Luin hiljattain (Seura nro 39) Heikki Talvelan (kenraaliluutnantti Paavo Talvelan veljenpoika) haastattelua ja hän mainitsee siinä mm. "Silloin elettiin kesän 1940 elokuuta, joka oli kriittistä aikaa, Neuvostoliitto oli miehittänyt Baltian maat ja painosti Suomea monin tavoin. Niinpä Suomi teki osittaisen liikekannallepanon, mistä on myöhemmin hyvin vähän puhuttu. Me nuoremmatkin kelpasimme suojeluskunnan tehtäviin", Talvela toteaa.
Siis millaisesta liikekannallepanosta on oikein kysymys? Olen kyllä joitakin elokuu 1940 viittauksia lukenut, mutta vähemän sotahistoriaan perehtyneenä minulle suhteellisen uusi asia. Olen joskus ihmetellyt sankarivainajien muistolaattoja lukiessani, että elokuussa 1940 on myös kaatuneita mm. Lempäälässä Lempoisten koululla on muistolaatassa kaksi samana päivänä elokuussa 1940 kaatunutta sankarivainajaa, jotka ovat vielä samalla sukunimellä, mutta eivät veljeksiä syntymäajan puolesta. Osahan kaatuneista voi olla sotasairaalassa vammoihinsa menehtyneitä, mutta on melkoinen yhteensattuma, että samalta paikkakunnalta kaksi menehtyy samana päivänä.
Siis millaisesta liikekannallepanosta on oikein kysymys? Olen kyllä joitakin elokuu 1940 viittauksia lukenut, mutta vähemän sotahistoriaan perehtyneenä minulle suhteellisen uusi asia. Olen joskus ihmetellyt sankarivainajien muistolaattoja lukiessani, että elokuussa 1940 on myös kaatuneita mm. Lempäälässä Lempoisten koululla on muistolaatassa kaksi samana päivänä elokuussa 1940 kaatunutta sankarivainajaa, jotka ovat vielä samalla sukunimellä, mutta eivät veljeksiä syntymäajan puolesta. Osahan kaatuneista voi olla sotasairaalassa vammoihinsa menehtyneitä, mutta on melkoinen yhteensattuma, että samalta paikkakunnalta kaksi menehtyy samana päivänä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
liikekannallepanoa 1940 kesällä ,mutta hallitus ei suostunut siihen. Os.Vehniäisellä oli "siviilipartiot" Kannaksella koko kesän ja he eivät havainneet minkäänlaisia poikkeuksellisia merkkejä venäläisistä lisäjoukoista.
Mannerheim oli jo sotien aikana vanha ja höppänä ukko ja sellaiset ovat välillä hyperaktiivisia niine huolineen ja seuraavaksi ne vajoavat täydelliseen apatiaan ja toimettomuuteen kuten vaikka jatkosodassa asemasodan aikana.
"Mannerheim oli jo sotien aikana vanha ja höppänä ukko ja sellaiset ovat välillä hyperaktiivisia niine huolineen ja seuraavaksi ne vajoavat täydelliseen apatiaan ja toimettomuuteen kuten vaikka jatkosodassa asemasodan aikana"
Marski oli sotien ajan erittäin työkykyinen eräitä sairausvaiheita lukuunottamatta. Hänen voimansa uupuivat vasta sodan jälkeen presidenttinä erityisesti vuoden -45 aikana.
Hän oli luonteeltaan jossain määrin pessimistinen ja otti siksi muutaman kerran välirauhan aikana vakavasti myös sellaiset uhkatilanteet, joissa vaara ei sittenkään ollut niin suuri, kuin hän oletti.
>Hänen voimansa uupuivat vasta sodan jälkeen presidenttinä erityisesti vuoden -45 aikana.<
Erityisesti vuodenvaihde 1945-46 oli hyvin "väsyttävä", sillä silloin piti lähteä Portugaliin pakoon. Matka "sattui" sopivasti, sillä Suomessa oli monella aika tiukat paikat kun sotasyyllisyysasiaa alettiin käsittelemään juuri heti sen jälkeen kun M:n lähtö Suomesta tapahtui.
"Tasavallan Presidentti, Suomen Marsalkka Mannerheim lähti marraskuussa 1945 hoitamaan terveyttään Portugaliin. Tukholman-lähettilään Gripenbergin mukaan ”Marsalkka oli helpottunut päästessään pois Suomesta”. Sotasyyllisyyslain määräaika syytteiden nostamiseksi meni umpeen 31.12.1945 ja Mannerheim palasi Suomeen 2.1.1946."
http://www.mannerheim.fi/13_erity/s_eriko_cgmportugali.htm
Kun n. 75-vuotias mies tekee monta vuotta ympäripyöreitä päiviä ajoittain hyvin kovan henkisen paineen alla, hän väsyy. Mannerheimin lukuisat sairaudet pakottivat hänet hoitoon. Ei ihme, jos hän oli helpottunut päästessään pois Suomesta. Moni muukin olisi ollut.
Tämän palstan komukoita harmittaa se, että Mannerheim johti menestyksekkäät puolustustaistelut ja ohjasi maan itsenäisenä irti sodasta. Sen johdosta me olemme valinneet hänet ylivoimaisesti suurimmaksi suomalaiseksi. Ei sitä joku valehteleva risuparta miksikään muuta.
Ja taas joku aliupseerikoulusta lemput saanut liimanhaistelija höpisee... Kyllä ylipäällikön tehtävä on ollakin epäluuloinen, etenkin kun naapurina on Neuvostoliitto. Ei ylipäällikkö saa olla sellainen hyväuskoinen höppänä kuin Stalin oli kesällä -41.
panon haastattelussaan. Os. Vehniäisen "siviilipartiot" eivät oikein vielä vakuuta, haastattelusta saa sen käsityksen, että hieman suuremmasta on ollut kyse.
Juuri hiljan luin artikkelin lehdestä, että neukuilla oli melkoisia juttuja rajojemme lähellä mm. tiestöä rakennettiin revanssia varten juuri kesällä 1940. Kalevakin ammuttiin alas Suomenlahdella.
ettei Paavo Talvela kuulunut koskaan siihen poliittiseen tai sotilaalliseen ydinryhmään joka päätti tai oli tietoinen Suomen kannalta strategisista kysymyksistä.
Paavo Talvelan luonne ja sotilaallinen osaaminen oikeutti hänet ainoastaan toiseen tai jopa mieluimmin kolmanteen ketjuun.(Suoritus eikä suinkaan päätäntäketjuun)
John Nykopp - PAASKIVEN MUKANA MOSKOVASSA
Itse koitin ottaa selvää saksalaisilta olisiko heillä tietoa sellaisista seikoista jotka viittaisivat Kremlin jyrkempään politiikkaan Suomea kohtaan. Saksalaiset olivat hyvin vaiteliaita, mutta silloin tällöin he puhuivat vaikutelmistaan.
Niinpä kuulin Moskovan – laivastoattasealta että neuvostohallitus olisi elokuussa suunnitellut hyökkäystä Suomea vastaan. " Se pysäytettiin ", ja samalla he antoivat vaikutelman että se tapahtui Saksan väliintulon seurauksena.
Tämä merkitsi Saksan Suomen politiikan muutosta. Siitä oli osoituksena saksalaisten joukkojen kuljetus Suomen kautta Norjaan ja tämän sopimuksen vastikkeeksi samanaikaisesti annettu lupaus aseiden toimittamiseksi Suomen puolustusvoimille.
Laivastoasiamiehen kertomuksen mukaan eräs Neuvostoliiton korkeimman sotilasjohdon edustaja oli hyökkäyssuunnitelman rauettua lausunut, että koko talvisota oli ollut turha koska Suomenlahden pohjoisrannikko ei ole joutunut kaikesta huolimatta Neuvostoliiton haltuun.
Väite jonka mukaan suunnitteilla ollut hyökkäys pysäytettiin Saksan väliintulon seurauksena, sopii hyvin yhteen sen tosiasian kanssa, että neuvostolehdistön koko kampanja meitä vastaan heikkeni elo-syyskuun vaihteessa.
..vaan tuosta osittaisesta liikekannallepanosta. Sitä paitsi haastateltava on ollut Paavo Talvelan veljenpoika, joka viittaa em. operaatioon. Aivan hyvin tuon viittauksen olisi voinnut tehdä kuka hyvänsä asiasta tietoinen aikalainen.
Tässä nyt käydyssä keskustelussa on hyvin käynnyt kuitenkin ilmi, että neukuilla oli täysi tarkoitus miehittää Suomi tai jatkaa painostusta samalla tavalla, mitä oli tehty Baltian maille, mutta Saksan suhtautuminen asiaan on muuttanut suunnitelmat. Olenko nyt ymmärtänyt oikein?
Omat isoisäni ja monet minulle tutut veteraanit olivat mukana jo talvisodassa, heiltä kyllä hieman kuulin heidän kertomuksiaan (aika vähän he kertoivat) tuon ajan vaiheista ja mm. sen, ettei heitä kotiutettu talvisodan jälkeen mitenkään nopeasti, mutta keneltäkään en muista kuulleeni, että he olisivat olleet mukana vielä elokuussa 1940 uusia turisteja odottamassa.
esimerkiksi hevosia ehdittiin jokin määrä ottaa. Ne palautettiin kuukauden kuluttua.
Heikki Talvelan muistot saattavat liittyä juuri lkp:n valmisteluun.
Miehiä ei kutsuttu palvelukseen, koska Ryti ja hallitus eivät suostuneet Marskin esitykseen. Puna-armeijan liikehtiminen todettiin pian vain harjoitteluksi.
Palveluksessa olevat joukot kyllä hälytettiin.Sama oli tapahtunut Baltian maita liitettäessä.
Kannattaa lukea sekä Tannerin muistelmat että Arvi Korhosen kirja "Barbarossa-suunnitelma ja Suomi". Arvi Korhosen kirjasta käy erityisen selkeästi esiin Suomen kiusallinen asema sotien välisinä kuukausina sekä syyt miksi Suomi ajautui sotaan. Suomi ei missään nimessä etsinyt revanssia vaikka joissakin piireissä saattoi olla myös sellaista henkeä. Mutta lue niin tiedät.
Suomi lähti natsien kelkkaan, koska Suomen porvari tahtoi Neuvosto-Karjalaa herrakansan siirtomaaksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalais-suomalainen_sosialistinen_neuvostotasavalta
" Suomi lähti natsien kelkkaan, koska Suomen porvari tahtoi Neuvosto-Karjalaa herrakansan siirtomaaksi. "
Hans Peter Krosby teos Suomen valinta 1941. Siinä kerrotaan seikkaperäisesti mitkä seikat vaikuttivat Suomen valintaan Neuvostoliiton painostaessa Suomea välirauhanaikana. Ranskan nopean kukistumisen jälkeen Enlanti ei niin vain antautunutkaan vaikka Hitler oli näin laskeskellut. Oli vahvoja viitteitä ilmassa että NL aloittaa uuden sodan Suomea vastaan joka ei enää ollutkaan Saksan etujen mukaista. Hitler päätteli mielessään miksi Englanti ei antaudu. Hän alkoi epäillä oliko syynä Englannin kieltäytyminen tunnustamasta tappiotaan johtua toivosta, että NL saataisiin houkutelluksi sotaan Englannin puolelle. Hitler teki päätöksensä heinäkuussa 1949 hyökätä Neuvostoliittoon vuoden 1941 keväällä >>operaatiourina tulisi olemaan Suomi, Balttia ja Ukraina.
Hitlerin päätös hyökätä Neuvostoliittoon syntyi heinäkuun lopulla 1940. Sori lyönti/aikavirheeni.
Stalin valmistautuu hyökkäämään Suomeen Zechlin oli Saksan lähettiläs Liettuassa
" Neuvostoliitto oli miehittänyt Baltian maat ja painosti Suomea monin tavoin. Niinpä Suomi teki osittaisen liikekannallepanon, "
Zechlinin sähke : Tiedonantaja korkea-arvoinen liettualainen upseeri, on vahvistanut yleisesikuntapiiristä olevan tietonsa ja väittää että neuvostojoukkojen on oltava hälytysvalmiudessa Suomen rajalla 15.8.1940. Tosiasiaksi jää että Liettuasta on siirretty pois hyvin paljon erinomaisesti varustettua ratsuväen osastoja ja noin kolmannes panssari ja ilmavoimista. Kaunas 3.8.1940.
Zechlin ulkoministeriölle: Myös toisesta luotettavasta, täkäläistä neuvostolähetystöä lähellä olevasta lähteestä ilmoitetaan että Suomen rajalla erittäin hyvin varustetut 15 divisioonaa on pidettävä elokuun puolivälistä alkaen erikoishälytysvalmiudessa. Viime aikoina 15 divisioonaa on vahvistettu erittäin hyvillä motoroiduilla panssariyksiköillä. Tämän lähteen mukaan on odotettavissa Suomelle elokuun jälkipuoliskolla uhkavaatimus joka johtaa Suomen miehitykseen Baltian maiden tapaan. Kaunas 7.8.1940. Zechlin.