Helsingin sanomat on tehnyt täyskäännöksen suhteessa pakkoruotsiin. Päivän pääåkirjoituksessa sanotaan seuraavaa: Lainaus on ote pidemmästä pääkirjoituksesta. Eivät ole vielä julkaisseet kirjoitusta netissä joten en voinut copy/paste pääkirjoitusta. Oli kuitenkin pakko rynnätä¨tänne kertomaan tämä ilosanoma.
RUOTSIN KIELELLE VAKAA ASEMA
"HS tukee ruotsin asemaa Suomen toisena kotimaisena kielenä. Se tarkoittaa ruotsinkielisten oikeutta omaan kieleen sekä koulutuksessa että pääasiassa myös julkisissa palveluissa. Mutta se ei tarkoita muutosten vastustamista. Vuosikymmenten keskustelujen jälkeen tavoitteena jo saisi olla ruotsin aseman vakiinnuttaminen nykymaailmaa vastaavalla tavalla.
On selvä ongelma, että suomenkielisessä peruskoulussa luetaan ruotsia vähintään kolme vuotta ja lukiossa vielä kolme vuotta lisää eikä kieltä kuitenkaan opita käyttämään. On myös selvää että Suomessa tarvitaan enemmän venäjän ja muidenkin kielten osaajia. Uusien kielten oppiminen pelkästään ruotsin opetuksesta irrotetulla tuntimäärällä ei olisi ratkaisu. Nykyistä pienempi tuntimäärä tekisi ruotsin opetuksesta silkan muodollisuuden."
Voiko asian HS-tyyli tunnistaen selvemmin sanoa! Pakkoruotsi pois niiltä jotka eivät katso sitä tarvitsevansa.
RUOTSIN KIELELLE VAKAA ASEMA
"HS tukee ruotsin asemaa Suomen toisena kotimaisena kielenä. Se tarkoittaa ruotsinkielisten oikeutta omaan kieleen sekä koulutuksessa että pääasiassa myös julkisissa palveluissa. Mutta se ei tarkoita muutosten vastustamista. Vuosikymmenten keskustelujen jälkeen tavoitteena jo saisi olla ruotsin aseman vakiinnuttaminen nykymaailmaa vastaavalla tavalla.
On selvä ongelma, että suomenkielisessä peruskoulussa luetaan ruotsia vähintään kolme vuotta ja lukiossa vielä kolme vuotta lisää eikä kieltä kuitenkaan opita käyttämään. On myös selvää että Suomessa tarvitaan enemmän venäjän ja muidenkin kielten osaajia. Uusien kielten oppiminen pelkästään ruotsin opetuksesta irrotetulla tuntimäärällä ei olisi ratkaisu. Nykyistä pienempi tuntimäärä tekisi ruotsin opetuksesta silkan muodollisuuden."
Voiko asian HS-tyyli tunnistaen selvemmin sanoa! Pakkoruotsi pois niiltä jotka eivät katso sitä tarvitsevansa.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Jo on aikoihin eletty:
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Ruotsin kielelle vakaa asema/1135260653988
Ruotsin kielelle vakaa asema
6.10.2010 3:00
A A
Helsingin Sanomat
Keskustelu ruotsin kielen asemasta käynnistyi Suomessa jo ennen itsenäisyyttä ja jatkuu yhä. Tuskin muuta voisi odottaa. Kielet ovat osa ihmisten ja yhteisöjen identiteettiä, ja Suomi on hioutunut kansakuntana kielialueiden ja kulttuurien raja-alueilla.
Jatkuva rajanveto ruotsin asemasta koulutuksessa ja julkisissa palveluissa peittää helposti alleen sen, että Suomi on yhteiskuntana kaksikielisyyden menestystarina. Suomessa ei ole suomen- ja ruotsinkielisten välillä sellaista vastakkainasettelua kuin kaksikielisessä Belgiassa tai sellaista erillisyyttä kuin nelikielisessä Sveitsissä.
Suomessa kiistelyn lähtökohtana on se, että vain runsaat viisi prosenttia väestöstä puhuu ruotsia äidinkielenään ja suurella osalla suomalaisista on vain vähän kosketusta ruotsin kieleen arkielämässään. Suhteellisen pieni kielivähemmistö suojaa oikeuksiaan päättäväisyydellä, joka joskus tuntuu suorastaan provosoivan ehdotuksia niiden muuttamiseksi.
Ruotsinkielisen vähemmistön asema on sinänsä vahva sekä lainsäädännössä että Suomen kulttuurissa. Suomenruotsalaisten merkityksestä Suomelle ei voi olla epäselvyyttä. Suomen kaksikielisyyden kiistäjillä on yhä edessään hyvin laaja kaksikielisyyttä tukeva poliittinen rintama.
Kiistoja käydään kuitenkin seikoista, jotka ovat kaksikielisyyden tulevaisuuden kannalta tärkeitä. Toisen kotimaisen kielen pakollinen opetus eli "pakkoruotsi" näyttää huhtikuun eduskuntavaalien lähestyessä kelpaavan hyvin politiikan välineeksi – maahanmuuton ja puolustusratkaisujen jatkoksi. Niistä on helppo tehdä ehdotuksia, koska elvytyksen jälkeisessä ahtaassa tilanteessa talouteen ei oikein voi puuttua.
Myös Ruotsin kielen asema on niin tärkeä kysymys, ettei sitä pidä käyttää lyhytjännitteisen politiikan välineenä. Pitäisi olla tiedossa, mihin pyritään ja mitkä esille nostetuista ongelmista ovat todella kytköksissä ruotsin opetukseen Suomen kouluissa.
HS tukee ruotsin asemaa Suomen toisena kotimaisena kielenä. Se tarkoittaa ruotsinkielisten oikeutta omaan kieleensä sekä koulutuksessa että pääasiassa myös julkisissa palveluissa. Mutta se ei tarkoita muutosten vastustamista. Vuosikymmenten keskustelun jälkeen tavoitteena saisi jo olla ruotsin aseman vakiinnuttaminen nykymaailmaa vastaavalla tavalla.
On selvä ongelma, että suomenkielisessä peruskoulussa luetaan ruotsia vähintään kolme vuotta ja lukiossa vielä kolme vuotta lisää eikä kieltä kuitenkaan opita käyttämään. On myös selvää, että Suomessa tarvitaan enemmän venäjän ja muidenkin kielten osaajia.
Liian kapea pohja vieraissa kielissä on kuitenkin Euroopan laajuinen ongelma. Uusien kielten oppiminen pelkästään ruotsin opetuksesta irrotetulla tuntimäärällä ei olisi ratkaisu. Nykyistä pienempi tuntimäärä tekisi ruotsin opetuksesta silkan muodollisuuden.
Samalla ruotsin opetus on aivan keskeinen osa Suomen kaksikielisyyttä. Sen opetukselle täytyy löytyä paremmat ja laajemmat perusteet kuin vaikkapa suora taloudellinen hyöty, josta läheskään kaikki eivät pääse osallisiksi. Venäjän ja muiden kielten opetukselle pitää pyrkiä löytämään enemmän tilaa valinnaisina kielinä ja myös koulujen ulkopuolelta.
Ruotsin kielestä käytävässä keskustelussa on yksi erityispiirre: samalla kun suomalaiset kiistelevät ruotsin asemasta he kannattavat lähes yksimielisesti pohjoismaista yhteistyötä. Ruotsin kieli on pohjoismaisessa yhteistyössä Suomelle erittäin tärkeä, vaikka tanskalaisten kanssa puhuttaisiinkin englantia.
Vuoden paras uutinen.
Kyllä se kielivapauden vaatimus tuli sieltä joskin runsaan hyvittelyn kera. Mutta se on luonnollista vastakääntyneelle.
Ehkä huvittavin hyvittely oli tuo Pohjoismaiden yhteistyön ylistys. Muka kaikki on sen puolella. Niinpä niin, yhteistyö on AINA hyvä asia. Mitäpä sitä vastustamaan, oli kyseessä mitkä maat tahansa Mutta suurin osa suomalaisista ei välitä pätkääkään koko Pohjola-vouhotuksesta.
Asiallinen juttu Hesarilta. Tämä on selvä rajanveto, josta ei ole paluuta. Tässä tehtiin selkä suorana rehellisesti selväksi mitä mieltä asiasta ollaan. Tästä on pikkulehtien hyvä jatkaa samaan malliin.
Ainoa minua ihmetyttämään jäänyt kohta oli " Ruotsin kieli on pohjoismaisessa yhteistyössä Suomelle erittäin tärkeä, vaikka tanskalaisten kanssa puhuttaisiinkin englantia." Ihmettelen, miksi Suomen pitäisi pitää yhteyttä ruotsiksi, mikäli lähes "ruotsinkielinen" maa kuten Tanska käyttää englantia? Eikös juuri meille pitäisi sallia enemmän liikkumavapautta kun kuulumme eri kieliperheeseenkin. Eikö pakkoruotsin pitänyt avata ovet pohjoismaihin kuten tanskaan ja norjaan. Kumma miksi tanskalaiset käyttävätkin englantia? Eikö ruotsimme "toimikaan" Tanskassa? Ai niin. Hiljattain uutisoitiin, että Norjaan työn perässä muuttavilta ruotsalaisilta haluttaisiin parempaa norjankielentaitoa. Ei hitsi, eihän sitä ruotsia tarvita siis muualla kuin Ahvenanmaalla ja Ruotsissa, joista jälkimmäisetkin puhuvat hyvää englantia.
"Eikö ruotsimme "toimikaan" Tanskassa? Ai niin. Hiljattain uutisoitiin, että Norjaan työn perässä muuttavilta ruotsalaisilta haluttaisiin parempaa norjankielentaitoa. Ei hitsi, eihän sitä ruotsia tarvita siis muualla kuin Ahvenanmaalla ja Ruotsissa, joista jälkimmäisetkin puhuvat hyvää englantia. "
http://www.aftenposten.no/nyheter/oslo/article3249632.ece
Helsingin Sanomat
6.10.2010 3:00
"Suomenruotsalaisten merkityksestä Suomelle ei voi olla epäselvyyttä. Suomen kaksikielisyyden kiistäjillä on yhä edessään hyvin laaja kaksikielisyyttä tukeva poliittinen rintama."
Hyvin laaja,,heh heh vain puolueliitin piirissä, puolueiden kenttäväki (pl vas ja rkp) ja varsinkin nuoriso-osastot ovat tehneet jo täysin selväksi että pakkoruotsi poistuu viimeistään silloin kun he tulevat valtaan.
uskottavuutesi hävisi jo.
No, jäämme odottamaan, että pääset valtaan. :)
2011 Nähdään jo ensimmäinen vaihe!
että tämä mies on nettifennojen oppi-isä:
http://www.monochrom.at/cracked/comments/GOEBBELS.JPG
Helsingin Sanomat
6.10.2010 3:00
"Suomenruotsalaisten merkityksestä Suomelle ei voi olla epäselvyyttä. Suomen kaksikielisyyden kiistäjillä on yhä edessään hyvin laaja kaksikielisyyttä tukeva poliittinen rintama."
Kukaan ei halua kiistää ruotsinkielen vähemmistökielen asemaa vaan pakkoruotsi ja virkamiesten pakkoruotsin vaatimus on poistettava. Suomi ei ole vain kaksikielinen vaan monikielinen. Meillä puhutaan yli sataa kieltä. On järkyttävää, että ruotsinkieliset eivät mainitse muita vähemmistökieliämme kuten saamea, viittomakieltä ja romanikieltä.
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
ei ole samoja oikeuksia Ahvenanmaalla, kun ruotsinkielellä mantereen puolella. Tämän suhteen kielellinen tasa-arvo ei toteudu. Ja siitä varmaan löytyy laista ja asetuksista säädökset joiden taakse voi piiloutua.
Silti asia ei muutu miksikään; suomenkielellä ei ole Suomen valtakunnan alueella samoja oikeuksia kuin ruotsinkielellä. Jos poikkeuksia sallitaan Ahvenanmaalla, niin miksei Suomen itäisissä kunnissa? Jos laki ei sitä salli, niin lakia voidaan aina muuttaa.
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
"Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. "
Tämä ei tarkoita eikä tässä määrätä, että jokaisen tulisi opiskella, puhua tai ymmärtää ruotsinkieltä. Riittää että viranomainen järjestää palvelunsa ruotsiksi. Virkamiehen tai Teppo Tuppuraisen ei ole lain mukaan osattava ruotsinkieltä. Tämä laki ei määrää pakkoruotsia ja siten se voidaan aivan hyvin poistaa lain puitteissa. Ruotsinkielen opiskelu voidaan hoitaa vapaaehtoisena. Vapaaehtoisia riittää palvelemaan piskuista vähemmistöämme.
Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.
Luojan kiitos että myönnät tämän. Älä siis hoe, että Suomi on kaksikielinen. Suomi on monikielinen.
Kyllä HS osaa painaa suomenkielen asemaa varsin diplomaattisin sanakääntein. Suomi on yksi pohjoismaisista kielistä ja on kornia puhua kuinka pohjoismaisissa kokouksissa on hienoa puhua ruotsia ruotsalaisten kanssa, mutta englantia tanskalaisten kanssa. Voiko enää pahemmin valtalehtemme mollata ainutlaatuista ja suojelun tarpeessa olevaa suomen kieltämme olemalla rkp vanavedessä.
"Jos laki ei sitä salli, niin lakia voidaan aina muuttaa."
Sen kun vaan panet töpinäksi. Palaa asiaan, kun olet sen tehnyt.
opetella suomen kieltä.
"Kyllä HS osaa painaa suomenkielen asemaa"
"Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi."
Helsingin Sanomien ristiriitaista kirjoittelua.
"HS tukee ruotsin kieltä" mutta alkaa luultavasti pelätä että kansa ei enää ensi vaaleissa äänestä hesarin ja Rkp:n toivomusten mukaan, joten aloittaako uudenlaisen linjauksen?
Asia vaatii lain muutoksen ja lait eivät ole sementoituja.
Olet väärässä sen suhteen, ettei yksi ihminen voi lakia muuttaa.
Niinpä seuraavia vaaleja silmälläpitäen kannattaa katsoa ketä ehdokasta äänestää ja nostaa pakkoruotsikysymys esiin. Sitä kautta lainmuutokseenkin saadaan vauhtia.
ei muuta.
Meillä on satoja vuosia liturgiaa taustalla. Erityisesti sodan jälkeen neuvostoliitto kasvatti meille oikein valtakunnanliturgian, johon ympättiin tämä tapa puhua "toisesta kotimaisesta".
Ei tällainen liturgia katoa hetkessä. Mielestäni Hesari ei voi tämän selvemmin sanoa, että tarvitaan vapaaehtoista ruotsia. Ruotsinkielisiä ja -mielisiä on rauhoiteltava toteamalla jotain pohjoismaisesta yhteistyöstä ja ruotsin kielen tärkeydestä siinä ja historiassamme jne. Kaikki osaavat lukea näitä tekstejä:
Blaa blaa blaa vain runsaat viisi prosenttia väestöstä puhuu ruotsia äidinkielenään ja suurella osalla suomalaisista on vain vähän kosketusta ruotsin kieleen arkielämässään blaa blaa blaa pieni kielivähemmistö suojaa oikeuksiaan blaa blaa suorastaan provosoivan blaa blaa Blaa blaa blaa ei tarkoita muutosten vastustamista blaa blaa