Onko minulla oikeasti mitään arvoa työ tai naismarkkinoilla? Olen siis mies 49v ja pitkäaikaistyötön sekä sossun asiakas, asun yksin vuokralla, olen eronnut n 5 vuotta sitten. Kun menen työkkäriin saan vain korttiini virtaa ja kun menen ravintolaan saan vain huomata miten ikäiseni puumanaiset saalistavat parikymppisiä? eli mitä vittua teen enää missään? töitä en saa enkä naista? Olenko oikeastaan minkään arvoinen enää?
Työtön ja mies
Arvoton ja pennitön
5371
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Toki olet edelleen jonkin arvoinen. Todistuksena siitä muu yhteiskunta antaa sinulle rahaa joka kuukausi, jotta tulisit jotenkin toimeen. Sinusta siis pidetään huolta, vaikket olekaan saanut mahdollisuutta osallistua itse elantosi hankkimiseen. Olen muuten itse samassa tilanteessa tältä osin.
Naisia en ole aikoihin metsästänyt, mutta kertovat niitä löytyvän muualtakin kuin vain ravintoloista. Tosin täytyy huomauttaa, että sinusta on vaikea kiinnostua, jos olet itse sitä mieltä, ettet ole minkään arvoinen. Dr. Phil sanoo toistuvasti suurin piirtein siten, että "kaikista ihmisistä sinä tunnet itsesi parhaiten. Jos pidät itseäsi arvottomana, minä uskon sinua." Eli päätä pystyyn vain.
Ns. kolmannella sektorilla on tarjolla vapaaehtoistyötä, jota tekemällä voi osallistua yhteiskunnan pyörittämiseen. Sellaiset vanhusten ulkoiluttamiset ja verenluovutukset ovat oikeasti tärkeitä asioita, vaikka niistä ei palkkaa maksetakaan. Muutakin löytyy, nuo vain esimerkkeinä.
juuh tuttu tilanne tuo arvottomuuden tunne vaikka olisi perheellinenkin.
Ja nainen.
Työttömyys vie niin syvälle että oksat pois ja kun olisi halu tedä vaikka mitä...ja teenkin kaikenlaista perheen/kodin/sukulaisten olojen eteen.Mutta kun kuitenkin kyllä se työ toisi jonkin "ryhdin" viikkoon.
Toiset ihmiset ihan karttavat kun saavat tietää,että olen työtön.Vaikka en sossua käytä jne.
Kyllä tähän maahan mahtuu niitä jotka ovat menettäneet tai menettämässä mielenterveytensä työttömyyden takia.
Vaikka miten harrastaisi ja yrittäisi itsensä pitää elävien kirjoissa niin välillä se tuntuu mahdottomalle ajatukselle.
Tosin luulen,että joku nainen voisi olla kiinnostunut miehestä jolla aikaa hänelle ja kaveriksi lenkille jne jne.
Kun jouduin työttömäksi niin mulle osui samaan aikaan avioero. Oman mielenterveyteni takia yritin pitää itsestäni huolta mahdollisuuksien rajoissa.
Mutta kun meni iso osa ystävistä niin ei kyllä käynyt flkasi miesmarrkinoillakaan. Harrastin kaikenlaista ja yritin etsiä halpoja huveja.
Mutta kuten normaalilla ihmisellä niin mullakin on kaipuu ja ikävä toisen luo. Mutta vaikka työttömänäkin tulin jotenkuten toimeen ja ei ollut aikomustakaan elää toisen siivellä, mutta minä jouduin ulkoreunalle seuraa etsiessäni. monilla on sosiaaliset paineet niin kovat, että eivät halua laskea osakkeitaa sukulaisten ja työkaverien silmissä epäkelpoa seuralaista esitellessään.
Kävin työttmien riennoissa, mutta turhaa yleistämättä ne miehet joiden kanssa olisi ollut kiinnostusta olla olivat varattuja ja minä en liehittele varattuja.
Valitettavasti vapaat kaverit usein olivat moniongelmaisia heppuja, mielenterveysongelmia, alkoholiongelmia sun muuta ja olivat masentuneita ja näköalattomia.
Jokainenhan seuransa valitsee, mutta itselläni kaiken kurjuuden keskellä ei ollut halua kaksinkertaistaa ongelmiani.
NS. puumanaisilla saattaa olla kipeä parisuhde takana ja ymmärrän jos nainen etsii etsii nuoria ja vireitä kavereita joiden kanssa pitää hauskaa. Jos on töissä ja saa jonkinlaista palkkaakin niin usein ne huvitkin ovat rahaan sidottuja.Ei sitä silloin viitsi iltojaan viettää tylsän ja katkeran ruikuttajan kanssa.
Vahvaa teksitä on, sorry. Mutta ihmisen täytyy vaan itse yrittää löytää se arvonsa, ei se helppoa ole.
Kun elämäni oli levällään ja olin työtön niin olin aika plajon omissa oloissani ja ajttelin ettei tupata porukoihin jos ei tykätä.
Itse olen nelikymppinen mies enkä ole koskaan töitä tehnyt, ei kiinnosta eikä ole aikaakaan. Vapaa-aika menee aika tasan tarkkaan naisten kanssa seurusteluun, heitä on ollut aika helvetisti kun kaikki yhdenillan jutut lasketaan mukaan. Eikä mitään epätoivoisia yksinhuoltajia vaan ihan hyvännäköisiä työssäkäyviä naisia. Tietysti ollut monta suhdetta yhtäaikaa, pitää olla monta rautaa tulessa. Ei kaikki munia yhteen koriin.
Ovat syöttäneet ja juottaneet, ostaneet vaatteita, ulkomaanmatkoja. Lapsia on useita, euroakaan en ole maksanut elatusmaksuja. Tosin en ole mikään kaljupäinen kaljamaha vaan pitkä, hoikka mutta lihaksikas komea mies. On aikaa salilla käydä kun ei ole työkiireitä!
Turhaa on siis ruikutuksesi, kaikki on asenteesta kiinni. Jos se sellainen "anteeksi että olen olemassa" et takuulla naista saa. Naiset pitävät itsevarmoista miehistä. Terästä selkärankaan ja rohkeasti radalle. Onni suosii rohkeaa!
Jus joo! noin se meijän isi puhuu, meijän isi on teläsmies!