Tilastotietoa

Ja suora Linkki löytyy tästä


http://eroakirkosta.fi/

Anna 1 (peukku ylös) jos on apua!

Kirkon ja valtion ero sinetöitiin Ruotsissa
Ruotsin 400 vuotta kestänyt valtiokirkkojärjestelmä on lopullisesti haudattu kirkolliskokouksessa Sigtunassa. Uusi kirkkojärjestys korvaa entisen valtiopäivien säätämän kirkkolain.

Kirkolliskokous päätti myös mm. äänioikeuden laskemisesta 16 ikävuoteen ja kirkolliskokousedustajien suorasta kansanvaalista.

Kirkon ja valtion historiallinen ero astui voimaan. Silloin kirkko aloittaa myös valtaisan Communicare -kampanjan kirkon jäsenille madaltaakseen kynnystä kirkkoon. Luterilaiseen kirkkoon kuuluu 84 % väestöstä. Valtiokirkon asemasta Ruotsissa puhutaan nyt kansankirkosta kuten Suomessa.

Ruotsin kirkon erityisasema säilyy, sillä uuteen hallitusmuotoon sisältyy erillinen laki Ruotsin kirkosta. Siinä määritellään ainoastaan, että Ruotsin kirkko on evankelis-luterilainen, piispallinen, demokraattinen ja koko valtakunnan kattava. Kaikista muista asioistaan kirkko päättää täysin itsenäisesti kirkkojärjestyksen pykälissä (Ruotsin luterilainsessa kirkossa on päätetty alkaa vihkiä homopareja) Tämähän tarkoittaisi nyt vallitsevassa tilanteessa, että hyväksyjät liittyy kirkkoon ja ne jotka eivät asiaa hyväksy, eroavat kirkosta).

Kirkon talous perustuu jatkossa kirkollismaksuun, joka peritään verotuksen yhteydessä. Kirkolla on edelleen päävastuu hautausmaista. Ruotsissa muut uskontokunnat juutalaisia lukuun ottamatta eivät ole perustaneet omia hautausmaita. Kirkkoon kuulumattomilta peritään hautausmaksua.

Suorat kansanvaalit, äänestysikä 16 vuotta Äänestysiästä kirkollisissa vaaleissa käytiin dramaattinen äänestys kirkolliskokouksessa ja ikäraja pudotettiin 18:sta 16 vuoteen.

Kaikki kirkon vaalit muuttuvat suoriksi kansanvaaleiksi. Neljän vuoden välein seurakuntalaiset äänestävät edustajansa kirkkovaltuustoihin, seurakuntayhtymiin, hiippakuntavaltuustoihin ja kirkolliskokoukseen. Neljä vaalia toimitetaan samana päivänä.

Piispan valitsee oma hiippakunta lukuun ottamatta arkkipiispaa, jonka valintaan saavat osallistua kaikki hiippakunnat. Koevaalin jälkeen seuraa yksi tai kaksi äänestyskierrosta. Ruotsin hallitus ei enää nimitä piispoja, vaan kirkon keskushallitus vahvistaa vaalituloksen.

Papit siirtyvät valtion sijasta paikallisseurakuntien palkkaamiksi. Peräti 94 % papeista vastusti muutosta, koska kirkkoneuvostojen pelätään rajoittavan pappien toimintavapautta. Papit olisivat halunneet työnantajakseen hiippakunnan.

Äänestämään jouduttiin myös siitä, että vapaaehtoisten "kirkonisäntien" eli suntioiden tulee nyt olla kastettuja. Ruotsin kirkossa on paljon kastamattomia aikuisia jäseniä. Vasta vuodesta 1996 kirkkoon liittymisen edellytyksenä on kaste.

Jumalanpalvelus on edelleen pidettävä joka viikko eikä "säännöllisesti", kuten muutosaloitteessa esitettiin. Jos on kysymys pienistä seurakunnista, riittää kuitenkin että alueen jossakin kirkossa pidetään sunnuntain pääjumalanpalvelus.

Suomessa väkisin pidetään valtiota ja kirkkoja (luterilainen ja ortodoksinen) yhdessä. Onko kristillinen elämänkatsomus yleensä luterilaisessa/ortodoksisessa kirkossa päällimmäisenä vai tapa pitää suurta jäsenmäärää miellyttämällä kaikkia?

http://eroakirkosta.fi/static/ek-tilastot/

tämän hetken tilanne tänään

http://eroakirkosta.fi/static/nyt.txt