Paavali oli ensimmäinen "gnostikko"-, ja sanoo näin painavasti.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Gnostilaisuus

Paavali sitävastoin ei korostanut ajattelua ja filosofointia vaan todellista uskoa

1. Kor. 13:8

Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa.

1. Kor. 13:10

Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista.

2. Kor. 3:14

Mutta heidän mielensä paatuivat, sillä vielä tänäkin päivänä sama peite, vanhan liiton kirjoituksia luettaessa, pysyy poisottamatta, sillä vasta Kristuksessa se katoaa.

Eihän siinä mitään! Saahan sitä todellakin tuoda jokainen oman mielipiteensä esiin, ja sitä kautta vastustaa. Mutta Paavali oli silti syvä ajattelija ja mietiskelijä, hän ei tyytynyt toisten ihmisten rakentamiin oppi-päätelmiin, vaan hän mitti ja tutki totuuskysymykset syvästi ja perusteellisesti. Hän oli hyvin oppinut mies, olihan hän viettänyt hyvin pitkiä aikoja esim', Gamaelin erään juutalaisen kuuluisimman filosofin jalkain- juuressa pitkiä aikoja oppia saamassa, joten Paavali ei sentään uskonut mitätahansa, hänellä oli tieto hallussa mitä tulee totuus-kysymyksiin.

Hengellisiin lahjoihin tulee, niin todellakin ne vaativat syvällistä antautumista kaikella ymmärryksellä ja henkisellä antaumuksella tutkimustyöhön oman-itsensä löytämiseen, jotta sen oman "itsensä" korekeimman hyvän löytää - sielunsa pimennoista, niin siihen tarvitaan Mestarin kohtaamista ja hänen opetustaan, ja tämähän tapahtui Paavalille Damaskon tiellä, jolloin hänelle selvisi se, että mitä hän oli ollut tekemässä, eli että hän oli palaamassa murhaajan paikalta, eli Stefaanuksen murhaajana hän kantoi, nyt syyllisyyden taakkaa sen jälkeen kun Jumalallinen kirkkaus valaisi hänen ymmärryksensä, että hän sittenkin murhautti Jumalan omia Jeesuksen Kristuksen seuraajia, jotka vain juutalaisen lain pohjalta olivat jahve-jumalan vihollisia.

Meille pysyy aina kaikki arvoituksena, ei meille mikään raamattu riitä, ei Vanha Testamentti sen paremmin kuin Uusikaan, jos meiltä puuttuu se rakkaus joka Jeesuksella Kristuksella oli, se oli niin yliaistillinen, että kenenkään edes tullut mieleen kutsua häntä hyväksi, koska tuo ääretön Jumalallinen hyvyys oli häntä itseään, eli hän oli hyvyyden täydellistymä. Ja tämä uskon totuus paljastui Paavalin elämään Damaskon tapahtuman yhteydessä eli paluu matkalla Damaskon tiellä. Ja tuosta valtavasta tapahtumasta hän kertoo sittemmin myöskin 1Kor.13:1-13. Lue nämä jakeet myöskin.

Nämä Paavalin kirjeen, Korinttolaisille 13 luvussa olevat jakeet, on usein tulkittu kylläkin väärin sikäli, että ne on pantu merkitsemään, koska on luultu, että ne merkitsevät kuoleman jälkeistä elämää. "Olkoon meillä vaikka kuinka paljon viisautta niin, että osaamme profetoida. Vaikka olisimme kuinka viisaita, niin näemme puolinaisesti - niinkuin "kuvastimesta". Mutta kun meissä on tuo Kristuksen rakkaus hengessämme, sillä rakkaus on suurin ja syvin voima.

Sillä ainoastaan se sydän joka on puhdas voi nähdä koska siinä asuu rakkaus, ja silloin se sydän voi nähdä totuuden ja Jumalan, ja silloin tietysti kaikki elämässämme pulppuaa rakkaudesta, kun olemme oppineet tuon Kristuksen rakkauden syvimmän merkityksen. Siksihän Paavali kehoittaa tavoittelemaan Rakkautta, sillä rakkaus avaa sisäisen silmämme näkemään, se Jeesuksen Kristuksen tarjoaman kaiken yhdistävän rakkauden Jumalallisen totuuden.

Ei meidä kokoontumisemme ole Kristus henkistä, jos sieltä puuttu tuo edellä mainittu "Rakkaus", vaan pikemminkin epähenkistä ja jopa moraalitonta, vaikka me saatammekin huulillamme puhua rakkaudesta. Opettaja saattaa puhua rakkaudesta ja kuulijat vakuuttavat kiintymystään, mutta silti vuorovaikutus on pikemminkin epähenkistä, jopa moraalitonta ja johtaa useimmiten hämmennykseen. Meille olisi tärkeää käydä sama tie kuin Paavalikin kävi, mennä Kristuksen luo ja oppia häneltä. Vain suru ja murhe on hereille herättävä kokemus, se ravistaa hereille.

Paavali oli sanut nähdä todeksi, sen kaiken mitä Jeesus Kristus hänelle muistutti, että Kristus elää, ja antaa sinun uskollesi uuden maailmaa valloittavan voiman. Meidä tulee oppia tuntemaan sama Jumala joka herätti Paavalin Damaskon tiellä.