Suomen kuvalehden Lippospakkoruotsijutun kommentti:
"Päivi Lipponen, nyrkin ja pakkoruotsin välissä kirjoitti:
Näin kirjoittaa alistettu vaimo, Päivi Lipponen.
Hän ei uskalla koskea pitkällä kepilläkään pakkoruotsiin, vaan kirjoittaa lyhyin, ympäripyörein lausein kieliopetuksesta.
Aivan naurattaa ja säälittää, kuinka Päivä-rouva onkaan pakkoruotsin ja nyrkin välissä. Paavo määrää,miten perhe suhtautuu kielipolitiikkaan.
”Sieltä tulee rahaa, Päivi, meidän on nyt kirjoitettava niiden haluamalla tavalla. Sinunkin”
Ja Päivihän kirjoittaa:
”Millainen on tulevaisuuden koulu?
13.10.2010 Kirjoittaja: Päivi Lipponen
Lääkärille kerrotaan kokkareilla heti omista sairauksista. Opettajalle usein todetaan,
mistä aineista puhujalle on lopulta ollut elämän varrella eniten hyötyä ja mitkä aineet ovat osoittautuneet aivan turhiksi.
Tarve valtavien tietomäärien oppimiseen vähentyy, koska yhä lisääntyvä tutkimus voi kaksinkertaistaa tiedon määrän noin kahdessa vuodessa. Siitä seuraa se, että suuri osa myös koulutiedosta vanhenee nopeasti.
Kouluopetuksen ja oppimisen tulisikin tähdätä vaihtoehtoisten näköalojen oivaltamiseen sekä kykyyn hankkia ja jäsentää tietoa. Tärkeätä olisi näiden perustaitojen pohjalta kyetä myös luomaan uusia ideoita. Suomen talous on jatkossa entistä riippuvaisempi innovaatioista. Jotta niitä syntyisi, on rakennettava toimiva yhteys koulutuksen, työelämän, tutkimuksen, yhteiskunnan ja yritystoiminnan välille.
Tulevaisuudessa tarvitaan uutta luovia ihmisiä. Ihmisiä, jotka uskaltavat ottaa riskiä ja hakea uusia tapoja tehdä asioita. Tietomäärän kasvaessa on oltava kykyä hakea tietoa, käsitellä tietoa ja analysoida oleellinen tieto.
Kun siirrytään enenevästi palvelutalouteen, sosiaalinen lahjakkuus on kyettävä nostamaan muiden perinteisten ”lahjakkuuksien” rinnalle.
Nyt peruskoulua uudistetaan. Kieltenopetukseen panostaminen on hyvä asia. Muutoin uudistus on pettymys. Valinnaisuutta lisätään. Pakollisten tuntien määrää vähennetään. Draama tulee oppiaineeksi. Taideaineissa oppilas voi keskittyä haluamiinsa taiteisiin. Liikuntaakin tulee lisää lukujärjestykseen. Uusia aineita olisivat etiikka ja draama.
Nyt pitäisi miettiä, miksi siellä koulussa käydään ja mitä taitoja siellä tulisi oppia. Pitäisi keskustella opettamisesta, oppimisesta ja aineiden yhteistyöstä. Pitäisi pohtia mikä on ihmisen identiteetti ja mitä kansalaisuus vastuineen ja velvollisuuksineen merkitsee. Sen sijaan uudistuksessa keskitytään kinastelemaan tuntien siirrosta. Peruskoulua on uudistettava, mutta ei se tällä tavalla pilkkua viilaamalla onnistu.”
"Päivi Lipponen, nyrkin ja pakkoruotsin välissä kirjoitti:
Näin kirjoittaa alistettu vaimo, Päivi Lipponen.
Hän ei uskalla koskea pitkällä kepilläkään pakkoruotsiin, vaan kirjoittaa lyhyin, ympäripyörein lausein kieliopetuksesta.
Aivan naurattaa ja säälittää, kuinka Päivä-rouva onkaan pakkoruotsin ja nyrkin välissä. Paavo määrää,miten perhe suhtautuu kielipolitiikkaan.
”Sieltä tulee rahaa, Päivi, meidän on nyt kirjoitettava niiden haluamalla tavalla. Sinunkin”
Ja Päivihän kirjoittaa:
”Millainen on tulevaisuuden koulu?
13.10.2010 Kirjoittaja: Päivi Lipponen
Lääkärille kerrotaan kokkareilla heti omista sairauksista. Opettajalle usein todetaan,
mistä aineista puhujalle on lopulta ollut elämän varrella eniten hyötyä ja mitkä aineet ovat osoittautuneet aivan turhiksi.
Tarve valtavien tietomäärien oppimiseen vähentyy, koska yhä lisääntyvä tutkimus voi kaksinkertaistaa tiedon määrän noin kahdessa vuodessa. Siitä seuraa se, että suuri osa myös koulutiedosta vanhenee nopeasti.
Kouluopetuksen ja oppimisen tulisikin tähdätä vaihtoehtoisten näköalojen oivaltamiseen sekä kykyyn hankkia ja jäsentää tietoa. Tärkeätä olisi näiden perustaitojen pohjalta kyetä myös luomaan uusia ideoita. Suomen talous on jatkossa entistä riippuvaisempi innovaatioista. Jotta niitä syntyisi, on rakennettava toimiva yhteys koulutuksen, työelämän, tutkimuksen, yhteiskunnan ja yritystoiminnan välille.
Tulevaisuudessa tarvitaan uutta luovia ihmisiä. Ihmisiä, jotka uskaltavat ottaa riskiä ja hakea uusia tapoja tehdä asioita. Tietomäärän kasvaessa on oltava kykyä hakea tietoa, käsitellä tietoa ja analysoida oleellinen tieto.
Kun siirrytään enenevästi palvelutalouteen, sosiaalinen lahjakkuus on kyettävä nostamaan muiden perinteisten ”lahjakkuuksien” rinnalle.
Nyt peruskoulua uudistetaan. Kieltenopetukseen panostaminen on hyvä asia. Muutoin uudistus on pettymys. Valinnaisuutta lisätään. Pakollisten tuntien määrää vähennetään. Draama tulee oppiaineeksi. Taideaineissa oppilas voi keskittyä haluamiinsa taiteisiin. Liikuntaakin tulee lisää lukujärjestykseen. Uusia aineita olisivat etiikka ja draama.
Nyt pitäisi miettiä, miksi siellä koulussa käydään ja mitä taitoja siellä tulisi oppia. Pitäisi keskustella opettamisesta, oppimisesta ja aineiden yhteistyöstä. Pitäisi pohtia mikä on ihmisen identiteetti ja mitä kansalaisuus vastuineen ja velvollisuuksineen merkitsee. Sen sijaan uudistuksessa keskitytään kinastelemaan tuntien siirrosta. Peruskoulua on uudistettava, mutta ei se tällä tavalla pilkkua viilaamalla onnistu.”
Vastaukset 3
Vanhimmat
Rouva Lipponen onnistui karttamaan kieliaineet kokonaan. Ei ainakaan vaatinut lisää tai edes ollenkaan pakkoruotsia. Onkohan eri mieltä siippansa kanssa?
Uuden Suomen blogissa närkästely, kun svennet ei päästänett Charlottaa suomenruotsalaiseen kouluun.
Lipposen perheen pakkoruotsi-intoilu ei sentään tee heistä suomenruotsalaisten mielestä etnisesti kelvollisia. Voi ottaa Lipposille koville. Ehkä Paavo nöyristelee lisää.
Tä? Eihän tuo voi olla totta? Aivan varmasti Lipposen muksut päästetään ihan mihin vaan, mikä liittyy ruotsin kieleen.