Usein kysytään miksi suurvallat aloittivat ensimmäisen maailmansodan. Suurvaltojen johtajat uskoivat että sodasta tulisi lyhyt ja että se tarjoasi mahdollisuuden laajentaa imperiumia. Ei Keisari Wilhelm sen paremmin kuin Tsaari tai Sultaanikaan voinnut tietää miten verinen sodasta tulisi. Teollisenvallankumouksen kuviteltiin ilmeisesti mahdollistavan nopean sodankäynnin. Sota olisi alkanut joka tapauksessa. Jännitteet oli 1910-luvulla niin korkealla että mikä tahansa tapahtuma olisi voinnut johtaa sotaan koska tahansa.
Saksa ei siis ole yksistään syyllinen sotaan vaan muut ovat yhtä syyllisiä. Voittajat kohtelivat voitettuja epäoikeudenmukaisesti mikä johti uuteen sotaan.
Saksa ei siis ole yksistään syyllinen sotaan vaan muut ovat yhtä syyllisiä. Voittajat kohtelivat voitettuja epäoikeudenmukaisesti mikä johti uuteen sotaan.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olen miettinyt asiaa minäkin ja kirjoittanutkin siitä, tälle palstalle viimeksi 16.9. Lainaan itseäni:
Yleisesti hyväksytty periaate valtiotieteessä on, että sotaan syyllinen on se, joka saattaa vastapuolen kestämättömään asemaan. Ensimmäinen maailmansota ei syttynyt terroristin laukauksista Sarajevossa, vaan sen syyt ovat paljon kauempana. Ranskassa oli vuoteen 1914 mennessä vaadittu kovaäänisesti, vuosikymmeniä, revanssisotaa Saksaa vastaan. Venäjä ja Ranska laskivat, että ne voisivat yhdessä voittaa Saksan ja solmivat sitä vastaan suunnatun sotilasliiton 1893. Suunnitelma tunnettiin, tietysti, Saksassa ja siellä laadittiin strategia, joka perustui siihen, että Venäjän sotakoneen toimimaan saaminen kestäisi paljon kauemmin kuin Ranskan. Saksan sotavoimien sodan alkuvaiheen strategiana olikin lyödä Ranska päävoimillaan ("Schlieffen-suunnitelma") ja keskittyä itärintamalla puolustukseen, kunnes lännestä saataisiin lisää joukkoja.
Venäjä aloitti 1914 liikekannallepanon huolimatta Saksan varoituksista, että se merkitsee sotaa. Saksa ei voinut odottaa Venäjän liikekannallepanon valmistumista, vaan sen oli otettava aloite ja lähdettävä toteuttamaan Schlieffen-suunnitelmaa. Kävikin sitten niin, että länsirintama juuttui uuvuttavaksi asemasodaksi, mutta itärintamalla Saksa saavutti suuria voittoja. Ne johtivat tsaari-Venäjän romahdukseen ja rauhansopimukseen Brest-Litovskissa.
Iso-Britannia oli seurannut Saksan kasvavaa teollista ja kaupallista mahtia pelolla ja brittien ikiaikaisia perinteitä noudattaen lähti mukaan manner-Euroopan sotaan sille puolelle, joka sille itselleen takasi parhaat edut; muusta idealismista on turha puhua. Saipa Britannia amerikkalaisetkin huijatuksi sotaan mm. käyttämällä propaganda-aseenaan aseita ja ammuksia kuljettaneen apuristeilijä "Lusitanian" upotusta. Britannian meriministerinä oli silloin Winston Churchill.
Suurin syypää ensimmäiseen maailmansotaan kyllä oli Itävalta-Unkari, keinotekoinen kaksoismonarkia, jolla oli suurvallan elkeet, mutta ei rahkeita. Koko viritys natisi liitoksissaan ja Sarajevon laukaukset tulivat taivaanlahjana joillekin itävaltalaisille sotapoliitikoille, jotka kuvittelivat rajoitetun kriisin auttavan yhdistämään maan. Siksi Bosnialle pistettiin menemään sellainen nootti, ettei siitä sotimatta ollut ulospääsyä ja edellisinä vuosina rakenneltu monimutkainen liittosopimusten verkko hoiti loput.
Madjaarit ja Hitlerin porukka puollusti Eurooppaa turkkilaisilta sillä aikaa kun serbit nuoli Osmannien persettä neljäsataa vuotta. Mitä nämä sai kiitokseksi? Vihat päälleensä valtioilta jotka olivat kaikki olleet turkkilaisten vihollisia.
Kyllä se on "Serbia" joka oli aina primitiivisten slaavien keinotekoinen valtio ja jota ei koskaan olisi pitännyt päästää pois turkkialaisten hallinnasta.
Muuten Itävalta-Unkarin armeijassa taisteli myös serbejä.
Saksa ja Itävalta-Unkari neuvottelivat kuumeisesti kokonaisen kuukauden. Ei kai ne niin tyhmiä olleet etteivät olisi tienneet muiden kytkentöjä. Systeemiä voi verrata koneeseen, jos painaa käynnistysnappulaa kone tekee täydellisesti sen mihin se on rakennettu. Kun Itävävalta-Unkari lähetti uhkauksen jokainen tiesi tarkasti että se tarkoittaa sotaa. Nappulan painaja on yksiselitteisesti syyllinen. Kaikki halusivat sotaa mutta Saksa olisi voinut kyseisessä tilanteessa lykätä sodan aloittamista. Ehkä myöhemmin ei olisi tullut enää hyvää syytä aloittaa.
Lisäisin myös ette juutalaisia taisteli ja kuoli niiden puolesta. Harmi vaan että Hitler passitti myöhemmin enemmistön näistä veteraaneista kaasukammioon vaikka itsessään ei ollut sen verran miestä että olisi jäännyt synnyinmaansa armeijaa palvelemaan kuten serbit, juutalaiset, madjaarit ja monet muut Hitlerin halveksimat vähemmistöt tekivät.
Suomessa toisessa maailmansodassa palvelleista ainakin Rendulic ja Böhme olivat nuorina poikina Itävalta-Unkarin armeijassa.
Paska temppu unkarilaisilta ja itävaltalaisilta kaasuttaa asetovereita tyypin käskystä joka ei edes Habsburgeja palvellut.
Saksalla tuskin oli mahdollisuus vaikuttaa Itävalta-Unkariin hillitsevästi. Preussi ja Itävaltahan olivat historiallisia vihollisia eikä madjaareilla ollut saksalaisiin teutoneihin mitenkään lämpimät välit.
koska tietyt tahot uskovat oikeasti voittavansa sen.
Alku oli aikamoinen härdelli ja lopullista syytä tai syyllistä on tosi vaikea osoittaa. Jos Venäjä olisi hyökännyt IV-Unkariin ja Saksa mennyt avuksi niin olisiko Ranska silloin tullut mukaan vai ei. Tilanne on nyt pikkasen sama Venäjän ja Naton välillä.