Koen enenevissä määrin valtion kirkon olevan maallinen insitutio ja leipäkirkko. Se kerää veroja, pyörittää toimintaa, ylläpitää rakennuksia, harjoittaa sijoitustoimintaa ym ym. Sillä on työntekijöitä, joissa on ihan yhtä leipääntyneitä maallisia/maallistuneita työntekijöitä kuin muissakin ammateissa. Hyvin läheinen omaiseni teki itsemurhan ja olimme lähes shokkitilassa. Mitä saimme kirkolta? Pari kirjasta, joita emme järkyttyneessä tilassamme kyenneet lukemaan. Lisäksi toimistovirkailijan suruvalittelut, hautausohjeet, hautajaiset ja siihe liittyvät papin palvelut. Lasku hautajaisista tuli sureville hyvin terhakkaasti ja nopeasti, jotta se ennättää perunkirjoituksiin (oli kirkon laskutuspuolen kommentti). Sen valtavan surun ja hädän keskellä kirkko siis katsoi, että veroja maksaneita surevia omaisia laskutetaan kirkon palveluista. Eikö rahaa voisi periä ennemmin vaikka iloitsevilta häiden, ristiäisten tms yhteydessä? Surevia lähestyy muutenkin joukko "haaskalintuja", vainajan velkojia, verottaja ym. Totesinkin, että mitäpä meistä tänne jää kun kuolemme... rahaa ja/tai velkaa ja siitä kiinnostuu jopa kirkko. Olen ajatellut erota näistä syistä kirkosta kun edes hädän hetkellä en kokenut saavani kirkolta sitä todellista henkistä tukea, jota kaipasin. Lasku kyllä tuli perille.
Leipäkirkon vuoksi
taidan erota
1122
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Eroaa kirkosta. n. 27v. sitten minä erosin. Ja yhtään en kadu. Päivääkään en vaihtaisi takaisin.
Säästyneet kikollisverorahat ovat kaikilataosin menneet järkevämpiin kohtoiiin.
Ja parempaan lauppeudentyöhönkin.