pitäisi nyt rekisteröinnin myötä vaihtaa veneen viralliseen rekisterinumeroon ja kansallisuustunnukseen.
Nykyinen käytäntö on sekava, kun rungossa ja purjeissa on eri numerot. Muutos tietysti vaatii siirtymäaikaa useamman vuoden.
Uuden yhdistyvän veneilyjärjestön tulisi ottaa asia ohjelmaansa ja antaa asiasta ohjeet seuroille ja korjata omat rekisterinsä virallisen mukaiseksi.
Nykyinen käytäntö on sekava, kun rungossa ja purjeissa on eri numerot. Muutos tietysti vaatii siirtymäaikaa useamman vuoden.
Uuden yhdistyvän veneilyjärjestön tulisi ottaa asia ohjelmaansa ja antaa asiasta ohjeet seuroille ja korjata omat rekisterinsä virallisen mukaiseksi.
Vastaukset 32
Vanhimmat
!
Kilapaileviakin veneitä on satoja, joissa FIN-purjenumero on välttämätön jo kilpapurjehdussääntöjen takia. Sen lisäksi selvä enemmistö matkaveneistäkin käyttää sitä. Miksi ihmeessä muuttaisimme suuren enemmistön purjetunnuksia johonkin toiseen? Kun ottaa lisäksi huomioon, että ulkomaille mentäessä se maistraatin antama rekisteröintitodistus on liki arvoton, on helpompi pysyä nykyisessä. Ei missään muuallakaan, missä purjeveneitä rekisteröidään viranomaisten toimesta, käytetä niitä tunnuksia purjeissa.
FIN tunnus ei ole pakollinen, eivät myöskään erilaiset mainokset http://www.lauritzon.fi/pageImages/76/large.jpg
Ei ole FIN-tunnus pakollinen, ei. Siitä huolimatta se useimmissa matkaveneissä on. Eivätkä mainokset ole niissä kiellettyjä sen enempää kuin kilpaveneissä pakollisia. Monissa veneissä myös samoja purjeita käytetään parikymmentäkin vuotta, joten ylimenokausi uuteen numerointiin siirtymisessä olisi vähintään sen pituinen. Ja senkin jälkeen jäisi tuplasysteemi niiden satojen kilpailevien veneiden takia. Ei kai kukaan sentään ehdota purjeisiin kaksia numeroita?
Ehdotan ensi kesäksi purjeisiin vasara- ja sirppitunnusta ja perälipuksi neuvostoliiton lippua, niin muiden maiden purjehtiat näkevät, mikä on 2000-luvun sovjet finland.
on ihan persiistä. Jotta siihen syntyisi edes hivenen uskottavuutta, viranomaiset voisivat kertoa, missä tilanteissa rekisteröinnistä on tähän mennessä ollut hyötyä, esim. turvallisuuden nimissä!!
itse asiassa teki tuon linjauksen jo aiemmin eli siellä voi valita käyttävänsä maistraattitunnusta myös purjenumerona. Toisaalta asiallahan ei ole suurta merkitystä muille kuin niille, jotka kilpailevat. Me muut päästään vähimmällä kun pidetään purjeet puhtaina ilman mitään tunnuksia.
Rekisteröinti on kansallinen juttu, mutta purjetunnukset on kansainvälinen käytäntö. Ihan eri luokan asioista puhutaan siis. Ei suomalaiset voi yksinään muuttaa kansainvälistä käytäntöä tuosta vaan.
Toisaalta kukaan ei kiellä matkapurjehtijaa laittamasta purjeeseensa ihan mitä vaan... vaikka sitten sitä rekisterinumeroa. Olihan vuosia sitten Merikarjhuillakin omat purjenumerot ja -tunnus. Mutta kaikkia koskevaa käytäntöä siitä keristerinumero purjeessa -jutusta ei voi tehdä.
Niin ja ketä kiinnostaa, millaisia merkkejä matkapurjehtijalla on purjeessaan. Niin kauan, kun merkinnät ovat lain ja hyvän tava mukaisia
Jos matkapurjehtija on todellinen matkapurjehtija, joka ulottaa reviirinsä Euroopan ulkopuolelle, pitäisi matkapurjehtijan itsensä kyllä olla kiinnostunut. Maistraatin numero purjeessa ja suomenkielinen rekisteröintitodistus taskussa ei ole hyvä yhdistelmä. Siinähän ei ole edes veneen nimeä ja muutoin yhtä selvälukuinen kuin japaniksi kirjoitettu olisi täällä, vain numerot ymmärrettävissä. Jo niin lähellä kuin Maltalla oli jonkin verran selittämistä, mikä on alustodistuksen seuralta saaman numeron merkitys. Meni läpi pienellä pään puistelulla.
Liitto voi ihan vapaasti valita minkä käytännön huvittaa numeroiden suhteen, koska ne eivät perustu VALTIOIDEN välisiin sopimuksiin. Ja vielä helpompaa olisi todeta, että erillinen purjenumero annetaan vain veneille, jotka ilmoittautuvat kilpaileviksi. Lienee kuitenkin niin, että SPL haluaa pitää niin lujasti kiinni (todellisuutta vastaamattomasta) mielikuvasta, että kilpapurjehdus olisi jotenkin valtavirta veneilyskenessä ja kaikki veneet kilpailevia, ettei siellä hevin tuollaiselle ratkaisulle annettaisi periksi.
Mutta, kuten jo on muutkin sanoneet: turha tästä on matkaveneilijän mitään stressiä ottaa. Sen kun pistää virallisen rekisteritunnuksen purjeeseen tai ei mitään.
Saas muuten nähdä, alkaako tuon liittojen yhdistymisen myötä jotain isompaa kitinää purjenumeroista. Ainakin meidän seurassa on ainaskin kymmenkunta purkkaria, joilla ei ole lainkaan minkäänlaisia purjenumeroita eikä kippareilla vähintäkään mielenkiintoa sellaisia hankkia.
paljon parempihan se on maistraattinumero ja virallinen eli VIRANOMAISEN antama todistus. Sitäpaitsi maistraatista saa englanninkielisen rekisteriotteen pientä maksua vastaan.
Noi liittojen ja seurojen antamat paperit ei ole edes vessapaperin arvoisia.
Hyvinpä se vessapaperi on toiminut missä päin hyvänsä. Siinä on sentään mainittuna kaikki, mitä viranomainen haluaa rekisteröintitodistuksesta löytää, mutta maistraatin englanninkielisestäkään ei löydy. Ruotsissa ehkä saattavat ymmärtää eron viranomisen ja seuran antaman paperin välillä, ei sitä kauempana. Minä ainakin raapaisen sen ylimääräisen rekisterinumeron pois rungosta pidemmälle lähtiessä hämmennystä aiheuttamasta.
Monessakos teidän seuran purkkarissa on se SPL:n numero? Missään vaiheessa se ei ole ollut pakollinen, ainoastaan maan tapa. Ja onko kukaan kuullut yhdestäkään tapauksesta missään päin maailmaa liiton antamasta numerosta olleen haittaa?
Perustuuko maistraatin antama numero senkään vertaa mihinkään kansainväliseen sopimukseen, tai edes käytäntöön?
Ei se mihinkään kansainväliseen sopimukseen perustuu, tuskin edes yhtenäiseen kansainväliseen käytäntöön. Ulkomaisten veneiden rungoissa näkyy jossain määrin erillaisia numerosarjoja, joten veneitä taidetaan muuaallakin rekisteröidä ainakin kahdella tavalla: paikallisen veneilyliiton rekisteriin ja sitten jonkinlaiseen viramomaisrekisteriin.
Suomessa veneiden rekisteröinti tulee johtamaan erillaisiin veroluontoisiin käyttömaksuihin; mitä järkeä muutoin olisi ollut lanseerata täysin tarpeeton purjeveneiden rekisteröinti Maistraatin rekisteriin?. Nyt kun kaikki vähääkään isommat veneet on rekisteröity viranomaisrekisteriin, niin eikun verottamaan
.. ja purjetunnus. Hollannin merivartioston vene on muutaman kerran kysynyt VHF:llä veneen nimeä, kotisatamaa, määräsatamaa, miehistön lukua ja kansallisuutta sekä call signiä, kun olen seilannut kohti Englannin kanaalia. Samoja tietoja on kyselty kauempana maailmalla tullin ja rannikkovartioston lentokoneista käsin. Eri valtioiden maahantuloviranomaiset vaativat dokumenttiä, josta selviää veneen kotisatama, lippu (rekisteröintivaltio), omistaja sekä purjetunnus. Dokumentissä on oltava kansainvälisesti ymmärrettävää kieltä ja virallisen näköinen leima. Merenkulkulaitoksen kv huvivenetodistus kelpasi kaikkialla. On varmastikin epäilyttävää viranomaisten mielestä, jos yhdellä veneellä on kahdet eri tunnukset eli maistraatin rek.numero ja kansallisuustunnus numero purjeessa (ja sama purjetunnus monilla on myös pelastusrenkaissa, ehkä rungossakin). Mikään muu huviveneen numero kuin MMSI ja call sign (ja purjeen kansallisuuskirjaimet) eivät ole kansainvälisen järjestelmän mukaisia.
Veneiden verottamista sitten jaksetaan uikuttaa vuosikausia vaikka mitään merkkejä verotuksen valmistelusta ei ole nähtävissä (mikä ei tietysti todista etteikö sellainen voisi joskus tulla). On kummallista että vaikka monet liikkuvat vesillä veneillä joiden arvo on paljon suurempi kuin heidän autonsa eikä kenellekään tulisi mieleen ostaa käytettyä autoa jonka rekisteriasiat eivät ole kunnossa niin kunnollisella venerekisterillä ei ole muka veneilijöille mitään arvoa. Täytyy näköjään odottaa että itselle tai naapurille myydään vene jota myyjä ei omistakaan ennenkuin uskotaan että sellaista tapahtuu myös venekaupassa. Sitä nimittäin tapahtuu vaikka se onneksi harvinaista onkin.
Kunnon rekisteri (sitten kun ne puuttuvat 100 000 venettä on saatu sinne tai karsittu turhat pois) saattaa myös edesauttaa käytettyjen veneiden kaupan rahoitusta, nyt ei yleensä käytetty vene kelpaa vakuudeksi mihinkään.
Veneilijälle vähäisempi arvo on sitten sillä, että ylimenovaiheen jälkeen alalle syntyy kunnolliset tilastot. Kunnolliset tilastot taas auttavat (minkä tahansa) alan toimijoita kehittämään tarjontaansa, vaikka kaikki toimijat eivät sitä ymmärräkään.
Mutta jatkakaa te vain sitä tulevan verotuksen valittamista. Kun tarpeeksi kauan jatketaan saadaan ehkä joku ehdottamaankin sitä veroa.
Ei vene kelpaa vakuudeksi venerahoitukseen on siitä maistraatin rekisteri eli, aluskiinnityksen kun saa vasta huomattavaksti keskivertopurkkaria isompaan veneeseen. ja purjeveneet olivat jo aiemmin rekisteröityjä SPLn venerekisteriin ja seurojen katsastusdokareihin. Maistraatin rekisteröinnillä ei ole sen suurempaa virkaa, koska se perustuu edellä mainittuihin dokareihin rekisteröijän omaan ilmoitukseen.
sama on kokemus. Olivat viimeksi vähän hämillään, kun mulla oli vaan suomalainen rekisteriote, radiolupa (se Callsign), luvutuskirja hollantilaiselta brokerilta, kipparinkirja (omistajan valtuutus) mutta ei SPL:n alustodistusta. Ottivat kaikkien passinnumerotkin ylös. Ja tulivat vielä uudelleen takaisin ihmettelemään , kun veneen kotisatamana luki veneen perseessä hollantilaisen kaupungin nimi, mutta purjehdin suomen lipun alla. Se kotisatama oli olennainen tieto eikä olisi saanut olla veneen persiissä väärää kotisatamaa, no antoivat jatkaa matkaa kuitenkin...
Mutta kyllä OD-veneiden purjetunnukset on kansainvälisen järjrestelmän mukaisia. Veneluokka, kansallisuus ja juokseva kansallinen numero on kaikissa OD-veneissä samanlaiset kaikkialla maailmassa.
Lilius liputti swaaninsa Man-saarelle? Ja moni muu Jerseylle? Venäjällä on jo kaikki vähänkin isommat veneet liputettu kanaalisaarille.... vaikka käyttö on pääasiassa itämerellä.
Ei siinä salaliittoteoriaa tarvita: Nettiaikana veneen hankinta eu:n ulkopuolelta voi olla perusteltua, etenkin jos kaukoidän tuotanto oikein pyörähtää käyntiin optaria isommissakin paateissa. Rekisterin avulla saadaan alvit verottajalle, vaikka olisi kiinasta asti tänne seilannut.
Siinähän nuo oleelliset puutteet tulivatkin. Minä sain veneeni rekisteröityä käytännössä ilmoittamalla, että se on mun. Ja sitten ovat ne 100 000 puuttuvaa, siitäkin huolimatta, että tuossa taisi olla yksi nolla liikaa. Mikään muu ei oikeastaan sido ainakaan minulla venettä rekisteritodistukseen kuin kylkeen läiskimäni tarrat. Vai onko ilmoitettu pituus, huippunopeus tai suurin henkilömäärä hyviäkin tunnisteita?
Mistä aiheesta syntyisi hyödynnettävää tilastoa? Uusien veneiden koko- ja teholuokista ehkä saisi jotain keskiarvoja tai trendejä, mutta tärkeimmästä, eli käytöstä ei mitään. Ja kuka olisi niin pöljä, että maksaisi autosta enemmän kuin veneestä? Jos jokin on omistussuhteissa veneiden osalta aiheuttanut harmia, se onkin juuri se rekisteri, jota on onnistuttu peukaloimaan. Kuten omakin rekisteröintikokemus osoittaa, se peukalointi on tosi helppoa. Käytännössä veneet ovat tunnistettavia yksilöitä, toisin kuin autot, ja markkinatkin niin suppeat, ettei perämoottoreita lukuunottamatta varastetun tavaran ostamisesta ole pelkoa.
Kyllä se maistraattijärjestelmä, tai siis se, että siihen perustuvat numerot ja rekisteritodistukset pitää hyväksyä, välillisesti perustuu kansainvälisiin sopimuksiin. Toisin sanoen siihen, että valtiot ovat sitoutuneet tunnustamaan toistensa oikeuden säätää tällaisista asioista. Eli lähtökohtaisesti valtion antaman rekisteritodistuksen pitää kelvata toisen valtion viranomaisille, mutta sen sijaan heillä ei ole mitään laillista velvollisuutta hyväksyä jotain järjestöjen antamia läpysköitä. Toisaalta ei ole myöskään mitään kansainvälisiä sopimuksia siitä, että yleensä mitään paperia tarvitsisi olla.
Mietteesi ovat kovin arvottomia vieraan maan viranomaisen silmissä. Sellaista "reippaina rekan alle"-meininkiä.
viranomaiset kuitenkin jotenkuten noudattavat lakejaan. Silloin on todennäköistä, että asialliset eli valtion myöntämät paperit kelpaavat. Jos he taas eivät noudata lakeja, ei ole mitään takeita siitäkään, että he hyväksyisivät mitään järjestöjen myöntämiä pahveja. Ja jälkimmäisten pohjalta on huonompi ruveta inttämään.
Mitä ihmeitä ovat useimmat asialliset maat? Vasta pari vuotta sitten virolaiset kyselivät huviveneenkuljettajan lupakirjaa, kunnes seuraavaksi vuodeksi asia korjaantui. Väärin lakia tulkitsevaakaan vieraan maan viranomaista vastaan inttäminen miten hyvänsä virallisen paperin voimalla on täysin hyödytöntä, jos viranomainen ei löydä paperista niitä asioita, joita hänet on opetettu siitä katsomaan. Jos et minua usko, lue Call of the Oceanin kokemukset. Minun omat kokemukseni ovat täysin yhteneväiset. Viranomaisen myöntämästä lappusesta puuttuvat tarvittavista tiedoista kaikki muut paitsi omistajan nimi. Ei siis kovinkaan hyvä lähtökohta aloittaa inttäminen. Ja se järjestön myöntämä epävirallinen pahvi on vähääkään inttämättä kelvannut Atlantin molemmin puolin ja paljon sitä kauempanakin. Se riittää minulle.
Nimimerkki 10 kirjoitti: "Suomessa veneiden rekisteröinti tulee johtamaan erillaisiin veroluontoisiin käyttömaksuihin; mitä järkeä muutoin olisi ollut lanseerata täysin tarpeeton purjeveneiden rekisteröinti Maistraatin rekisteriin?. Nyt kun kaikki vähääkään isommat veneet on rekisteröity viranomaisrekisteriin, niin eikun verottamaan".
Tässä puhutaan aivan muunlaisesta verosta. Jos sinä vastustat rekisteriä koska se vaikeuttaa alvin maksamatta jättämistä niin se on melko erilainen lähtökohta. Käytetyn veneen saa määrätyllä ehdoilla myyntimaan alvilla joskin niistä ehdoista voidaan olla monta mieltä.
Vanhan veneen ensirekisteröinti käy todella melko helposti. Ja jos veneessäsi ei ole HIN-numeroa rungossa eikä sisämoottorin sarjanumeroa on tunnistaminen puutteellista. Mutta merkittävä osa käytettyjen veneiden kauppaa (arvolla mitaten) tulee tulevaisuudessa koskemaan veneitä jotka jo ovat rekisterissä ja joilla em tunnisteet ovat. Jos silloin haluat rekisteröidä itsellesi veneen jota et todellisuudessa omista joudut väärentämään kauppakirjan tai runkonumeron. Sekin on tietysti mahdollista mutta nostaa merkittävästi kynnystä.
Kun rekisteristä saadaan tilastot uusista veneistä vähenee luuleminen tälläkin palstalla, vaikka se luuleminen hauskaa voi ollakin. Voit pitää esimerkiksi automyyntitilastoja autoalalle tarpeettomina mutta monikaan alalla toimiva ei ajattele niin.
tietysti olisi, mutta tärkeintä olisi, etteivät rupea vaatimaan epävirallisen (eli SPL:n purjenumeroihin perustuvan) järjestelmän noudattamista niiltä, jotka eivät kilpaile. Meikäläisen näkökulmasta helpoin ja yksinkertaisin ratkaisu on se, ettei purjeessa ole mitään numeroita ja ainoa rekisterinumero, jota viranomaisille mahdollisesti tarvitsee esitellä on rungossa JA rekisteritodistuksessa esiintyvä maistraatin antama.
Joku aika sitten oli kinaa siitä, mistä ulkomailta tuodut veneet parhaiten tunnistaa. Mm. Mika esitti purjenumeroiden puuttumista yhdeksi hyväksi tunnisteeksi. Kukin voi miettiä, mitä siitä pitäisi päätellä :)
Mika näkyi muuten ihmettelevän, miksi Lilius rekisteröi veneensä kanaalin saarille (taisi olla Jersey). ALV:han se syynä oli, köyhä mies ei halunnut maksaa...
Purjehtia ei tee yhteiskunnalla yhtään mitään, jo nauraisi muinaiset merenkulkijatkin näille pakkorekisteripelleilylle.
http://1.bp.blogspot.com/_b3GHoGMBNpY/S9DbghrsvvI/AAAAAAAAE8A/z9yyjp84IH8/s1600/The Big Brother Police State Control Grid.jpg
Tästä rekisteröinnistä on tullut aikas kätevä veneen nuorentaja.
Täti tiskillä kirjaa valmistus / käyttöönottovuodeksi sen minkä ilmoitat, ja saat sen mukaisen virallisen todistuksen. Kukaan tai mikään ei tarkasta tietojen paikkansapitävyyttä.
Olen törmännyt kahteen hämärään myynti-ilmoitukseen, joista toisen veneen historian tunnistin 100% varmasti, oli käynyt nuorennusleikkauksessa, 1988 -> 1990.
Laitoin privaa postia, jossa kerroin tunnistuksen. Pyysin kommentoimaan jotenkin tuota veneen valmistusvuotta. Ilmoitus katosi muutaman päivän päästä.