Tarina siitä, miten hylkäsin "hyvän" työpaikkani ja aloin elää!
4
912
Vastaukset
- panic0
Tosi hyvä blogi kyllä. Minusta tuntuu juuri samalta kuin tuossa oravanpyöräjutussasi. Olen 30-vuotias korkeasti koulutettu ja hyvässä työssä oleva mies, silti työ on vienyt minulta kaiken. Kohta se vie perheenikin ja sittenpä on aika ottaa loparit niin pääsee eroon myös tästä kultaisesta vankilasta, jonka maksamisen takia siellä työssä pitää käydä.
Minulla on vakava työuupumus joka oireina mm. ahdistuneisuutta, paniikkikohtauksia ja masennnusta. Sairauslomaa saisin, mutten ole vielä uskaltanut tämän "hyvän" työn menettämisen takia sitä ottaa paljon. Kohta taidan kuitenkin tehdä omat ratkaisut ja ottaa kunnon saikun, hoitaa itseni ensisijaisesti kuntoon. Katotaan sitten kun tässä alkaa selvitä elävien kirjoihin, vieläkö tässä elämässä on jotain elämisen arvoista.- ingaliina_
...olen nyt ollut sairaslomalla pahan työuupumuksen ja vaikean masennuksen vuoksi. Välillä roikkunut jopa itsemurhan partaalla, ja teen sitä edelleen, joskin arvelen olevani liian pelkuri tehdäkseni itselleni mitään. Työpaikalta tulee varsin kalseita yhteydenottoja, pienintäkään ymmärrystä tai "parane pian" -toivotuksia on ollut turha edes toivoa.
Tällä hetkellä olen henkisesti ihan raato, joka asia vaatii hirveää pinnistelyä, enkä jaksaisi edes jutella kenenkään kanssa, saati tavata ketään. Tunnetasolla elämä on latistunutta, päivästä päivään sinnittelyä. Mahtaako minusta koskaan enää tulla se innokas ja elämäniloinen ihminen, joka joskus olin? - eheyttää
ingaliina_ kirjoitti:
...olen nyt ollut sairaslomalla pahan työuupumuksen ja vaikean masennuksen vuoksi. Välillä roikkunut jopa itsemurhan partaalla, ja teen sitä edelleen, joskin arvelen olevani liian pelkuri tehdäkseni itselleni mitään. Työpaikalta tulee varsin kalseita yhteydenottoja, pienintäkään ymmärrystä tai "parane pian" -toivotuksia on ollut turha edes toivoa.
Tällä hetkellä olen henkisesti ihan raato, joka asia vaatii hirveää pinnistelyä, enkä jaksaisi edes jutella kenenkään kanssa, saati tavata ketään. Tunnetasolla elämä on latistunutta, päivästä päivään sinnittelyä. Mahtaako minusta koskaan enää tulla se innokas ja elämäniloinen ihminen, joka joskus olin?On se kumma juttu, että raha, asema, korkea elintaso voi sanella meidän elämän suunnan. Sille alttarille ollaan valmiita uhraamaan oma terveys, perhe, läheiset ja kaikki mahdollinen mitä tämä oravanpyörässä pysyminen vaatii.
Tiedän kokemuksesta, että kun työuupumus vie masennukseen, ja ahdistus painaa päälle ovat yöunet tipotiessään. Jonkun aikaa sitä jaksaa sinnitellä unilääkkeitten turvin, mutta niihinkin tulee riippuvuus. Viha ja katkeruus velloo sisällä. Läheisille ei pysty olemaan läsnä, enää ei edes välitä. Kuitenkin viimeiseen asti haluaa työnantajalle ja työkavereille teeskennellä tehokasta ja pirteää.
Suhde puolisoon ja lapsiin on kylmentynyt, he ovat etääntyneet jo elämään omaa elämäänsä. Itsellä on vain jäytävä masennus. Ja kun se kehittyy tarpeeksi pitkälle, se rampauttaa sielun ytimiä myöten. Paluuta terveiden kirjoihin ei enää olekkaan, ja kuka jaksaa muumion kanssa elää loppuelämänsä?
Peli kannattaa ajoissa viheltää poikki. Alkaa kyselemään itseltä, miten minä voin, miten voi perheeni, mitä haluan elämältä. Tässä mammonassako minun arvoni ovat.
Pysäytän tämän oravanpyörän, lasken kaiken käsistäni, otan aikaa itselleni, senkin uhalla, ettei työnantaja hyväksy tätä vetäytymistäni. Ei hän välitä minun jaksamisesta hölynpölyä, olen pelkkä väline hänen käytössään. Joudun ehkä etsimään ihmisarvonikin uudelleen, se kun pääsi katoamaan sinne pyörän uumeniin.
Etsin niitä kultaisia langanpäitä, jotka pääsi katkeamaan läheisiini niissä pyörityksissä, mutta etsin niitä nöyrin mielin, ja tiedän niiden löytyvän. Niin, ehkä tarvitsin nämä kokemukset, niiden kautta kun löysin elämääni uudet ja kestävät arvot. Arvot, jotka ovat tuoneet minulle sisäisen rauhan ja mielekkään elämän, ja luulenpa, että yläkerrassa mielenkiinnolla seurattiin, milloin ymmärrän niihin tarttua. - yksinäinen mies.
eheyttää kirjoitti:
On se kumma juttu, että raha, asema, korkea elintaso voi sanella meidän elämän suunnan. Sille alttarille ollaan valmiita uhraamaan oma terveys, perhe, läheiset ja kaikki mahdollinen mitä tämä oravanpyörässä pysyminen vaatii.
Tiedän kokemuksesta, että kun työuupumus vie masennukseen, ja ahdistus painaa päälle ovat yöunet tipotiessään. Jonkun aikaa sitä jaksaa sinnitellä unilääkkeitten turvin, mutta niihinkin tulee riippuvuus. Viha ja katkeruus velloo sisällä. Läheisille ei pysty olemaan läsnä, enää ei edes välitä. Kuitenkin viimeiseen asti haluaa työnantajalle ja työkavereille teeskennellä tehokasta ja pirteää.
Suhde puolisoon ja lapsiin on kylmentynyt, he ovat etääntyneet jo elämään omaa elämäänsä. Itsellä on vain jäytävä masennus. Ja kun se kehittyy tarpeeksi pitkälle, se rampauttaa sielun ytimiä myöten. Paluuta terveiden kirjoihin ei enää olekkaan, ja kuka jaksaa muumion kanssa elää loppuelämänsä?
Peli kannattaa ajoissa viheltää poikki. Alkaa kyselemään itseltä, miten minä voin, miten voi perheeni, mitä haluan elämältä. Tässä mammonassako minun arvoni ovat.
Pysäytän tämän oravanpyörän, lasken kaiken käsistäni, otan aikaa itselleni, senkin uhalla, ettei työnantaja hyväksy tätä vetäytymistäni. Ei hän välitä minun jaksamisesta hölynpölyä, olen pelkkä väline hänen käytössään. Joudun ehkä etsimään ihmisarvonikin uudelleen, se kun pääsi katoamaan sinne pyörän uumeniin.
Etsin niitä kultaisia langanpäitä, jotka pääsi katkeamaan läheisiini niissä pyörityksissä, mutta etsin niitä nöyrin mielin, ja tiedän niiden löytyvän. Niin, ehkä tarvitsin nämä kokemukset, niiden kautta kun löysin elämääni uudet ja kestävät arvot. Arvot, jotka ovat tuoneet minulle sisäisen rauhan ja mielekkään elämän, ja luulenpa, että yläkerrassa mielenkiinnolla seurattiin, milloin ymmärrän niihin tarttua.Hieno viesti! Olen kanssasi samaa mieltä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 213560
Olit ihan
Kiihkona silloin. Sen näki ja lähes tunsi. Ei tainnut olla kaukana et olisit vetänyt lähellesi jos siihen olisi hetki tu303403Miksiköhän vasemmistossa on niin paljon ns. tapatyöttömiä ja muita köyhiä?
Tokihan Minja Koskela oli sitä mieltä, että ei terveenkään ihmisen ole pakko tehdä töitä, sitä neuvoa moni vassu noudatt503371Oletko keskustellut kaivatustasi muiden
Kanssa lähiaikoina? Jos, onko keskustelu ollut positiivista tai negatiivista? Vaikuttaako keskustelut mielipiteeseesi ka513025Trump huonommassa kunnossa kuin Usasta virallisesti sanotaan?
"Terveys on vakaa mutta ei normaali".Uskallan melkein sanoa,että Trumpin terveydentilaa kaunistellaan.Myös se että se nu1222849Kyllä on Vasemmistoliitosta Koskelan johdolla tullut todellinen ääripuolue
se on niin tulipunainen kuin olla voi, ja selvästi haluaa jatkuvasti eripuraa, ja repiä kansaa kahtia. Siinä on jo vuod192594Suomen veroaste 5 %-yks liian matala
Palauttamalla kokonaisveroaste 1990-luvun tasolle saadaan hyvinvointivaltion palvelut rahoitettua ilman velan ottoa.1132325MTV: Harvinainen haastattelu! Vappu Pimiä kommentoi vihdoinkin uutta TTK-juontajaa
TTK-juontajaspekuloinnit käyvät edelleen kuumana. Kenet sinä haluaisit uudeksi TTK-juontajaksi? Kommentoi alle! Lue,142135Yleveron tuotto siirrettävä S-ryhmälle
Yleisradio on mukana kansanmurhassa. Tuollaista ei voi tukea verovaroin. S-ryhmä on ainoa selkärankainen iso toimija S281737IL- KELA:n pääjohtaja, lääke- ja oikeustieteen tohtori Lasse Lehtonen sekavassa tilassa Brysselissä!
"Iltalehden tietojen mukaan Lehtosen käytös Brysselin lentokentällä on herättänyt huomiota, ja hänen olemuksensa on tulk1321348