kerittiläisiä, jotka eivät tyytyneet "oikeaan" lapselliseen uskoon, vaan he uskoivat, että ihmisellä on (oli) mahdollista saavuttaa tietoa (gnoosis) Jumalallisista asioista. Olihan katolisella kirkolla aika työ puolustaessaan omaa kristinuskoaan, näitä gnostikoita jotka olivat sangen oppineita ja sivistyneitä "vääräuskoisia" vastaan. He muka tahtoivat sekoittaa kristinuskoon kaikenlaisia pakanallisia aineksia?
Mikä tämä Pistis sofia sitten on? Ja muuttaako se käsityksemme noista gnostikoista? Onko se jonkinlainen filosofinen käsitys ja esitys heidän opistaan? Sitä se ei ole ellei se, jollei se noudata tietäjien perinteistä sääntöä, niiden esitystapa oli vertauskuvallinen, se puhuu aatteista ja yleensä asioista henkilöistä tapahtumain muodossa. Gnostikot (tietäjät) eivät kiistele eivätkä todistele; he joko vaikenevat tai sitten kertovat tiedoistaan.
Jokainen vanhankin ajan gnostikko tietäjä oli velvollinen esittämään tietonsa jonkinlaisen kertomuksen tai tarinan muodossa, tai sitten vertaukuvana. aivankuin salatakseen sen realisen tapahtuman. Ja näistähän sitten syntyi kaikenlaiset myytit ja sadut, kosmogoniat ja teogoniat ja sen ohessa syntyivät lukuisat gnostilaisetkin järjestelmät ja lahkot. Mutta ehkä tuo oli yleinen tapa antiikissa, mutta mikä sitten oli kristillistä?
Eihän tieto kuitenkaan maailman synnystä ja rakentamisesta, eikä ihmisen alkuperästä ja hänen asemastaan elämässä. Jos nyt sellainen tieto olisi ollut mahdollinen, niin ei se voinut olla erilainen kristinuskossa kuin muillakaan? Niin eipä tietystikään, ja siitä näemme, että ne jotka vastustivat todellisia ja aitoja gnostikoita olivat todella tietämättömiä - fanatiikkoja. Silloinhan gnostikot olivat siis pakanoita - tai sanokaamme, tai ainakin pakanoita yhtähyvin kuin kristityitä, sillä eihän tietäjiä (gnostikoita) - jos niitä kerran on, - saata olla pakanallisia ja kristillisiä.
Eihän meidän päivinnämmekään luonnontieteilijä ole tiedemiehenä kristitty enemmän kuin pakanakaan! Hän on tutkija ja totuuden etsijä ja siksi lahkolaisuus on hänestä kaukana, ja tästä me ymmärrämme ja tunnemme todellisen tietäjänkin eli nykyajan (Gnostikon). he ovat yläpuolella lahkoja ja uskontoja.
Mikä tämä Pistis sofia sitten on? Ja muuttaako se käsityksemme noista gnostikoista? Onko se jonkinlainen filosofinen käsitys ja esitys heidän opistaan? Sitä se ei ole ellei se, jollei se noudata tietäjien perinteistä sääntöä, niiden esitystapa oli vertauskuvallinen, se puhuu aatteista ja yleensä asioista henkilöistä tapahtumain muodossa. Gnostikot (tietäjät) eivät kiistele eivätkä todistele; he joko vaikenevat tai sitten kertovat tiedoistaan.
Jokainen vanhankin ajan gnostikko tietäjä oli velvollinen esittämään tietonsa jonkinlaisen kertomuksen tai tarinan muodossa, tai sitten vertaukuvana. aivankuin salatakseen sen realisen tapahtuman. Ja näistähän sitten syntyi kaikenlaiset myytit ja sadut, kosmogoniat ja teogoniat ja sen ohessa syntyivät lukuisat gnostilaisetkin järjestelmät ja lahkot. Mutta ehkä tuo oli yleinen tapa antiikissa, mutta mikä sitten oli kristillistä?
Eihän tieto kuitenkaan maailman synnystä ja rakentamisesta, eikä ihmisen alkuperästä ja hänen asemastaan elämässä. Jos nyt sellainen tieto olisi ollut mahdollinen, niin ei se voinut olla erilainen kristinuskossa kuin muillakaan? Niin eipä tietystikään, ja siitä näemme, että ne jotka vastustivat todellisia ja aitoja gnostikoita olivat todella tietämättömiä - fanatiikkoja. Silloinhan gnostikot olivat siis pakanoita - tai sanokaamme, tai ainakin pakanoita yhtähyvin kuin kristityitä, sillä eihän tietäjiä (gnostikoita) - jos niitä kerran on, - saata olla pakanallisia ja kristillisiä.
Eihän meidän päivinnämmekään luonnontieteilijä ole tiedemiehenä kristitty enemmän kuin pakanakaan! Hän on tutkija ja totuuden etsijä ja siksi lahkolaisuus on hänestä kaukana, ja tästä me ymmärrämme ja tunnemme todellisen tietäjänkin eli nykyajan (Gnostikon). he ovat yläpuolella lahkoja ja uskontoja.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.