Yrjö Kopra näkyy esittäneen selityksiä sille, miksi palkkaerojen pitäisi olla suuremmat. Jopa satakertaiset. Kyseinen Kopra on palkkiojärjestelmiin erikoistuneen Alexander Groupin toimitusjohtaja. Hän myös ihmettelee Vasemmistoliiton kielteistä suhtautumista tuloerojen kasvuun.
Toinen tuloerojen kasvun apostoli on sitten Jari Sarasvuo. Hän perustelee tuloeroja mystisellä ihmiseen liitetyllä arvon koetulla vaihtoehtoiskustannuksella, mikä tarkoittaa koottujen selitysten mukaan sitä, miten kallista tai hankalaa on korvata se hyöty, minkä ihminen työyhteisölleen tuottaa.
Oleellinen kysymys tuloeroissa on mielestäni se, ovatko ne ansaittu? Oma vastaukseni on se, etteivät useinkaan ole, vaan erot syntyvät olosuhteista, joihin ei kyseisellä työn suorittajalla ole osaa eikä arpaa. Esimerkiksi pörssikurssien nousuun pohjaavat palkkiojärjestelmät perustuvat pörssikursseihin, siis rahamaailman lakeihin, eikä siis juurikaan palkittavaan yksilöön, jolle vain lankeaa hyöty kurssien noususta. Samoin esimerkiksi Sarasvuon hehkuttamat myyntimiesten huikeat myyntiluvut perustuvat tuotteeseen, joka käy kaupaksi. Tällöin pitäisi palkita hyvä tuote eikä suinkaan myyjää, joka vain kerää hyödyn toisten työn hedelmistä.
Jos sitten tutkitaan yksilöiden välisiä kykyeroja, niin eivät ne voi satakertaisia olla. Sehän merkitsisi sitä, että esimerkiksi urheilussa miesten keihäänheitossa, jos paras heittää keihästä noin sata metriä, niin heikoin heittäisi vain jotakin metrin verran. Kykyero liioittelee parhaan suoritusta ja aliarvioi rankasti heikointa suoritusta. Myös kyvyn käsite jo sinällään on sangen kummallinen, koska kyky itsessään määräytyy sangen pitkälle ympäristöllisten olosuhteiden mukaan. Ylipäätään kyky on ympäristössä oleva mahdollisuus, johon joku sopii hieman paremmin kuin toinen. Tai päinvastoin. Kykykin on siis melko vapaasti määriteltävissä oleva asia.
Kaiken kaikkiaan tuloerojen kasvattamispyrkimys on porvarillisesta ahneudesta, suorastaan ryöstömentaliteetista, kumpuava ilmiö eikä esimerkiksi Keskustan kannata lähteä sillä elämöimään. Toki kannustavuutta pitää lisätä, mutta sen pitää tapahtua yhteisöllisyyttä korostavalla tavalla.
http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2010/10/14/parhaan-pitaa-saada-eniten-palkkaa/201014237/137
Toinen tuloerojen kasvun apostoli on sitten Jari Sarasvuo. Hän perustelee tuloeroja mystisellä ihmiseen liitetyllä arvon koetulla vaihtoehtoiskustannuksella, mikä tarkoittaa koottujen selitysten mukaan sitä, miten kallista tai hankalaa on korvata se hyöty, minkä ihminen työyhteisölleen tuottaa.
Oleellinen kysymys tuloeroissa on mielestäni se, ovatko ne ansaittu? Oma vastaukseni on se, etteivät useinkaan ole, vaan erot syntyvät olosuhteista, joihin ei kyseisellä työn suorittajalla ole osaa eikä arpaa. Esimerkiksi pörssikurssien nousuun pohjaavat palkkiojärjestelmät perustuvat pörssikursseihin, siis rahamaailman lakeihin, eikä siis juurikaan palkittavaan yksilöön, jolle vain lankeaa hyöty kurssien noususta. Samoin esimerkiksi Sarasvuon hehkuttamat myyntimiesten huikeat myyntiluvut perustuvat tuotteeseen, joka käy kaupaksi. Tällöin pitäisi palkita hyvä tuote eikä suinkaan myyjää, joka vain kerää hyödyn toisten työn hedelmistä.
Jos sitten tutkitaan yksilöiden välisiä kykyeroja, niin eivät ne voi satakertaisia olla. Sehän merkitsisi sitä, että esimerkiksi urheilussa miesten keihäänheitossa, jos paras heittää keihästä noin sata metriä, niin heikoin heittäisi vain jotakin metrin verran. Kykyero liioittelee parhaan suoritusta ja aliarvioi rankasti heikointa suoritusta. Myös kyvyn käsite jo sinällään on sangen kummallinen, koska kyky itsessään määräytyy sangen pitkälle ympäristöllisten olosuhteiden mukaan. Ylipäätään kyky on ympäristössä oleva mahdollisuus, johon joku sopii hieman paremmin kuin toinen. Tai päinvastoin. Kykykin on siis melko vapaasti määriteltävissä oleva asia.
Kaiken kaikkiaan tuloerojen kasvattamispyrkimys on porvarillisesta ahneudesta, suorastaan ryöstömentaliteetista, kumpuava ilmiö eikä esimerkiksi Keskustan kannata lähteä sillä elämöimään. Toki kannustavuutta pitää lisätä, mutta sen pitää tapahtua yhteisöllisyyttä korostavalla tavalla.
http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2010/10/14/parhaan-pitaa-saada-eniten-palkkaa/201014237/137
Vastaukset 3
Vanhimmat
En ymmärrä miten Kopran ja Sarasvuon kaltaiset huijarit
saavat myytyä pähkähulluja ajatuksiaan kenellekkään.
Älä sotke keskenään palkkaeroja ja tuloeroja. Siinä menee vain pahasti metsään niin kuin sinä juuri teit.
Palkkaeroja pitää todellakin kasvattaa niin, että työnsä paremmin tekevä saa enemmän palkkaa kuin työnsä huonommin tekevä.
Tuloerot sen sijaan kasvavat ja kaventuvat suhdanteiden mukaan, eli ovat korkeimmillaan, kun bkt nousee ja yritykset jakavat osinkojaan ja alhaisimmillaan taantumien aikana, kun yritykset eivät pysty jakamaan osinkoja, kos aei tappiota osakkaille jaeta.
Mistähän ne tuloerot sitten syntyvät? Käsittääkseni koko BKT syntyy palkoista tai niihin rinnastettavista eristä. Palkat sos.turvamaksut pääomatulot muut tulot = BKT. Porvareilla taitaa olla ihan oma BKT:kin?
Tuosta pitäisi käydä selkeästi ilmi, ettei tuloerojen kasvattamisessa ole mitään järkeä. Sehän on ihan sama lopputulos, jos toisesta päästä otetaan sama määrä ja se lisätään toiseen päähän, jos muut tekijät pysyvät muuttumattomina.