Viime kuukausina on Suomessa kiehunut kielikeskustelu. Jotta keskustelu etenisi ja ehkä jossain vaiheessa jopa saavuttaisi jonkinlaisen lopputuloksen, yritän tässä tekstissä koota kaikki pakkoruotsin puolesta kuulemani perustelut ja osoittaa niiden virheellisyyden. Kerrataanpa siis.
Pakkoruotsin puolustajat kokevat olevansa monimuotoisuuden puolustajia, mutta miten monimuotoisuus kasvaa siitä, että kaikki kansalaiset pakotetaan lukemaan yhtä ja samaa kieltä, laajemman kielivalikoiman sijaan?
Pakkoruotsin on sanottu edistävän kansainvälisyyttä. Todellisuudessa kouluopetuksen hirttäytyminen kahteen marginaaliseen kieleen (suomi, ruotsi) on paremminkin nurkkakuntaista, ei avautumista kansainvälisyydelle.
Pakkoruotsin on väitetty olevan osa pohjoismaista identiteettiämme, mutta harvalle suomalaisnuorelle pohjoismaisuus on keskeisin osa identiteettiä. Erityisen omituista on, että ”pohjoismaisuus” syntyisi nimenomaan ruotsin osaamisella – eikö suomi ole aivan yhtä pohjoismainen kieli?
Ruotsin on sanottu olevan osa yleissivistystä. Jos näin on, ei voi kuin surkutella niitä täysin sivistyksestä osattomia kansoja joiden parissa ruotsia ei puhuta nimeksikään, kuten vaikkapa ranskalaisia, saksalaisia, japanilaisia – ja lähes koko muuta ihmiskuntaa.
Erään sanaleikin mukaan pakkoruotsin kannattajat eivät koskaan ole kuulleet kenenkään valittavan, että osaa useampia kieliä. Tämä on varmasti periaatteessa totta, mutta käytännössä olen kuullut hyvin monien valittavan sitä, että joutui lukemaan nimenomaan ruotsia kieliosaamisensa laajentamiseksi, eikä saanut vapautta lukea jotain suurempaa maailmankieltä sen sijaan.
Ruotsin kerrotaan myös olevan oiva tapa oppia muita kieliä, mutta varmasti vielä parempi tapa oppia jotain maailmankieltä on lukea sitä itseään, eikä välissä vuosia ruotsia.
Ruotsin sanotaan olevan keskeinen osa historiaamme, mutta historiaa opiskellaan historiantunnilla. Kielten opetuksen täytyy tähdätä tulevaisuuden tarpeisiin, ei menneisyyteen.
Pakkoruotsin on väitetty olevan välttämätöntä, että ruotsinkieliset saavat Suomessa palvelua, mutta tämä perustelu on kumottu jo kaksinkerroin. Ensinnäkin palvelut voidaan turvata paitsi ruotsinkielisten itsensä työvoimalla, niin myös vapaaehtoisilla ruotsin lukijoilla, joita varmasti olisi edelleen paljon. Toisaalta taas pakkoruotsin on juuri todettu Kokkolan aluehallintopäätöksessä olevan riittämätöntä ruotsinkielisten palveluiden tarjoamiseen, joten tämä perustelu on kuihtunut kerta kaikkiaan.
Jotkut ovat etsineet pakkoruotsin perustelua jopa siitä, että onhan kouluissa muitakin pakollisia aineita kuten matematiikka ja biologia, miksei siis myös ruotsi. Tällaiset universaalit aineet ovat kuitenkin tarpeellisia kaikille ja kaikkialla maailmassa, eli niille on selkeät yleishyödylliset perusteet, jotka ruotsilta puuttuvat. Yhtäkään niistä ei toisin sanoen tarvitse perustella sillä, “että onhan muitakin pakollisia aineita”, jossa ei perusteluna ole mitään asiallista sisältöä.
Ehkä erikoisimman väittämän mukaan pakkoruotsi on välttämätöntä, koska eihän sitä koskaan tiedä, ettei joskus vanhemmiten muuta Ruotsiin. Erikoinen ajatusrakennelma jättää huomiotta sen, ettei sitäkään koskaan tiedä, muuttaako joskus myös johonkin muualle, kuten Viroon, Venäjälle, Espanjaan tai Kiinaan – pitäisikö näiden kaikkien tällä perusteella olla pakollisia kieliä Suomen kouluissa? Jokaiseen tulevan elämän mahdolliseen käänteeseen ei koulussa voida varautua pakko-opetuksella, vaan on parempi harjoitella uusia taitoja vasta sitten, kun tarvetta todella ilmaantuu.
—
Yhteenvetona voinee todeta, ettei valtakunnan laajuisen, poikkeuksettoman pakkoruotsin puolesta ole yhtäkään kestävää järjellistä perustetta. Ei siis ihme, että selkeä enemmistö suomalaisista vastustaa mielipidekyselyissä ruotsin pakollisuutta.
Kuitenkin monen yksittäisen kansalaisen elämälle tai uralle ruotsin opiskelulla voi edelleen olla paljonkin merkitystä. Muistutan vielä kerran, että pakkoruotsin lakkautus ei vie tätä opiskelumahdollisuutta yhdeltäkään kansalaiselta, vaan päinvastoin parantaa motivoituneiden oppilaiden mahdollisuuksia, kun opetusryhmiä ei täytetä oppilailla, joille ruotsin opiskelu on tarpeetonta.
Jos joitain kohtia unohtui, pyydän lukijoita täydentämään lisää perusteluja kommenttiosuuteen. Tähän luetteloon voi sitten jatkossa linkittää pakkoruotsissa käydyissä nettikeskusteluissa.
http://www.sampoterho.net/?p=789
Pakkoruotsin puolustajat kokevat olevansa monimuotoisuuden puolustajia, mutta miten monimuotoisuus kasvaa siitä, että kaikki kansalaiset pakotetaan lukemaan yhtä ja samaa kieltä, laajemman kielivalikoiman sijaan?
Pakkoruotsin on sanottu edistävän kansainvälisyyttä. Todellisuudessa kouluopetuksen hirttäytyminen kahteen marginaaliseen kieleen (suomi, ruotsi) on paremminkin nurkkakuntaista, ei avautumista kansainvälisyydelle.
Pakkoruotsin on väitetty olevan osa pohjoismaista identiteettiämme, mutta harvalle suomalaisnuorelle pohjoismaisuus on keskeisin osa identiteettiä. Erityisen omituista on, että ”pohjoismaisuus” syntyisi nimenomaan ruotsin osaamisella – eikö suomi ole aivan yhtä pohjoismainen kieli?
Ruotsin on sanottu olevan osa yleissivistystä. Jos näin on, ei voi kuin surkutella niitä täysin sivistyksestä osattomia kansoja joiden parissa ruotsia ei puhuta nimeksikään, kuten vaikkapa ranskalaisia, saksalaisia, japanilaisia – ja lähes koko muuta ihmiskuntaa.
Erään sanaleikin mukaan pakkoruotsin kannattajat eivät koskaan ole kuulleet kenenkään valittavan, että osaa useampia kieliä. Tämä on varmasti periaatteessa totta, mutta käytännössä olen kuullut hyvin monien valittavan sitä, että joutui lukemaan nimenomaan ruotsia kieliosaamisensa laajentamiseksi, eikä saanut vapautta lukea jotain suurempaa maailmankieltä sen sijaan.
Ruotsin kerrotaan myös olevan oiva tapa oppia muita kieliä, mutta varmasti vielä parempi tapa oppia jotain maailmankieltä on lukea sitä itseään, eikä välissä vuosia ruotsia.
Ruotsin sanotaan olevan keskeinen osa historiaamme, mutta historiaa opiskellaan historiantunnilla. Kielten opetuksen täytyy tähdätä tulevaisuuden tarpeisiin, ei menneisyyteen.
Pakkoruotsin on väitetty olevan välttämätöntä, että ruotsinkieliset saavat Suomessa palvelua, mutta tämä perustelu on kumottu jo kaksinkerroin. Ensinnäkin palvelut voidaan turvata paitsi ruotsinkielisten itsensä työvoimalla, niin myös vapaaehtoisilla ruotsin lukijoilla, joita varmasti olisi edelleen paljon. Toisaalta taas pakkoruotsin on juuri todettu Kokkolan aluehallintopäätöksessä olevan riittämätöntä ruotsinkielisten palveluiden tarjoamiseen, joten tämä perustelu on kuihtunut kerta kaikkiaan.
Jotkut ovat etsineet pakkoruotsin perustelua jopa siitä, että onhan kouluissa muitakin pakollisia aineita kuten matematiikka ja biologia, miksei siis myös ruotsi. Tällaiset universaalit aineet ovat kuitenkin tarpeellisia kaikille ja kaikkialla maailmassa, eli niille on selkeät yleishyödylliset perusteet, jotka ruotsilta puuttuvat. Yhtäkään niistä ei toisin sanoen tarvitse perustella sillä, “että onhan muitakin pakollisia aineita”, jossa ei perusteluna ole mitään asiallista sisältöä.
Ehkä erikoisimman väittämän mukaan pakkoruotsi on välttämätöntä, koska eihän sitä koskaan tiedä, ettei joskus vanhemmiten muuta Ruotsiin. Erikoinen ajatusrakennelma jättää huomiotta sen, ettei sitäkään koskaan tiedä, muuttaako joskus myös johonkin muualle, kuten Viroon, Venäjälle, Espanjaan tai Kiinaan – pitäisikö näiden kaikkien tällä perusteella olla pakollisia kieliä Suomen kouluissa? Jokaiseen tulevan elämän mahdolliseen käänteeseen ei koulussa voida varautua pakko-opetuksella, vaan on parempi harjoitella uusia taitoja vasta sitten, kun tarvetta todella ilmaantuu.
—
Yhteenvetona voinee todeta, ettei valtakunnan laajuisen, poikkeuksettoman pakkoruotsin puolesta ole yhtäkään kestävää järjellistä perustetta. Ei siis ihme, että selkeä enemmistö suomalaisista vastustaa mielipidekyselyissä ruotsin pakollisuutta.
Kuitenkin monen yksittäisen kansalaisen elämälle tai uralle ruotsin opiskelulla voi edelleen olla paljonkin merkitystä. Muistutan vielä kerran, että pakkoruotsin lakkautus ei vie tätä opiskelumahdollisuutta yhdeltäkään kansalaiselta, vaan päinvastoin parantaa motivoituneiden oppilaiden mahdollisuuksia, kun opetusryhmiä ei täytetä oppilailla, joille ruotsin opiskelu on tarpeetonta.
Jos joitain kohtia unohtui, pyydän lukijoita täydentämään lisää perusteluja kommenttiosuuteen. Tähän luetteloon voi sitten jatkossa linkittää pakkoruotsissa käydyissä nettikeskusteluissa.
http://www.sampoterho.net/?p=789
Vastaukset 1
Vanhimmat
ö