Koneellisen tulo-ja poistoilmanvaihdon sähkönkulutus?

Mutta siis itselläni ei ole tuo sähköinen jälkilämmitys päällä. Eli paljonkohan ilman sitä kulutus mahtaa olla? Ja ilmanvaihdon teho siis on melkein koko ajan kohdassa yksi. Nimittäin jo tehon ollessa kakkosella alkaa kuuluumaan sen verran voimakas humina tulo -ja poistoaukoista ettei sitä siinä viitsi pitää kuin ruokaa laittaessa tai suihkun/saunan jälkeen. Eikä asuntokaan ole kuin 40 neliötä, eli hirveän voimakasta ilmanvaihtoa ei siksikään varmaankaan tarvita.

???????????????????? kirjoitti:

Mutta siis itselläni ei ole tuo sähköinen jälkilämmitys päällä. Eli paljonkohan ilman sitä kulutus mahtaa olla? Ja ilmanvaihdon teho siis on melkein koko ajan kohdassa yksi. Nimittäin jo tehon ollessa kakkosella alkaa kuuluumaan sen verran voimakas humina tulo -ja poistoaukoista ettei sitä siinä viitsi pitää kuin ruokaa laittaessa tai suihkun/saunan jälkeen. Eikä asuntokaan ole kuin 40 neliötä, eli hirveän voimakasta ilmanvaihtoa ei siksikään varmaankaan tarvita.

Lue lisää

Puhaltimien teho on muutamia kymmeniä watteja. Ilmastointi kuluttaa energiaa myös välillisesti. Nimittäin tuloilma jäähdyttää huoneistoa. Jos asunnossasi on sähkölämmitys, maksat sen sähkölaskussa.

???????????????????? kirjoitti:

Mutta siis itselläni ei ole tuo sähköinen jälkilämmitys päällä. Eli paljonkohan ilman sitä kulutus mahtaa olla? Ja ilmanvaihdon teho siis on melkein koko ajan kohdassa yksi. Nimittäin jo tehon ollessa kakkosella alkaa kuuluumaan sen verran voimakas humina tulo -ja poistoaukoista ettei sitä siinä viitsi pitää kuin ruokaa laittaessa tai suihkun/saunan jälkeen. Eikä asuntokaan ole kuin 40 neliötä, eli hirveän voimakasta ilmanvaihtoa ei siksikään varmaankaan tarvita.

Lue lisää

Pienissäkin koneissa on n. 100 100 W nimellistehoiset puhaltimet. Pienimmällä teholla kulutus on kyllä pikemminkin 25 25 wattia, mikä tekisi vuoden mittaan 438 kWh, mikäli suurempaa tehoa ei käytetä lainkaan.

Samalla hehtaarilla siis ollaan jääkaappipakastimen kanssa ... ja niihin lattialämmityksiin saa tosiaan menemään paljon enemmän.

Asun kerrostalo-osakeyhtiössä ja täällä huoneiston kph:n ja saunan sähköinen lattialämmitys menee taloyhtiön sähköstä. EI siis huoneiston sähkömittarin kautta.

Huutista no eikä saa. Itse asuin 80-luvun talossa, jossa pelkkä 15neliön kylpyhuoneen sähkölämmitys (lattia, 30c) vei noin 250kwh per kk.

Anonyymi kirjoitti:

Huutista no eikä saa. Itse asuin 80-luvun talossa, jossa pelkkä 15neliön kylpyhuoneen sähkölämmitys (lattia, 30c) vei noin 250kwh per kk.

Kas kun et pitänyt lattian lämpöä neljässäkympissä. Tuhlauksella ei ole juuri mitään ylärajaa.

PS. Mitä tarkoittaa "Huutista no eikä saa"?

esim. laskutaidon puute ei näytä haittaavan

vähillä tiedolla kirjoitti:

esim. laskutaidon puute ei näytä haittaavan

Sain tuossa lopultakin sähkökulutusmittarin lainaan ja tuli testattua ilmanvaihdon kulutuslukemat. Itselläni siis neliportainen säätö laitteessa ja pääasiassa laite on minimiteholla kohdassa 1. Siinä mittari näytti kulutukseksi 0,0375 kWh ja tehon säädön ollessa kakkosella 0,085 kWh. Eli ei tuo nyt onneksi kovin paljon sitten loppujen lopuksi sähköä kulutakaan.

Miksi muuten noissa laitteissa ei ole säädössä kohtaa nolla? Minkä takia ilman täytyy koko ajan vaihtua koneellisesti? Itselleni ainakin riittäisi koneellinen ilmanvaihto ruokaa laittaessa ja suihkun/saunan jälkeen. Muuten jos tarvitsee happea asuntoon avaa ikkunoita. Etenkin kun itse joutuu tuosta koituvan sähkölaskun vuokra-asunnossa maksamaan. Tietysti kulutuksen saa nollaan jos otta koneen töpselin pois seinästä, mutta on vain niin hankalassa paikassa tuo piuha ettei oikein jaksa sitä räplätä.

.................. kirjoitti:

Sain tuossa lopultakin sähkökulutusmittarin lainaan ja tuli testattua ilmanvaihdon kulutuslukemat. Itselläni siis neliportainen säätö laitteessa ja pääasiassa laite on minimiteholla kohdassa 1. Siinä mittari näytti kulutukseksi 0,0375 kWh ja tehon säädön ollessa kakkosella 0,085 kWh. Eli ei tuo nyt onneksi kovin paljon sitten loppujen lopuksi sähköä kulutakaan.

Miksi muuten noissa laitteissa ei ole säädössä kohtaa nolla? Minkä takia ilman täytyy koko ajan vaihtua koneellisesti? Itselleni ainakin riittäisi koneellinen ilmanvaihto ruokaa laittaessa ja suihkun/saunan jälkeen. Muuten jos tarvitsee happea asuntoon avaa ikkunoita. Etenkin kun itse joutuu tuosta koituvan sähkölaskun vuokra-asunnossa maksamaan. Tietysti kulutuksen saa nollaan jos otta koneen töpselin pois seinästä, mutta on vain niin hankalassa paikassa tuo piuha ettei oikein jaksa sitä räplätä.

Lue lisää

> Miksi muuten noissa laitteissa ei ole säädössä kohtaa nolla? Minkä takia ilman täytyy koko ajan vaihtua koneellisesti? Itselleni ainakin riittäisi koneellinen ilmanvaihto ruokaa laittaessa ja suihkun/saunan jälkeen.

Ai, sinulla ei ole tapana hengittää kuin ruokaa laittaessasi?

Kyllä homma on vaan niin, että tyhjässäkin talossa tarvitaan ilmanvaihtoa jo ihan rakennusmateriaaleista, huonekaluista ja ilmavuodoista (ilmaa & radonia maaperästä yms.) tulevien epäpuhtauksien pitämiseksi kurissa.

Jopa ei-asuinkäytössä oleville rakennuksille suositellaan nykyään ilmanvaihtokertoimeksi 0,2 1/h käyttöajan ulkopuolella - siis ilman pitäisi vaihtua kerran 5 tunnissa, kun ihmisiä ei ole paikalla. Sitten, kun ihmiset ovat paikalla/töissä, ilmanvaidon pitää, tottakai, olla paljon tehokkaampi.

Asiaa on asuinrakennuksissa tutkittu myös siltä kantilta, milloin alkaa ongelmia tulla. Ihmisten oireilu/sairastelu alkaa yleistyä, kun keskimääräinen ilmanvaihtokerroin painuu jonnekin 0,4 tienoille. Vähimmäisohjearvohan on 0,5, joten ei näissä suosituksissa mitenkään hirveästi "ilmaa" tai varmuusmarginaalia ole.

Toki tähän tulee taas, tavan mukaan, joku selittämään, miten "meillä on aina kone ykkösellä ja hyvin pärjätään". Jep, pitää vaan ymmärtää, että nuo em. luvut ovat kokonaisilmanvaihtokertoimia, joissa on mukana

- koneellinen ilmanvaihto
- vuotoilmanvaihto (ilman virtaus rakenteiden läpi tuulen & lämpötilaerojen vaikutuksesta)
- mahd. tuuletus

Eli vaikka se koneellinen iv pyörittäisikin 1/4 -teholla ilmaa vain ilmanvaihtokertoimen 0,2 edestä, niin siihen päälle pitäisi kanssa laskea etenkin vanhemmissa taloissa reilu (0,2...jopa 0,3 1/h) vuotoilmanvaihtokerroin, jolloin päästäänkin jo ihan tyypilliseen 0,45 -tasoon.

yötä päivää kirjoitti:

> Miksi muuten noissa laitteissa ei ole säädössä kohtaa nolla? Minkä takia ilman täytyy koko ajan vaihtua koneellisesti? Itselleni ainakin riittäisi koneellinen ilmanvaihto ruokaa laittaessa ja suihkun/saunan jälkeen.

Ai, sinulla ei ole tapana hengittää kuin ruokaa laittaessasi?

Kyllä homma on vaan niin, että tyhjässäkin talossa tarvitaan ilmanvaihtoa jo ihan rakennusmateriaaleista, huonekaluista ja ilmavuodoista (ilmaa & radonia maaperästä yms.) tulevien epäpuhtauksien pitämiseksi kurissa.

Jopa ei-asuinkäytössä oleville rakennuksille suositellaan nykyään ilmanvaihtokertoimeksi 0,2 1/h käyttöajan ulkopuolella - siis ilman pitäisi vaihtua kerran 5 tunnissa, kun ihmisiä ei ole paikalla. Sitten, kun ihmiset ovat paikalla/töissä, ilmanvaidon pitää, tottakai, olla paljon tehokkaampi.

Asiaa on asuinrakennuksissa tutkittu myös siltä kantilta, milloin alkaa ongelmia tulla. Ihmisten oireilu/sairastelu alkaa yleistyä, kun keskimääräinen ilmanvaihtokerroin painuu jonnekin 0,4 tienoille. Vähimmäisohjearvohan on 0,5, joten ei näissä suosituksissa mitenkään hirveästi "ilmaa" tai varmuusmarginaalia ole.

Toki tähän tulee taas, tavan mukaan, joku selittämään, miten "meillä on aina kone ykkösellä ja hyvin pärjätään". Jep, pitää vaan ymmärtää, että nuo em. luvut ovat kokonaisilmanvaihtokertoimia, joissa on mukana

- koneellinen ilmanvaihto
- vuotoilmanvaihto (ilman virtaus rakenteiden läpi tuulen & lämpötilaerojen vaikutuksesta)
- mahd. tuuletus

Eli vaikka se koneellinen iv pyörittäisikin 1/4 -teholla ilmaa vain ilmanvaihtokertoimen 0,2 edestä, niin siihen päälle pitäisi kanssa laskea etenkin vanhemmissa taloissa reilu (0,2...jopa 0,3 1/h) vuotoilmanvaihtokerroin, jolloin päästäänkin jo ihan tyypilliseen 0,45 -tasoon.

Lue lisää

Itse en ilmastoinnista ymmärrä mitään, mutta mites vanhemmissa omakoti/kerrostaloissa hoidetaan ilmastointi. Itse esim. asun 70-luvulla valmistuneessa kerrostalossa, jossa on ainoastaan lieden päällä sekä pesutilassa imuaukot. Ei tuloilma-aukkoja lainkaan. Säätönumiskoita ei myöskään ole ollenkaan. Vanhempien omakotitalossa, jossa lapsuuden vietin, on myös ainoastaan lieden päällä sekä pesutilassa imuaukot. Säätömahdollisuutena vain on tai off. Ja mitään sen kummempia sairauksia ei itselläni tai perheenjäsenilläni ole koskaan ollut, eikä kukaan ole koskaan esim. huonosta ilmasta valittanut.

.................... kirjoitti:

Itse en ilmastoinnista ymmärrä mitään, mutta mites vanhemmissa omakoti/kerrostaloissa hoidetaan ilmastointi. Itse esim. asun 70-luvulla valmistuneessa kerrostalossa, jossa on ainoastaan lieden päällä sekä pesutilassa imuaukot. Ei tuloilma-aukkoja lainkaan. Säätönumiskoita ei myöskään ole ollenkaan. Vanhempien omakotitalossa, jossa lapsuuden vietin, on myös ainoastaan lieden päällä sekä pesutilassa imuaukot. Säätömahdollisuutena vain on tai off. Ja mitään sen kummempia sairauksia ei itselläni tai perheenjäsenilläni ole koskaan ollut, eikä kukaan ole koskaan esim. huonosta ilmasta valittanut.

Lue lisää

> Itse en ilmastoinnista ymmärrä mitään, mutta mites vanhemmissa omakoti/kerrostaloissa hoidetaan ilmastointi

Pääasiassa sillai, että ilmatiiveys on erittäin heikko, "tuuli puhaltaa seinistä läpi".

> 70-luvulla valmistuneessa kerrostalossa, jossa on ainoastaan lieden päällä sekä pesutilassa imuaukot. Ei tuloilma-aukkoja lainkaan

Koneellinen poisto, joka kyllä imee sen korvausilman väkisin, jostain. Tosin korvausilma-aukkojen puuttuessa se ilma tulee sitten postiluukusta ja rakenteiden vuotoina ties mistä ts. ei välttämättä ole kovinkaan puhdasta.

Ei ole fiksua ottaa ilmaa rakenteiden läpi, koska silloin tulee "kaupan päälle" myös nämä mahdolliset epäpuhtaudet sieltä rakenteista.

Epätiivis alapohja koneellinen poisto on todella huono yhdistelmä - ja tätä on paljon, esim. kouluissa ja päiväkodeissa, jonkin verran myös pientaloissa. Toinen "hyvä" on matala & tasakattoinen rivarinlättänä painovoimainen poisto. Metri mittaiset hormit eivät ilmaa paljoa liikuta, joten ilmanlaatu voi olla aika "käsinkosketeltava". Ja huono on myös betonirakenteinen = tiivis 2-3 krs rivitaloratkaisu painovoimaisella "ilmanvaihdolla". Sinne saa kyllä järjestettyä reilusti korvausilmaa & vetohaittaa alimpaan kerrokseen, mutta makuuhuoneet ovat yleensä ylhäällä ja siellä kaikki karmiventtiilit yms. toimivat vain ja ainoastaan poistoina.

70-luvun tyylillä kirjoitti:

> Itse en ilmastoinnista ymmärrä mitään, mutta mites vanhemmissa omakoti/kerrostaloissa hoidetaan ilmastointi

Pääasiassa sillai, että ilmatiiveys on erittäin heikko, "tuuli puhaltaa seinistä läpi".

> 70-luvulla valmistuneessa kerrostalossa, jossa on ainoastaan lieden päällä sekä pesutilassa imuaukot. Ei tuloilma-aukkoja lainkaan

Koneellinen poisto, joka kyllä imee sen korvausilman väkisin, jostain. Tosin korvausilma-aukkojen puuttuessa se ilma tulee sitten postiluukusta ja rakenteiden vuotoina ties mistä ts. ei välttämättä ole kovinkaan puhdasta.

Ei ole fiksua ottaa ilmaa rakenteiden läpi, koska silloin tulee "kaupan päälle" myös nämä mahdolliset epäpuhtaudet sieltä rakenteista.

Epätiivis alapohja koneellinen poisto on todella huono yhdistelmä - ja tätä on paljon, esim. kouluissa ja päiväkodeissa, jonkin verran myös pientaloissa. Toinen "hyvä" on matala & tasakattoinen rivarinlättänä painovoimainen poisto. Metri mittaiset hormit eivät ilmaa paljoa liikuta, joten ilmanlaatu voi olla aika "käsinkosketeltava". Ja huono on myös betonirakenteinen = tiivis 2-3 krs rivitaloratkaisu painovoimaisella "ilmanvaihdolla". Sinne saa kyllä järjestettyä reilusti korvausilmaa & vetohaittaa alimpaan kerrokseen, mutta makuuhuoneet ovat yleensä ylhäällä ja siellä kaikki karmiventtiilit yms. toimivat vain ja ainoastaan poistoina.

Lue lisää

Onko tälläinen jatkuva ilmankiertokaan välttämättä hyvä asia? Luulisi että jatkuva veto asunnossa aiheuttaa aika mukavia lihasjumeja ja päänsärkyä sekä kuivattaa aika lailla ihoa ja silmiä. Eikä tuo tuloilmakaan näytä kovin puhdasta olevan koneellisella ilmanvaihdolla hoidettuna. Ainakin useammassa paikassa on tällaisen tuloilma-aukon ympärillä seinä ollut melko tumman värinen. Tuskin puhdas ilma värjäisi seinää tällä tavalla.

dsdfgdg kirjoitti:

Onko tälläinen jatkuva ilmankiertokaan välttämättä hyvä asia? Luulisi että jatkuva veto asunnossa aiheuttaa aika mukavia lihasjumeja ja päänsärkyä sekä kuivattaa aika lailla ihoa ja silmiä. Eikä tuo tuloilmakaan näytä kovin puhdasta olevan koneellisella ilmanvaihdolla hoidettuna. Ainakin useammassa paikassa on tällaisen tuloilma-aukon ympärillä seinä ollut melko tumman värinen. Tuskin puhdas ilma värjäisi seinää tällä tavalla.

Lue lisää

Ei toimi ns. maalaisjärki näissä asioissa.

Noita tummia pölyjälkiä näkee myös seinällä, lämmityspatterien yms. lämmönlähteiden yläpuolella. Luuletko, että se pöly tihkuu lämmityspatterista?

Ehei, jäljet ovat huonepölyä, jonka ilmavirta (patterin konvektiovirtaus tai tuloilmasuihku) "paiskaa" seinä/kattopinnalle.

Näin kirjoitti Ville seitsemän vuotta.

Menee paljon jos on sähkölämmitys. Kerrostaloissa ei ole. Keksi muita ihmejuttuja niin saadaan taas nauraa.

Itse iv-koneen sähkönkulutusta en ole mitannut. Mutta eroa sähkölaskuun tuli,kun yli 20 v toiminut Vallox Muh Ilmava vaihdettiin Vallox 121:een. Aiempi kone,jossa oli 1-4 käyttö,pyöri koko ajan 3:lla,paitsi kuukauden loma-ajan 2:lla.Uusi kone huristelee nopeudella 5.Lto on niin tehokas,että nyt joulukuun alkaessa pikkupakkasilla sisääntulo on 21C,ulkona -5C.Sähkövastusta tarvitaan vasta tosi pakkasilla. Sähkölasku on pienentynyt oleellisesti.Lisäämättä lämmitystä on huonelämpötila miellyttävä,vedoton.Koneenvaihdon yhteydessä kanavat puhdistettiin,muutama tuloilmasuutin vaihdettiin ilmasuihkun suunnan säädettävään,ja koko iv säädettiin 4% alipaineiseksi. Nyt on kodissa raikas ilma.

Aurinko kirjoitti:

Itse iv-koneen sähkönkulutusta en ole mitannut. Mutta eroa sähkölaskuun tuli,kun yli 20 v toiminut Vallox Muh Ilmava vaihdettiin Vallox 121:een. Aiempi kone,jossa oli 1-4 käyttö,pyöri koko ajan 3:lla,paitsi kuukauden loma-ajan 2:lla.Uusi kone huristelee nopeudella 5.Lto on niin tehokas,että nyt joulukuun alkaessa pikkupakkasilla sisääntulo on 21C,ulkona -5C.Sähkövastusta tarvitaan vasta tosi pakkasilla. Sähkölasku on pienentynyt oleellisesti.Lisäämättä lämmitystä on huonelämpötila miellyttävä,vedoton.Koneenvaihdon yhteydessä kanavat puhdistettiin,muutama tuloilmasuutin vaihdettiin ilmasuihkun suunnan säädettävään,ja koko iv säädettiin 4% alipaineiseksi. Nyt on kodissa raikas ilma.

Lue lisää

Meillä tippui sähkönkulutus 1000kwh/ vuosi LTO ilmanvaihto koneen myötä.

1990 valmistunut talo jossa oli painovoimainenilmanvaihto, nyt homman hoitaa ilox89plus

KevätKesäSyksy Ilma oli todella kosteaa ja kaikki talon ikkunat huurussa saunan/suihkun jälkeen.
Talvella lämmin ilma karkasi ihan horona harakoille.

Alkuun kammoksuin koneellista ilmanvaihtoa, mutta jälkikäteen mietittynä on joka pennin arvoinen ja ilma on raikasta.


Pääasia että kuutiot on laskettu, venttiilit säädetty ja ilmamäärät laskettu tarkasti. Näin välttyy ongelmilta ja säästöä syntyy.
En ainakaan keksi muutakaan syytä miksi sähkönkulutus olisi tippunut parin vuoden aikana. Muuta muutosta ei ole tullut kuin lto kone ja kuivausrumpu.

Anonyymi kirjoitti:

Meillä tippui sähkönkulutus 1000kwh/ vuosi LTO ilmanvaihto koneen myötä.

1990 valmistunut talo jossa oli painovoimainenilmanvaihto, nyt homman hoitaa ilox89plus

KevätKesäSyksy Ilma oli todella kosteaa ja kaikki talon ikkunat huurussa saunan/suihkun jälkeen.
Talvella lämmin ilma karkasi ihan horona harakoille.

Alkuun kammoksuin koneellista ilmanvaihtoa, mutta jälkikäteen mietittynä on joka pennin arvoinen ja ilma on raikasta.


Pääasia että kuutiot on laskettu, venttiilit säädetty ja ilmamäärät laskettu tarkasti. Näin välttyy ongelmilta ja säästöä syntyy.
En ainakaan keksi muutakaan syytä miksi sähkönkulutus olisi tippunut parin vuoden aikana. Muuta muutosta ei ole tullut kuin lto kone ja kuivausrumpu.

Lue lisää

Hieno homma, että sait selvästi parannusta aikaan!

Tuohan se on painovoimaisen ongelma: ei toimi ollenkaan kesällä, huonosti keväällä ja syksyllä; ja sitten toimii liiankin tehokkaasti talven pakkasilla. Painovoimaisen ilmanvaihdon käyttövoima (="tehonsäätö") kun on sisä- ja ulkolämpötilojen ero.

Kuitenkin myös painovoimainen IV riittää, jos osaa käyttää sitä oikein. Kevät-kesä-syksy sitä pitää auttaa ikkuna-tuuletuksella. Ja talvella kuristetaan poisto-puolelta; ei missään nimessä tukita korvausilman tuloa. Korvausilman pitää tulla hallitusti suoraan ulkoa, ei esim. alapohjasta tai rakenteiden läpi.

InsinööriX

Lämminvesivaraaja?

Vuotavassa talossa tosiaan vaihtuu ilma 0,3 kertaa tunnissa jo seinien läpi ja siihen päälle iv -kone minimill 0,2 kertaa/tunti, niin ollaan ihan suosituslukemissa. Toisaalta ei LTO paljoa säästä, kun ilmavaihto toimii suurelta osin sen ohi.

Meidän, ilmeisesti paljon tiivimmässä, asunnossa vanhan Valloxin ykkönen on kyllä aivan liian vähän muutoin kuin asunnosta poissa ollessa. Kakkonen riittää hyvin kahdelle hengelle, mutta esim. suihkun jälkeen on hyvä laittaa joksikin aikaa kolmoselle. Nelosta ei juuri tule käytettyä, kun ei ole tarvetta.

Se mikä noista asennoista/säädöistä riittää, riipppuu paljon siitä, miten kanavat ja säätö on toteutettu. Meillä IV-kone on hyvin asunnon keskellä ja kaikki kanavat ovat lyhyitä. Ja virtausta ei ole kuristettu liikaa venttiileillä. Ja ainakin karkeasuodattimet vaihdetaan kesäisin 2 kk ja talvella 3-4 kk välein.

Pitkät kanavat, kuristamalla tehty säätö ja/tai likaiset suodattimet vaatisivat vähintään yhden pykälän enemmän tehoa puhaltimille riittävään ilmanvaihtoon.

InsinööriX

Anonyymi kirjoitti:

Meidän, ilmeisesti paljon tiivimmässä, asunnossa vanhan Valloxin ykkönen on kyllä aivan liian vähän muutoin kuin asunnosta poissa ollessa. Kakkonen riittää hyvin kahdelle hengelle, mutta esim. suihkun jälkeen on hyvä laittaa joksikin aikaa kolmoselle. Nelosta ei juuri tule käytettyä, kun ei ole tarvetta.

Se mikä noista asennoista/säädöistä riittää, riipppuu paljon siitä, miten kanavat ja säätö on toteutettu. Meillä IV-kone on hyvin asunnon keskellä ja kaikki kanavat ovat lyhyitä. Ja virtausta ei ole kuristettu liikaa venttiileillä. Ja ainakin karkeasuodattimet vaihdetaan kesäisin 2 kk ja talvella 3-4 kk välein.

Pitkät kanavat, kuristamalla tehty säätö ja/tai likaiset suodattimet vaatisivat vähintään yhden pykälän enemmän tehoa puhaltimille riittävään ilmanvaihtoon.

InsinööriX

Lue lisää

Niin se sähkön kulutus tuolla "vanhalla ristivirta Valloxilla":

Koneessa on 105 watin puhaltimet ja keskimäärin niitä käytetään vuoden aikana noin 2*40 watin teholla => puhaltimet vievät 24/7/365 käytöllä n. 700 kWh vuodessa. Tästä säästäminen tulisi kalliiksi, koska sekä asukkaiden että asunnon terveys helposti kärsisi!

Sen lisäksi 500 watin jälkilämmitys kuluttaa vuodessa = 5-6 talvikuukauden aikana n. 1500 kWh. Tästä voisi tietysti säästää vaikka noin puolet mukavuuden kustannuksella.

InsinööriX

Anonyymi kirjoitti:

Meidän, ilmeisesti paljon tiivimmässä, asunnossa vanhan Valloxin ykkönen on kyllä aivan liian vähän muutoin kuin asunnosta poissa ollessa. Kakkonen riittää hyvin kahdelle hengelle, mutta esim. suihkun jälkeen on hyvä laittaa joksikin aikaa kolmoselle. Nelosta ei juuri tule käytettyä, kun ei ole tarvetta.

Se mikä noista asennoista/säädöistä riittää, riipppuu paljon siitä, miten kanavat ja säätö on toteutettu. Meillä IV-kone on hyvin asunnon keskellä ja kaikki kanavat ovat lyhyitä. Ja virtausta ei ole kuristettu liikaa venttiileillä. Ja ainakin karkeasuodattimet vaihdetaan kesäisin 2 kk ja talvella 3-4 kk välein.

Pitkät kanavat, kuristamalla tehty säätö ja/tai likaiset suodattimet vaatisivat vähintään yhden pykälän enemmän tehoa puhaltimille riittävään ilmanvaihtoon.

InsinööriX

Lue lisää

Talvisin tulee poltettua noin 20kg puita kylmyydestä riippuen, se on yhteensä noin 4-5 h pelti auki, jotain sekin vaikuttaa,eikä ihan vähän. Ikkunat ei kostu talvella eli turha huudattaa ivv konetta

Anonyymi kirjoitti:

Talvisin tulee poltettua noin 20kg puita kylmyydestä riippuen, se on yhteensä noin 4-5 h pelti auki, jotain sekin vaikuttaa,eikä ihan vähän. Ikkunat ei kostu talvella eli turha huudattaa ivv konetta

Lue lisää

20 kg koko talven aikana vai vuorokaudessa ? Ilmanvaihtokone pitää olla päällä jatkuvasti.

Anonyymi kirjoitti:

Talvisin tulee poltettua noin 20kg puita kylmyydestä riippuen, se on yhteensä noin 4-5 h pelti auki, jotain sekin vaikuttaa,eikä ihan vähän. Ikkunat ei kostu talvella eli turha huudattaa ivv konetta

Lue lisää

Tulisijat tosiaan toimivat kuten huippuimuri eli poistavat palaessaan tehokkaasti ilmaa asunnosta. Mutta mistä tulee korvausilmaa tilalle?

Jos tulisijoille ei ole järjestetty omaa korvausilmaa niin harvassa talossa ne imevät sen rakenteiden läpi sieltä täältä ja kylmempänä kuin mitä tulisi IV-koneen kautta. Tiiviissä talossa talossa ne taas yrittävät imeä korvausilmaa väkisin IV-koneen kautta => jäätyy herkästi talvella!

InsinööriX

Anonyymi kirjoitti:

Tulisijat tosiaan toimivat kuten huippuimuri eli poistavat palaessaan tehokkaasti ilmaa asunnosta. Mutta mistä tulee korvausilmaa tilalle?

Jos tulisijoille ei ole järjestetty omaa korvausilmaa niin harvassa talossa ne imevät sen rakenteiden läpi sieltä täältä ja kylmempänä kuin mitä tulisi IV-koneen kautta. Tiiviissä talossa talossa ne taas yrittävät imeä korvausilmaa väkisin IV-koneen kautta => jäätyy herkästi talvella!

InsinööriX

Lue lisää

Korvausilma tulee venttiileistä tuuletusikkunoissa, ei haittaa jos vähän jäähdyttää kun puita on kiva poltella. -20c ilmoilla vaatii jo 30kg/ vrk noin

Anonyymi kirjoitti:

Meidän, ilmeisesti paljon tiivimmässä, asunnossa vanhan Valloxin ykkönen on kyllä aivan liian vähän muutoin kuin asunnosta poissa ollessa. Kakkonen riittää hyvin kahdelle hengelle, mutta esim. suihkun jälkeen on hyvä laittaa joksikin aikaa kolmoselle. Nelosta ei juuri tule käytettyä, kun ei ole tarvetta.

Se mikä noista asennoista/säädöistä riittää, riipppuu paljon siitä, miten kanavat ja säätö on toteutettu. Meillä IV-kone on hyvin asunnon keskellä ja kaikki kanavat ovat lyhyitä. Ja virtausta ei ole kuristettu liikaa venttiileillä. Ja ainakin karkeasuodattimet vaihdetaan kesäisin 2 kk ja talvella 3-4 kk välein.

Pitkät kanavat, kuristamalla tehty säätö ja/tai likaiset suodattimet vaatisivat vähintään yhden pykälän enemmän tehoa puhaltimille riittävään ilmanvaihtoon.

InsinööriX

Lue lisää

Yleensä poisto melkosen selällään khh , pesuh, sauna, jos kanavisto suunniteltu hyvin,ja pienen mitättömän kuristuksen tarvii tulo. Taas noita insinöörien juttuja ja mielikuvituksia jotka ei käytäntöä vastaa. 90m2 paritaloon riitti kakkonen jännitteen muutolla 110V 90Volttiin.

Tuuli puhaltaa essonvaarilla korvien välistä ja pelti on talossa auki ja vaarilla kiinni joka perjantai.