituksen.
Silloin sdp joutuu kääntämään takkinsa työeläkkeiden alarajan pidentämisessä - täydellisesti
Vastaukset 71
Vanhimmat
Eikö paras tulos saataisi siten, että poistetaan koko eläkesysteemi. Kukaan ei koskaan saisi mitään eläkkeitä. Säästyisi mahdottomasti rahaa ja työvoimaa olisi jonoiksi asti työpaikkojen ovilla. Osa tuotaisiin paikalle paareilla, mutta kait sitä jotain voisi tehdä makuultakin vaikkapa ruokapalkalla.
Olet aivan oikeassa, siinä, että Pankki kyllä pystyy antamaan tyydyttävän selityksen kyselyysi. Minä Uusi-Ukki, täältä ruohonjuuritasolta kuitenkin haluaisin sinulle huomauttaa, ei tuo työurien pidentäminen ole suinkaan lähiaikojen suurin murhe, vaan se, että miten Suomi pääsee eroon tuosta paisuneesta velkataakasta, jonka nykyinen Hallitus on aikaansaanut.
Sinä näyt herkästi syyttävän Demareita, eikohän tämä velkaantumisen ole järjestäneet juuri nämä puolueet jotka tuossa muka hyväntekijöiksi nimitit. Puoluepolitiikka on sinut täysin sokaissut, valitettavasti, ja tämä on Taivahan tosi.??????
on yksi osa sitä että päästään eroon tuosta velasta.
Siihen on olemassa myös paljon muutakin mutta jos tuota ei saada aikaan niin velasta emme pääse koskaan eroon.
Syytän demareita vain politikoinnista vaalien alla. He tajuavat kyllä aivan hyvin, ettei Suomi pääse koskaan velkataakastaan, ellei työllisyysastetta saada nousemaan, mikä on vähenevän työvoiman olosuhteissa sama kuin työurien pidentäminen.
Jos joku on taivahan tosi, niin se, että demareiden kelkka kääntyy vaalien jälkeen.
Sillä, että hallitus otti reippaasti velkaa taantuman ylittämiseksi muuten pidettiin työllisyys yllä ja vältettiin se kierre, mihin 90-luvun alussa jouduttiin, eli rajuihin leikkauksiin, veronkorotuksiin ja todella syvään lamaan, joka vei mennessään monia meistä.
Siitä lamasta meidät nosti Niinistön ja Lipposen yhteistyö, mutta nyt on selvää, että heinäluoma on pelkkä pelle eikä osaa muuta kuin känättää vastaan joka asiassa, kun luulee niin lisäävänsä demareiden kannatusta. Toisin kuitenkin käy. Demarit eivät vaaleja voita, koska maassa on sen verran fiksuja ihmisiä, etteivät kaikki usko Heinäluoman kusetuksiin.
Noin on kuin kuvaat. SDP vain ja ainostaan politikoi vakavalla asialla. Ja tässä tapauksessa politikoinnilla tarkoitetaan mielikuvien luomista hallitusta vastaan, tekemällä kaikesta vastakkainasettelua. Varmasti jos hallitus olisi vaatinut ehdottomasti eläkeiän pitämistä nykyisellään, Heinäluoma arvostelisi hallitusta vastuuttomuudesta julkisen talouden kestävyysvajeen hoidossa. Hänelle on mahdotonta tehdä politiikkaa muuten kuin kääntämällä kaiken toisten arvosteluksi. SDP:n alamäki onkin pitkälti Heinäluoman surkeuden saavutus.
SDP on todella vieraantunut palkansaajapuolueen asemasta, sillä eläkejärjestelmän kestävyyden turvaaminen on juuri palkansaajien itsensä kannalta välttämätöntä.
Palkansaajat rahoittavat pääosan eläkejärjestelmän kustannuksista itse omilla eläkemaksuillaan. Loppuosa tulee työnantajilta, joiden suorittamat eläkemaksut kaventavat palkanmaksuvaraa, joten nekin ovat loppujen lopuksi poissa palkansaajan kukkarosta. Jatkossa eläkeläiset elävät pidempään ja kun maksajien suhteellinen määrä vähenee ikäluokkien pienenemisen myötä, maksut uhkaavat nousta sietämättömälle tasolle jos nykymeno jatkuu. Kaikkia maksuja ei voida työntää työnantajien maksettaviksi, joten nuorempien ansiotyössä olevien maksurasitus nousee. SDP voisi kertoa sen ääneen mitä heidän ajamansa linja merkitsee työssä oleville nuorille sukupolville.
SDP yritti linjata kannanottonsa koskemaan vain eläkkeiden laikkauksista pidättäytymistä. Sellainen kannanotto olisi vaalien jälkeen voitu vielä kääntää niinkin päin, että eläkeiän alarajan korotuksella varmistetaan ettei eläkkeiden suuruuteen tarvitse kajota. Siis leikata eläkkeitä. Näin SDP olisi voinut pitää lupauksensa takkinsa kääntäneenäkin. Urpilaisen osaamattomuus paljastui, kun hän täsmensi kannanoton tarkoittavan myös eläkkeiän alarajan nostamisesta tehtävän hallituskysymyksen. Se lausunto naulasi SDP:n kannatuksen pysyvään alamäkeen ja puolueen oppositioon ainakin seuraavaksi vaalikaudeksi
Kirjoitat järkeä. Sitä löytyy, yllättävää kyllä, paljon myös avauksen linkiin laittamastani, eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan mietinnöstä, joka siis ei ole hallituspuolueiden, vaan koko eduskunnan mietintö.
Tästä syystä onkin varsin ihmeellistä ymmärtää, mihin Heinäluoma ja Urpilainen oikein pyrkivät, elleivät pelkkään vaalitaktiseen vastakkainasetteluun ja mm. kepun ala-arvoiseen mustaamiseen jäkättämällä joka kerta Vanhasen hiihtoretkestä, jos tv-kamerat ovat paikalla.
Heinäluoma ja Urpilainen saavat puheillaan varmaan paljon aplodeja demareiden pomminvarmoilta kannattajilta, mutta liikkuvia äänestäjiä tuollainen jäkätys vain karkoittaa.
"Palkansaajat rahoittavat pääosan eläkejärjestelmän kustannuksista itse omilla eläkemaksuillaan. Loppuosa tulee työnantajilta, joiden suorittamat eläkemaksut kaventavat palkanmaksuvaraa, joten nekin ovat loppujen lopuksi poissa palkansaajan kukkarosta. "
Eläkemaksu on 21,4%. Josta työntekijä maksaa 4%-yksikköä. Työnantaja rahoittaa eläkemaksusta 17,4%.
Tuosta rahoituksesta muistaakseni valtio maksaa suunnilleen saman kuin yrittäjä. Eli palakansaaja rahoittaa eläkkeistään todella inimaalisen osan.
tuosta tulee on tarkoitus kattaa eläkesijoitustuotoilla.
MPP:llä on sama ongelma kuin SDP:llä. Jotain tarttis tehdä, mutta kun ei oikein tiedä mitä, niin hei, ruvetaan arvostelemaan muiden tekemisiä ja sanomisia.
Omaperäistä ja vastuullista, tai sitten ei. Kansa sen päättää vaaleissa. Luulen, että päätös on demareille katastrofi. Voiko enää Heinäluomaa tyhjäpäisempää poliitikkoa olla, no Urpilainen ehkä
Tekemisen aika olisi nyt, että toimenpiteet ennättävät ajoissa vaikuttaa, kun lakeja ei koskaan säädetä "yön yli" voimaan tuleviksi., Tästä syystä demareiden politikointi on aika vastuutonta, vaikka samalla on sanottava, että hallituspuolueiden rohkeuden puute on yhtä vastuutonta.
Sellaista vaalien läheisyys näköjään teettää.
Katsoin tuossa Ajankohtaista Kakkosta jossa Soini ja Sinnemäki oli laitettu väittelemään keskenään.
Kaikki kunnia Soinille, mutta kyllä hänen politiikkansa yksioikoisuus paistoi läpi turhan näkyvästi. Siinä olisi nyt se SDP:n iskun paikka, voittaa takaisin ne duunarit jotka ovat lumoutuneet pelkästä Soinin rehvakkaasta esiintymisestä. Voittaa heidät takaisin aidolla vastuullisuudella suomalaisesta työstä, ei pelkällä puheella vaikkapa muukalaisten turmiollisuudesta tai pelottelulla saavutettujen (eläke)etujen leikkauksilla. Ja samalla saattaisi saada sieltä Sinnemäen joukoistakin joitakuita demareihin.
Kun Kokoomus ja Keskusta hallituspuolueina ovat tavallaan nykymenon vankeja, eivät voi uskottavasti esittää merkittäviä muutoksia tämänhetkiseen, SDP:llä olisi mahdollisuus olla se selkeä, uskottava vaihtoehto, vastuunkantaja vaikeina aikoina, pitkäjänteisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittäjä tuleviin tarpeisiin.
Valitettavasti Heinäluoma on saanut puolueessa liian näkyvän roolin, ja pilannut sen mahdollisuudet. Urpilainen on pelkkä marionetti joka vain pahentaa Heinäluoman luomaa heikkoa imagoa
Heinäluoma ei osaa mitään muuta kuin luetella kaikki mahdolliset epäkohdat ja syyttää niistä hallitusta. Kyllä Soini on siinä rasvanahkaduunarin mielestä uskottavampi.
Vihreiden asema tulee kaikista gallupeista huolimatta vahvistumaan, koska he saavat nuoria ja koulutettuja ehdokkaita yhä enemmän kaikkiin vaalipiireihin, joten eduskuntapaikkoja tulee lisää. Ei Soini mitään vihreiltä voita, vaikka kerääkin demarikannattajia haaviinsa vihreitä haukkumalla. Demarit sen sijaan menettävät vihreille hyvinkoulutettua keskiluokkaa ja toimihenkilöitä jo muuallakin eikä vain Helsingissä.
Keskusta taitaa kaikesta huolimatta pärjätä vain sillä tappiolla, jonka hallitusvastuu on maaseudun äänestäjissä - näissä "etuja meidän kylälle" odottavissa jurrikoissa - saanut aikaan.
Demarit voisivat esittää ohjlmakseen?
Demarit rämpii juuri sen vuoiksi että kaikki "teemat" joita Demarit vaaleista toiseen esittääneet, mutta jättäneet ne toteuttamatta Vanhasen hallitus on toteiuttanut.
Tosi asia on se että Vanhasen hallitukset on riisuneet Demareiden "syömähampaat"! Niiden vakiintunut vaaliteema on nyt pois mahdollisuuksien listalta. Demarit on "ratsastaneet" noilla samoilla teemoilla jo 1970-luvulta asti jokaisissa vaaleissa. On vaikea kuvitella mitä muuta Demarti voisivat keksiä.
Mitä ne siis voisivat tehdä toisin?
Lipponen ja Niinistö taas puikkoihin niin kyllä kansa taas saa olla alamainen. Siinä on 2 niin kovaa sälliä että 67 vuoden eläkeikä otetaan vastaan ilolla kun heistä eroon päästään.
Voi taivahan kevät olisi se ihanaa!
kun ei kykene. Sdp on roistopuolue.
ovat Eläketurvakeskuksen mukaan EU-maiden kuudenneksi pisimmät. EU-komission teettämä tutkimus kertoo, että työurat eli työllisen ajan odote oli vuonna 2007 Suomessa 34,5 vuotta, kun esimerkiksi Ruotsissa se oli 37,6 vuotta. Suomessa miesten ja naisten työurien pituus on EU-maista lähimpänä toisiaan. Miesten työurissa Suomi sijoittuu 11:nneksi, kun naisissa ollaan neljänsiä."
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/eläkkeellesiirtymisikä-nousi-viime-vuonna/526859
Vanhuuseläkkeelle siirtyvien keskimääräinen eläkkeellejäämisikä on jo nyt yli 63 vuotta. Työkyvyttömyyseläkeläiset pudottavat keskimääräistä eläköitymisikää. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien suuri määrä, noin 270 000, selittää suuren eron keskimääräisen eläköitymisiän ja vanhuuseläkkeelle siirtyvien keski-iän välillä.
Jos 25-vuotias jää työkyvyttömyyseläkkeelle, niin 37 työntekijää joutuu työskentelemään 64-vuotiaaksi, jotta asia saadaan kompensoiduksi.
lopun suosituksista työurien pidentämistä koskevan osan (s.300, kohta 9). Sen mukaan työurat pidentyvät, kun talous saadaan työllistävän kasvun uralle. Tämä on tärkein johtopäätös ja sitähän olen täällä jatkuvasti yrittänyt tuoda esille. Paperissa sanotaan, että tällöin kasvu luo itsestään edellytyksiä työurien pidentymiselle. Aivan oikein, tämänkin automatiikan olen tuonut esille. Edelleen sanotaan, että sama vaikutus on myös työttömyyden laskulla. Jees, juuri näin. Suosituksessa lähdetään työllisyysasteen nostamisesta ja työkyvyttömyyden vähentämisestä. Jälleen ihan oikein.
Suosituksen mukaan työuria ei ole erityisesti pidennettävä, vaan ne pidentyvät lähes itsestään talouden kasvun myötä. Loppupäässä joustava eläkeikä antaa tähän hyvät raamit. Jos kuuntelit eilen Kataista, hänkin asetti työurien pidentämisen varsinkin loppupäästä varsin viimesijaiseksi keinoksi. Työllisyysasteen nostaminen muutoin on tärkeintä, jos talouden kasvu mahdollistaa sen.
Lueppa nyt se opus kokonaan
Voit olla varma, että seuraava hallitus nostaa eläkeiän alarajaa. Nostaa, vaikka hallituksessa olisi SDP.
Demarit yritti hämäävällä "eläkkeitä ei leikata" hallituskysymyksellä keplotella ääniä niiltä huonoälyisiltä, joille eläkeiän nosto näyttää eläkkeiden leikkaamiselta. Selvästi Heinäluoman käsialaa se kannanotto, jätti sopivasti takaportin auki SDP:lle olla päättämässä eläkeiän nostoa, sillä sehän ei todellisuudessa ole eläkkeiden leikkaamista. Näin SDP olisi jopa voinut perustella tulevaa eläkeiän alarajan noston päätökseen osalistumistaan sillä, että pitää kiinni lupauksestaan eläkkeiden leikkaamattomuudesta, turvaa sillä eläkkeiden tason. No Urpilainen mennä möläytti SDP:n kannanoton tarkoittavan myös eläkeiän alarajan pitämistä ennallaan, ja nyt SDP:llä on edessään opposition tai lupausten pettäminen. Tyhmyyyttä jolle vetää vertoja vain Nesteen hallintoneuvostostossa vedetyt rahat osallistumatta itse toimintaan. Urpilainen alkaa olla entinen puoluejohtaja
asiaa viemään yritysjohtajille, aina kun porukka irtisanotaan ovat he yli 55v.. eli sellaista pidentämistä juu ja aika helvetin huonosti menee nuorillakin kun eivät heään saa töitä.. eli näin kepulihallitus hoitaa asiaa!!
Eli tämä kepulihallitus voisi ensin työllistää 300.000 koko työtöntä, sen jälkeen vakinaistaa 300.00 pätkätyöntekijää, sitten 100.000 eläkeputkessa olevaa ja KAIKEN TÄMÄN jälkeen miettiä että tarviiko sitä eläke ikää vielä nostaa...
käydään varmasti vaalitaistossa läpi. SDP saattaa suhtautua asiaa ns. saavutettujen etujen näkökulmasta. Se ei taas minua kiinnosta tässä keskustelussa pätkääkään. Minua kiinnostaa vain se, onko tällainen eläkeiän nostaminen yhteiskuntapoliittisesti ja taloudellisesti järkevää. SDP on asemoitunut varsin selvästi eläkeiän alarajan nostamista vastaan enkä usko sen muuttavan näkemystään, olivatpa hallituksessa tai ei.
Itse en vastusta alarajan nostamista itseisarvoisesti. Noston järkevyys pitää asettaa sitä vasten, onko sillä realistista saavuttaa niitä tavoitteita, joita nostolle asetetaan. Voidaan ajatella, että tavoitteita on kaksi. Näistä toinen on se, minkä Vanhanen toi esille eli työurien pidentäminen. Asia on ihan ok., jos sillä tavoin voidaan torjua työvoimapulaa tehokkaimmin ja se on välttämätöntä työvoimapulan torjumiseksi. Kun työttömyys on näin suurta, ennustettu talouskasvu heikkoa tai korkeintaan kohtuullista ja työurien pidentäminen loppupäästä keinona työllisyysaseteen nostamisen ja tuottavuuden kannalta huonoin, pitäisi paukut laittaa mieluummin sellaisiin tavoitteisiin, joilla hyvinvointipalvelut voidaan tulevaisuudessa parhaiten taata. Minusta vain mahdollisimman suurella kasvulla ja sen edistämisellä tällainen on mahdollista. Ja kuten tuossa paperissa todetaan, työurat pidentyvät lähes automaattisesti, kun talouskasvua saadaan riittävästi aikaan. Kun tällainen tilanne ei ole seuraavaan kymmeneen vuoteen näköpiirissä, ei asian kanssa kannattaisi hosua. Eikä ole mitään syytä hosua.
Toinen tähän asti enemmän piilossa ollut lausumaton tavoite on se, että eläkemenoja voitaisiin vähentää. Niin kauan kuin tämän tavoitteen vaihtoehtoiskustannuksina ovat työttömyys- ja toimeentulomenojen kasvu sekä työttömyyden uhan aiheuttama epävarmuus, kannattaa asettaa kyseenlaiseksi tällainen tavoite. Sen sijaan on mielekkäämpää leikata eläkeläisten ostovoimasta vuosittain paloja, jotta yhteiskunnan kantokyky ei muodostuisi kohtuuttomaksi. Siis jos sitä tarvitaan.
Siis lähdet siitä, että eläkkeellä olo aikaa ei lyhennetä, vaan leikataan eläkkeitä, tai ainakin eläkkeiden ostovoimaa heikennetään, siis ei koroteta niitä kustannustason nousua vastaavasti, ja näin eläkemenojen nopeaa kasvua hillitään
OK jos tuo on linjasi niin kovin kaukana se on SDP:n linjasta joka siis lähtee siitä, ettei eläkkeitä eikä niiden ostovoimaa leikata eikä myöskään eläkeikää muuteta.
Kovin kestämättömältä vaan kuulostaa tuo linjasi, ainakaan yksikään poliitikko sen enenpää oikealla kuin vasemellakaan eikä edes siinä välissä ole esittänyt eläkkeiden heikennyksiä kuten sinä nyt teet. Eiköhän se kestävämpi linja ole, että eläkemenojen nousua hillitään eläkkeelläoloajan pidentymistä leikkaamalla, siis eläkeiän alarajaa nostamalla. Nyt eläkkeellä olevien odotettavissa oleva elinikä, siis myös eläkeelläoloikä, kun on selvästi matalampi kuin lähivuosina ja -vuosikymmeninä eläkkeelle siirtyvien. Näin siis myös eläkemaksut nousee normaalia kustannusten nousua nopeammin, ja järjestelmän kestävyysvaje syvenee nykyisestä noin 3%:sta jopa 5-6 %:iin. Sinun mallillasi tuon kestävyysvajeen umpeen kurominen tarkoittaisi eläkkeiden tasoon 15-20% alennusta. Mielenkiintoinen esitys sinulla
että pidät esitystäsi mielenkiintoisena. Ennakkoluulottumuudestahan juuri lähtevät suuret oivallukset. Ehkä sinullakin on nyt mahdollisuus sellaiseen. Mutta korjataanpa ensin niitä vääriä johtopäätöksiä, joita teit kirjoituksestani.
En ole lähtenyt siitä, että eläkkeellä oloaika ei lyhenisi. Päinvastoin olen sanonut, että se lyhenee automaattisesti, jos saadaan riittävää talouskasvua aikaiseksi. Ihmiset valitsevat silloin työssä jatkamisen siitä yksinkertaisesta syystä, että työtä on ikäihmisillekin tarjolla. Nythän on näitä eläkeputkia, mikä takoittaa, ettei sitä työtä ole tarjolla.
Nykyiseen eläkelakiin sisältyy eläkeleikkuri, joka alentaa eläkkeitä automaattisesti. Sitä kutsutaan elinaikakertoimeksi. Sinun kannattaa tutustua tarkemmin tähän eläkelainsäädäntöön, kun et näytä olevan perillä näistä perusasioista. Jos tilanne muuttu oikein hankalaksi eli jos eläkkeitä ei kyetä kohtuudella kustantamaan, joudutaan tietysti harkitsemaan myös muita leikkauksia. Tämän on kuitenkin monen jos -sanan takana, ettei sitä kannata nyt puida. Silloin ollaan siis sen vaihtoehdon äärellä, että eläkeikää nostetaan eläkkeiden leikkaamisen tarkoituksessa tai muuten. Työttömien ikäihmisten toimeentulo pitää kuitenkin jotenkin ratkaista. Nythän se on ratkaistu tällä eläkeputkimallilla, kun työtä ei ole tarjolla. Minusta meidän ei tulisi rakentaa koko ajan tällaisia uusia putkia, vaan päästää ihmiset ajoissa suoraan eläkkeelle.
Poliitikot eivät ole esittäneet eläkkeiden heikennyksiä, koska siihen ei ole tarvetta. En minäkään esitä mitään heikennyksiä, vaan otin kantaa vain siihen, että jos tällainen tarve joskus syntyy, on parempi heikentää eläkeläisten ostovoimaa kuin muuttaa eläkeoikeuteen oikeuttavaa ikää. Merkittävin eläkkeiden heikennysautomaatti otettiin käyttöön jo vuonna 2005 eli tämä elinaikakerroin. Matti Vanhanen ja Jyrki Katainen ovat ilmaisseet huolensa siitä, että se leikkaa eläkkeitä liiankin voimakkaasti. Tämä huoli siis kertoo siitä, etteivät kokonaiseläkemenot sinällään ole suuri huolen aihe. Muutenhan poliitikkojen ei tarvitsisi kantaa huoltaa leikkurin terien asennosta.
Leikkuri aikaansaa siis loven eläkkeiden tasoon. En osaa sanoa sen suuruusluokkaa, mutta ilmeisesti noin vuonna 1960 syntyneen pitää tosiaan työskennellä 65 vuoden ikään saakkaa kyetäkseen kompensoimaan eläkkeen pudotuksen verrattuna siihen, mikä se on esim. vuonna 1940 syntyneellä. Julkisen talouden kestävyysvajeeseen eläkeiän nostamisella olisi vain se vaikutus, mikä on, kun säästyneistä eläkemenoista vähennetään lisääntyneet "eläkeputkimenot". En osaa sanoa, onko lopputulema plus- vai miinusmerkkinen. Vasta sellainen yhdistelmä, missä työttömyys vähenee reaalisesti yhdistettynä eläkeiän nostoon, antaa jotain lisähyötyä kestävyysvajeen kannalta. Muuten kyse on vain julkisten menojen maksua eri luukulta.
Sanot: "En ole lähtenyt siitä, että eläkkeellä oloaika ei lyhenisi. Päinvastoin olen sanonut, että se lyhenee automaattisesti, jos saadaan riittävää talouskasvua aikaiseksi."
Eläkkeelläoloaika pitenee koska ihmiset elävät jatkossa 5-10 vuotta pidempään kuin nykyiset vanhukset. Siis odotettavissa oleva eläkkeellä oloaika pitenee tuolla 5-10 vuodella, ja kustannukset vastaavasti, jos mitään ei tehdä. Vai onko ohjelmassasi sellainenkin kohta, että vanhukset tapetaan kun tarpeeksi eläkkeelläolo vuosia on kertynyt. Sopii kyllä ajatteluusi tuokin. Eläkkeelläolo aika pitenee vaikka eläköitymisikää siirretään kahdella vuodella juuri tuon odotettavissa olevan eliniän pitenemisen vuoksi.
Jotta eläke kustannukset pysyisivät edes kohtuullisesti kurissa, siis se järjestelmän vaje katetaan, täytyy joko 1) eläkkeiden tasoa laskea merkittävästi 2) eläkevakuutusmaksuja korottaa huomattavasti tai 3) myöhentää eläkkeelle siirtymisajankohtaa. Viimemainittu on ainoa kestävä keino, ensimmäinen johtaisi sosiaalimenojen huimaan kasvuun (ellei niitä vanhuksia sitten tapeta kuten annat ymmärtää) kun eläkkeet ei riitä elämiseen ja toinen taas kävisi kestämättömäksi tuleville sukupolville joiden eläkkeet on maksettava.
Eläkejärjestelmän rahoitusvaje, tai kestävyysvaje niinkuin sitä sanotaa poliittisessa retoriikassa, syntyy muutaman tekijän yhteisvaikutuksena. Vaikka koetat väittää ettei eläkkeellä oloaika kasvaisi, niin kyllä se kasvaa, ja ihan siitä syystä että ihmiset elävät koko ajan vanhemmiksi, siis saavat sitä eläkettä pidemmän aikaa. Vaikka eliniän odotteen kasvuvauhti hieman hidastuu, ovat viranomaiset arvioineet eliniän nousevan vuodella aina neljässä vuodessa, siis noin 2,5 vuotta kymmenessä vuodessa. Eli kymmenen vuoden kuluttua eläkkeensaajille on kustannettava eläke 2,5 vuotta vanhemmaksi kuin nyt. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua viisi vuotta pidempään.
Samalla eläkkeenssaajien määrä kasvaa noepammin kuin muu väestö. Eläkeläisten absuluuttinen ja suhteellinen määrä kasvaa hyvin nopeasti vaikka työpaikkojakin syntyisii lisää.
Nuo kaksi tekijää aiheuttavat eläkkeiden maksuun tarvittavien rahojen tarpeen nopean kasvun. Kun tällä hetkellä eläkemaksuista kolme neljäsosaa käytetään nykyisten eläkkeiden maksuun, on tuo suhde kymmenen vuoden kuluttua viisi neljäsosaa, siis rahaa kuluu enemmän kuin tulee jos maksut pysyy ennallaan. Rahastoitu neljännes ei riitä kattamaan vajetta kuin muutaman vuoden, joten työssäolevien eläkemaksuja on korotettava rajusti mikäli ei tehdä mitään.
Kun siis työssäolevien suhteellinen määrä, ja pahimmassa tapauksessa jopa absuluuttinen määrä, samanaikaisesti pienenee, syhtyy tuleville polville melkoinen maksutaakka. SDP ei ole kertonut miksi se ajaa politiikkaa, jossa nyt noin 20 kymppisille työelämään siirtyville luodaan hirvittävää maksutaakkaa. Eikä kannattaisi jo nyt tehdä sellaisia ratkaisuja joilla systeemin vakaus turvataan myös tulevaisuudessa.
Eläkkeelle siirtymisen lakisääteinen myöhentäminen parilla vuodella on siis väistämätön pakko, ellei sitten lähdetä Kreikan tielle ja anneta kaiken mennä hurlumhei tyyliin kunnes maa on konkurssissa. Ihmiset kyllä tuon tajuavat muutamaa yksinkertsisinta lukuunottamatta, ja kyllä sen tajuaa SDP:n johtokin, mutta koettaa pitää juuri noiden yksinkertaisimpien äänet - menettäen samalla vähänkin fiksummat kannattajansa.
Olet todella hyvä esimerkki hyväosaisesta itsekkästä demarista.
Lähdet siis siitä, että nykyisten ja kohtsillään eläkkeelle pääsevien aläkeläisten asema on tärkeintä, ja tulevat sukupolvet kärsiköön ensin suurten eläkeläismäärien aiheuttaman maksurasituksen ja sitten tyytyköön elinikäkertoimen alentamiin pieniin eläkkeisiin.
Voiko enää omahyväisempää ja itsekkäämpää näkökulmaa olla? Olet todellakin aito demari jolle oma etu on yhteistä etua tärkeämpi aina ja kaikkialla.
tämä miehen älyllinen anti on vähäistä. Sanoisin: suorastaan olematonta.
Mielipidepankin käsityskyvylle on tuossa eläkeikä kysymyksessä liian monta muuttujaa nen yksinkertaiselle ajatusmaailmalle, joten hänen älyllinen anti on pelkkää yhden asian jankkaamista.
Kun yhtälössä on pidentyvän eliniän mukanaan tuoma lisäkustannus, nopeasti kasvavan eläkeläisten määrän tuoma rasitus ja vähenevän maksajajoukon tuoma resurssien (=maksujen) väheneminen niin se on liikaa MPP:n käsityskyvylle. MPP jankkaa vain yhtä asiaa: eläkeiän alarajaa ei saa muuttaa. Mies ei ymmärrä, ettei järjestelmä pysy pystyssä jos tuota eläköitymisiän alarajaa ei myös lakisääteisesti muuteta.
radiosta, että vanhuuseläkkeelle jäävien keski-ikä on 63,4 vuotta. Jos sitä halutaan saada nousemaan, niin mieluummin siinä pitäisi käyttää porkkanaa kuin keppiä. Keinoja ovat jo nykyisin voimassaoleva eläkkeen superkarttuma sekä työolojen järjestäminen sellaisiksi, että vanhempikin jaksaa. Sekä tietysti se, että he välttyisivät yt-neuvotteluilta...
Työurien pidentäminen loppupäästä onkin vasta viimeinen keino. Tärkeintä on tietenkin varmistaa talouskasvun edellytykset ja se, että nuoret saadaan toihin samoin kuin työttömätkin. Työllisyysasteen nostaminen on nimenomaan koko homman juju. Emme me tästä olekaan olleet eri mieltä.
Se, että kinaamme jatkuvasti, johtuu vain siitä, että sinä et osaa nähdä, mikä merkitys eläkeiän alarajan korottamisella on osana kokonaisuutta, kun irroitat eläkekysymyksen erilleen ja asetat sen ikään kuin kaiken muun vastakohdaksi.
Eihän kukaan niin ole ehdottanut, että vain eläkeikää korotettaisi eikä mitään tehtäisi työttömyydelle ja talouskasvulle. Kyse on vain siitä, että eläkeikää ei ole mahdollista korottaa muuta kuin hyvin pitkän siirtymäajan kautta, joten ne päätökset pitäisi tehdä nyt, jos haluamme, että tämäkin keino kaikkien muiden lisäksi on käytettävissä 15 vuoden kuluttua.
Mukavaa, että luit paperin. Siinä on paljon kovaa faktaa siitä, mihin joudumme, jos kaikillaq talousasioilla vain politikoidaan eikä päätöksiä saada aikaiseksi. Dermareilla on vielä kivinen pelto edessään siksi, että he ovat nyt heittäytyneet palkäksi kaikkea vastustavaksi populistipoppooksi typerän Heinäluoman johdolla ja Urpilaisen nöyrällä myötäpiipityksellä.
hyvin vaikea käsittää sitä, miten asia korjaantuu sillä, että eläkeikää nostetaan ilman, että on varmuutta työn riittävyydestä näille alle eläkeiän jääville. Minun laskuoppini sanoo, että menot ja tulotkin pysyvät suunnilleen entisellään, jos työllisyys ei kasva.
Kuten jo edellä väitin, työllisyyden kasvaessa työuran pituuskin kasvaa, kun laki sallii joustavan 63-68 vuoden eläkeiän.
mitä kirjoitin, vaikka nimenomaan kerroin, että edunvalvontakysymykset eivät minua tässä kiinnosta. Riittää, kun tarkastellaan asiaa puhtaiden lukujen valossa. Jos työtä ei riitä kaikille, niin sitä ei silloin vaan riitä kaikille. Heti siitä hetkestä, kun työtä alkaa riittämään, voidaan eläkeikää minun puolestani nostaa.
Siitä vaan rohkeasti kertomaan, miten luodaan työtä näille vanhuksille, kun nyt työnantajat panevat näilläkin eläkeikärajoilla heitä nuorempia työttömyysputkeen. Kerro nyt järkeenkäyvästi, miten eläkeköitymisiän alarajan nostaminen muuttaisi tilannetta, ellei työpaikkoja synny riittävästi. Sinä varmaan osaat sen.
tapahtunut, kun vihdoin myönnät, että eläkeiän alarajan pidentäminen on vasta viimeinen keino. Puhut työurien pidentämisestä, mutta tarkoittanet eläkeiän alarajaa. Työurien pidentämisestä emme liene koskaan olleet sinällään eri mieltä.
En aseta eläkeiän alarajan nostamista minkään vastakohdaksi. Kuten totesimme, se on viimesijaisin keino. Oma näkemykseni on se, että eläkeikää nousee automaattisesti, kun työtä tulee riittävästi tarjolle. Tämä automatiikkahan kerrotaan tuossa paperissakin. Oikeastaan silloin voisi teoriassa nähdä, että tarve alarajan nostolle tulee vasta 68 vuoden kohdalle. Sinne saakkahan ihmiset voivat jatkaa työntekoa, jos ovat edelleen työntekokunnossa. Jos se ei riitä, tätä ylärajaa voidaan korottaa, jos on edelleen niin suuri joukko tämänikäisiä työkykyisiä ihmisiä. Uskottaisiin kerrankin markkinatalouteen eikä pakkoon. Tässä kohdin meillä näkyy menevän roolit pahasti sekaisin, kun minä luotan ihmisiin ja markkitalouteen ja sinä pakkoon.
Eläkeikää on täysin mahdollista korottaa tai laskea ilman mitään siirtymäaikoja. Olen ymmärtänyt, että monissa muissa maissa, missä eläkeiän nostoa on pohdittu, mitään pitkiä siirtymäaikoja ei ole. Ranskassa nostettiin eläkeikää 62 vuoteen ja tämä tapahtuu vuoteen 2018 mennessä. Jos meillä on jokin hätä nostaa eläkeikää vuoteen 2025 mennessä, keskustelu tästä ehditään hyvin aloittaa esim. vuonna 2018, jolloin tiedetään enemmän mahdollisesta työvoimapulasta.
Sinä vaan jankkaat jankkaamasta päästyäsi tuota yhtä teesiäsi, jonka olet jostain keksinyt.
Kun puhutaan eläkejärjestelmän kestävyydestä, niin ei voida menne yhtälöön, jossa samanaikaisesti eläkeelläoloaikaa, siis eläkkeelle pääsyn ja kuoleman välistä aikaa, pidennetään, eläkeläisten määrää kasvatetaan nopeasti ja eläkkeiden maksajien määrää vähennetään. Tuollainen yhtälö on täysin kestämätön tuleville sukupolvillemme, niille jotka maksavat eläkkeemme 20-30 vuoden kuluttua.
On täysin edesvastuutonta edes kuvitella, että voisimme jättää lapsillemme ja lastenlapsillemme tuollaisen perinnön. Vain umpityhmä demari sellaista ääneen sanoo, ei kukaan muu.
Laskeppa huviksesi, minkälainen eläkemaksu per työntekijä tulee niille nyt kaksikymppisille, jotka 25 vuoden kuluttua kohtaavat sen kaiken pahimman tilanteen, vaikka eliniän leikkurikin toimisi nekyisellään. Sen verran ymmärtänet asiaa, että osaat tuon laskutoimituksen. Laskeppa siis, ja kerro meille, oletko todella valmis jättämään sellaisen laskun lapsenlapsillesi? Ymmärtänet sen jälkeen myös miksi asian oivaltavat nuoret eivät demareita kannata: Ja niitä asian oivaltavia nuoria on paljon, paljon enemmän kuin teissä vanhoissa.
Työllisyys on toinen asia, se kohenee väistämättä kun joka vuosi seuraavan 20-30 vuoden ajan ihmisiä poistuu enemmän työelämästä kuin mitä uusista ikäluokista tilalle saadaan. Työttömyysturva ja sosiaalietuuksia voidaan sopeuttaa nopealla aikavälillä, jopa vuosittain vallitsevaan tilanteeseen, eläkejärjestelmä reagoi hitaammin, sen vakavaraisutta ei muuteta vuodessa eikä edes kahdessa, se vaatii pitkäjänteisyyttä jotta maksut ei räjähdä tulevien työssäkäyvien silmille.
Ei tuosta ole kysymys, vaan siitä minkälaisen laskun haluamme jättää omasta itsekkyydestämme (= saavutetun eläkeiän puolustamisesta) lapsillemme ja lapsenlapsillemme.
Sinä olet osoittanut oman äärettömän itsekkyytesi, se on se pointti
Eläkelinjauksesi on ihan looginen, kun ajatellaan SDP:n kannattajakuntaa ja itseäsi, demarit on selkeästi kaltaistesi suurten ikäluokkien puolue, jonka jäsenistön keski-ikä on kuudenkympin korvilla. Teille eläkkeiden taso on nyt ajankohtainen. Ajatus on selvästikin se, että eläkkeitä leikataan vasta kun pommi osuu tuleviin pienempiin ikäluokkiin.
Tottakai SDP:ssäkin ymmärretään, ettei eläkelaskua tulisi jättää tulevien ikäluokkien maksettavaksi, mutta kun ääniä pitää haravoida keinolla millä hyvänsä, ja se mikä keino hyvänsä tuntuu aina vaan olevan hallituksen ehdotusten kategorinen vastustaminen. Siitähän tässäkin on kyse. Jos hallitus olisi esittänyt, että eläkeikää ei missään tapauksessa saa muuttaa, olisi Heinäluoma huutanut eduskunnassa kuinka vastuuton hallitus meillä on kun ei huolehdi eläkejärjestekmän kestävyysvajeesta hyvissä ajoin.
SDP on lähtenyt Perussuomalaisten viitoittamalle populismin tielle, joka perustuu vain asioiden vastustamiseen ja arvostelemiseen. Toki tämä kuuluu ylipäätään poliittisen opposition tehtäviin, mutta harvoin sitä tehdään vailla omaa vaihtoehtoa. Persut niin ovat tehneet, ja nyt SDP:ssä luullaan, että se on tie menestykseen myös heidän osallaan.
Tottakait eläkeiän nostoa voidaan pohtia myöhemminkin. Mutta se tarkoittaa silloin, että eläkemaksuja pitää korottaa kymmenen-viidentoista vuoden kuluttua todella tuntuvasti jotta järjestelmän vakavaraisuusvaateet pysyy. Tuo fakta pitää myös kertoa tuleville maksajille eikä vain esittää päätöksenteon lykkäämistä. Meillä kun on vain osittain rahastoiva järjestelmä, jossa suurin osa (3/4) kerättävistä eläkemaksuista käytetään sen hetkisten eläkkeiden maksuun, ja se yksi neljännes rahastoidaan tulevien eläkkeiden vakuudeksi. Koska eläkkeensaajien määrä ja myös eläkkeiden taso nousevat nopeasti suurten ikäluokkien eläköityessä, eläkejärjestelmään joudutaan pumppaamaan lisää rahaa vuosi vuodelta enemmän jotta se pysyy terveenä. Vasta noin 25 vuoden kuluttua rahastoja päästään purkamaan, ellei sitten eliniän odotteemme kasva vielä annakoituakin korkeammaksi.
Juuri tuosta eläkejärjestelmän kestävyysvajeesta koko keskustelussa on kyse. Koeta se nyt ymmärtää
On se kumma, kuinka vaikeaa joillekin on vääntää asiaa, vaikka kuinka rautalankamallilla yrittäisi.
Hallituksen eläkeiän alentamislinjaus kohdistui nimenomaan suuria ikäluokkia seuraaviin sukupolviin. Kahden vuoden noston tulisivat ensimmäisenä kohtaamaan 1960-luvulla syntyneet. Me suuriin ikäluokkiin kuuluvat olemme silloin jo suurin piirtein kaikki eläkkeellä. Perustelusi siis ontuu tässä kohdin pahemman kerran. Eläkeikää pitäisi nosta heti, jos sillä halutaan vaikuttaa suurten ikäluokkien eläkkeisiin.
Laskun jättämisestä voidaan tietysti aina keskustella. Itse epäilen, että jonkinlaisiin menoleikkauksiin kyllä joudutaan, mutta ei eläkeiän nostaminen siinä mitään auta, jos ei ole sellaisia töitä, mistä maksetaan palkkaa, riittävästi. Nytkään moni ei saavuta edes tätä 63 vuoden eläkeikää töitä tehden, vaan eläkeputkessa. Miten ihmeessä siis jälkipolvien laskut siitä yhtään pienevät, jos vaihtoehtoina on se, että 63 vaan ei 65 täyttänyt henkilö on työttömyyskorvauksella eläkeputkessa tai sitten eläkkeellä? Tämä on se kysymys, mihin olisi mukava saada vastaus. Jos kerrankin joku voisi vastata yksinkertaisesti selkeään kysymykseen sotkematta siihen SDP:tä tai muutakaan peetä, niin asia voisi selvitä, jopa vastaajalle itselleen.
kestävyydestä en ala kinata. Siinä voit olla hyvinkin oikeassa. Mutta siihenhän minu esitykseni ei perustukaan. Solmun avaamiselle pitää löytää omat keinonsa ja jos eläkeiän pidentäminen on siinä realistinen, käytettäköön myös sitä. Jos se ei ole realistinen, sen käyttö aiheuttaa vaan turhia ponnisteluja ja harmeja. Minun ei siis tarvitse laskea huvikseni eikä muutenkaan sitä, millaisia laskuja jälkipolville tulee. Olen valmis uskomaan sinua siinä asiassa laskemattakin.
Olet myös oikeassa siinä, että ihmisiä poistuu työelämästä joka vuosi enemmän kuin tulee tilalle. Ehkei kuitenkaan niin pitkän aikavälin ajan kuin kerrot, mutta 15-25 vuotta kuitenkin tästä eteenpäin. Poistuman nettosuuruus on vuodessa 10000 - 15 000. Sillä vauhdilla kestää siis myös sen 15-25 vuotta sulattaa nykyinen työttömyys työvoimapulaksi. Kun näin on ja nettopoistuma alkaa nollautua ikäluokkien koon tasoittuessa, työvoimapula on lähinnä rakenteellista. Lisäksi tässä ei ole huomioitu sitä, mistä avaajan kertomassa paperissakin kerrotaan. Nykyinen eläkelainsäädätöön sisältyy elementti, joka automaattisesti nostaa työuria, kun työtä tulee tarjolle. Se on joustava eläkeikä yhdistettynä lain kertymäporkkanoihin ja elinaikakerroinleikkuriin. Ihmiset siis jatkavat työssä, jos jaksavat terveyden puolesta ja työtä on tarjolla ilman mitään alarajan nostamisia. Ylärajan nostamisesta voi olla järkevämpi keskustella.
joka tapauksessa. Mitä ihmeen väliä sillä, käyteäänkä verovaroin kerätyt rahat eläkkeisiin vai työttömyyskorvauksiin ja toimeentulotukiin? Jos kerran kaikille ole töitä, heidän elättämiseensä menee tavalla tai toisella verovaroja. Jos pitää verovaroilla kattaa miljardi eläkkeisiin tai miljardi työttömyysmenoihin, niin missä tässä on se sinun pihvisi?
Suurin virhe tehtiin 2005 eläkeuudistuksessa, joka itse asiassa sovittiin jo 2003 Lipposen suojeluksessa. Se oli tyypillinen suurten ikäluokkien itselleen kehittämä etuuksien summaus.
Omaa eläköitymisikää laskettiin, sen aiheuttamien tulevien kustannusten kattamiseksi ei maksuja nostettu heti, vaan jätettiin jälkipolvien maksettavaksi ja sammauksen kruunuksi vielä eliniänodotteen leikkurin alku lykättiin jotta sen vaikutus ei kohdistuisi niin voimakkaana omiin eläkkeisiin. Näin joutuvat eläkepommin suurimmiksi maksajiksi nykyiset alle viisikymppiset. Jos tuolloin kaltaisesi ääri-itsekkäät (lue demaritaustaiset ) ay-pamput Kari Puron johdolla eivät olisi ajatelleet vain omaa ja ikätoveriensa asemaa, vaan tulevien ikäpolvien asemaa, ei tuolloista uudistusta olisi räätälöity juuri heidän etujaan maksimoimaan
Nyt olisi aika purkaa tuo suurten ikäluokkien äärimmäisestä itsekkyydestä historiaan jäävä virhe, mutta eipä näytä Suomen dementia puolueella eikä ay liikkeellä olevan pienintäkään tahtoa ajatella myös tulevien työläisten kohtaamaa maksurasitusta.
Sama itsekkyys näkyy sinun kirjoittelussa. Et edes ymmärrä, ettei se korkeampi eläköitymisikä ole eläkkeiden leikkaamista, vaan pidät alhaista eläköitymisikää saavutettuna etuna jonka kustannuksista ei kannata huolta kantaa
On siinä iso ero. Verovaroja kerätään monella tapaa, on tuloveroa, arvonlisäveroa, energiaveroa, alkoholiveroa, yhteisöveroa, pääomatuloveroa jne jne. Niistä eläkkeisiin käytetään vain kansaneläkkeisiin menevä osuus.
Tyäeläkkeet sen sijaan kustannetaan työntekijöiden ja työnantajien maksamilla maksuilla, joilla ei ole mitään tekemistä verojen kanssa. Etkö sinä edes ymmärrä sitä, ettei noita eläkkeitä makseta verovaroista?? Ainakin tuosta lauseestasi "verovaroilla kattaa miljardi eläkkeisiin tai miljardi työttömyysmenoihin" voi niin päätellä.
Jos sinulla on perusasiat tästä yhteiskunnasta noin sekaisin niin lopetetaan, ei kanssasi voi asiapohjalta keskustella kun osaamisesi on noin alhaisella tasolla.
Minusta tuntuu, että olet jumittunut demareiden kannalle vain siksi, että pääset kritisoimaan Vanhasen ensin jukisuuteen tuomaa asiaa, jossa eläkeiän alarajan nostaminen yhtenä työuria pidentävänä keinona sai julkisuudessa korostetun aseman suhteessa muihin Vanhasen samaan aikaan esittämiin, työuria pidentäviin ja työllisyysastetta nostaviin keinoihin, joita olivat opiskeluaikojen lyhentäminen, nuorisotyöttömyyden vähentäminen, talouskasvun tuleminen, työymäristön ja työilmapiirin parantaminen, jne... Näitä muita keinoja sinä olet korostanut ikään kuin eläkeiän alarajan nosto olisi niiden vaihtoehto.
Tottakai eläkkeelle siirrytään tulevaisuudessa myöhemmin, kun työtä riittää useammalle siksi, että työmarkkinoilta poistuu enemmän väkeä, mitä tilalle kasvaa.
Tottakai talous kasvaa, kun siihen nimenomaan panostetaan. muutenhan veropohja pettäisi täydellisesti, jos jättäytyisimme nollakasvun varaan.
Markkinatalouteen siis uskotaan, mutta se nyt ei vaan riitä siksi, että huoltosuhde huononee. Se yhtälö, jossa joka vuosi eläköityy enemmän kuin työikään kasvaa (tähän löydät oikeat luvut tulevaisuustyöryhmän mietinnöstä) eei tule korjatuksi ilman eläkeiän korottamista, vaikka kaikki muut toimenpiteet onnistuisivat sataprosenttisesti.
Se, etteikö eläkeiän alarajan nostolle muka tarvittaisi pitkää siirtymisaikaa on sinun suustasi aika kumma heitto. Luuletko, etytä kukaan sellaista nielisi, että laki nostaisi ensi vuonna eläkettään odottavan eläkeikää kolmella vuodella?
Kyllä siirtymäajan täytyy olla vähintään 10 mutta mieluummin 15 vuotta, niin kuin Vanhanen esitti, mutta jota populisti-Heinäluoma ei mitenkään noteeraa, kun pelottelee äänestäjiä juuri sillä, että eläkeikää oltaisi nostamasdsa juuri tässä ja nyt.
Sait edellä hyvin asiantuntevan kommentin siitä, miksi myös eläkeikää on korotettava kaiken muun ohella, joilla varmistetaan, että verovarat riittävät hyvinvointipalvelujen maksuun. Rahathan eivät riitä, jos tuloveroa maksavan väestönosan supistuminen jatkuu, niin kuin nyt on laita.
Edellä sait myös hyvän selvityksen siitä, että eläkemaksut nousevat rajusti, jos ei päätetä, että meidän on maksettava niitä muutama vuosi pidempään ennen kuin jäämme nauttimaan eläkkeistämme.
Toistat itseäsi vähän väliä kirjoittaessasi, että asia ei korjaannu sillä, että eläkeikää nostetaan ilman, että on varmuutta työn riittävyydestä. Ihmettelen, että ohitat kaikki ne ennusteet, jotka kertovat, miten paljon julkinen sektori joutuu palkkaamaan lisää väkeä, kun suuret ikäluokat alkavat tarvita terveys- ja vanhuspalveluja aivan toden teolla 15-20 vuoden kuluttua.
Toistat itseäsi myös siinä, että "työllisyyden kasvaessa työuran pituuskin kasvaa", mutta j'ätät tyystin huomiotta sen, että työllisyysasteen (työssä olevien suhde lapsiin, opiskelijoihin, työkyvyttömiin, työttömiin ja eläkeläisiin) laskiessa vapaaehtoinen eläkejouston käyttäminen ei tietenkään riitä, kun työikäisen väestön määrä pienenee absoluuttiusestikin tästä eteenpäin joka vuosi yhä enemmän.
Vanhasen esitys ei ollut mikään hänen Rukan hangilla keksimänsä idea. itse asiassa muistan jo 2000 luvun alussa mm. Sinikka Salon Suomen Pankkiin siirtyessään esittäneen laskelmia, joiden mukaan 2015 paikkeilla on välttämätöntä eläkitymisikää nostaa tuntuvasti. Noihin aikoihinhan edellisen eläkeuudistuksen valmistelu aloitettiin. Tuosta eläkeuudistuksesta tuli sitten juuri sellainen paketti josta hyötyvät eniten sen sorvanneet eläkeikää tuolloin lähestyneet hieman alle kuusikymppiset, nykyiset eläkeläiset, ja suurimmiksi kärsijöiksi joutuvat nykyiset 20-50 vuotiaat, joiden maksuraistus tulee olemaan melkoinen.
Monet asiantuntijat puoluekannasta riippumatta (Kiander, Sailas ym) ovat esittäneet eläkeiän korotusta. Vanhanen vain toi tuon ajatuksen poliittiseen keskusteluun. Ja se oli demareista niin väärin. SDP on saanut masinoitua mm. ay-liikkeen vastustamaan eläkeiän nostoa puhumalla eläkkeiden leikkauksista ym. täysin asiaan kuulumattomasta.
Mielipidepankille oleellisinta tosiaan on, että poliittiseen keskusteluun eläkeiän noston toi Keskusta. Ei se miten asia loppujen lopuksi on. SDP hirttäytyi tuohon eläköitymisikään jopa tekemällä siitä hallitukseen osallistumiselle kynnyskysymyksen. Tosin SDP ilmeisesti yritti ympäripyreämpää takaportin tarjoavaa kantaa jonka Urpilainen vahingossa naulasi tiukaksi, siitä ainakin kertoo mm. Tuomioja ja Lipposen ärähdykset tuon linjauksen jälkeen.
Mielipidepankin yhteiskunnallisesta osaamisesta valitettavan heikon kuvan antaa tuo tuossa edellä oleva kirjoitus, jossa hän ei edes osaa erottaa työeläkkeiden rahoitusta verovaroin katettavista etuuksista. On selvää, että jos demareissa on enemmänkin yhtä surkesati tätä yhteiskuntaa tuntevia, niin heitä on helppo pelotella erilaisilla uhkakuvilla.
Eläkeiän nosto on nyt kuitenkin leimattu Vanhasen hiihtoladulla keksimäksi ideaksi, josta hän soitti Kataiselle ja sitten toi kantansa julki medialle.
Näinhän demarit nyt haluavat asian leimata.
Kuvalit hyvin sen, miten asian käsittely alkoi jo kauan sitten. SAK:n ja SDP:n nostattama möly perustui juuri siihen, että keskusta ja Vanhanen ottivat aloitteen, kun demaqrit ovat oppositiossakin niin itseään täynnä, että edellyttävät hallituksen kysyvän ensin heiltä ja sitten vielä SAK:lta, mitä hallitus saa eläkkeistä puhua.
Demarit ovat tehneet vakavasta asiasta - työllisyysasteen säilyttämisestä sellaisena, että hyvinvointi voidaan säilyttää - pelkkää poiliittista populismia. Se, että Lipponen ja Tuomioja - kaksi aika erilaista demaria - tätä demarimeininkiä julkisesti kritisoivat, on aika merkittävää minustakin.
Mielipidepankki on siitä metka äijä, että hän vetoaa herkästi auktoriteetteihin, joilla pääsee mkollaamaan kepua ja kokoomusta, mutta yhtä auliisti ohittaa SDP:n omat auktoriteetit, kutren Kianderin ja Sailaksen, jos heidän kannanotoistaan ei saa tukea kepun mollaamiseen.
Mielipoidepunikki on nyt pussissa, kun asia-argumentit ovat kumonneet hänen väitteensä
2995 eläkeuudistus oli susi jo syntyessään, kun vasemmisto teilasi kaikki työvoimapulaan ja huoltosuhteen heikkenemiseen liittyvät perustelut ja varmisti suurille ikäluokille helpon ja aikaisen eläkkeellepääsyn jo 63 vuotiaina,
Jos työllisyysaste halutaan varmistaa sellaiseksi, että hyvinvointipalveluhin ja eläkkeisiin riittää rahaa vielä 15-20 vuoden päästäkin, niin tuo 63 iän raja olisi nostettava 65 vuoteen tai mieluummin 67 vuoteen (oma ikäni nyt) ja joustovaran ikäraja nykyisestä 68 vuodesta vaikkapa 72 vuoteen.
Terveydenhoitomme pitää ihmiset nykyisin jo täysin työkykyisinä jopa 67-vuotiaiksi saakka, kunhan vaan saadaan aikaan uudistuksia myös työurien sisältöön, ettei esimerkiksi yli 60-vuotiasta Finnavian matkatavaran käsittelijää pidetä laukkuja heittelemässä enää sen jälkeen, kun selkä ei kestä ja lihakset eivät jaksa. Firmat poitäisi panna lakisääteisellä pakolla suunnittelemaan sellainen tehtäväkierto, jossa vanhemmat työntekijät voisivat siirtyä sellaisiin tehtöviinb, joissa he pääösevät siirtämään kokemuksensa nuoremmilleen. Tästä hyötyisi itse yritys eniten.
>>Poistuman nettosuuruus on vuodessa 10000 - 15 000. Sillä vauhdilla kestää siis myös sen 15-25 vuotta sulattaa nykyinen työttömyys työvoimapulaksi. Kun näin on ja nettopoistuma alkaa nollautua ikäluokkien koon tasoittuessa, työvoimapula on lähinnä rakenteellista
Olipa hyvä, että kehotit tarkistamaan tämän asian. Raportin sivulla 144 vimeisessä täydessä kappaleessa asiasta kerrotaan siinä luvussa, jonka on kirjoittanut vakuutusyhtiö Ilmarisen palvelukseen siirtynyt Jaakko Kiander. Tämän mukaan nettopoistuman kokonaisvaikutus on vain reilut 100 000 henkeä. Se on siis vähemmän kuin olen tähän saakka olettanut.
Ja sitten suora lainaus: "Onkin odotettavissa, että vastoin aiempia odotuksia työttömyys ja vajaatyöllisyys pysyvät pitkään talouden ja politiikan ongelmina eikä suurten ikäluokkien eläköitymisestä aiheutuvaa työvoiman tarjonnan supistumista juurikaan tulla huomaamaan."
Aivan mahtavaa tekstiä Kianderilta, minkä vuoksi kiitän sinua suuresti tästä vinkistä. Työvoiman tarjonnan supistumista ei siis tulla juurikaan huomaamaan. Tätähän minä olen koko ajan epäillyt ja nyt kun taloustieteilijätkin alkavat tuoda asiaa esille, se otetaan tosissaan. Kai olet huomannut, että esim. Kokoomuksen puheenjohtaja Katainen on miedontanut viime aikoina huomattavasti lausuntojaan siitä, tarvitaanko edes kovin suurta työurien pidentämistä saati sitten eläkeiän alarajan laskua. Puheissaan hän asettaa työurien pidentämisen jo viimesijaiseksi keinoksi (Kataisen tv-haastettalu A-plus-ohjelmassa). Hänkin on varmaan tutustunut tähän raporttiin.
Jos pitäisi veikata, veikkaisin nyt sen puolesta, ettei Kokoomus tule nostamaan eläkeiän alarajan nostamista vaaliteemaksi. Katainenkin tulee selittelemään asiaa niin, että uusien talousennusteiden valossa työvoimapula ei olekaan vielä uhkaamassa oven takana ja siksi koko eläkeikäkeskustelua voidaan myöhentää tulevan vaalikauden yli tai ottaa se tarvittaessa esille vaalikauden lopussa, jos taloustilanne kohentuu dramaattisesti.
Kirjoitat asiasta, jossa olen aivan avoimesti sanonut, etten tiedä tarkkaan näitä eläkemenovaikutuksia. Muistaakseni vuoden 2005 eläkeuudistus sovittiin yksimielisesti. Mikään puolue ei harannut vastaan, vaan kaikki taisivat olla puolesta ja kehuivat uudistusta.
Mikään itsekkyys ei näy kirjoituksistani, koska en ole tähän edunvalvontapuoleen ja eläkemenojen suuruuteen kiinnittänyt edes huomiota. Olen vain ja ainostaan pohtinut eläkeiän alarajan noston järkevyyttä, jos sillä halutaan vaikuttaa joidenkin ounastelemaan työvoimapulaan. Jaban avauksessa olevan linkin raportissa kerrotaan, että nämä ounastelut ovatkin ilmeisesti menossa vikaan ja mitään työvoiman tarjonnan supistumista ei tulla edes huomaamaan. Kovaa tekstiä siihen nähden, mitä tähän saakka on esitetty.
Toistan myös sen, että menot ovat aina menoja veronmaksajille, vaikka ne maksettaisiinkin eri tileille ja eri luukun kautta. Jos ja kun vaihtoehtoina ovat eläkemenot tai työttömyysmenot, niin onko sillä suurta väliä, kumpia ne ovat. Kun paneutuisit tähän kysymykseen, voisit sitten uudestaan kommentoida kirjoituksiani.
kehottaa sinua tutustamaan tarkemmin siihen raporttiin, minkä linkkasit avauksessasi.
Tyvöoimapulaa ei taida tuon raportin mukaan tullakaan (ks. erityisesti raportin s.144). Huoltosuhteen heikkenemisen osalta eläkeiällä ei ole paljon merkitystä. Jos ei ole töitä, jollain konstilla työttömätkkin pitää elättää ja siitä syntyy yhtä lailla menoja kuin eläkkeistä. Jos vaihtoehtona on miljardin eläkemeno tai miljardin työttömyysmeno, niin onko sillä sitten mitään merkitystä huoltosuhteen kannalta. Minun on jälleen kerran pakko sanoa, että ainoa tie edes yrittää lievittää näitä ongelmia, on saada aikaan suurempaa talouskasvua kuin mitä on ennustettu. Toinen mahdollisuus on leikata menoja tavalla tais toisella ja epäilen, että niin tulee jossain määrin myös käymään. Tähän viittaavat esim. sellaiset suunnitelmat, missä yritetään helpottaa ihmisten mahdollisuuksia realisoida aunto-omaisuuttaan oman eläketurvan parantamiseksi.
Eläkemaksut ovat veronluontoisia maksuja. Ne eroavat veroista vain siinä, että ovat korvamerkittyjä. Yhtä lailla ne voitaisiin kattaa suoraan budketista. Tämä on aivan sama asia kuin, että tv-lupamaksut ovat nykyisin korvamerkittyjä, mutta harkintaan voi tulla vaihtoehtona suora budjettirahoitus. Ei se mitenkään asioita muuta, onko joku maksu korvamerkitty vai ei, maksettava se on kuitenkin.
Eläkemaksut eivät ole veroja, vaikka ne työnantajan toimesta pidätetään palkasta ja tilitetään eläkevakuutusyhtiöille. Eivätkä edes veroluonteisia maksuja, joita taasen ovat sosiaaliturvamaksut (mm. sairasvakuutus- ja työttömysturvamaksut), auton käyttömaksu jne. Koeta nyt edes perusasiat ymmärtää.
Eläkemaksuja maksavat vain työssäolevat palkansaajat ja työntekijöitä palkkaavat työnantajat. Veroja maksavat käytännössä kaikki. Veroja kerätään myös kulutuksesta ja vaikkapa pääomatuloista.
Olet näemmä niin pihalla näistä systeemeistä, että alan todellakin ymmärtää kantasi, tai siis ettet ymmärrä asiaa ja siksi kantasi on se, mikä on.
veronluontoisia maksuja kuten auton käyttömaksu tai tv-lupamaksu. Ei veronluontoinen maksu muut joksikin muuksi sen perusteella, etteivät kaikki maksa sitä jossain elämänvaiheessa. Harvalla alaikäisellä on esimerkiksi sellaisia tuloja, joista hän joutuisi maksmaan veroja. Kun linkit veroihin liittyviä virallisdokumentteja esim. hallituksen esityksiä, voit huomata, että niissäkin eläkemaksuja kutsutaan veronluonteisiksi maksuiksi.
Ei mikään estä muuttamasta eläkkeiden maksatusta leveimmille hartioille, jos palkansaajien eläkemaksu alkaa muodostua kohtuuttoman suureksi. Vero- ja maksurasitusta pitää katsoa kokonaisuutena, sillä veronmaksajalle on ihan sama millä nimellä jokin raha siirtyy hänen kukkarostaan julkisen vallan säkkiin.
Mistä mahtanee johtua, ettet löydä raportista mitään sellaista, joka kiistattomasti todistaa työllisyysasteen pienenmisestä syntyvän kriisin, kun eläköityvä ja nykyistä pidempään elävä väestö alkaa tarvita hoivapalveluja. Silloin jo pelkästään julkisen sektorin työboimatarve vie kaiken sen työvoiman, joka kasvaa työikään, eikä yksityiselle sektorille riitä työntekijöitä.
Tämä on tietysti teoreettinen oletus, mutta havainnollistaa sen, että työvoimapula on aivan kiistämätön fakta. Sinun saiis kannattaa lukea etenkin Kianderin kirjoittama osa raportista.
Mistähän sekin mahtanee johtua, että joka viestissäsi jauhat mantraa talouskasvusta? Sehän ei koskan synny, jos työllisyysaste on huono ja julkinen sektori vie liian ison osan työvoimasta - tai jos ei vie ja työvoima asettuukin yksityiselle sektorille, niin silloin on edessä julkisten palvelujen automaattinen "leikkaus", kun sinne ei saada (eikä riitä) ihmisiä töihin.
Menojen leikkauksiahan eläkeiän nostolla juuri pyritään välttämään, kun sen tavoite on, että mahdollisimman moni työkykyinen olisi veronmaksajana ja eläkemaksujen maksajana ennen kuin rupeaa kuluttamaan kertyneitä eläökemaksuja ja maksamiaan veroja.
Eläke- ja työttömyysmenojen rinnastaminen on sinun tasoiseltasi mieheltä outo lapsus, kun eläkkeet kerätään ja maksetaan veroista erillään, eli ne eivät ole valtion budjetissa sellaisia menoja, jossa työttömyysmenoista voitaisi siirtää rahaa eläkemenoihin tai pääinvastoin.
Tapasi jankuttaa eläkekysymyksestä ikään kuin se olisi kokonaisuudesta irroitettava osa, jota ei tarvitse toteuttaa on aika erikoinen, itsekäskin etten sanoisi.
Mietinnön johdanto kertoo jo paljon:
- - - - - -
"Tärkeä tutkimuksen kysymys on myös se, keneen yhteiskunnassa on erityisesti
panostettava. Väestön ja äänestäjien ikääntyminen voi johtaa edelleen yhteiskunnan
uudistushalukkuuden vähentymiseen. Kaikki pitävät kiinni omista
eduistaan ja lopulta korttitalo kaatuu. Pitäisikö nyt panostaa erityisen voimakkaasti
nuoriin, jotka ovat tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan maksajia? Muuten
meillä maksajat saattavat vähentyä aivan ratkaisevasti.
Raportti suosittaa innovaatiojärjestelmämme laajentamista myös sosiaalisiin
innovaatioihin. Säästäisimme jo vuosittain 600 miljoonaa euroa, mikäli meillä
olisi yhtenäiset terveydenhuollon tietojärjestelmät. Ja tämä on ainoastaan jäävuoren
huippu. Kukaan ei ole vieläkään puhunut kovinkaan paljon siitä, miksi
leikkaussalimme ovat käytössä vain 5 tuntia päivässä, vaikka vuorokaudessa on
24 tuntia. Voisimme panostaa paljon uusiin asioihin, mikäli hoitaisimme takapihamme
kuntoon ja kenties katsoisimme hiukan enemmän mallia vaikka muista
pohjoismaista.
Vaikeuksien ja laman jälkeen kansallinen tahtotila on nyt valmis uudistuksiin.
Nyt olisi aika seuraavaan tulevaisuusverstaaseen. Hyvinvointiyhteiskunta
(lue aito mahdollisuuksia ja valinnanvapautta korostava kansalaisyhteiskunta) on
tulevaisuutemme, ei jäykkä ja hierarkkinen hyvinvointivaltio."
- - - - -
Kianderin jutun kokonaisuus on myös ihan muuta kuin edelle heittämäsi suora lainaus. Olennaista minusta on, miten Kiander tuo esiin sen, ettei meillä ole tarvetta nostaa eläkkeitä tässä ja nyt, koska työikäisen väestön pieneneminen ei ole vuositasolla nopeaa, maahanmuuton ja maahanmuuttajien työllistymistä on vaikea arvioida, eläkkeelle siirtyneiden elinajan odotusten pidentyminen on myös vakeasti arvioitava samoin kuin vanhusväestön terveystilanne, eli hoivan tarve.
Tämä kaikki merkitsee kuitenkin, että työllisyysaste ja talouskasvu yhdessä ovat ratkaisevia tekijöitä sen suhteen joudummeko 15-20 vuoden päästä leikkaamaan hyvinvointiamme ja korottamaan verojamme vai pystymmekö varmistamaan veropohjan, eläkemaksut ja nykyisen hyvinvointimme rahoittamisen.
Eleäkepolitiikan irroittaminen tästä kokonaisuudesta on siis pelkkää politikointia, jota sdp nyt harrastaa ja sinä sitä säestelet, kun aloitit Vanhasen mollaamisen jutuillasi Rukan laduilla keksitystä ideasta.
Uskon sinun pystyvän ajattelemaan kokonaisuuksia ja näkemään metsän puilta. Siksi juuri heitinkin avauksen linkin luettavaksesi.
Lopuksi toistan vain sen, että huoltosuhteen heillekeninen merkitsee automaattisesti, että työuria on pidennettävä kaikin mahdollisin keinoin, jotta ihmiset pysyisivät veronmaksajina ja eläkekassojen kartuttajina pidempään. muuten ei hyvinvoinnin ja eläkkeiden rahoitus onnistu ilman liian kipeitä leikkauksia ja sellaisia veronkorotuksia, jotka ehkäisevät taloudellista toimeliaisuutta ja juuri sitä talouskasvua, johon hyvinvointimme veropohjan pitäisi nojata.
Pelkään, että sulla aika ikä jo painaa. Työllistyminen olisi vaikeaa noilla näytöillä, mitä nyt annat. Sori vaan. :)
Kokonaisuus täytyy tottakai huomioida. En ole sitä missään kiistänyt. En ole myöskään erottanut eläkeikää tästä kokonaisuudesta toisin kuin esim. Matti Vanhanen teki. Eläkeiän nostaminen ei vaan istu tähän kokonaisuuteen, minkä Kianderin näkemys tuo hyvin esiin.
Ihmiset eivät pysy sen pidempään eläkekassojen kartuttajjina kuin mitä työn kysyntätilanne sallii. Tämä hyvin yksinkertainen ja perustavanlaatuinen asia on jäänyt sinulta huomaamatta. On kiva nähdä, miten pian kelkkasi kääntyy eli miten nopeasti huomaat, että se on Kataisella jo kääntynyt tässä eläkeikäasiassa.
Ikä ja painaminen ovat asioita, joita olen jäävi itse arvioimaan. Eli se siitä. Työllistyminen on taas yleensä kahdenvälinen - työntekijän ja työnantajan - keskinäinen sopimus. Eli sinulla ei ole kompetenssia työllistymisen arvioimiseen, ellet rupea rekrytoimaan väkeä johonkin hommaan.
Kokonaisuuden olet unohtanut täysin, kun soitat kakkosviulua Urpilaisen kanssa siitä, että työuria on pidennettävä, mutta ei eläkeikää korottamalla. Tuo on aika vastuutonta populismia, mihin et kyllä saa Kianderin tekstistä mitään tukea, jos osaat lukea mitä hän kirjoittaa ilman, että etsit vain omaa kantaasi tukevia irtolauseita.
Se, että väität Vanhasen irroittaneen eläkeiän muusta kokonaisuudesta on täyttä puppua. Vanhanen listasi jokaisessa tv-haastattelussaan kaikki mahdolliset keinot työurien pidentämieksi - myös eläkeiän korottamisen - mutta media nosti tuosta kokonaisuudesta tietenkin esiin vain sen osan, johon ay-liike ja demarit populismissaan tarrasivat.
Sinulta on muuten jäänyt huomamatta "hyvin yksinkertainen ja perustavanlaatuinen asia", eli työvoiman tarjonnan raju supistuminen, joten "työn kysyntätilanne" joutuu sen eteen, että työn hakijoista tulee pula.
Tämä ei myöskään ole mikään kelkan kääntämisasia, vaan paljon vakavampi, pitkän aikavälin päätös siitä haluammeko säilyttää senkaliatiset hyvinvointipalvelut, joista nyt nautimme myös sitten, kun työllisyysaste alenee ja huoltosuhde huononee, vai ajaudummeko sellaiseen veronkorotusten ja julkisten palvelujen leikkauskierteeseen, joka samalla tappaa talouskasvun edellytykset.
Olet lukenut kianderisi kuin piru raamattua selaten, ellet tätä kokonaisuutta ole vieläkään tajunnut.
Mielipidepankki edustaa jurismia heikoimillaan. Aineistosta otetaan omiin tarkoituksiin parhaiten sopiva osa ja sitä todisteena käyttäen koetetaan todistaa oma väittämä todeksi. Kokonaisuus jätetään tutkimatta.
Huono asianajaja tekee juuri noin - ja häviää jutun. Ellei sitten vastapuolella ole vielö tollompi juristi. Niitä kun riittää. Kuten tolloja demareita.
Kokonaisuuksia hahmottava tarkastelee asioita yksityiskohtia yleisemmin, eri asioita yhdistellen ja niistä synteesin luoden. Siitähän tässä julkisen talouden kestävyysvajeen kuntoon saattamisessa on kyse. Jos nyt ei ymmärretä mitä kymmenen-viidentoista vuoden kuluttua tarvitaan, ei oikeita ratkaisujakaan osata tehdä. Silloin jätetään vastuu tuleville ikäluokille, ja tässä se tarkoittaa hirvittävää maksuraistetta. Aika itsekäs on ihminen joka noin tekee. MPP on
hiljaa nyt tai provoiletko tahallasi..
propagandaa, halpahintaista populismia vailla mitään vastuuta eläkeläisistä ei ymmärrä edes lopettaa..
Vaalit näyttävät alkaneen mennä pahasti populististen teemojen varassa. Realismi toivottavasti voittaa, kun vaalit ovat takana. Silloin poliitikoilta on ennenkin löytynyt yllättävää rohkeutta tehdä päätöksiä, joihin ei ennen vaaleja rohjettu mennä siksi, että siitä olisi jäänyt opposition kouraan liian paha populistinen lyömäase.
Mielipidepankki on looginen kepun ja Vanhasen parjaamisessaan, vaikka kyllä hän varmaan kokonaisuuden tajuaa, vaikkei sitä halua täällä myöntääkään.
>>Jaban avauksessa olevan linkin raportissa kerrotaan, että nämä ounastelut ovatkin ilmeisesti menossa vikaan ja mitään työvoiman tarjonnan supistumista ei tulla edes huomaamaan.
supistumista koskeva lauseen osa (" ei tulla edes huomaamaan") on suora sitaatti tuosta raportista, ei siis minun keksintöäni.
Vuoden 2005 eläkelaki on minusta erinomainen laki. Erinomaiseksi sen tekevät joustava eläkeikä, eläkkeelle siirtymisen myöhentämistä kannustavat superkertymät sekä elinajan pituuden muutoksen huomioiva elinaikakerroin. Tämä lienee modernein eläkelaki mitä maailmalta löytyy. Siinä pakko on vähennetty ja siirrytty luottamaan markkinatalouden lainalaisuuksiin.
Poimit sitaatteja irralleen niiden asiayhteydestä, koska Kianderin aineisto kokonaisuudessaan tukee vahvasti sitä, että KAIKKI keinot on käytettävä työllisyysasteen pitämiseksi mahdollisimman korkeana. Se sisältää tietenkin myös eläkepoliittiset ratkaisut, kun Kiander on muussa yhteydessä (tv-haastattelussa) sanonut aivan suoraan, että elkäeiän alarajan nostaminen edes 65 vuoteen ei riitä, jos haluamme pitää kiinni sellaisista vero- ja eläkemaksutuloista, joilla ikääntyvä väestö hoidetaan ja heidän eläkkeensä maksetaan.
Tämä tiedettiin jo 2005 eläkeuudistusta valmisteltaessa, mutta faktat sysättiin syrjään. nyt niihin siis on pakko taas palata, kun asia silloin jätettiin hoitamatta.
Joustava eläkeikä, eläkkeelle siirtymisen myöhentämistä kannustavat superkertymät sekä elinajan pituuden muutoksen huomioiva elinaikakerroin ovat tietenkin hyviä asioita, mutta ne eivät riitä korjaamaan pahenevaa huoltosuhdetta ja työikäisen väestön rajua vähenemistä ainakin 100 000 ihmisellä.
Ota siis huomioon kaikki, mitä Kiander sanoo, älä poimi vain niitä irtolauseita, joilla tuet omaa populismiasi.
pitämistä korkeana en millään muotoa vastusta. Itse asiassa eläkeiän nostaminen tulisi heikentämään työllisyysastetta, kun työvoimaan luettaisiin kaksi kokonaista ikäluokkaa entisten lisäksi.
Jos Kiander on sanonut, ettei eläkeiän nosto 65 vuoteen riitä esim. huoltosuhteen korjaamiseen, hän voi olla siinä ihan oikeassa. Yhtä lailla hän olisi voinut sanoa, ettei minkäänmoinen nosto siihen riitä. Kysehän on teoriasoimisesta sellaista tilannetta silmällä pitäen, että olisi riittävästi työtä tarjolla. Ongelmana on vain juuri siinä, ettei Kiander näe realistisena työvoiman kysynnän riittävää kasvua. Ongelma ei siis ole mikään eläkeikä vaan talouskasvun riittämättömyys ja sen myötä työn kysynnän vähäisyys.
Mutta kuten sanottu, alkaa hiukan näyttää siltä, että myös Katainen on havainnut tämän ongelman eikä puhu enää niin kiihtyneesti eläkeiän alarajan noston puolesta. Voimme vielä nähdä ennen vaaleja komeita takinkääntöjä tässä asiassa. Ensin tullaan sanomaan, ettei ole varmaa kantaa asiaan ja seuraavassa vaiheessa aletaan vedota siihen, ettei talous olekaan kehittynyt ihan ennusteiden mukaan ja asian pohtiminen voidaan jättää tuonnemmaksi. Ensin oli siis hirveä kiire runnata asia läpi, mutta se kiire näyttää olevan tipotiessään. Kiviniemi on tosin komentanut työryhmiä pikaiseen työhön, jotta tämä hallitus saisi vielä asiassa jotain aikaan. Kun työryhmät eivät saa sitten mitään valmista aikaan, Kiviniemi voi vedota siihen eli panna asian niiden viaksi. Vaaleissa tämä hallituspuolueille vähän kiusalliseksi muodostunut asia tulee kuitenkin eteen ja silloin pitäisi löytyä muutakin kuin ympäripyöreää kannanottoa puolesta ja vastaan ja vielä siltä väliltäkin.
Kiertelet koko ajan asian ydintä, kun puhut aina siitä, ettei "olisi riittävästi työtä tarjolla".
Asiahan on päinvastainen: työntekijöitä ei ole riittävästi tarjolla, mistä syystä tuloveron tuotto ja eläkemaksujen kertymä alenee, eli mahdollisuudet saada aikaan talouskasvua heikkenevät ja eläkkeitäkään ei pitkään pystytä maksamaan, kun eliniän odotus pitenee.
Kataisesta, runnaamisesta ja kiireestä sepittelet ihan omia mielikuvitustarinoitasi, vaikka tiedät, että kyse on ratkaisusta, joka tulisi voimaan vasta 2020-luvun alussa. Päätöksaet on kuitenkin tehtävä nyt, viimeistään ensi eduskunnassa, jolloin sdp:nkin kelkka kääntyy.
Kiusallista tämä ei ole suinkaan hallitukselle, vaan demareille, koska he menettävät nyt koulutettujen, keski-ikäisten toimihenkilöiden äänet, siis niiden äänet, jotka eivät halua pistää palkastaan vapaaehtoisten eläkkeiden maksuun, mitä se vaatisi.
nimittäin juuri asian ytimen ympärillä. Asian ydin on nimittäin juuri siinä, onko sitä palkallista työtä riittävästi tarjolla vuodesta 2020 eteenpäin. Nyt näyttää aika huonolta sen suhteen. Työtä saattaa toki olla tarjolla ylenmäärin, mutta minä puhun sellaisesta työstä, mistä joku suostuu maksamaan myös palkkaa.
Sinulla on kyllä aika erikoinen näkemys työstä ja sen kysynnästä. Voit kokeilla asiaa. Perusta jokin yritys ja palkkaa siihen sata työntekijää. Yritysidea voi olla mikä tahansa, vaikka Kokoomus-t-paitojen valmistus. Teette vimmalla näitä paitoja. Sitten vaan katsot, miten pitkälle rahasi riittävät palkanmaksuun. Ideasihan on se, että palkataan vain työntekijöitä, muu tulee ihan automaattisesti.
Minusta tuntuu, että olet joskus aiemmin jo väittänyt, että demarit ovat menettäneet jo ne koulutettujen keskiluokkaisten äänet. Ei kai niitä voi sentään useampaan kertaan menettää, jos niin on. Vapaaehtoiseläkkeisiin tullaan vielä kannustamaan, ihan Kokoomuksenkin toimesta. Luota vaan siinä minuun.
Koeta nyt keskittyä siihen, että työn määrä ei vähene, vaan lisääntyy mm. vanhusten hoiva-aloilla ja terveyspalveluissa hyvin merkittävästi samaan aikaan kun työn tekijöiden määrä supistuu. Työttömistä ei ole tämän korvaajiksi, kun hekin elälköityvät eikä kaikkia vanhoja työttömiä ole mahdollista kouluttaa tulevaisuudessa lisääntyviin ammatteihin.
Sarkastinen ideasi paitojen painamisesta ja myynnistä on kuvaava. Jos tulevaisuudessa kävisi niin, että noille paidoille olisikin kysyntää, en saisi niitä sataa työntekijää, ellei työuria pidennetä.
Vapaaehtoiseläkkeisiin kannustetaan ja panostetaan ilman muuta, niidenkin ylärajaa nostetaan. Kunhan nämä vaalit on ensin käyty ja vaalikeskustelut kinattu, niin eläkehaarukka nousee 65-70 vuoteen, ellei peräti 67-72 vuoteen, mitä joku on jo ehtinyt väläytelläkin, jotta saisimme parin vuosikymmenen päästä kasaan tarpeeksi vero- ja eläkemaksutuloja kaiken sen julkisen hyvän kustantamiseen, josta nyt nautimme.
Luulisin demareiden olevan tässä mukana, jos hyvinvointiyhteiskunta heille enää mitään merkitsee.
Lienen jo moneen kertaan sanonutkin, että paras keino taloudellisen aktiviteetin lisäämiseksi on yritysverotuksen roima kiristäminen ja kansalaisen ostovoiman huomattava lisääminen. Näin myös yritykset pystyvät lisäämään myyntiään edellyttäen, että keksivät jotakin järkevää myytävää sen sijaan, että kuppaisivat kansalaisia ja jakaisivat voitot ökyvarakkaalle eliitille. Hintakatto on myöskin hyvä säätää, jotta suoranainen rosvoaminen yhteiskunnassa saataisiin loppumaan. Rosvoaminen on yhteiskunnassamme suurempi ongelma kuin kerjääminen.
Nyt kun verovähennyksiä aiotaan ryhtyä sorkkimaan, niin ensimmäiseksi pitää kieltää yrityksiltä arvonlisäveron vähentäminen ostettujen tavaroiden ja tarvikkeiden osalta. Sillä keinolla julkisen sektorin rahoitustilannekin saattaisi korjaantua melko kivuttomasti. Onhan merkillistä, että kansalainen joutuu maksamaan arvonlisäveroa, mutta yritys ei.
>>...paras keino taloudellisen aktiviteetin lisäämiseksi on yritysverotuksen roima kiristäminen ja kansalaisen ostovoiman huomattava lisääminen...