...ihan just.
Totesinpa vaan tälleen...
...että mitäs sitten tehdään?
Ydinvoimaa? Kihvihiiltä? Kaasua? Vetyä?
Kuses ollaan, korvia myöten.
Totesinpa vaan tälleen...
...että mitäs sitten tehdään?
Ydinvoimaa? Kihvihiiltä? Kaasua? Vetyä?
Kuses ollaan, korvia myöten.
Vastaukset 81
Vanhimmat
USA'n öljyvetoinen talous romahtaa.
Nyt jo viedään suomestakin laivalasti kuukaudessa bensiiniä Kaliforniaan.
Suomalainen kuluttaja maksaa.
Muistan jotain tuon tyyppistä uutisointia. taisi olla kyse jostain erikoisbensiinistä, jota jenkeissä ei tehdä.
Tavallista autoissa käytettävää.
.. kun teemme kalkyylejä: USA = 5% maailman kansoista tärvää 25% maailman öljystä.
USA'n kulutus sanelee öljyn hinnan - tästä eteen päin se maksaa enemmän ja enemmän ja ...
Helpottaa sekin arvion tekoa, että Kiina ja muut kasvavat talousmahdit idässä ovat ottamassa osansa öljystä.
olin tässä asiassa minäkin, kunnes sattumalta kävin kerran peruskurssin ydintekniikasta. Lukiosta saakka olen ollut tietoinen, että ydinreaktorit eivät ole erityisen vaarallisia, mutta luulin, että uraanikin tulee pian loppumaan ja siksi tuntui, että vaihtoehdot ovat vähissä.
On kuitenkin niin, että ne 50 vuotta tai vastaavat mitä on esitetty uraanin riittävyydestä koskevat vain nyt käytössä olevien muutamien kaivosten varmoja varantoja. Uraania ei ole vuosikymmeniin etsitty ja kaivoksia on suljettu kun hinnat ovat pohjalukemissa. Yleisesti ottaen uraania (ja toriumia) on maapallolle siunaantunut niin paljon, että sen pitäisi riittää lähes ikuisesti ihmiskunnalle. Kalliossa ja merivedessä sitä on ja sitä kautta myös ihmisessä itsessäänkin vähän. Kaikki muut energian lähteet riittävät enintään muutama sata vuotta
Pari artikkelia asiasta:
http://www.nuclearfaq.ca/cnf_sectionG.htm#uranium_supply
http://www.uic.com.au/nip54.htm
"Kalliossa ja merivedessä"
Jep, uraania on paljon merivedessä. Kultaakin on liuenneena merivedessä satoja tonneja. Mikä omaisuus! Mutta todennäköisesti sitä ei saada koskaan hyötykäyttöön.
Www.nuclearfaq.ca mukaan uraanin erottaminen merivedestä vaatii 10-15 kertaisen markkinahinnan. Jostain muualtakin olen lukenut kyllä vastaavaa. Luonnonuraanin hinta on vain pienehkö osa valmiiden polttoaine-elementtien hinnasta. Valmiin polttoaineen hinta puolestaan on vain pieni osa ydinsähkön hinnasta. Suomessa ydinvoimalat olisivat ehkä nytkin kilpailukykyisiä muihin verrattuna jopa merivesiuraanilla. Kuitenkaan vielä hyvin pitkiin aikoihin tähän ei ole mitään tarvetta.
Polttoainekustannukset ydinlaitokselle ovat luokkaa 3 e/MWh. 30 e/MWh kustannukset pelkälle polttoaineelle ovat lähes yhtä paljon kuin kaasun, hiilen ja turpeen kokonaiskustannukset megawattituntia kohden tällä hetkellä.
http://www.et.lut.fi/Tutkimus/Yvkilpailukyky.pdf
"Yleisesti ottaen uraania (ja toriumia) on maapallolle siunaantunut niin paljon, että sen pitäisi riittää lähes ikuisesti ihmiskunnalle."
Kyllä ne arvioidutkin varat loppuvat parissa sadassa vuodessa. Viimeisin arvio minkä näin helposti höydynnettäville varannoille taisi olla luokkaa 70-80 vuotta. Hyötöreaktoreilla lukua saadaa tosin kasvatettua luokkaan useita kymmeniä tuhansia vuosia.
"Kaikki muut energian lähteet riittävät enintään muutama sata vuotta"
Ihmisen näkökulmasta ikuisia lienevät vain uusiutuvat ja fuusioenergia. Ihmiskunnan näkökulmasta perinteisen fission ikuinen riittävyys hyötötekniikalla riippunee tosin vain siitä miten pitkäksi kukin arvioi lajimme jäljellä olevan olomassaoloajan.
Pitäisi vissiin lukea nuo kirjoitukset ennen lähettämistä.
Jottei jää epäselväksi niin en erottele tekstissäni yksittäistä ihmistä ja ihmiskuntaa, vaan kummallakin tarkoitan koko lajiamme.
Niin, mutta raakauraanin osuus polttoaineen hinnasta on nyt ehkä 1/10. Uraanin rikastus ja korkealaatuisten, tarkastettujen, zirkonium-päällysteisten polttoaine-elementtien valmistus maksaa enemmän. Raakauraanin hinnan kymmenkertaistaminen nostaa siis polttoaineen hinnan vain n. kaksinkertaiseksi eli tietojesi mukaan siis 6e/MWh.
Kaikki arviot koskevat vain varmoja varoja nykyisissä kaivoksissa. Paljon kaivoksia suljettiin, kun kanadalaiset löysivät superrikkaan uraaniesiintymän (keskim. 21% U). Muut tuottavat uraania lähinnä sivutuotteena. Kun hinnat joskus nousevat, aletaan uraania taas etsiä ja hyvin todennäköisesti löydetään myös uusia superesiintymiä. Huonompienkin esiintyminen hyödyntäminen kannattaa myöhemmin ja silloin varat riittävätkin arvioni mukaan pariksi tuhanneksi vuodeksi. Hyötöreaktorit tietysti jopa 100-kertaistavat tämän ajan. Hyötöreaktorien ongelmana on vain jälleenkäsittelymenetelmien huonous, purex ei ole kilpailukykyinen. Ei luulisi olevan vaikea kehittää parempia, jos vain tahtoa löytyisi.
Fuusiopolttoaineet deuterium ja tritium ovat uraania kalliimpia tai ainakin paljolti samanhintaisia.
Enpä tullut ajatelleeksi noita pakkaamiskustannuksia. Kun ne ottaa huomioon niin näillä alkutiedoilla en ala arvailemaan minkä hintaista polttoaineesta tulisi.
Minä puhuin kyllä arvioiduista helposti hyödynnettävistä varannoista tuolla 70-80 vuoden arviolla. Vaikka muistaisinkin alakanttiin niin sadoista vuosista ei puhuta kuitenkaan.
"Kyllä ne arvioidutkin varat loppuvat parissa sadassa vuodessa. Viimeisin arvio minkä näin helposti höydynnettäville varannoille taisi olla luokkaa 70-80 vuotta. Hyötöreaktoreilla lukua saadaa tosin kasvatettua luokkaan useita kymmeniä tuhansia vuosia."
Muistanko oikein: hyötöreaktorit tuottavat enemmän plutoniumia kuin kuluttavat?
"Muistanko oikein: hyötöreaktorit tuottavat enemmän plutoniumia kuin kuluttavat? "
Kyllä. U-238 muuttuu neutronikaappauksen ja beta-hajoamisen kautta Pu-239:ksi, joka voidaan käyttää uudestaan MOX-polttoaineessa.
Kannattaa huomioida myös termiset hyötöreaktorit, jotka muuttavat luonnossa yleistä toriumia fissiiliksi U-233:ksi. Ne pystyvät yleensä korkeintaan hyötämään vain itselleen uuden polttoaineen.
Sitäpaitsi:
Kolmasosa Suomenkin ydinsähköstä saadaan plutoniumista vaikka ne ladataankin pelkällä uraanilla. plutokin on siis ihan hyödyllinen aine.
"Kolmasosa Suomenkin ydinsähköstä saadaan plutoniumista vaikka ne ladataankin pelkällä uraanilla. plutokin on siis ihan hyödyllinen aine."
Joo, plutoniumia syntyy kyllä, pakosta.
Hyöty tuollaisesta on lähinnä asetekninen. Reaktoriplutoniumpommi on tehty ja testattu. Ihan kiva pikkupaukku.
EU kyllä huolestui hirvittävästä plutoniummyrkkyrallista. Oli syytäkin.
Ydinpolttoaineen kuljetuksia on tehty valtavasti, ympäri maailman, maalla, merellä ja ilmassa, kesällä ja talvella, vuosikymmeniä ilman että kukaan väestöön kuuluva olisi kertaakaan joutunut lastin takia vaaraan. Lastiin liittyvät riskit ovat minimaaliset verrattuna vaarallisten kemikaalien tai syttyvien ja räjähtävien aineiden kuljetuksiin, jollaisia tiet ja meret ovat täynnä.
"Hyöty tuollaisesta on lähinnä asetekninen."
Täyttä roskaa. Kevytvesivoimalassa käyttäminen tekee ydinpolttoaineesta huonommin, ei paremmin, asetekniikkaan soveltuvaa. Aineen käsittely vaikeutuu, plutoniumin isotooppikoostumus muodostuuu epäsopivaksi aseisiin, ja fissiilien ainieden pitoisuus laskee vain entistä alemmaksi. Käytetty polttoaine on 90% eri ainetta kuin pommeissa käytetty.
"Reaktoriplutoniumpommi on tehty ja testattu. Ihan kiva pikkupaukku."
Jassoo. Lähdeviite.
Yksikään maa ei edes yritä hyödyntää kevytvesireaktorin käyettyä polttoainetta ydinaseraaka-aineena koska se on kohtuuttoman vaikeaa: polttoaineen käsittely on erittäin hankalaa, fissiilejä aineita vähemmän kuin ennen käyttöä ja plutoniumin isotooppikoostumus huono asekäyttöön. Sen sijaan ydinaseissa olevaa plutoniumia on hyvin helppo laimentaa reaktorikäyttöön ja tehdä siten kelvottomaksi aseisiin. Ydinreaktorit ovatkin tärkeä osa ydinaseriisuntaa sillä ilman niitä aseoplutoniumin tekeminen vaarattomaksi olisi hyvin vaikeaa, melkeinpä mahdotonta. Mikäpä palvelisikaan paremmin aseistariisunnan ja rauhan asiaa kuin käyttää ydinaseisiin sidotut hirvittävät voimat tuhon sijasta rauhanomaiseen ja rakentavaan sähköntuotantoon samalla tehden pommimateriaalista kelvotonta aseisiin. Ydinpolttoaineen käyttäminen kevytvesireaktorissa tekee siitä ydinaseisiin huomattavasti huonommin sopivaa, ei paremmin. Jopa luonnonuraanista on helpompi tehdä pommi.
Tästäkin on jo keskusteltu.
Käytetty ydinpolttoaine koostuu näin:
95% U-238
1% U-235
1% plutonium (0.55-0.6% Pu-239, 0.17% Pu-240, 0.3% muut)
3% halkeamistuotteita
ydinaseplutoniumi on lähes puhdasta Pu-239, eikä siinä saa olla 7% enempää Pu-240.
Tätä tuotetaan nimenomaan tätä tarkoitusta varten tehdyissä reaktoreissa, joiden tuotantoteho jää murto-osaan sähköntuotannossa olevista reaktoreista. Tämä siksi, että polttoaine vaihdetaan tiheään ja sitä tulee käyttää pienellä teholla, jottei Plutoniumatomit kerkeä haleta.
"Tämä siksi, että polttoaine vaihdetaan tiheään ja sitä tulee käyttää pienellä teholla, jottei Plutoniumatomit kerkeä haleta."
Jotta eivät ehdi napata ylimääräistä neutronia
"Joo, plutoniumia syntyy kyllä, pakosta.
Hyöty tuollaisesta on lähinnä asetekninen."
Ottamatta osaa kestosotaanne huomautan täältä välistä, että kuten thupu sanoi, kolmasosa energiasta saadaan tosiaankin reaktorissa syntyvästä plutoniumista. Reaktori tuottaa siis itse kolmasosan polttoaineestaan. Tätä tosiseikkaa ei voi mitenkään leimata pelkästään asetekniseksi hyödyksi.
Muistan kyllä, että on puhuttu. En puhunutkaan aseplutoniumista, vaan reaktoriplutoniumista - siitäkin on puhuttu. Tiedät, että siitä haluttaessa siitäkin saadaan kiva pikku paukku ja on jo saatukin - oliko se 1976 kun jenkit sen testasi ja hyvin toimi.
Löysin kuin löysinkin lainaamani uutisen lähiajoilta. Se kertoo, mistä on kysymys:
Pommintekokin kehittyy
Kirjoittanut: Tsherno006418, 21.11.2003 klo 09.44
HS (1-2:n kuukauden takainen uutinen):
"
TIETOKULMA
Kaksi tapaa tuottaa asekelpoista ainetta
Asekelpoisen ydinmateriaalin tuottamiseen on kaksi tapaa. Iran näyttää valinneen luonnonuraanin väkevöimisen.
Luonnonuraani voidaan väkevöidä esimerkiksi kaasusentrifugeissa uraani 235:ksi, jota on luonnonuraanista vain 0,7 prosenttia. Väkevöimisen tavoite on nostaa uraani 235:n määrä yli 90-prosenttiseksi. Iranin uskotaan käyttäneen väkevöimiseen epätaloudellista sähköenergiaa.
Toinen tapa tuottaa asekelpoista ainetta on raskasvesireaktori tai tarkoitukseen soveltuva grafiittihidasteinen reaktori. Reaktorissa oleviin polttoainesauvoihin kertyy prosessissa plutonium 239:ää, kun ne ovat olleet käytössä muutaman viikon tai korkeintaan kuukauden. Varsinkin vanhat ydinasevaltiot käyttävät aseissaan tätä plutoniumia.
Pohjois-Korealta näyttää onnistuneen plutonium 239:n erottaminen polttoainesauvoista, vaikka sauvat olivat olleet jopa vuosia reaktorissa.
HS
Lisää aiheesta:
Iran lupasi sitoutua ydintarkastuksiin
Uhkapeliä luottamuksella
"
www.helsinginsanomat.fi/uutiset/artikkeli/1066373803514
Kysymys on kuitenkin plutoniumin SYNTYMISESTÄ, joka sähköntuotannon kannalta ei ole tarpeellista, vaikkakin (kyynisesti katsoen) hyödyllistä. Ilman plutoniumin syntymistä ydinvoimalat olisi paljon turvallisempia.
Kuten lainaamastasi uutisesta huomaat, kevytvesireaktorin käytettyä polttoainetta ei mainita kumpanakaan tapana tuottaa asekelpoista ainetta koska käyttö kevytvesireaktorisa päinvastoin huonontaa polttoaineen sopivuutta aseisiin. Sen sijaan itse lainaamastasi uutisesta voit lukea että asemateriaalin tuottamiseen on kaksi tapaa, yksi luonnonuraanin rikastaminen, toinen tarkoitukseen tehty raskasvesi- tai grafiittihidasteinen reaktori yhdistettynä rikastukseen ja jälleenkäsittelyyn, mutta kumpikaan siis EI ole kevytvesihidasteinen reaktori.
Sen sijaan kevytvesireaktorit soveltuvat erinomaisesti aseistariisuntaan sillä ydinaseissa olevaa plutoniumia on hyvin helppo laimentaa reaktorikäyttöön. Ydinreaktorit ovatkin tärkeä osa ydinaseriisuntaa sillä ilman niitä aseoplutoniumin tekeminen vaarattomaksi olisi hyvin vaikeaa, melkeinpä mahdotonta. Mikäpä palvelisikaan paremmin aseistariisunnan ja rauhan asiaa kuin käyttää ydinaseisiin sidotut hirvittävät voimat tuhon sijasta rauhanomaiseen ja rakentavaan sähköntuotantoon samalla tehden pommimateriaalista kelvotonta aseisiin.
"Ilman plutoniumin syntymistä ydinvoimalat olisi paljon turvallisempia."
Mitä hemmettiä? Miksi muka? Asia ei liity tuon taivaallisella tavalla ei ydinturvallisuuteen eikä säteilyturvallisuuteen.
"Ilman plutoniumin syntymistä ydinvoimalat olisi paljon turvallisempia."
Juolahti vielä mieleen kysyä siitä 'konkreettisesta hyödystä': mikähän olisi vaikutus ydinvoimalan kokonaiskustannuksiin, jos sitä plutoniumia ei lainkaan syntyisi?
"Juolahti vielä mieleen kysyä siitä 'konkreettisesta hyödystä': mikähän olisi vaikutus ydinvoimalan kokonaiskustannuksiin, jos sitä plutoniumia ei lainkaan syntyisi?"
Tähän en osaa vastata. Polttoainekustannukset ovat kolmen euron luokkaa megawattituntia kohden, mutta tässä on nyt mukana ne pakkaamiskustannukset joista thupu minua muistutti. Selvää on se, että reaktoriin jouduttaisiin lataamaan hieman enemmän rikastettua tavaraa tai vastaavasti lyhentämään revisioiden väliä.
Kirjoituksestani ei selvinnyt riittävän hyvin se, että Suomen ydinvoimaloiden reaktoriplutoniumista saa vain pikku paukkuja. Enimmillään sellainen voisi tappaa ehkä vaivaiset 100000 ihmistä.
Polttoainesauva otetaan pois noin 2kk:n polton jälkeen ja vot - siinä sitä on!
Ydinasevalvonta hiukan häiritsee hommaa, mutta aina voi tehdä Pohjois-Korealaiset.
Enemmänkin kyllä ajattelin plutoniumista aiheutuvia jätteenkäsittelykustannuksia. Plutoniumin aiheuttamaa negatiivisen mielikuvan lobbaus vaarattomaksi on myös pieni, mutta välttämätön kustannus.
Jälleenkäsittelykustannuksia tulee siinä tapauksessa jos käytetty polttoaine päätetään kierrättää. Tällä hetkellä jälleenkäsittelykustannukset ovat ilmeisesti hivenen suuremmat kuin mitä ydinpolttoaineen markkinahinnalla pystytään kattamaan, joten taloudellista etua jälleenkäsittelyllä ei juurikaan saavuteta tällä hetkellä. Tilanne voi muuttua kun uraanin hintaan tulee muutos. Jos käytetty polttoaine jätetän kierrättämättä, mitään kierrätyskustannuksiakaan ei tietenkään muodostu.
Mitä tule plutoniumin "kauheuteen" niin se on kyllä yksi sitkeimpiä ydintekniikkaan liittyviä myyttejä ja harhakuvia mitä ylipäänsä on olemassa. Jotkut tahot vielä jatkuvasti sumuttavat ja parhaansa mukaan levittävät harhaanjohtavia tai jopa suorastaan epätosia väitteitä plutoniumista omien tarkoitusperiensä ajamiseksi, joten ei ole ihme ettei "kadun miehellä" ole kovin oikeaa kuvaa aineesta. Fysikaalisista ominaisuuksiltaanhan plutonium ei todellisuudessa ole kummoinenkaan uaine, eikä se ydinteollisuuden normaalien toimintatapojen vallitessa aiheuta käytännössä minkäänmoista riskiä kenellekään. Käsittelin asian jo kattavasti aiemmassa viestiketjussa Plutonium - selvitys myrkyllisyydestä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000001702358
Ydinaseissa käytetään vähintään 90%:seksi rikastettua fisiiliä ainetta. Kevytvesireaktoreissa, jollaisia suomenkin reaktorit ovat, käytetään noin 3% rikastusta, verrattuna luonnonuraain 0,7%:iin. Reaktorin käydessä fissiilien aineiden määrä vain pienenee.
Kyllähän sinä nyt hyvä ihminen ymmärrät, ettei aineella, joka on 90% väärää voi rakentaa pommia sen kummemmin kuin pelkästä luonnonuraanistakaan. Ethän sinä voi ladata haulikkokaan seoksesta, jossa on 3% ruutia ja 97% vehnäjauhoja. Tätä asiaa on sinulle väännetty rautalangasta jo kiljoona kertaa, yritä nyt edes tämän verran ymmärtää vähitellen. Tsiisas!
Suomessa käytössä olevien ydinreaktorityyppien ydinasevalvonta reaktoriplutoniumin askäytön estämiseksi on yksinkertaista: tarvitsee valvoa vain vaihtolatauksen jälkeiset pari, ehkä kolme kuukautta, jona aikana suoritettu reaktorin sammutus (mahdollisesti polttoainesauvojen aikaistetuksi poistoksi) voi olla merkki ydinsulkusopimuksen rikkomisesta tältä osin. Valvontaa myös suoritetaan.
"
Suomessa 13 tonnia plutoniumia
Kirjoittanut: Vastaaja, 3.12.2003 klo 09.53
STUKin vuosiraportissa 'stuk-b-yto221.pdf' vuodelta 2002 on käppyrä, josta ilmenee käytetyn ydinpolttoaineen määrä (silmämääräisesti katsottuna):
-Loviisassa 300t
-Olkiluodossa 1000t
Plutoniumia tästä 1% = 13t
Kun katsotaan EU:n kuvausta plutoniumin vaarallisuudesta:
'Muutama mikrogramma plutoniumia voi hengitettynä aiheuttaa keuhko- tai kielisyövän. Samoin 1200 g jauhettua plutoniumia riittää radioaktiivisuudeltaan tappamaan sitä hengittävät ihmiset 2 km²:n säteellä.'
saataisiin plutonimjauheen tappavaksi pinta-alaksi (13000kg/1.2kg)*2km² =21667km², eli Pohjois-Karjalan suuruinen alue.
Uudenmaan maakunnan pinta-ala n. 6750km² ja asukasluku n. 1260000.
"
Kauheudesta voi jokainen olla omaa mieltään. Ideologiasta se vain on kiinni.
Tuollainen on idioottimaista. Kukaan ei ole koskaan saanut plutonimumyrkytystä. Vaikka hyvin pienille määrille plutoniumia on altistunut ihmisiä säteilytyössä, ei sillä ole havaittu mitään vaikutuksia terveyteen. Mahdollisuus yleisön altistumiselle plutoniumille on häviävän pieni, täysin merkityksetön. Täysin kuvitteelliset tilanteet plutoniumaltistuksista ovat täysin hyödyttömiä ja harhaanjohtavia koska ei ole olemassa mitään järkevästi kuviteltavissa olevaa prosessia joka terveydelle vaaralliseen altistukseen voisi johtaa.
Plutonium ei ole erityisen vaarallinen aine verrattuna muihin aineisiin joita eri teollisuusprosesseissa käsitellään. Se eroaa lähinnä siten, että sitä on vain äärimmäisen pieniä määriä ja että se on prosessin kaikissa vaiheissa täysin eristetty ihmisistä ja luonnosta. Maailman historia ei tunne yhtä ainutta plutoniummyrkytystä ja sellaisella pelottelu on puhdasta mielikuvituksen tuotetta ja todennäköisesti tarkoitushakuista harhaanjohtamista.
Metaanihydraattijäätä on merten pohjissa vaikka kuinka paljon.
Pitää paikkaansa ja saa myös olla siellä.
Näin, koska metaani on erittäin vaarallinen kasvihuonekaasu. Jos muistan oikein , niin se on vaarallisempaa kuin hiilidioksidi. Ja vaikka sitä poltettaisiinkin, niin silloin siitä vapautuu runsaasti hiilidioksia ilmakehään.
Meidän pitäisi päästä kokonaisuudessaan eroon hiilivetyjen ja hiilen poltosta energian tuotannossa. Eikä etsiä lisää näitä koko planeetalle välittömästi haitallisia aineita.
Käytännössä vain vesivoima ja ydinvoima ovat riittävän edulliset, tehokkaat, turvalliset ja luontoystävälliset energiantuotantotavat.
Näistä vesivoima on käytännössä rakennettu loppuun.
Tulevaisuudessa voi olla muitakin, mutta se on sitten joskus.
"Pitää paikkaansa ja saa myös olla siellä."
Vaan kun ei pysy,tekipä ihminen mitä tahansa.
Se kaasuuntuu ajoittain ja varsinkin meren lämmetessä on vaara että se suorastaan ryöpsähtää sieltä ilmakehään. Tällä ilmiöllähän selitetään nykyisin ns.bermuudan kolmion tapahtumat.
En ole asiantuntija ,mutta eikö olisi parempi polttaa tamäkin kaasu,ennenkuin se joutuu ilmaakehään,ja ottaaa siitä energia käyttöön.
Kyllä se metaanihydraatti pysyy siellä hyvin, kunhan vaan merenpohjassa on riittävän kylmää. Jos taas ruvetaan polttamaan näitä hydraatteja, niin silloin saadaan aikaan seuraavanlainen ketjureaktio:
Ilmastoon vapautuu runsaasti kasvihuonekaasuja
Ilmasto lämpenee enemmän
Ilmaston lämpenemisen johdosta meret lämpenevät ja myös merenpohjat
Jossakin vaiheessa päästäänkin seuraavanlaiseen kehään
Metaania vapautuu spontaanisti
Se lämmittää ilmakehää
Meret lämpenevät lisää
Metaania vaputuuu lisää.
Lopulta maa muuttuu asuinkelvottomaksi.
Tässä vähän aikaa sitten Tiedeohjelma Prismassa ko. prosessia veikattiin n. 250 miljoonaa vuotta sitten sattuneen sukupuuttoaallon syyksi.
Joten tämän teorian mukaan jos aiotaan pitää maa asuttavana lähitulevaisuudessa, niin fossiilisten energialähteiden käyttö olisi lopetettava välittömästi.
Onneksi meillä on kuitenkin olemassa fossiiliset energianlähteet korvaava ydinvoima.
Joo tiedostan metaanihydraattien vaarat. Sillä tuon oikeastaan pistinkin kun koko asiasta on oltu kovin hiljaa. Öljyä poltetaan kuin viimeistä päivää ja ainoa mikä kiinnostaa tuntuu olevan kuinka kauan sitä riittää.
Tuleekohan maapallosta venus kakkonen?
"Meidän pitäisi päästä kokonaisuudessaan eroon hiilivetyjen ja hiilen poltosta energian tuotannossa. Eikä etsiä lisää näitä koko planeetalle välittömästi haitallisia aineita."
Olen ihaa samaa mieltä.
Kuinka paljon käsityksesi mukaan hiilivoiman käyttö vähenee Suomessa uuden ydinvoimalan ansiosta? Entä öljyn poltto?
Uusi voimala vähentää kivihiilen ja maakaasun käyttöä ja eliminoi uusien hiilivoimaloiden rakentamisen ja sähkön tuonnin. Jos TVO:n hakemus ei olisi mennyt läpi, se olisi joutunut rakentamaan pari isoa hiilivoimalaa lisää aivan niin kuin 80-luvullakin.
Uuden ydinvoimalan käyttöönotto romahduttaa tuotettujen kasvihuonepäästöjen määrää erittäin voimakkaasti. Näin on käynyt aina ennenkin.
Ydinvoima korvaa mielestäni vain huonompia energianlähteitä. Se ei lisää energiankulutusta.
Energiankulutusta voitaisiin ehkä vähentää lisäämällä yleisesti energiaverotusta ja samalla vähentää palkkaveroja. Muita mahdollisia keinoja en nyt keksi. Keksitkö sinä?
Uusi ydinvoimala on 1600 MW joten se korvaa fossiilisia polttoaineita kuten hiiltä ja maakaasua ko. energiamäärän tuottamisen verran.
Nyt on kuitenkin huomattava, että se ei tarkoita hiilivoimaloiden sulkemista vaan se rajoittaa uusien hiilivoimaloiden rakentamistarvetta.
Kukahan se silloin muinoin piti niitä nuotioita,että ilmasto lämpisi??
Tiedeohjelma Prisman mukaan silloinen ilmaston lämpeneminen sai alkunsa nykyisen Siperian alueella tapahtuneista todella massiivisista tulivuoren purkauksista, joissa ilmakehään pääsi runsaasti kasvihuonekaasuja.
"Uusi ydinvoimala on 1600 MW joten se korvaa fossiilisia polttoaineita kuten hiiltä ja maakaasua ko. energiamäärän tuottamisen verran.
Nyt on kuitenkin huomattava, että se ei tarkoita hiilivoimaloiden sulkemista vaan se rajoittaa uusien hiilivoimaloiden rakentamistarvetta."
Onko todellakin jollakin ollut suunnitelmia uusien hiilivoimaloiden rakentamisesta (rakentamistarvehan on ihan eri asia kuin rakentaminen)?
Energian käyttö lisääntyy Suomessa. Jo nyt sähkön tuonti on ennätys tasolla. Tuonti energian lisääminen tarkoittaa suurempaa riippuvuutta joko Norjan vesivoimasta. Norjan tuontisähkön hinta riippuu suoraan Norjan sateista. Eli kun norjassa on vähäsateinen vuosi Sähkön hinta nousee rajusti ja kun Norjassa on runsas sateinen vuosi niin Sähkän hinta pysyy ennallaan tai vain hieman laskee.
Toinen vaihtoehtoa on tuoda lisää Venäjällä ydinvoimalla tuotettua energiaa.
Joten jos ei rakenneta lisää ydinvoimaa, niin silloin seuraavaksi edullisin vaihtoehto on rakentaa lisää hiilivoimaa. Niin yksinkertaista se on.
"Joten jos ei rakenneta lisää ydinvoimaa, niin silloin seuraavaksi edullisin vaihtoehto on rakentaa lisää hiilivoimaa."
Edullisuus tärkeintä? Jos näin on, talousideologien aivopesu on tuottanut tulosta.
Kun suomessa on markkinatalous ja yritykset päättävät itse mihin ne investoivat, ne tekevät investointinsa parhaan tuotto-odotuksen mukaan. Tämä ei ole moraalinen kannanotto, vaan välttämättömyys: yritys joka ei toimi täten, häviää lopulta kilpailussa niile jotka toimivat tuotton maksimoiden. Kyseessä on vääjäämättä toimiva mrakkinatalouden ominaisuus, ei moraalinen (tai muunkaanlainen) valinta tai päätös.
Jos ydinvoiman rakentamista ei sallita, markkinatalous johtaa seuraavaksi kannattavimman mahdollisen investoinnin toteutumiseen. Tämä on vain tosiasian tunnustamista ja tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku.
Kun taas kerran Vastaaja näyttää menevän keskustelussa syrjäpoluille. Niin Vastaajan olisi kyllä syytä miettiä kukahan se oikein on aivopesty ja millä ideologialla?
Vinkki: Kun jatkuvasti katsoo asiaan vihreiden lasien läpi ja kategorisesti hylkää/ jättää huomiotta omksumaansa vihreää ideogiaa vastaan olevat asiat. Niin minusta silloin on kyllä saanut totaalisen äärivihreän aivopesun.
Ihan samoin voidaan sanoa talousideologian sumentamasta todellisuudentajusta. Ei ole mitään eroa.
Ideologioilla on eroa. Talousideologia on hyvin yksilökeskeistä, muista piittaamatonta. Vihreä ideologia on ympäristön, luonnon, ja sitä kautta ihmislajinkin hyvinvointiin tähtäävä.
"Näin, koska metaani on erittäin vaarallinen kasvihuonekaasu. Jos muistan oikein , niin se on vaarallisempaa kuin hiilidioksidi. Ja vaikka sitä poltettaisiinkin, niin silloin siitä vapautuu runsaasti hiilidioksia ilmakehään."
"Meidän pitäisi päästä kokonaisuudessaan eroon hiilivetyjen ja hiilen poltosta energian tuotannossa. Eikä etsiä lisää näitä koko planeetalle välittömästi haitallisia aineita."
Korjaan sen verran, että jos metaanihydraattia kerätään meristä ja poltetaan, silloin hiilen määrä lisääntyy. Mutta jos käytetään uusiutuvia polttoaineita niin silloin hiili kiertää luonnossa, eikä lisäänny.
Minä taas ajattelen vihreän ideologian olevan etääntyneen alkuperäisestä ideastaan niin paljon, että se on nykyisin muuttunut irvikuvakseen alkuperäisestä.
Eli minusta vihreä ideologia on nimenomaan yksilökeskeistä, ihmisvihamielistä, ympäristöä tuhoavaa ja yhteiskunnan kehittymistä haittaavaa terroritoimintaa.
Esimerkkinä tämä GreenTerror järjestö, jonka ristiretket ns. ympäristön puolesta muistuttavat pikemminkin terroristi-iskuja yhteiskuntaa vastaan kuin rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua.
Kyllä näin on. Mutta ihmiskunta on jo vapauttanut niin paljon kasvihuonekaasuja ilmakehään, että niiden sitoutumiseen takaisin lepotilaan (hiileksi, öljyksi, kaasuksi, metaanihydraatiksi) menee jonkin verran aikaa. Jotta luonto saisi mahollisuuden parantua ja korjata tasapainon, niin se takia hiilen käyttö, myös puun poltto pitäisi lopettaa joksikin aikaa (arvio n. 100 vuotta näin ensialkuun)
Joten energian tuotannossa meille jää käteen muutama vaihtoehto. Eli ns. hiilidioksidi vapaat energiamuodot. Näistä käytännössä Suomessa käyttökelpoisia vaihtoehtoja on vain yksi eli ydinvoima. Koska vesivoima on käytännössä rakenettu loppuun ja tuuli-, aurinkovoima, ja muut ovat aivan liian tehottomia ja kalliita.
Otan osaa.
Unohdit luonnon omat puhdistusmenetelmät (tyypillistä talousideologian sokaisemille).
Sademetsät ovat maapallon keuhkot.
>>vastaaja: Unohdit luonnon omat puhdistusmenetelmät (tyypillistä talousideologian sokaisemille).
Sademetsät ovat maapallon keuhkot.
Amazonin joista ja suoalueista vapautuu vuosittain yhtä paljon tai enemmän hiilidioksidia, kuin mitä Amazonin sademetsä sitoo. Sademetsien irtonainen puuaines kulkeutuu näille alueille sadevesien mukana. Bakteerien hajottaessa puuaineksen, niihin sitoutunut hiilidioksidi vapautuu.
http://www.nature.com/nsu/020408/020408-7.html
sademetsien hävittäminen johtuu kulutuksesta.
Sademetsien (maapallon keuhkojen) pelastamiseksi kuluttajalla on paremmat mahdollisuudet tehdä todellinen ympäristöteko yksinkertaisesti jättämällä ostamatta niin sanottuja kovapuutuotteita. Tarkempaa tietoa löytynee mm. Greenpeacen sivuilta.
Ideologiasta riippumatta jokaisen olisi aika myöntää, että kulutus on suurin saastuttaja. Energian tuotannon lisääminen kulutuksen vähentämiseksi on itsepetosta.
"Amazonin joista ja suoalueista vapautuu vuosittain yhtä paljon tai enemmän hiilidioksidia, kuin mitä Amazonin sademetsä sitoo."
Ja vapautuu sitä enemmän, mitä enemmän sademetsiä hävitetään.
Uusiutuvia energiamuotoja voitaisiin myös käyttää rajattomasti vaikka päästöinä syntyisikin hiilidioksidia. Koska se on uusiutuvaa ja se sopii luonnon ekosysteemiin täydellisesti.
"Sademetsien (maapallon keuhkojen) pelastamiseksi kuluttajalla on paremmat mahdollisuudet tehdä todellinen ympäristöteko yksinkertaisesti jättämällä ostamatta niin sanottuja kovapuutuotteita."
Tai ostaa viljelllyistä puista, joiden tilalle istutetaan aina uusia, tehtyjä tuotteita. Metsiä kaadetaan kuinenkin myös viljelymaaksi. Valitettavasti niin kauan kuin alueen ihmisille ympärsitöasiat häviävät tärkeysjärjestyksessä terveydelle, ravinnon saannille ja jokapäiväiselle toimeentulolle, ei ole realistista odottaa tilanteen nopeaa paranemista. Niinpä elintason nostaminen alueen köyhimmissä kehitysmaissa on tärkeää ympäristön tilanteen parantamiseksi. Tämä varsin todellinen köyhyyden aiheuttama ympäristötuho toimikoon myös varoituksena niille jotka vaativat oman elintasomme romahduttamista: silloin ympäristöasioihin ei voitaisi panostaa ja ympäristö joutuisi kärsimään ajattelemattomasta talouspolitiikasta.
"Ideologiasta riippumatta jokaisen olisi aika myöntää, että kulutus on suurin saastuttaja. Energian tuotannon lisääminen kulutuksen vähentämiseksi on itsepetosta."
Kulutus ei ole saastuttaja, vaan saastuttaminen on saastuttaja. Jos kulutus tyydytetään luontoa rasittamatta, niukkoja luonnonvaroja tuhlaamatta ja päästöittä, ei luontokaan kärsi. Toisaalta mikään kulutuksen taso ei ole tarpeeksi alhainen jos se aiheuttaa niukkojen luonnonvarojen loppumisen ja luonnon sietokyvyn ylittäviä päästöjä. Näin ollen, riippumatta siitä miten paljon kulutetaan, on ehto kestävälle kehitykselle aina sama: niukkoja luonnonvaroja ei saa kuluttaa liikaa ja päästöt eivät saa ylittää luonnon sietokykyä. Jos nämä ehdot täyttyvät kulutuksen taso on epäolennainen. Niinpä viisaampaa, kuin ryhtyä tuhoamaan taloudellisia edellytyksiämme suojella luontoa ja ylläpitää hyvinvointia, on ryhtyä muuttamaan teknosysteemiä luonnon mallin mukaan: materiaalivirrat kiertämään ja energia virtaamaan systeemin läpi. Materiaalit täytyy kierrättää mahdollisimman pitkälle ja energia tuottaa päästöittä. Onneksi energian osalta tämä on ainakin mahdollista: mailman ihmisten tarpeiden kannalta tarpeeksi massiivisessa mittakaavassa toteutuskelpoinen päästötön energianlähde on olemassa. Kyse on vain tahdosta.
Edellinen viesti kertoi normaalista kiertokulusta. Tähän ei oltu huomioitu sademetsien tuhoamisesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Normaalissa elinkaaressa sademetsissä ei varastoidu hiilidioksidia maaperään vaan se palaa ilmakehään puuston normaalissa häviämisessä sellaisenaan.
Sademetsien tuhoaminen lisää hiilidioksidia entisestään, koska hävittämisessä tuhoutuvien puihin varastoitu hiilidioksidi vapautuu ilmakehään. Terveessä ympäristössä hiilidioksidi ei kuitenkaan sademetsiin varastoidu, vaan se pääsee ilmakehään puumateriaalin hajotessa metsän pohjakerroksessa tai se materiaali kulkeutuu veden mukana soihin ja jokiin, josta se sitten vapautuu.
Jos hiilen kierto on täydellisesti hallinnassa, niin silloin se toimii juuri noin.
Tästä nyt syrjäpoluille jälleen kerran siirtyneessä keskustelussa nämä sademetsät ovat malli esimerkki luonnossa toimivasta hiilikierrosta. Eli terveessä metsässä biomassaan sitoutuu yhtä paljon hiiltä kuin siitä vapautuukin. Luonto on mestarikierrättäjä.
Jos taas tehdään kuten ennen Suomessa ja nykyisin kehitysmaissa eli hakataan metsä maan tasalle, kasketaan se. Viljellään pari satokautta ja hylätään köyhtynyt pelto. Niin sille paikalle uuden metsän kasvu vie aikaa tai eroosio hävittää loputkin kasvualustasta eli peltotilkku aavikoituu. Eli se hiilimäärä, joka oli aikaisemmin terveessä kierrossa onkin tämän jälkeen ilmakehässä hiilidioksidina. Ja kun tähän lisätään fossiilisten polttoaineiden käyttö, niin ei ole mikään ihme että ilmasto lämpenee.
Joten olen edelleenkin sitä mieltä, että luonnolle on annettava hengähdystauko vaurioiden korjaamista sekä ylimääräisen hiilen varastointia varten.
Onneksi meillä on olemassa edullinen, turvallinen ja luontoystävällinen ydinvoima jonka avulla tämä luonnolle välttämätön hengähdystauko voidaan järjestää.
"Sademetsien tuhoaminen lisää hiilidioksidia entisestään, koska hävittämisessä tuhoutuvien puihin varastoitu hiilidioksidi vapautuu ilmakehään."
Tietenkin. Jostakin se hiilidioksidi on puihin tullut. Jossakin sitä puiden hävittämisen jälkeen jää varastoitumatta. Jos hiilidioksidia on liikaa, puut ei kykene sitä varastoimaan.
Jotku epätoivoiset, lähinnä vapaaehtoisia, yrittävät istuttaa metsää uudelleen. Muistaakseni vuoristomaisemissa.
En ihan ymmärtänyt mitä ajoit takaa - sitäkö, että sademetsiä hävittämällä hiilidioksidia ei vapautuisi niin paljon?
"En ihan ymmärtänyt mitä ajoit takaa - sitäkö, että sademetsiä hävittämällä hiilidioksidia ei vapautuisi niin paljon?"
Ajoin takaa sitä, että sademetsät eivät toimi hiilidioksidinieluna, koska sademetsien ekosysteemi ei sido hiilidioksidia sellaisenaan. Sitä ei sitoudu maaperään, vaan sademetsiin sitoutunut hiilidioksidi sitoutuu vain lyhyeksi aikaa itse puustoon, kunnes se normaalin kiertokulun kautta palaa ilmakehään.
No nyt ymmärsin... tai ainakin luulen niin :)
Silti mielestäni sademetsien tulisi antaa kehittyä luonnon ehdoilla. Suuren alueen avohakkuu tuhoaa ekosysteemin, eikä sitä saada palautettua ennalleen kovin helposti. Istutuksillakin usein 'standardoidaan' luontoa ihmisen tarpeiden mukaisiksi, siis kaikki mikä ei palvele ihmistä, on 'vahingollista'. Tämä taas ei ole lopulta ihmisenkään etu, jonka voi päätellä EU:n kestävää kehitystä koskevasta strategiasta:
"
Tavoitteeksi asetetaan myös luonnonvarojen kestävämpi hallinta. On purettava yhteys talouskasvun ja luonnonvarojen käytön välillä ja pysäytettävä biologisen monimuotoisuuden väheneminen ennen vuotta 2010.
"
Tuo itse kirjoittamani ei ole ihan tyylikkäästi muotoiltu, mutta ymmärrät varmaan mitä yritän sanoa.
"Silti mielestäni sademetsien tulisi antaa kehittyä luonnon ehdoilla."
Kyllä. Olen samaa mieltä.
"Suuren alueen avohakkuu tuhoaa ekosysteemin, eikä sitä saada palautettua ennalleen kovin helposti."
Valitettavasti paikalliset ihmiset eivät ymmärrä, ettei sademetsän kasvupohja ole kovinkaan kestävä, eikä ravinteitä ole sinne kertynyt johtuen samasta syystä, kuin tuo hiilidiksidin luontoon palaaminen.
"Istutuksillakin usein 'standardoidaan' luontoa ihmisen tarpeiden mukaisiksi, siis kaikki mikä ei palvele ihmistä, on 'vahingollista'."
Näinhän siinä käy. Istutukset eivät kuitenkaan valitettavasti ole ainoa syy, miksi sademetsien puuston lajivalikoima heikkenee. Vapaa referoitu suomennos:
'Amazonilla on havaittu nopeasti kasvavien kasvien runsas lisääntyminen ja hitaammin kasvavien kasvien harveneminen. 20 vuoden aikana tehty tutkimus osoittaa tämän muodonmuutoksen. Syyksi on todettu hiilidioksidipäästöjen lisääntyminen. Suuremmat hiilidioksiditiheydet lannoittavat kasvustoa, jolloin nopeasti kasvava puusto valtaa nopeammin suuremman alan jättäen hitaasti kasvavat puut varjoonsa. Kun hitaasti kasvava puusto ei sitten saa auringonvaloa, ne eivät kykene yhteyttämään, eivätkä saa maaperästä tarpeeksi ravinteita. Nopeasti kasvava pienitiheyksinen puusto lopulta valtaa metsän.
http://abc.net.au/science/news/stories/s1063624.htm
Pitää antaa hengähdystauko luonnolle ja se tarkoittaa juuri sitä, että uusiutuvia energialähteitä (joissa hiili on yhtenä osana) pitää käyttää ja kehittää. Tarkoitan tässä muitakin biomassoja kuin puuperäisiä. Ja sen biomassan potentiaali on todella suuri.
Luonto toimii tavallaan - lajit huolehtivat säilymisestään.
Jos nyt vielä jatketaan tätä palstaan kuulumatonta (aloittamaani kylläkin) aihetta, niin juuri kerrottiin suorakylvöstä - maata ei käännetä kylvössä. säästytään mm. hiilipäästöiltä. tehotalous on siis tulossa tiensä päähän siinäkin. hirvittää ajatuskin siitä, kuinka paljon raaka-ainetta ja luonnonvaroja on tuhlattu pelkästään aurojen valmistamiseen paremman sadon saamiseksi ja sitten todetaan, että on aiheutettu iso ongelma.
no, ihmiskunta viisastuu.
Mutta vielä kerran: Jotta luonnolla olsi mahdollisuus korjata ilmakehän vauriot. Niin sen on saatava siihen mahdollisuus. Tämä ei toteudu niinp itkään kuin ilmakehään päästetään hiilidioksia ja muita kasvihuonekaasuja enemmän kuin luonnon normaalit prosessit pystyvät sitomaan. Tällä hetkellä hiilidioksia päästetään ilmakehään enemmän kuin luonto pystyy käsittelemään.
Joten vielä kerran: Hiilipitoisten polttoaineiden käyttö on lopetettava. Se ei tarkoita sitä, että puuta yms.. ei voisi käyttää muuhun. Vaan päinvastoin. Jos ja kun puusta voidaan tehdä tuotteita, joita ei polteta ei lahoteta. Ja kerätyn puun tilalle varmistetaan uuden metsän kasvu. Niin silloin ollaan kestävän kehityksen tiellä ja samalla saadaan kerättyä ilmakehästä pois ylimääristä hiilidioksidia.
Jos tarkoitit muulla biomassalla ruokohelpiä yms Jos tarkoitit turvetta, niin turve lasketaan kioton tulkinnan mukaan fossiiliseksi polttoaineeksi. Joten sitä ei voi laskea mukaan.
Niin näiden nopeasti uusiutuvien polttoaineiden käytön lisääminen on luonnon hiilidioksidi tasapainon kannalta täysin yhdentekevää. Se ei lisää eikä vähennä ilmakehästä hiilidioksidia. Näin, koska sama määrä minkä ko. biopolttoaineet ovat sitoneet niin sama määrä vapautuu ilmakehään hiilidioksidina ja tuhkana, joka käytettäisiin tässä tapauksessa lannoitteena.
Joten vielä kerran jotta luonto toipuisi niin se ei tarvitse ylläpitohoitoa vaan paranemista tukevia toimenpiteitä. Ja sen voimme järjestää lisäämällä ydinvoiman käyttöä ja siten vähentää hiilidioksidipitoisten polttoaineiden käytön tarvetta.
Ei ydinvoima paranna tilannetta muuten kuin korvaamalla hiilen, maakaasun ja turpeen käyttöä energiantuotannossa. Mikä on tietysti hyvä asia. Mutta se ei saa korvata uusiutuvien polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa.
Tarkoitin muulla biomassalla yhdyskuntajätettä, elintarviketeollisuuden biojätettä ja pelloilla helposti kasvatettavia energiapitoisia kasveja. Näiden potentiaali on todella suuri. Mistä onkin ollut juttua aikaisemmin täällä.
Ja ettet käsitä väärin, niin tarkoitan noiden biomassojen biokaasutusta en niiden polttamista.
"Mutta se ei saa korvata uusiutuvien polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa."
Enpä ole yhdestäkään tapauksesta kuullut että näin olisi tapahtunut. Kioto-tavotteiden kanssa painiskelevat maat varmasti päinvastoin lisäävät biomassan käyttöä ja korvaavat ydinvoimalla fossiilisia polttoaineita. Näinhän Suomikin tekee: ydinvoimapäätöksellä vältettiin fossiilisten lisärakentaminen ja samaan aikaan huomattavasti lisätään biomassan käyttöä. Historia on ollut samantapainen: 70 luvulta nykypäivään ydinvoima romahdutti fossiilisten käytön sähköntuotannossa, mutta ei todellakaan estänyt Suomea samaan aikaan kehittymästä maailman johtajaksi biomassan sähköntuotantokäytössä. Suomessa tuotetaan uusiutuvaa biomassaa polttamalla valtavasti sähköä ja huomattavasti enemmän kuin mitä esim. Tanskassa kaikilla uusiutuvilla yhteensä.
Täytyy tilata lisää.
öljyn loppu ei ole maailman loppu.
bensiinin sijaan voidaan käyttä vetyä(fuusiota) ja samalla kaikki ongelmat ratkaistuvat.
tällä hetkellä fuusio ei ole taloudellista, koska reaksio vaatii miljoonia asteita
Vihdionkin joku jonka tietämys on samaa tasoa Vastaajan kanssa!
Se on siinä.
"Kazakstanista öljyputki Kiinaan
PEKING. Kiina ja Kazakstan ovat sopineet rakentavansa 1 240 kilometriä pitkän putken, joka tuo Keski-Aasiasta öljyä Kiinan kasvaviin tarpeisiin.
Sopimuksen tekivät Kiinan valtionyhtiö National Petroleum ja Kazakstanin KazMunaiGaz, kertoi Kiinan hallituksen äänitorvi China Daily tiistaina. Putki tulee kulkemaan Kazakstanin luoteisosasta Atasusta Kiinan länsirajalle Xinjiangin alueelle. Rakentamisen odotetaan alkavan myöhemmin tänä vuonna.
Hanke kuuluu 1997 tehtyyn suunnitelmaan yhdistää Kiina Kaspianmeren öljykenttiin Kazakstanin läpi kulkevalla putkella. Maat pohtivat myös maakaasuputkea samalle reitille.
Kiina on viime vuosina lämmittänyt suhteitaan öljyrikkaisiin Keski-Aasian maihin. Se on myös hieronut sopimuksia lähes kaikkien muiden öljyntuottajamaiden kanssa aina Kongoa myöten saadakseen energiaa paisuvalle taloudelleen.
Viime vuonna Kiina toi noin kolmanneksen tarvitsemastaan öljystä, mutta riippuvuus tuonnista kasvaa koko ajan.
Tänä vuonna Kiinan ennustetaan ostavan ulkomailta noin sata miljoonaa tonnia öljyä, mikä vastaa noin kahta kolmasosaa suurimman öljymaan Saudi-Arabian vuosituotannosta.
Helsingin Sanomat
[email protected]"