Divisioonan kevyt osasto on sotiemme historiasa jäänyt usein muiden joukkojen varjoon.
Uusimmassa Kylkiraudassa ( 3/2010) on näiden joukkojen vaiheita selvitetty ansiokkaasti.
Ajatus oli lähtöisin Ranskasta. Tarkoitus oli luoda divisioonaan tiedusteluun, suojaamiseen ja hyökkäykseen vihollisen sivustaan tai selustaan sopiva joukko. Tehtävät edellyttivät liikkuvuutta ja nopeutta.
Vuonna 1931 määrävahvuukissa divisioonassa oli kevyt osasto, vahvuus 495 miestä. Siinä oli esikunta, polkupyöräkomppania, eskadroona, konekiväärijoukkue ja kolonna eli huolto. Se oli siis supistettu pataljoona määrävahvuuden ollessa tuolloin 845 miestä.
Keveitä osastoja ei kuitenkaan kyetty kouluttamaan kertausharjoituksissa, vaan niiden henkilöstö oli tavanomaisen ratsu- tai polkupyöräkoulutuksen varusmiehinä saanutta. Tehtäviä ei siis voitu harjoitella, eikä yksikön käyttö ollut suinkaan selvä asia Talvisodan syttyessä.
Uusimmassa Kylkiraudassa ( 3/2010) on näiden joukkojen vaiheita selvitetty ansiokkaasti.
Ajatus oli lähtöisin Ranskasta. Tarkoitus oli luoda divisioonaan tiedusteluun, suojaamiseen ja hyökkäykseen vihollisen sivustaan tai selustaan sopiva joukko. Tehtävät edellyttivät liikkuvuutta ja nopeutta.
Vuonna 1931 määrävahvuukissa divisioonassa oli kevyt osasto, vahvuus 495 miestä. Siinä oli esikunta, polkupyöräkomppania, eskadroona, konekiväärijoukkue ja kolonna eli huolto. Se oli siis supistettu pataljoona määrävahvuuden ollessa tuolloin 845 miestä.
Keveitä osastoja ei kuitenkaan kyetty kouluttamaan kertausharjoituksissa, vaan niiden henkilöstö oli tavanomaisen ratsu- tai polkupyöräkoulutuksen varusmiehinä saanutta. Tehtäviä ei siis voitu harjoitella, eikä yksikön käyttö ollut suinkaan selvä asia Talvisodan syttyessä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kirves puukko ja pakki. Siinäpä ne kevytosaston tärkeimmät työkalut olivat.
Kevyt Osasto 10 oli ensimmäisiä Petroskoihin tunkeutuneita joukkoja.
Ihan ensimmäinen oli 1:D:n KvOs 8.
Kuka olikaan Suur-Suomen Nokkamies ......... no se Viirilä.
Keveistä osastoista jotain juttuja:
Maakuntamme ja seutukuntamme miehet olivat ennen muuta JR 50:n riveissä. Divisioonan kevyt osasto (Kev.Os.10) oli keskisuomalainen ja paljolti suolahtelaisten miehittämä.
http://www.pikkukaupunkilainen.net/?uu=122&b=1
-
Kimmo Sorko kertoo tarkasti kirjassa Kivääri Kirves Puukko ja Pakki KevOs 10 :n Goran taisteluista.
Kirjasta Kinnulalaiset Isänmaan Asialla löytyy KevOs10 sotapäiväkirja 19.6.1941-19.7.1942. Kirjassa on oma luku ja karttaleike KevOs10:n hyökkäyksestä Goraan 5.1.1942, joka oli osaston kohtalokkain sotapäivä.
Olikos tämä Keinosen PINNA ns. kevyt osasto?
http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sotaupseerit - Yrjo Keinonen.htm
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4323377
Tämä mies, maailman parhaaksi:
http://www.kenraalikeinonen.fi/
http://www.keinosenkellari.net/index.html
http://www.kenraalikeinonen.fi/doc/ansioluettelo.pdf
Jatkosota
Karjalan Armeijan VII Armeijakunnan 7. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 9:n
Polkupyöräkomppanian päällikkö Aunuksen kannaksella ja Syvärillä 22. 6. 1941 – 6. 1. 1942
"Olikos tämä Keinosen PINNA ns. kevyt osasto?"
Ei ollut. Se oli JR 9:ään kuuluva varusmiesjoukko, joka jostain syystä säilytettiin liikekannallepanossa.
Se toimi kevyen osaston tapaan, ellei vieläkin vauhdikkaammin.
7.D:aan kuului KevOs 15.
Kirja Kärkenä Äänislinnaan kertoo KevOs8:n historian.
yhdeksän kevyttä osastoa ja myöhemmin kolme lisää täydennysdivisiooniin. Niissä oli siis kaikkiaan vajaa
6 000 miestä.
Osastoja käytettiin jalkaväen tapaan. Kannaksella tulivat kyseeseen lähinnä tavanomaiset puolustustehtävät. Joskus toimittiin vastahyökkäyksissä ja sivustan varmistuksessa.
Pohjoisempana osastoja käytettiin hieman liikkuvammin ja nimenomaan hyökkäävämmin, vaikka eihän niitä siellä montaa ollutkaan. Aluksi eskadroonilla oli hevoset käytössään, mutta niistä ja polkupyöristä luovuttiin pian ja siirryttiin suksille.
kevyet osasto. Miehistölle annettiin polkupyörät ja huolto ynnä raskaat aseet siirrettiin kuorma-autoilla.
Kokoonpano oli nyt esikuntaosa, kaksi jääkärikomppaniaa ja jääkärikonekiväärikomppania. Vahvuus oli 594 miestä. Kyseessä oli siis supistettu jääkäripataljoona. Osastoja perustettiin 16 eli joka divisioonaan ja niissä oli noin 9 500 miestä.
Osastoja käytettiinkin hyökkäysvaiheessa kuten jääkärijoukkoja eli hyökkäysten kärkinä ja takaajo-osastoina murron jälkeen. Osastot olivat erittäin tehokkaita teiden suunnissa toimiessaan.
niitä ei kuitenkaan käytetty vaan jätettiin metsään. Jatkosodan viimeisenä kesänä pyörät olivat olleet samassa paikassa ruostuneena rivissä. Paikkaa ei tiedossa, ehkä Ilomantsissa.
IV AK:lle, joka alisti sen edelleen Suojärven - Aittojoen - Ägläjärven suunnassa toimivalle osasto Räsäselle.
PPP 7 oli peruasetttu Oulussa ja keskitettiin Alattuun. Sinne kai ne pyörätkin on toimitettu, missä paikka sitten lieneekin.
keväällä ennen siirtoa Mikkeliin.
Kannaksella meni myöskin paljon polkupyöriä hajalle eräässä tykistökeskityksessä. Olikohan asialla muistaakseni II/JR 13.
Pataljoonan pyörät jätettiin melko tiiviisti yhteen paikkaan ja siihen tuli keskitys, jolloin satoja pyriä romuttui.
1942 armeijan kotiuttamisten yhteydessä. Tätä mm. Paavo Talvela piti pahana virheenä, sillä se heikensi supistetttujen divisioonien tehoa liikuntasodassa. Lisäksi selustajoukot jäivät entiselleen, joten ne olivat suhteettoman suuret.
Kuvaavaa on, että kun tavanomaisessa armeijakunnassa oli kahdessa divisioonassa neljä jv-rykmenttiä, niin niitä johtamassa oli kaksi divisioonan ja yksi armeijakunnan esikunta. Huoltojoukkoja olisi ollut kaksinkertaiselle rykmenttimäärälle.
Kev.Os. 10 seikkailuista saa lisätietoa.
Ukkini palveli Kevyt osasto 9:ssä, oli siis 1920-syntyneenä kutsuttu palveluksen heti talvisodan jälkeen, vaikka oli pari viikkoa vapaaehtoisena ennättänyt talvisodassakin olla. Rykmentti oli jatkosodan sytyttyä JR4, ja Divisioona 8. Mutta tiedoissa on sitten mainittu myös tuo Kevyt osasto 9. Ukki ei ollut puheliasta sorttia, ainakaan sodasta, mutta joskus sentään kertoi polkupyörillä ajamisesta ja ainakin Viipurista seudusta ja myöhemmin Karhumäestä.. tarkemmin en tiedä. Haavoittuikin pariin kertaan.
Mistä voisi selvittää em. osastojen liikkeitä, ennen kaikkea tuon Kevyen osaston (9)?
kuului 8.D:aan, joka taisteli Kannaksella sekä Itä-Karjalassa, Se tunnettiin myös nimellä "Kolmen Kannaksen Koukkaajat".
Käy läpi 8. D:n vaiheita. Kev Os 9 löytyy Jatkosodan Historian 6. osan joukko-luettelosta. Sen mukaan voi katsoa aina sivun, missä se mainitaan.