Kun Raamatussa ei kehoiteta pyytämään esirukouksia Marialta tai pyhiltä,niin miten voisi vaikkapa protestanttisesta kulttuurista tulevalle asiaa selittää? Kertoako että se on kirkon kokemus tms.? Heille Raamttu on kuitenkin vahva auktoriteetti, ja epäraamatullisuus vaikuttaa monen protestantit mielestä ihmiskeksinnöltä..
Miten Marian kunnioitus on saanut alkunsa? Jeesus ei Äidistään paljoa virkkonut,samoin apostolit vaikenevat asiasta..
Kiitollisena vastauksianne odottaen.
Miten Marian kunnioitus on saanut alkunsa? Jeesus ei Äidistään paljoa virkkonut,samoin apostolit vaikenevat asiasta..
Kiitollisena vastauksianne odottaen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei ole ortodoksien vika, jos protestantit ovat ihan vapaaehtoisesti heittäneet 1500 vuotta kirkon perinnettä noin vain romukoppaan. Ei ole myöskään ortodoksien vika, jos protestantit ovat viipaloineet kirkon perinteestä vain Raamatun ja sitäkin selittävät omien mieltymystensä mukaan ja kaiken lisäksi eri tavoin riippuen siitä millaista aikaa eletään.
Evankeliumeissa Neitsyt Maria on varsin tärkeä henkilö, ennen kaikkea Luukas kertoo hänestä, mutta myös muut evankelistat. Erityisen paljon Mariasta kertoo deuterokanoninen Jaakobin protoevankeliumi, joka on kirjoitettu jo varhaiskirkon ajalla. Siinä kerrotaan mm. Marian lapsuudesta, hänen vanhemmistaan ja kasvatuksestaan Jerusalemin temppelissä sekä hänen vaiheistaan Kristuksen ylösnousemuksen jälkeen. Nämä kertomukset heijastuvat kirkon ikonografiassa ja juhlaperinteessä, ja siten ortodoksisen kirkkovuoden kierrossa vietetään neljää suurta Neitsyt Marialle omistettua juhlaa.
(Marian syntymä, Marian temppeliinkäynti, Marian ilmestys ja Marian kuolonuneen nukkuminen).
Jakamaton kirkko käsitteli Marian asemaa kirkossa
Efeson ja Kalkedonin kirkolliskokouksissa jo 400-luvulla. Tällöin hyväksyttiin dogmi Mariasta Jumalansynnyttäjänä ja ainaisena Neitseenä, jota kuuliaisuutensa tähden kunnioitetaan ihmisen pelastuksen alkuunsaattajana. Sillä onhan tosiasia, että Kristus syntyi maailmaan ihmiseksi Neitsyt Mariasta ja samalla syntyessään pyhitti myös äitinsä. Marian kunnioitus ei siis ole itseisarvo, vaan hän saa arvonsa Kristuksen kautta.
Jaakobin proto-evankekeliumi ei ole deuterokanoninen kirja. Niitä raamatunkirjoja jotka protestantit silpoivat Raamatun kaanonista kutsutaan deuterokanonisiksi (jalkimmaiseen kaanoniin kuuluvat). Jaakobin proto-evankeliumi on apokryfinen kirja (salainen, ei julkisesti hyväksytty sisällöstään huolimatta).
Että silleen...
Jaakobin proto-evankekeliumi ei ole deuterokanoninen kirja. Niitä raamatunkirjoja jotka protestantit silpoivat Raamatun kaanonista kutsutaan deuterokanonisiksi (jalkimmaiseen kaanoniin kuuluvat). Jaakobin proto-evankeliumi on apokryfinen kirja (salainen, ei julkisesti hyväksytty sisällöstään huolimatta).
Että silleen...
asia selveni minulle.
vähän siltä että nämä kanonisaatiot on tehty juuri ihmisten toimesta.Ihmiset ovat valinneet mitä kannatetaan ja mitä ei vai olenko väärässä.Tietysti autenttisuus on vaikea asia.Minusta henkilökohtaisesti tuntuisi siltä että jokaisessa uskontokunnassa on jotain alkuperäisestä mutta että yksikään ei kokonaisuudessaan täytä täydellisesti alkukirkon ja kristillisyyden puitteita.Olen maallikko ja en ole perehtynyt asiaan, mielenkiintoista olisi mutta ei taida aika siihen riittää eikä taidot.Joten nämä ovat minusta tuntuu juttuja.Onko kenelläkään niin sanottua autenttista tietoa asiasta?
Kukaan ei tainnut vielä varsinaisesti kommentoida pyhien esirukousten pyytämistä...
En voi antaa ortodoksin kommenttia, koska kuulun luterilaiseen kirkkoon, mutta itse pystyn ymmärtämään sen ns. pyhäin yhteyden kautta. Eli koska uskontunnustuksessa tunnustaa uskovansa pyhäin yhteyteen, niin minusta se samalla sisältää myös mahdollisuuden pyytää esisukouksia myös ajanrajan toiselle puolelle siirtyneiltä pyhiltä. Ajassa olevien uskovaisten esirukouksien pyytämistähän tuskin kukaan vastustaa. Joten miksei sitten myös edesmenneiden?
Vainajahenkiin kielletään ottamasta yhteyttä.
1.Samuelin kirja:
28:7 Niin Saul sanoi palvelijoillensa: "Etsikää minulle joku vaimo, jolla on vallassaan vainajahenki, niin minä menen hänen luoksensa ja kysyn häneltä." Hänen palvelijansa vastasivat hänelle: "Katso, Een-Doorissa on vaimo, jolla on vallassaan vainajahenki."
Se (pyhimysten rukoileminen) alkaa olla yhteydenottoa kuolleisiin.
Minusta se alkaa olla noituutta tai spiritismiä.
Turvallisinta on rukoilla Jumalaa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä. Se on selkeästi kerrottu oikeanlaiseksi rukoilemiseksi.
Rukouspyyntöjä voi tietenkin lähettää pastoreille. Mutta hekin rukoilevat Pyhää Jumalaa, eikä heidän kuulu rukoilla kuolleilta apua. Kuolleilla pyhillä (kaikki meistä ovat muuten pyhiä Kristuksessa, Kristuksen teon tähden,) ei ole erikoisasemaa rukousten välittäjinä. Ei edes Jeesuksen äidillä, Marialla.
Kirkko on Jumalan rakkauden ja pyhien yhteyden yhteisö. Ylösnousseen ja elävän Kristuksen persoonassa tämä yhteisö ylittää kuoleman rajan ja ulottuu taivaaseen saakka.
Edellinen kirjoittaja (vailla nimimerkkiä?) huomautti, ettei vainajahenkiin saa ottaa yhteyttä. Tästä todisteeksi hän esitti kohdan Samuelin kirjasta ja käytti taas Raamattua lakikirjan tavoin. Mikä tekee kyseisestä kohdasta sellaisen, että se kontekstistaan irroitettuna ja vieläpä Vanhan liiton aikaisena olisi yleisen säännön arvoinen? Sillä kun Raamattu on tuhannen vuoden aikana kirjoitettu kirjakokoelma, sen perusteella voi NIIN HALUTESSAAN selittää lähes mitä vain, tuntematta sen kummemmin seemiläistä kulttuuria kuin kirkon traditiotakaan. Luemmeko RaamatuSTA vai luemmeko RaamattuUN?
Se siitä, palataanpa päälinjoille.
Pyhyys on Jumalan ja Kristuksen lähellä olemista. Jos uskomme että He ovat eläviä, uskomme myös että ihmisen sielu on kuolematon. Jos Jumala ihmeittensä kautta osoittaa että joku ihminen on pyhyydessä kasvanut Jumalan kaltaisuudessa (johon ihminen jo maailmaa luotaessa kutsuttiin), silloin uskomme myös että hänen sielunsa on kuolematon ja Jumalan kirkkaudesta osallinen. Pyhien ihmisten ja maailmassa elävien välinen rakkauden side on nimenomaan esirukous. Koska pyhyys on Jumalan lähellä olemista, kirkon ikiaikaisen uskon mukaan
pyhät ihmiset ovat lähellä Jumalaa ja kantavat siellä esirukousta koko maailman puolesta. Siksi pyydämme että he rukoilisivat Jumalaa puolestamme, sillä eihän rukous kasva korkoa eikä sitä koskaan ole riittävästi. Pyhät voivat rukoilla puolestamme silloinkin, kun emme ehdi, jaksa jne, jokaisella on kokemusta siitä miten mestareita olemme keksimään syitä omalle rukoilemattomuudellemme.
Pyhien esirukous ei ole spiritismiä eikä yhteyttä vainajahenkiin, sillä eiväthän nämä ideologiat pidä Jumalaa kovin tärkeänä.
Allekirjoittaneella on näiden asioiden erosta hiukan omaakin kokemusta, joka tässä kerrottakoon: Tampereella toistakymmentä vuotta sitten ortodoksinen seurakunta teki pienen virheen: vuokrasi vahingossa salinsa ulkopuoliselle taholle, joka järjesti siellä meediotilaisuuden (jolla siis ei ollut mitään tekemistä seurakunnan kanssa sinänsä). Meedio oli jälkeenpäin sanonut että salissa olevat seitsemän suurikokoista ortodoksisten pyhien ikonia häiritsivät yhteyden saamista henkiin!!
Sinänsä ei ole ihme, että puurot ja vellit menevät sekaisin. Siitä lähtien kun tehtiin 1500-luvun reformaatio ja lapsi oli vähällä mennä pesuveden mukana, protestantismi on katsonut karsaasti pyhiä ihmisiä ja heidän esirukoustaan. Miksi niin on? Käsittääkseni syy on pelkästään se, että pyhien kunnioitukseen ja reliikkeihin liittyi 1500-luvun tilanteessa katolisen kirkon rappioilmiöitä, kuten anekauppa ja paavien rahanahneus. Näitä vastaan uskonpuhdistajat aiheellisestikin taistelivat, mutta taistelussa mentiin toiseen äärilaitaan asti ja haluttiin heittää viemäriin myös itse pyhien kunnioitus.
Onko edellisen kirjeen kirjoittaja muuten käynyt taivaassa katsomassa, mikä asema Marialla siellä itse asiassa on?
Ei Jumalansynnyttäjältä Neitsyt Marialta pyydetäkään rukouksia, vaan että Jumalanäiti vie rukouksemme Kristuksen Jumalamme puoleen. Maria on siis esirukoilijamme jne.