Taloustieteilijät on listannu ruuan hinnasta päättävä tahot. Vaikutusvaltaisimmat ovat kaupan ja elintarviketeollisuuden huipulta. Ei ainuttakaan alkutuottajaa. Siis ruuan hinnan päättäjää.
15 vaikutusvaltaisinta
oho?
83404
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 83
Vanhimmat
elintarviketeollisuudessa. vähän hynyilyttää tätä palstaa lukiessa kun viljelijät väittää ettei teollisuuden ja logistiikan osuuksia elintarvikkeiden hinnanmuodostuksesta saada tietoon. esimerkiksi valion omistaa suomalaiset viljelijät, valio jalostaa viljelijöiden maidot, ja valio myös kuljettaa valmiit tuotteet kauppaan ja tästä ei muka omistajat saa kustannusrakennetta selville, ei kuulosta uskottavalta. samaa rakennetta olevia elintarvike alan yrityksiä löytyy suomesta aikas paljon.
venäjän viennin tsppiot raskaasti tuettuu sikalihaa viedään hyödyttään venäläistä kuluttajaa lehristä olemme saaneert lukee viime päivinä mittavista tappioista okka sitten suomes asuvat pienituloiset eläkekäiset ja köyhät joutyu kustantamaan kalliidren tukien lisäks
mainitsemasi tiedot voi lukea vakka vuosikertomuksista, kovin yksityiskohtaisia tietoja ei voi julkaista ne on liikesalaisuuksia, eri juttu on sitten pitäisikö..
ostaa raskaasti tuettua Tanskan kinkkua eikä näe siinä mitään onkelmaa
ölömölöä teollisuutta kohtaan vaikka siellä on viljelijöillä merkittävä edustus ja omistus, vai yritetäänkö tässä vierittää syytä taas elintarviketyöläisten niskaan venäjän viennin sakatessa jotta ei vastuussa olevien omistajien optiot ja osakkeet romahda, viljelijät on tässä vain johtoportaan äänitorvina ja välikäsinä.
tuottajille maksetaan mitä muilta jää, tuottajan osuus on ainoa joustava osuus tuotteen hinnassa, tätä kohtaan on ollut arvostelua, asian voisi korjata vaikka kiinteällä prosenttiosuudella lopputuotteen hinnassa tai sitten esille nostetulla pörssikaupalla, nykytilanne on mahdoton ja johtaa umpikujaan
Meinaan jos tosiasioissa pysytään niin Tanskan tuki on merkittävästi kotimaista pienempi. Tuolta
http://ec.europa.eu/agriculture/analysis/fadn/reports/hc0304_distribution_eu25.pdf
löytyy EUn virallisten tilastojen tiedot maksetuista KOKONAISTUISTA sivulta 20. Meillä tuki vuonna 2006 oli 22.670 euroa per tila ja 550 euroa per hehtaari. Vastaavasti Tanskan luvut 16.880 euroa per tila ja 310 euroa per hehtaari. Tanskalainen maatalous on paljon vähemmän tuettua kun Suomen ja Ruotsin tukitaso on vielä sitäkin alhaisempi, samoin Viron. Naapurimaihin verrattuna kokonaistukitasomme on kansallisten tukien ansiosta selvästi ja ylivoimaisesti korkein.
niin armoton toista viljelijää kohtaan, viijelijäthän on merkittävä omistaja elintarviketeollisuudessa.
TAI MUILTA ISOILTA MEDIOILTA TUODA TUOTTAJAHINNAN JÄLKEENJÄÄNEISYYS
15 VUODEN AJALTA ESIIN.
ALOITTAJA ON OIKEASSA , MEDIA ON TÄSSÄ ASIASSA MELKOINEN MAFIA.
Kaiken maailman sählääjä miljonääri KALLE ISO- KALLIOT ON VAKITUISIA
OSTETTUJA MAFINISTEJA VALMIIKSI PALKATTUINA MUSTAMAALAAJINA
MAATALOUDEN KIMPUSSA.
viljelijä tai viljelijät ei voi vaikuttaa tuottajahintoihin mitenkään
telkkarissa, mutta ei muista marista
Vielä tuotantomääriin eli meillä 2,2 miljoonaa hehtaaria ja 90.000 tilaa
http://www.ceja.educagri.fr/fin/pays/finl.htm
ja Tanskassa 2,7 miljoonaa hehtaaria ja 57.000 tilaa
http://www.ceja.educagri.fr/fin/pays/dane.htm
joilla tuotetaan maitoa 4.657 miljoonaa litraa (meillä 2.500) ja sikoja on 13 miljoonaa (meillä 1 miljoona) niin kyllähän tuosta aika selkeästi käy ilmi että tuotettua maitolitraa tai tuotettua lihakiloa kohden tanskalaisten tukitaso on suorastaan naurettavan alhainen.
miljoonat tilillä Bahama saarilla
ei ollut osakkaat tyytyväisiä, miksei sitte näissä viljelijöiden osuuskunnissa?
Ranskan ja Englannin eu-tuet ova yli kaksinkertaiset tilaa kohti suomeen verrattuna:
Euroa
Suomi 8.044
Ruotsi 8.925
Tanska 15.503
Saksa 14.979
Ranska 19.702
Englanti 20.525
Yksi ihminen tuottaa jäteveteen fosforia 0,6 kg/vuosi, lihasika tuplat ja lehmä 12 kertaa. kaivappas vaari laskin pöydältäsi kun se on siellä papereiden alla valmiina ja ala laskemaan.
Kun tarkistat asian ihan itse tuolta
http://ec.europa.eu/agriculture/analysis/fadn/reports/hc0304_distribution_eu25.pdf
EUn virallisista FADNään (taloustohtori) oerustuvista tilastoista ja luvuista niin huomaat että meillä on KOKONAISTUKITASO EUn korkeimpia. Tämä voidaan epäsuorasti päätellä myös laittamistasi luvuista joissa EU-tuet Suomi/Ruotsi/Tanska ovat 8.044/8.925/15.503 euroa per tila. Kun antamaasi lukua (lähdeviite / linkki olisi ihan kiva? Ettei ole omaa keksintöäsi nuo luvut?) verrataan tuohon virallisten tilastojen kokonaistukeen Tanskan osalta eli 16.880 euroa niin todetaan että kansallisia tukia ei Tanskassa käytetä. Ruotsin luvuissa on jotain häikkää koska ero on 8.925 / 16.530 ja noista
http://ec.europa.eu/agriculture/analysis/fadn/reports/hc0304_distribution_eu25.pdf
virallisista tilastoista Ruotsin EU-tuet sivulta 19 on 15.840. Kansallisia tukia olisi siis tuon verran.
Suomen osalta taas tilanne on se että kokonaistuet noin 1,9 miljardia josta kansalliset 1,1 miljardia (60 prosenttia) ja EU-tuet 0,8 miljardia (40%). Tämän kun suhteuttaa tilojen määrään vuonna 2006 eli noin 80.000 niin saadaan EU-tuet noin 10.000 euroa eli suurinpiirtein linjassa tuon antamasi luvun 8.044 euroa kanssa (lieneekö tarkoitushakuisesti vanhempi luku kun tiloja ollut enemmän?). Vastaavasti kansalliset tuet 13.750. Yhteensä siis 23.750 euroa ihan budjetista laskettuna. Joka on varsin lähellä tuota VIRALLISISTA tilastoista löytyvää 22.670 euron tukea per tila.
Virallisten tilastojen luvut siis täsmäävät ja ovat vertailukelpoisia, KOKONAISTUKITASOMME on merkittävästi naapurimaita korkeampi sekä per tila että per hehtaari.
Maatiloilla on 1990 vuodesta asti ollut umpinaiset varastot lain edellyttämällä
tavalla , ja asiat kunnossa, tehdään lantaanalyysit ja käytetään varastoitu lannoitteeksi
annettujen määräysten mukaisesti kasveille, olet jälki junassa ,tai jäänyt asemalle.
Äläkä nyt rupea väittämään mitään omiasi , maatalouden päästöjä ei ole. Hehtaarille
saa levittää vain analyysien mukaiset määrät. Tarkastajat laskevat eläinmäärien
mukaan paljonko lantaa kertyy vuodessa , jonka luvun näytät tietävän itsekkin.
Kaupunkien puhdistamoilla tällaista kontrollia ei ole.
ei halua , tyytyvät tukiaisiinsa ja muilla ei ole valtaa.
Että
"Maatiloilla on 1990 vuodesta asti ollut umpinaiset varastot lain edellyttämällä
tavalla , ja asiat kunnossa, tehdään lantaanalyysit ja käytetään varastoitu lannoitteeksi
annettujen määräysten mukaisesti kasveille, olet jälki junassa ,tai jäänyt asemalle. "
Mitä minä tiedän asiasta niin EUn myötä 1995 vielä vähän kiristettiin MUTTA jos ilmoitti että aikoo lopettaa tuotannon niin noita umpinaisia varastoja ei tarvinnut suinkaan tehdä. Eli jos väität että 1990 asti KAIKILLA tiloilla on ollut asiat täysin kunnossa niin vähän on liioittelun makua? Kun mielestäni tuo poikkeus on edelleenkin voimassa ja jos nyt yhtään olen ymmärtänyt oikein niin edelleen löytyy näitä lopettamassa olevia tiloja?
http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:LTHqJR8-oBYJ:www.kunnat.net/attachment.asp?path=1;29;145;30546;38442;23951;32234;99563;99564 lantavarasto lopettamassa oleva tila&cd=5&hl=fi&ct=clnk&gl=fi
ja siitä pieni lainaus eli
"Nitraattiasetus edellyttää, että maataloudesta peräisin olevien nitraattien pääsy vesistöihin ja pohjaveteen estetään. Tämän vuoksi lanta on varastoitava asianmukaisessa lantavarastossa ja kotieläintuotantoa jatkavien tilojen tulee saattaa lannan varastointitilansa riittävän suuriksi. Direktiivin aikataulun mukaan näin olisi tullut olla jo joulukuussa 1999. Maataloudessa käynnissä oleva rakennemuutos huomioon ottaen asetuksessa on kuitenkin tiettyä joustoa lannan varastointitilaan. Olosuhteiden niin vaatiessa lantaa voidaan tietyin edellytyksin mm. varastoida lantapatterissa. Puutteelliset lantalat tulee kuitenkin mahdollisimman joutuisasti, pääsääntöisesti 2-3 vuoden kuluessa, rakentaa kuntoon asianmukaisin rakentein ja mitoituksin tai vaihtoehtoisesti eläinmäärä tulee vähentää lantavaraston kokoa vastaavaksi.
Niiltä tiloilta, jotka ohjelmakauden loppuun mennessä (viimeistään vuonna 2006) kokonaan lopettavat kotieläintuotannon ja eläinten pidon, ei edellytetä lantalan rakentamista. Tällaisissa tapauksissa viljelijällä on oltava aikataulutettu suunnitelma toiminnan lopettamisesta."
Tästä voinemme päätellä että 1999 läheskään kaikilla tiloilla ei ollut asiat kunnossa, periaatteessa 2006 loppuun mennessä piti olla mutta mitenköhän mahtoi olla? Kuitenkin noin 15 vuoden haarukka siihen vuoteen kun maavaari ilmoittaa että "Maatiloilla on 1990 vuodesta asti ollut umpinaiset varastot lain edellyttämällä tavalla , ja asiat kunnossa"
Vai miten asia on? Oliko kaikilla kunnossa 1990 vai ei?
aikasi kuluksi noita hehtaarille levitettäviä sontamääriä, kuinka paljon ne on tanskassa hehtaaria kohden
viljelijöiden vai kaupan hallinnassa....
ympäristökeskustelu vaan , mutta se pitää sitten olla pelkkää ympäristö asiaa
eikä lipsua heti johonkin toiseen aiheeseen. Näin on aina käynyt , kun Tanskan ja
Hollannin ympäristöasiat tulevat esiin. PAKOILLAAN TOTUUTTA.
MAIDONTUOTANTO TANSKASSA JA LIIAN ISOT NAVETAT HEHTAAREIHIN NÄHDEN ,
ELI LANNAN LEVITYS ALAT OVAT TANSKASSA RETUPERÄLLÄ.
Että retuperällä. Suhteutetaas vähän? Jos Tanskassa on noin 2,7 miljoonaa hehtaaria ja 450.000 lypsylehmää niin tuosta tulee noin 12 kg fosforia per nauta eli 5,4 miljoonaa kiloa fosforia per vuosi sitten noista. Kaikille hehtaareille tasan niin tulee noin 2 kg/ha ja kun täällä meillä sallitaan 15 kg/ha fosforia niin ei olla lähellekään. Tuohon 13 miljoonaa sikaa päälle jotka tuottavat ilmeisesti lantaan noin 1,2 kg fosforia niin tuosta tulee sitten 15 miljoonaa kiloa fosforia lisää. Eli sioista tulee noin 6 kg fosforia per hehtaari. Yhteensä 8 kg/ha. Ollaan vielä kaukana rajasta 15 kg/ha. Missäs maavaarin laskelmat aiheesta? Ja huomio! Tähän ei riitä kova huutaminen että "LANNAN LEVITYS ALAT OVAT TANSKASSA RETUPERÄLLÄ", tarttis olla vähän lukujakin ja perusteetkin niille luvuille.
koko EU:n alueella, päätuki CAP eli nykyinen tilatuki on meillä vain alle puolet esim. Tanskan tasosta ja luonnollisesti myös alle puolet myytävääkin hehtaaria kohden että heikoilla ollaan muihin nähden ja se näkyy tilastoissa..
hinnan millä hinnalla ostaa, viime kädessä "maailman markkinahinnat" hallitsevat kauppaa ja teollisuutta..
voi levittää kuin pienelle peltoalalle, paskaa on ajettu jopa laivoilla merelle ja toisiin maihin
ollut EU:hun liittymisestä lähtien tiukassa kontrollissa, jonkin pientilan lantapatteri tiiviillä maalla peitettynä ei tosiasioita miksikään muuta..
----
Jos tomppelit ei usko Suomen lainsäädännön määräämiä asioita
niin kuinka sitten 5 kertaa enempi saastuttavan maan lukuja.
Eivät he usko edes Tonavaan alumiinitehtaalta lähtevää saastetta
vaikka kuolleita on pilvin pimein , ja televisio näyttää tuhon.
Tanskan maataloutta voi verrata Suomalaisen kaupungin puhdistamoihin,
molemmilla ei ole vastuuvelvollisuutta.
on hyvä esimerkki. Nyt pohjanpoika juustokin on pelkästään ARLA TUOTE.
ja maku on muuttunut huonompaan , surkeaa .
kannattaa kuunnella ihan aikuisen oikeesti, ei tosi assiat huutamalla korjaannu toivottavasti sait nukuttua hyvät päikkärit.
löytyy jopa siwasta, makuasia yks tykkää toinen ei.
Ja löytyisikö tuohon
"paskaa on ajettu jopa laivoilla merelle ja toisiin maihin"
ihan jotain faktaakin eikä vaan väitettä? Täytyy muistaa että meillä tulee eteen noi etäisyydet varsinkin tuolla pohjoisessa ja idässä. Pellon osuus maa-alasta on niin pieni kun järveä ja metsään on enemmän että etäisyydet peltolohkoille tulevat helposti ongelmaksi. Ei tajuta sitä että peltoaukeilla tyyliin Skåne / Tanska niin 3*3 kilometriä aukea on lähes 1.000 hehtaaria. Täälläkin päin löytyy helposti monen sadan hehtaarin lähes aukeita joissa muutama metsäpläntti. Mutta että miten niin Tanskassa ei voisi levittää kuin pienelle peltoalalle? Siellä etäisyydet eivät tule vastaan kuten täällä. Ja tilat tekevät yhteistyötä, lantaa voidaan levittää naapurin pellollekin. Mutta että kovasti vaan väitteitä satelee että miten "Tanska saastuttaa hirveästi" mutta yhtään numerofaktaa tai asialinkkejä ette ilmeisesti pysty väitteiden tueksi löytämään? Tiedättekös mikä minun mielestäni sellaisten väitteiden totuusarvo on?
Aivan päivänselvää on ja virallisista tilastoista käy ilmi että meidän KOKONAISTUKITASOMME on selkeästi merkittävästi naapurimaita korkeampi. Sitä ei voi oikein mustaa muuttaa valkoiseksi? Kun se näkyy myös noissa virallisissa tilastoissa...
Eipä ole sattunut koskaan minun silmiini sellaista lantapatteria joka olisi peitetty tiiviillä maalla? Sen sijaan lantapatterin alla olevan maan pitäisi mielellään olla tiivistä?
"Perustettavan patterin pohjalle levitetään mutaa tai turvetta vähintään 15 cm:n kerros
ravinnevalumien talteenottamiseksi. Talvella patterintekopaikalta poistetaan lumi.
Lanta patteroidaan yhdessä tai muutamassa suuremmassa aumassa. Varastoiminen
erillisissä kasoissa pitkin peltoa on lannan levitystä. Yhteen patteriin sijoitetaan vähintään
yhden peltohehtaarin tarvitsema lantamäärä. Lantapatterin tekoa vuosittain
samaan paikkaan vältetään.
Lantapatteri peitetään aina peitteellä tai vähintään 10 cm:n turve- tai muulla vastaavalla
suojakerroksella, jotta ylimääräinen valunta ja haihdunta estetään. "
http://www.sysma.fi/filelibrary/documents/tekninen/patteroilomake.pdf
Jotka on peitetty pressuilla ta kevytpeitteillä ja on noita turvepeitteisiäkin nähty, turve vaan pakkaa sateella valumaan alas. Sen sijaan yhtään esimerkiksi savella (joka on minun mielestäni vasta TIIVIS maa) peitettyä lantapatteria en ole nähnyt.
Maidot haetaan tarvittaessa vaikka Utsjoelta niillä kustannuksilla mitä siitä sitten kertyy. Kyllä viljelijöiden omistama ja hallitsema teollisuus teollisuus päättää keräilystä, tuotannosta ja jossain määrin jakelusta (lähinnä Valio), ei kaupalla niihin mitään sanomista ole. Kauppa tietty jos saa vastaavan tuotteen muualta halvemmalla kun on osattu paremmin ja tehokkaammin järjestää tuo alkututanto keräily teollisuus niin ostaa sen sitten sieltä. Mutta se taas ei ole kaupan vika.
ei yksiankertasesti ole..
mennyttä aikaa
voi tietysti vain omalle maalle tai sellaiselle joka on tehnyt levityksestä sopimuksen..
"Keski-Euroopan tehomaatalous on nykymuodossaan tulossa tiensä päähän. Keväällä 1995 ilmoitettiin Tanskan pohjavesien olevan paikoin niin saastuneita, että niitä joudutaan puhdistamaan ennen käyttöä. Syynä ovat kasvimyrkyt ja voimakas typpilannoitus. Vaikka päästöt lopetettaisiin heti, vie pohjavesien puhdistuminen aikaa jopa kymmeniä vuosia. Hollannissa levitetään typpeä hehtaarille jopa 400 kiloa enemmän kuin kasvit käyttävät. Eläinten lantaa joudutaan kuljettamaan Hollannista mm. Saksaan. Viljelysmaiden tilaa huonontavat Keski-Euroopan teollisuuden happamoittamat sateet ja raskasmetallipäästöt."
kauppa määrittää hinnat, onko siellä pohjoisessa vielä maitotiloja..
maatalouden talousseurantäjärjestelmät kelpaakaan. Suomessa noita vakioituja FADN-lukuja kerää MTT ja ainakin kun valtiontalouden tarkastusvirasto kehtasi
http://www.vtv.fi/files/1919/1992009_Maatalouden_kannattavuuden_laskenta_netti_1_.pdf
epäillä perusteita ja oikeellisuuttakin niin ainakin täällä lukuja on puolustettu lähes henkeen ja vereen? Mutta tähänkö tarkoitukseen sitten nuo
http://ec.europa.eu/agriculture/analysis/fadn/reports/hc0304_distribution_eu25.pdf
viralliset luvut eivät sitten kelpaakaan? Vaikka niillä kyllä selitetään sitä neljän euron tuntipalkkaa ja montaa muutakin? Mutta sitten kun tulee esille ikäviä totuuksia niin luvut ovatkin sitten sillä kertta ehdottomasti väärin???
Ja pieni lainaus tuosta eli
"3.1. Description of FADN The European Farm Accountancy Data Network (FADN) is a system of sample surveys that take place each year and collect structural and accountancy data on the farms, with the aim to monitor the income and business activities of agricultural holdings and to evaluate the impacts of the CAP measures."
Yht , äkkiä tilanne muuttui , Suomen asioista arvosteleva
vaihtoi fosvori luvut Tanskaa suosivaksi. Eiköhän se paska ole molemmissa maissa
samanlaista , Suomen linkit ovat silloin täysin vertailukelpoisia. Tanskassa
vaan on löysempi lainsäädäntö , joka ilmeisesti sallii saastuttamisen.
Kyllä Suomessakin joudutaan tekemään lannan luovutus sopimuksia, ja niistä
pitämään kirjanpitoa , ja pohjanmaalla on jo nyt vaikeuksia levitysalojen suhteen.
Miksi Tanskassa olisi paremmin , kun ala on sama , mutta lantaa tulee viisinkertainen
määrä.
Tuon kirjoittanut? Vai löytyisikä ihan lähdeviitekin? Että voisi arvioida tuon tekstin sieällön luotettavuutta? Jos olet itse kirjoittanut niin luotettavuusarvo on aika alhainen? Jos on kirjoittanut ympäristökeskus tai jotkut muut viherpiiperot niin pitää miettiä paljonko on "Lapin-lisää". Ja jos on joku virallisempi taho kuten ministeriä tai MTT tai vastaava niin sillä jo jotain todistusarvoakin on. Mistä siis juttu on peräisin?
Että tätä patterihommaa harrastavat vain jotkut "luomuviljelijät" heitä
ei didegtiivit laannan osalta sillain sido , se kun heillä muutttuu
mullaksi vihreiden pelkällä katseella. Ovat aivan oma porukka ,
hevosen paskoineen.
"Kyllä Suomessakin joudutaan tekemään lannan luovutus sopimuksia, ja niistä
pitämään kirjanpitoa , ja pohjanmaalla on jo nyt vaikeuksia levitysalojen suhteen.
Miksi Tanskassa olisi paremmin , kun ala on sama , mutta lantaa tulee viisinkertainen
määrä. "
Ilmeisen huonolla menestyksellä? Jos ajatellaan jotain 1.000 lehmän navettaa niin sille tarvitaan peltoalaa noin se 1.000 hehtaaria. Jossakin c-alueella voidaan joutua haalimaan pieniä peltotilkkuja pitkien etäisyyksien takaa. Kun peltoa on alle 10% pinta-alasta. On muuten kallista sekä kerätä niiltä tilkuilta rehua että levittää lantaa, suuri osa kuormista kun on vielä vettä. Sen sijaan jossakin Skånessa tai Tanskassa voi löytyä vastaava 1.000 hehtaaria löytyä 5x5 kilometrin alalta. Minäkin asun yli 150 hehtaarin aukean reunassa ja "vakiosuunnissani" on ainakin 300 hehtaarin aukea. No OK, pieniä metsätupsuja ja taloja ja teitä mutta peltoa siten että näkee reunasta reunaan. Tilanne on ihan täysin totaalisen eri.
vertailukelpoisia tietoja mm siitä syystä ettei kaikki EU maat anna niitä esim. Saksa ei anna mitään tietoja..
http--www.sedu aikuiskoulutuskeskus.fi /suomen lomittajat opintomatkalla tanskassa
Uudenmaan kokoinen maa, tuotantoeläimiä kymmenkertainen määrä Suomeen nähden, siinä 20 miljoonaa persereikää tekee tehtävänsä..
Yhtään mitään vesion pilaantumisesta, ei lannan laivaamisesta merelle eikä paljon muustakaan. Ainoa maininta oli yhteistyöstä kun lantaa levitettiin naapurinkin pelloille.
Mutta niinkuin huomaat , tietoja käytetään HÄRSKISTI väärin ,
silloin kun toit , se olisi pilannut koko keskustelun , en vain voinut
tietoasi käyttää.
Nyt kun alat lukea tätä keskustelua , vastustaja omii aikaisemmin
kiistämiään faktoja todistaakseen Tanskan olevan puhdas saasteista
vaikka tietää hyvin monikertaisen lanta ongelman Tanskan maataloudessa.
Samanlaista kuin Suomen kaupunkien puhdistamoiden ongelmista
esiin tuominen oli.
VALEHDELLAAN , JA USKOTAAN OMAT VALEENSA.
lannoituksesta on suurin osa karjanlantaa, väkilannoitteita ei tarvita niin paljoa. Se ei vielä tarkoita sitä että ravinteita tulisi niin paljon että ympäristötuen ehtoja ei voitaisi täyttää.
Ravinnetaseet. Käynee helposti tuolla tietomäärällä. Tanskassa on siis peltoa 2,7 miljoonaa hehtaaria (meillä 2.2) ja kotieläinten määristä nyt vähän eri tietoja eri lähteistä mutta nekin varmaan saat. Tiedoillasi kun tiedot paljonko typpeä ja fosforia kukin eläinlaji per turpa tai per kärsä tuottaa vuodessa ja Tanskan satotaso eli lisäät vähän ravinnemääriä eli kuulemma tuplat eli tuplaten typpeä ja fosforia niin siitä saat sitten ravinnetaseen. Kun olet laskenut ja esitellyt laskelmasi täällä lähtötietoineen, välituloksineen ja loppulukuineen niin siinä sinulla on pitävä todiste miten huono tilanne Tanskassa on!
Josta raha teki porvarin Mika Tiivolan vävynä.
"Maaperää saastuttavat raskasmetallit ovat pääosin peräisin lannoitteiden epäpuhtauksista, puhdistamolietteestä sekä ilman saasteista. Kadmium ja elohopea ovat haitallisimmat raskasmetallit. Väkilannoitteet sisältävät epäpuhtauksina etenkin kadmiumia. Raskasmetallit kerääntyvät maaperään ja voivat vahingoittaa maan pieneliöitä sekä saastuttaa elintarvikkeita. Suomessa raskasmetallit eivät ole kuitenkaan suuri ongelma. Monien muiden EU-maiden kasvustojen raskasmetallien saanti on 2-5 kertaa suomalaista suurempi. Suomalainen apatiitti, jota käytetään fosforilannoitteen raaka-aineena, sisältää vähemmän kadmiumia kuin pohjois-afrikkalainen raakafosfaatti, jota yleensä käytetään Länsi-Euroopassa lannoitteiden valmistuksessa. Hyvän raaka-aineen takia lannoitteissa on meillä siten suhteellisen vähän kadmiumia. Puhdistamolietteen käyttöä rajoittavana tekijänä peltoviljelyssä on ollut lähinnä sen korkea kadmiumpitoisuus. Suurin osa lietteestä käytetäänkin viherrakentamiseen peltoviljelyn sijasta."
Hellanlettas sentään! Etteikö ihan anna tietoja? Hellanlettas. Tuossa
http://ec.europa.eu/agriculture/analysis/fadn/reports/hc0304_distribution_eu25.pdf
raportissa on muutamassa kohdassa todettu puuttuvista tiedoista. Niiden osalta tietysti on niin ja näin mutta muuten luvut ovat varmaan 95% vertailukelpoisia. Ja edelleen olemme KOKONAISTUESSA ihan kärkipaikoilla!
Omat karvaiset kätöset?
omia tietoja, kattavia vertailukelpoisia tilastoja ei yksinkertaisesti ole vai oletko jossain nähnyt esim Ranskan "valtiolainan" viljelijöillensä tilastoissa, sentään liki 2 miljardia..
"Hollantia ja Tanskaa pidetään mallimaina maatalouden tehostamisessa. Hollanti on niin ”tehokas”, että se yhtä siellä viljeltyä peltohehtaaria kohti käyttää kuusi hehtaaria peltoa muualla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tehotuottajien kotieläintalous on pitkälti nojannut edullisiin valkuaisrehuihin, joita tuodaan Etelä-Amerikasta ja Afrikasta. Jatkuvaa nälkää näkevät maat, Etiopia, Mosambik ja Sudan veivät v. 1990 yhteensä yli 100 milj. kiloa kasvivalkuaisrehuja.
Kaiken huippu on se, että kun EU maksaa loukkaantuneista eläimistä enemmän vientitukea, eläimiltä puhkotaan silmiä ja hakataan jalkoja poikki. Nämä ruhjotut eläimet lastataan osittain toistensa päälle päiviä kestävälle matkalle. Vastalauseista huolimatta EU ei tällaista toimintaa lopettanut, vaan hyväksyy sen.
Kestämättömästä kehityksestä vielä kaksi esimerkkiä. EU:sta viedään nautoja teuraaksi Lähi-Itään ja Pohjois-Afrikkaan. Eläimet kuljetetaan elävinä, koska teurastus ja lihan pakastaminen maksaisivat liikaa. Liha on myytävä maailmanmarkkinahinnoilla. Ne ovat hintoja, joilla halvimmalla myyvä luopuu tavarasta. Eläimiä kuljetetaan jopa päivien ajan ahtaissa ja ilmastoimattomissa rekoissa esim. Italian ja Espanjan satamiin laivoihin siirrettäviksi.
EU:ssa hormonien käyttö lihan- ja maidontuotannossa on kielletty. Kuitenkin hormoneja myydään laittomasti miljardien markkojen arvosta vuosittain. "
on kymmenkertainen määrä ja myös ongelmat kymmenkertaisia..
Tuon
http://www.ceja.educagri.fr/fin/pays/fran.htm
mukaan Ranskassa on 680.000 tilaa kun meillä on noin se 60.000. Mutta jos Ranska antaa noin monelle tilalle 2 miljardia niin meillä kun otetaan nolla pois perästä niin saadaan 200 miljoonaa? Eiköhän niitä tuollaisia summia ole meiltäkin mahtaa löytynyt?
Ja nimenomaan ovat EUn omia tietoja nuo
http://ec.europa.eu/agriculture/analysis/fadn/reports/hc0304_distribution_eu25.pdf
ja käyttötarkoitus vertailuun ja maatalouspolitiikkaan. Uskoisinpa että nuo luvut ovat pohjana mm seuraavan tukikauden 2014 eteenpäin suunnittelussa. Parempiakaan lukuja tuskin on.
Niin Ranskassa peltoa noin 28 miljoonaa hehtaaria kun meillä 2,2 eli jos hehtaareihin suhteuttaa niin meillä ehkä sellainen 150-160 miljoonaa euroa?
Animaliasta tai jostakin muusta vastaavasta "viherpiiperölähteestä"? Pitäisi sentään pystyä näistä kertomaan että mistä teksti on peräisin? Kun on ainakin yrittävinään olla niinkuin olisi asiaakin?
vertailukelpoisista tilastoista..
niin jotain perusteluja kaivataan..
ja tarvittaessa kiistää kun tietää ensin tietojen lähteen... Mistä esimerkiksi nuo laittomat hormonit tulevat? Jos niitä käytetään muualla EUssa yleisesti niin väitätkö että täällä on ainoat douppaamattomat rehellisesti toimivat? Niinkuin maastohiihdossakin oli. Menneessä aikamuodossa...
Valkuaisen tuonti koskee samalla tavalla tai ehkä vielä enemmänkin myös Suomea. Meillä valkuaiskasvien viljely on vaikeampaa kuin Hollannissa ja siispä olemme pitkälle tuontivalkuaisen varassa. Jos lasketaan per tuotettu kotieläinyksikkö niin taitaa meillä olla tuontivalkuaisen osuus suurempi. Eli jos Hollanti aiheuttaa nälänhätää niin me teemme sitä myös, ihan samalla tavalla.
Ja tuollaista
"Kaiken huippu on se, että kun EU maksaa loukkaantuneista eläimistä enemmän vientitukea"
säädöstä en löytänyt mistään, toivottavasti sinä hallitset tietolähteesi paremmin ja pystyt antamaan tuon säädöksen ja miten sen löytää? Muussa tapauksessa juttu on kategoriassa "tyhjää puhetta".
kun kerran itse tiedät , niin kerro meille muille , mitenkä Tanska
Hollanti sen karjanlannan laittaa. Mitä sille tehdään. Se on päivän selvä
että pellot eivät sitä niele , niin suurista määristä on kyse.
Suomalainen maanviljelijä kantaa yhä itämeren saastumisen syyt.
vaikka määrät on murtoosa Tanskan ja Hollannin saasteista.
ja se on todistettu eläinluvuilla. Lisäksi esim. Hollannissa laidunnetaan
eläimiä läpi vuoden , eli lantaa ei mullata , vaan valumat ovat
suoraan vesistöihin meneviä.
Kerro oma näkemyksesi asiaan.
Ja vertailukelpoisimmat löytyy tuolta
http://ec.europa.eu/agriculture/analysis/fadn/reports/hc0304_distribution_eu25.pdf
vertailukelpoisista tilastoista..
OIKEEN ISOI ROSMOI VIEMÄS VENÄJÄLLE RASKAASTI TUETUU JA TANSKAN TUONNILLE ON LAITETTU TULLIMUURI JOTEN MULKERO PÄÄ KIINNI...
osoitin että tämä
"kun kerran itse tiedät , niin kerro meille muille , mitenkä Tanska
Hollanti sen karjanlannan laittaa. Mitä sille tehdään. Se on päivän selvä
että pellot eivät sitä niele , niin suurista määristä on kyse."
on vain mielipide. Noilla luvuilla mitä laitoin esille jossa ole eläinmäärät, hehtaarit, kg/eläin per vuosi ja meidän ympäristötukemme ehtorajat niin minusta ihan helposti Tanskan pellot nielevät heidän määränsä ilman että meidän rajojamme ylitetään. Ja jos huomiodaan korkeampi satotaso eli että typpeä ja fosforia voidaan laittaa enemmän kuin meidän rajamme niin pellot ihan selkeästi riittävät. Mutta minä olen lukuni esittänyt joiden mukaan pelto meidän normiemme mukaan riittää. Yleiseen periaatteeseen kuuluu että tietoon perustuvat luvut on kumottava tietoon perustuvilla luvuilla niin että esitä vain omat lukusi äläkä epämääräisiä väitteitä.
hormonit ovat laittomia vain EU:n alueelle, muuallta niitä voi ostaa vapaasti, voi vaikka tilata netistä, Suomeen tuodaan valkuaista, lähinnä maissia ja soijaa pääosin Amerikasta, eläinjutut näytettiin telkkarista oli hurjaa katsottavaa, hevosia nostettiin yhdestä jalasta vaijerilla laivasta ja mies joukko hakkasi kepeillä kun ei liikkunut tarpeeksi vikkelästi kolmella jalalla..
kymmenkertainen määrä Uudenmaan kokoisella alueella, lantaa mm poltettaan, upotetaan mereen ja rahdataan ulkomaille ja arvata voi että levitysmäärillekin viitataan kintaalla ei pohjavedet muuten saastu..
kun et osaa itse laskea , niin kerro eläinmäärät haluamasi laskun opjegtilla
pääset tuloksiin.
Sato voi myös pienentyä kun lannoitetaan liikaa. Maasta otetaan ensin maanäytteet (suomessa) ennen kuin voi tehdä lannoitus suunnitelmia.
siksi lähetetään lanta analyysit kultakin tilalta. Eläin tuottaa lantaa
määrätyn määrän , josta lasketaan lannan kokonais määrä, näin
viranomaiset valvovat ylilannoitusta ja apulannan käyttöä. Mitään
"tuosta vaan " tietoa ei ole.
Tanskassa ei varmaan ole tätä järjestelmää , laki puuttuu.
esittämäni luvut ovat tässä:
"Jos Tanskassa on noin 2,7 miljoonaa hehtaaria ja 450.000 lypsylehmää niin tuosta tulee noin 12 kg fosforia per nauta eli 5,4 miljoonaa kiloa fosforia per vuosi sitten noista. Kaikille hehtaareille tasan niin tulee noin 2 kg/ha ja kun täällä meillä sallitaan 15 kg/ha fosforia niin ei olla lähellekään. Tuohon 13 miljoonaa sikaa päälle jotka tuottavat ilmeisesti lantaan noin 1,2 kg fosforia niin tuosta tulee sitten 15 miljoonaa kiloa fosforia lisää. Eli sioista tulee noin 6 kg fosforia per hehtaari. Yhteensä 8 kg/ha. Ollaan vielä kaukana rajasta 15 kg/ha."
Siitä kun pistät omat lukusi tilalle ja korjaat mahdolliset virheet niin nähdään että paljonko mielestäsi tulee vaikka fosforia per hehtaari. Luulisi olevan helppoa tuolla tietämyksellä?
että tämä kirjoittelija on itse maanviljelijä. Tietää aika hyvin miten systeemi toimii. Maanäytteet (ottanut itsekin), analyysit (tehnyt ihan itsekin opiskeluaikana), minimitekijän lain, paskaa (typpeä) kun heittää ja liimalakoa tuottaa niin pieneneehän se sato. Lanta-analyysien käytäntökin (mistä ja miten) otetaan on valitettavan hyvin tiedossa... Mutta että systeemi on tuttu ja tiedossa. Niin täällä kuin muuallakin. Ottaa vaan pönttöön kun tarkoitushakuisesti vääristellään tietoja. Mutta että laskes vaihteeksi itse, muuten alan epäillä vahvasti osaamistasi. Näytä meille!
JA TANSKAN PELLOT KÄYTTÄÄ KAIKEN KASVEIHIN , KYMMEN KERTAINEN
LANNOITUS JA SATOA 40% ENEMPI.
olen tiennyt sinun olevan maajussi , joka sahaa välillä omaa oksaa.
kuten pohjanmaan jokien tilaa koskevassa väittelyssä.
jos ajatuksella luet tuon edellisen , huomaat kyllä mitä tiedän.
ja niinkuin myös huomaat , Tanskaa puolustetaan aivan syyttä.
http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2010/10/19/nama-15-paattavat-ruokalaskusi-suuruuden/201014445/12
"Valta suomalaiskotien ruokalaskusta on kovin harvoissa käsissä. Käytännössä 15 ihmistä päättää mitä miljoonat muut suomalaiset maksavat ruoastaan. Neuvottelut ensi vuoden hinnoista ovat parhaillaan käynnissä. Taloussanomat selvitti keitä nämä 15 ovat. Syytä heitä, jos ruoka maksaa mielestäsi liikaa."
MITÄ HÄ TUET NOSTAA PUOLELLA RUUAN HINTAA VEROMAKSAJILLE JOTENKA LASKE OIKEIN PÖLJÄKE,,,