Runonurkka 29

tulenlieskatt

Nyt on päivä lokakuun
jään auringon ihailuun,
se maisemaa kirkastaa
ja vähän pakkastaa.

Koivut värit kultasena
seisoo tien reunuksena,
kauneutta syksyyn valaa
aurinko hymyää salaa.

Kauniissa ilmassa tälleen
avaan nurkan jälleen.
Runoja ystävät pukkaa
monta uutta ilon kukkaa.

Siispä runosi tänne heitä
älä laatikkoon niit peitä.
Lukijoille hyvä hetki
tehdä runomaan retki.

Harrastelijat parasta laatua
luojalta kaikki saatua.
Vaaliitaan luontaista taitoo
nää runot on omaa aitoo.

Ei nääs mitenkään häviä ammattilaisille, ei. Ovat tosi hienoja ja ajatuksia aikaan saavia, olen ylpeä, kun saan olla kanssanne. HYVÄ ME. Runoterveisin Tulenlieskat

72

1340

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • SkillaN*

      Uskallanko laimnkaan tulla,
      runonurkkaan - taitoa ei mulla.
      Mikä liekään runo, riimi,
      silti runoketjuun hiihin.

      Onko loppusoinnut kohdallaan,
      runon laatuun,,,,sopineeko tää.
      Sanat peräkkäin nyt laitan,
      sointuneeko, välitä en siitä.

      Eipä runoratsu nytkään laukkaa,
      pakoon menee, seuraamaan en pysty.
      Jospa toiste onnistaa,
      alku kuitenkin on tää.

      • jjoutava

        ymmärtää runon
        mistä runon tuntee
        sen runoilijan tunteen
        asian parista sanasta
        tavallaan lukija hänet ymmärtää
        toisella tavalla toinen
        eikä kenenkään tarvitse selittää miten.


      • Ramoona*
        jjoutava kirjoitti:

        ymmärtää runon
        mistä runon tuntee
        sen runoilijan tunteen
        asian parista sanasta
        tavallaan lukija hänet ymmärtää
        toisella tavalla toinen
        eikä kenenkään tarvitse selittää miten.

        Valitut sanat
        suuri tunne pienenä pakettina
        sydämeltä sydämelle
        itselle lohduksi, toiselle tueksi
        ilon ja murheen jakamista
        riimitellen kuin laulun
        maalaillen kuin taulun
        riimeittä myös runo pätee
        kaikki tulkinnat oikeita
        viisaita puhui Jonninjoutava.


    • Syntyy runo arjen jutuista
      liekö kaikki ees tutuista
      hieman arkiset toisinan riimit,mut
      töissä on tutut tiimit,
      sepäs jotain perin kivaa
      kun ystävät sanoilla tivaa.

      " Mitä tänään kuuluu"
      juu..kukkuluuruu..
      Ihan kiva vastaus tää
      sekin myös muistoihin jää.
      Pisaroissa arkipäivän
      tuntuu tunne onnen häivän.

      Jokainen hetki on elämän hetki
      jokaiseen tuntiin, tee tuttu retki.

      • Hulluus hurjasti kiinnostaa
        sillähän ei ole rajaa.
        Älykkö syviä jahkailee
        rajat törmää - ja palailee.

        Ajatus eksyy, harhailee
        joskus lentoon karkailee
        suuren toiveenko tavoittaa...
        Pitääkö joskus jarruttaa?
        Antaa aivojen ajatella
        vaikka ei kaikkea kertoilla

        Toiset maailmaan sopeutuu
        "omaankin" joku kutistuu
        Viisaat vaikeita ehdottaa -
        vaan hullut toisin valloittaa.

        Omat virheet opin takaa...?
        Helppoa hei, tyhjästä jakaa!
        Ajatukset kokoon kerään
        roskaa kaikki, turhaa perään!

        Vielä se päiväkin valkenee
        maa pyörii, aurinko näkyy
        Siinäpä taasen harhailee...
        ja tavoittelee uutta täkyy
        mitähän sitten itseltään kysyy?


      • Lori*
        ynnämuu kirjoitti:

        Hulluus hurjasti kiinnostaa
        sillähän ei ole rajaa.
        Älykkö syviä jahkailee
        rajat törmää - ja palailee.

        Ajatus eksyy, harhailee
        joskus lentoon karkailee
        suuren toiveenko tavoittaa...
        Pitääkö joskus jarruttaa?
        Antaa aivojen ajatella
        vaikka ei kaikkea kertoilla

        Toiset maailmaan sopeutuu
        "omaankin" joku kutistuu
        Viisaat vaikeita ehdottaa -
        vaan hullut toisin valloittaa.

        Omat virheet opin takaa...?
        Helppoa hei, tyhjästä jakaa!
        Ajatukset kokoon kerään
        roskaa kaikki, turhaa perään!

        Vielä se päiväkin valkenee
        maa pyörii, aurinko näkyy
        Siinäpä taasen harhailee...
        ja tavoittelee uutta täkyy
        mitähän sitten itseltään kysyy?

        soisin sun keinuvan
        silkissä heiluvan
        tuulen sisko
        kuin kaaria soutavan
        lehdelleen noutavan
        syliin hellään suljen
        kanssasi käsikkäin
        yhdessä kuljen
        ihastellen sinut näin
        suukon painan otsallesi sun


      • Ukko5
        Lori* kirjoitti:

        soisin sun keinuvan
        silkissä heiluvan
        tuulen sisko
        kuin kaaria soutavan
        lehdelleen noutavan
        syliin hellään suljen
        kanssasi käsikkäin
        yhdessä kuljen
        ihastellen sinut näin
        suukon painan otsallesi sun

        Ehtoo taas yllä maan
        pilvet taivasta peittelee.
        Leskimiäs muaria kattelee
        miäles koska pussataan.
        Kyssyy kuitenkin vaan,
        mentäskö kahveelle kuppilaan.
        Muaria miäs miällyttää
        syämmessä kuvan ukkonsa entisen
        nyt verhoon piilottaa.
        Kahveelle, mut ei mittää muuta,
        vastaus leskimiästä naurattaa
        viälä se muari antaa suuta.


      • SkillaN*
        Ukko5 kirjoitti:

        Ehtoo taas yllä maan
        pilvet taivasta peittelee.
        Leskimiäs muaria kattelee
        miäles koska pussataan.
        Kyssyy kuitenkin vaan,
        mentäskö kahveelle kuppilaan.
        Muaria miäs miällyttää
        syämmessä kuvan ukkonsa entisen
        nyt verhoon piilottaa.
        Kahveelle, mut ei mittää muuta,
        vastaus leskimiästä naurattaa
        viälä se muari antaa suuta.

        Oi miten kaunis päivä,
        aurinko taivaalla hymyää,
        säteitään meille jakaa,
        hyvän olon se takaa.

        Puu lehdetön eessä ikkunan,
        syksystä meille kertoo.
        Talitintit ja pienet muut,
        suojaa talvea aavistain etsii.

        Orava vielä ruskea,
        tien yli kiireesti pinkoo
        Se käpyä piiloon lennättää
        ja sitten jo kohta unohtaa.

        Kaunis on meillä syksyn sää,
        se mieltä iloon johtaa.
        Kohtapa lumi peittää maan
        ja talvi jo luksemme ehtii.


    • on mummo tää, ei ymmärrä yöllä ees levähtää.
      Pinkoo netissä, huoneesta toiseen
      jo kyllästyis ukko menoo moiseen.

      Mut ukko on luona toisen
      ehkä toisen samanmoisen.
      Eihän täällä tunteet muutu
      kun et joka paikassa suutu.
      Pitääpi olla niikuin tyyni sää
      vaan rinnassa leiskuu tuli ja jää.

      Piski ei moisesta piittaa, oon tyyni, viilee tai iloton
      koira aina rinnallani on.
      Pääni paina karvaiseen turkkiin,
      heitän huolet peltipurkkiin.
      Se mennä kolistaa piennarta pitki,
      en enää muista miksi..itkin..

      • akkka

        Minne katosi kesämme,
        syksykö uneen tuuditti.
        Talven poika lätäköt jäädyttää
        syys tyttö taas sulattaa.
        Tuuli myrskyinen lehtiä riipii
        ja talvi salaa hiipii.
        Lumi maahan sataa
        valoa maisemiin lataa.
        Syksy hetken yrittää
        nyt jo pyryttää.


      • Atolfia
        akkka kirjoitti:

        Minne katosi kesämme,
        syksykö uneen tuuditti.
        Talven poika lätäköt jäädyttää
        syys tyttö taas sulattaa.
        Tuuli myrskyinen lehtiä riipii
        ja talvi salaa hiipii.
        Lumi maahan sataa
        valoa maisemiin lataa.
        Syksy hetken yrittää
        nyt jo pyryttää.

        Kotitorimme nurkalla
        tammi seisoo tuhtina.
        Lehdet pysyy paikallaan,
        vaikka tuuli tuivertaa.

        Vahvana ja vakaana
        syksyn säitä uhmaa.
        Lehdet hieman heulahtaa,
        ei haittaa, vaikka tuiskuttaa.

        Siitä usein kävelen,
        tuota puuta ihailen.
        Suojan antaa lintusille
        sekä myöskin oraville.

        Meille onkin mallina,
        pienistä ei lannistuta.
        Eteenpäin vain porskutellaan.
        tuskin ikää muistetaan.


    • on vielä lehtikin puussa,
      tässä illan suussa
      pistän rivin marraskuussa.

      Taitaa ilmat pakastaa
      sydän jaksaa rakastaa
      pientä paholaista karseaa,
      jokainen toki
      rakastaa...

      Itseänsä tarkoitan,
      oma pikku paha mieli,
      toimii hyvin sen kieli.

      Uskoako moista kuiskijaa
      mut, niitä mieli halajaa,
      sanoja suloisia kuullakseen
      musiikki soi korvilleen.
      Joskus ymmärrän
      joskus en käsitä.
      Löpisemästä lakkaa
      ennenkuin joku hakkaa.

      • tulenlieskatt

        Pimenee päivä nopeasti
        hämäärää on ollut aamusta asti.
        Sumuun maisemat verhoutuu
        talot, metsät,autotkin piiloutuu.
        Nokkavalot autojen, sumu piilottaa
        kohdallaan vastaan tulijan tunnistaa.

        Marraskuu lämpöasteineen
        viileää kovin on sateineen.
        Viivähti hetkisen pikkupakkanen
        hellästi kaunisti päivän eilisen.
        Taivas peittyy sumun harmauteen
        aamulla ehkä kirkkauteen.
        Tulisit lumi ja pikkupakkanen
        pihapiirin luontoa valaisten.


      • Soon Selma
        tulenlieskatt kirjoitti:

        Pimenee päivä nopeasti
        hämäärää on ollut aamusta asti.
        Sumuun maisemat verhoutuu
        talot, metsät,autotkin piiloutuu.
        Nokkavalot autojen, sumu piilottaa
        kohdallaan vastaan tulijan tunnistaa.

        Marraskuu lämpöasteineen
        viileää kovin on sateineen.
        Viivähti hetkisen pikkupakkanen
        hellästi kaunisti päivän eilisen.
        Taivas peittyy sumun harmauteen
        aamulla ehkä kirkkauteen.
        Tulisit lumi ja pikkupakkanen
        pihapiirin luontoa valaisten.

        Odotusta lumen hohdon saamme
        se kauneuden silloin jaamme.
        kun hanki kimaltaa
        ja suksisauva sivaltaa., ja nenä poski
        punoittaa, ja sormiin koski.

        Ja sittenkin me vanhat ulos tempaamme
        ja myssyn korvillemme painamme.
        Sen alla naurusuu, ja vaikka moni muu
        voi ihmetellä miks on naurusuu.

        No, siks' kun jalka vielä nousee
        ja peili kertoo vielä sen.
        Mä vaikka olen mummo polven toisen
        niin onnellisna täällä hymyilen.

        Ja piikkarini esille nyt laitan
        mä eteishyllyn naulakkohon näin.
        Ja kukan myssyn reunaan taitan
        ja katua mä hiippaan eteenpäin.

        Ja illalla jos vilu ompi mulla
        mä konjakkia kaadan kuppihin.
        No onkos sitä ainetta nyt sulla?
        Saat oven taakke tulla iltaisin.

        Mä ensteks nisupullakaffeet
        sulle tarjoon alkajaisiksi.
        Ja viimeks' löpäytän aineet
        sun kuppiis illan ratoksi.

        Saat mennä maate omaan punkkaan
        mä tahron rauhas nukahtaa.
        Ei ukkokullan kuvvaa panna nurkkaan
        saat tulla joskus taasen uurestaan.

        Hyvvee yötä.


      • akkka
        Soon Selma kirjoitti:

        Odotusta lumen hohdon saamme
        se kauneuden silloin jaamme.
        kun hanki kimaltaa
        ja suksisauva sivaltaa., ja nenä poski
        punoittaa, ja sormiin koski.

        Ja sittenkin me vanhat ulos tempaamme
        ja myssyn korvillemme painamme.
        Sen alla naurusuu, ja vaikka moni muu
        voi ihmetellä miks on naurusuu.

        No, siks' kun jalka vielä nousee
        ja peili kertoo vielä sen.
        Mä vaikka olen mummo polven toisen
        niin onnellisna täällä hymyilen.

        Ja piikkarini esille nyt laitan
        mä eteishyllyn naulakkohon näin.
        Ja kukan myssyn reunaan taitan
        ja katua mä hiippaan eteenpäin.

        Ja illalla jos vilu ompi mulla
        mä konjakkia kaadan kuppihin.
        No onkos sitä ainetta nyt sulla?
        Saat oven taakke tulla iltaisin.

        Mä ensteks nisupullakaffeet
        sulle tarjoon alkajaisiksi.
        Ja viimeks' löpäytän aineet
        sun kuppiis illan ratoksi.

        Saat mennä maate omaan punkkaan
        mä tahron rauhas nukahtaa.
        Ei ukkokullan kuvvaa panna nurkkaan
        saat tulla joskus taasen uurestaan.

        Hyvvee yötä.

        Ehtoo taas yllätti
        tuuli maata myllätti
        satoi ja kylmeni
        marraskuu eteni
        talven porttia kiskovi.
        Tääkuu on pimeä
        valonkajo on himmeä.


      • wiiwidear*
        akkka kirjoitti:

        Ehtoo taas yllätti
        tuuli maata myllätti
        satoi ja kylmeni
        marraskuu eteni
        talven porttia kiskovi.
        Tääkuu on pimeä
        valonkajo on himmeä.

        tähdissä tuikkii
        kettu pakoon luikkii,
        edellämme, kun kuljimme
        illan suussa talsimme.
        Lenkillä iltaisella
        polkua pientä halki puiston
        jätti mieleen muiston
        retkistä lapsuuden metsissä
        pois kaupungin kiireistä.

        Mailla öisin vahtimme haukkui
        metsään juoksi
        nurkat vaan paukkui,
        karkoitti ketut nurkista tuvan
        antoi meille, yörauhaan luvan.

        Unia taas makeita nautimme
        aamulla kahvit keitimme
        vahti rakas sai palkaksi korpun
        vai olisko ollut palanen tortun?


      • ajastin
        wiiwidear* kirjoitti:

        tähdissä tuikkii
        kettu pakoon luikkii,
        edellämme, kun kuljimme
        illan suussa talsimme.
        Lenkillä iltaisella
        polkua pientä halki puiston
        jätti mieleen muiston
        retkistä lapsuuden metsissä
        pois kaupungin kiireistä.

        Mailla öisin vahtimme haukkui
        metsään juoksi
        nurkat vaan paukkui,
        karkoitti ketut nurkista tuvan
        antoi meille, yörauhaan luvan.

        Unia taas makeita nautimme
        aamulla kahvit keitimme
        vahti rakas sai palkaksi korpun
        vai olisko ollut palanen tortun?

        Lumihiutaleita putoo keinahdellen
        kuin valssin tahdissa maahan.
        Kuraisena polut kiiltelee
        hiutaleiden tanssiessa sulaen.
        Talvi oottaa pakkaspoikaansa
        lumikuningattaren pukeutuessa.
        Viitta vielä puhdistuksessa
        vielä talvi saa odottaa.


      • tulenlieskatt
        ajastin kirjoitti:

        Lumihiutaleita putoo keinahdellen
        kuin valssin tahdissa maahan.
        Kuraisena polut kiiltelee
        hiutaleiden tanssiessa sulaen.
        Talvi oottaa pakkaspoikaansa
        lumikuningattaren pukeutuessa.
        Viitta vielä puhdistuksessa
        vielä talvi saa odottaa.

        Ystävääni sairaalan käytävällä kysäisin
        häntä katsomaan nyt menisin.
        Nuorella ei aikaa kuulemiseen lain
        kahvia litki ja käytävää viittoi vain.
        Ei saa vanhaa ihmistä juoksuttaa
        hoitaja tytölle huomauttaa.

        Vanhaa, jo alkoi mulla raksuttaa,
        peiliin täytyy kotona tuijottaa.
        Ei en vielä niin vanha ois
        etten huonetta löytää vois.
        Ikä on kumma juttu konsanaan
        vuosien myötä se tullaan huomaamaan.


      • jjoutava
        tulenlieskatt kirjoitti:

        Ystävääni sairaalan käytävällä kysäisin
        häntä katsomaan nyt menisin.
        Nuorella ei aikaa kuulemiseen lain
        kahvia litki ja käytävää viittoi vain.
        Ei saa vanhaa ihmistä juoksuttaa
        hoitaja tytölle huomauttaa.

        Vanhaa, jo alkoi mulla raksuttaa,
        peiliin täytyy kotona tuijottaa.
        Ei en vielä niin vanha ois
        etten huonetta löytää vois.
        Ikä on kumma juttu konsanaan
        vuosien myötä se tullaan huomaamaan.

        Ei siinä rokotus jonossa riidelty
        meitä oli äijiä, muoria
        vähemmän oli nuoria
        jokaisella vuoro numerot
        mutta melkoinen oli mellakka
        numeroita ristiin huudeltiin
        hoitajat huoneen ovella
        rokotettavat käytävällä
        sinä olet minun jälkeen
        minä ennen sinua
        järjestys tarkasti säilyi
        takkeja riisuttiin, kela kortteja etsittiin
        Me kaikki esiintymään päästiin.


    • tänään mulla,
      olisko ollut rusinapulla
      joka maistui oven aukaisulla,
      pirtin lämpöön somaan
      menimme, kuin omaan
      kotoon, oisimme saapuneet
      lämpöön kammarin hiljaiseen.

      Kutimet käteeni kahmaisen
      josko valmiiksi saan lapasen.
      Sitä kenties valmiiksi en saa
      mut joku ehkä sen rakentaa.
      Keskeneräinen on moni homma
      uuteen aloitus on kova vimma.

      Ensi vuonna uusi yritys
      luja on mummolla pyrkimys.
      Valmista kuitenkin odottaa
      muori itsekin, kuinka ollakkaan.
      Nähtäväksi jää,
      kuinka työstänsä selviää.

      • Katupoika*

        Ilkikurinen on mieli
        vallattomiin ryhtyy kieli.
        Jaksa aina järkeillä
        jäitä tahon särkeillä.
        Nähä jottain alta jään
        vaikka virnuilevan pään.
        Älykötkin joskus leikkii
        vaikka ihan muuta feikkii.
        Kutoo häärii- tekee työtä
        sitten sanoo Hyvvee yötä.
        Sekös mittään hauskaa oo
        Haluun kauas katsantoon.
        Siellä jotkut ilakoi
        sinne mään, se on nyt moi!


      • joutavoinen
        Katupoika* kirjoitti:

        Ilkikurinen on mieli
        vallattomiin ryhtyy kieli.
        Jaksa aina järkeillä
        jäitä tahon särkeillä.
        Nähä jottain alta jään
        vaikka virnuilevan pään.
        Älykötkin joskus leikkii
        vaikka ihan muuta feikkii.
        Kutoo häärii- tekee työtä
        sitten sanoo Hyvvee yötä.
        Sekös mittään hauskaa oo
        Haluun kauas katsantoon.
        Siellä jotkut ilakoi
        sinne mään, se on nyt moi!

        Hauskaa tämä on
        äl ole onneton
        mielialan heijastaa
        itsensä siin paljastaa
        haittaako se mitä
        kirjoitetaan vaikka mitä
        tääl pelätäkään mitä
        mitä, mitä, mitä?


      • ukkonen1
        joutavoinen kirjoitti:

        Hauskaa tämä on
        äl ole onneton
        mielialan heijastaa
        itsensä siin paljastaa
        haittaako se mitä
        kirjoitetaan vaikka mitä
        tääl pelätäkään mitä
        mitä, mitä, mitä?

        Mukavaa olloo
        mukavaa tulloo
        yhres lukkoo
        eiou kukkoo
        Ei tipua ei kannaa
        ei väärää sannaa.
        Vaa juttua hauskaa
        yhres paiskaa.
        Runosen runkoo
        ilo syämmee tunkoo.


      • onkkelis
        ukkonen1 kirjoitti:

        Mukavaa olloo
        mukavaa tulloo
        yhres lukkoo
        eiou kukkoo
        Ei tipua ei kannaa
        ei väärää sannaa.
        Vaa juttua hauskaa
        yhres paiskaa.
        Runosen runkoo
        ilo syämmee tunkoo.

        Jos miekii koitan luritella
        joutessain jottain jaaritella
        vaikka tyhjältä tuntuupi pää
        kai silti joitakin jälkiä jää
        kovin ruosteessa tuntuu olevan
        runoketjuni natisevat
        jotain öljyä taitais ne tarvita nyt
        kun noin on jähmettynyt
        juuri olenkin lähdössä kauppaan
        jospa sieltä jotain apua nappaan.


      • Tulenlieskat***
        ukkonen1 kirjoitti:

        Mukavaa olloo
        mukavaa tulloo
        yhres lukkoo
        eiou kukkoo
        Ei tipua ei kannaa
        ei väärää sannaa.
        Vaa juttua hauskaa
        yhres paiskaa.
        Runosen runkoo
        ilo syämmee tunkoo.

        Taas joukolla hääritään,
        pikkupaketteja kääritään.
        Pikkujouluihin varattu aika on
        meno siellä hulvaton.

        Leski-Kalle liehittelee Miinaa
        ViuluVille taas Tiinaa.
        Kantaa Kalle kahveeta ja pullaa
        Miina vilkuilee sisko Ullaa.

        ViuluVille serenaadin soittaa
        Tiinan hyväksynnän voittaa.
        Väki pyörähtää tanssin tahtiin
        tonttupolkan meno mahtiin.

        Joululögit hyvin maittoi
        Ulla arpajaiset laittoi.
        Pääpalkinnon Tiina sai
        ViuluVillen tottakai.

        Arpajais voittoon kuulunut ei
        kas toiset ne voitot vei.
        Onnistunut oli pikkujoulu ilta,
        syntynyt oli ystävyyden silta.


      • Tulenlieskat*** kirjoitti:

        Taas joukolla hääritään,
        pikkupaketteja kääritään.
        Pikkujouluihin varattu aika on
        meno siellä hulvaton.

        Leski-Kalle liehittelee Miinaa
        ViuluVille taas Tiinaa.
        Kantaa Kalle kahveeta ja pullaa
        Miina vilkuilee sisko Ullaa.

        ViuluVille serenaadin soittaa
        Tiinan hyväksynnän voittaa.
        Väki pyörähtää tanssin tahtiin
        tonttupolkan meno mahtiin.

        Joululögit hyvin maittoi
        Ulla arpajaiset laittoi.
        Pääpalkinnon Tiina sai
        ViuluVillen tottakai.

        Arpajais voittoon kuulunut ei
        kas toiset ne voitot vei.
        Onnistunut oli pikkujoulu ilta,
        syntynyt oli ystävyyden silta.

        Mitäs minä kirjoittaisin,
        mistä taas sanoja saisin.
        Riviin ja peräkkäin piirtäisin
        sanan, jos toisenkin siirtäisin,
        allekkain ja riimit sopisi keskenään
        on tää ihminen hiukan ymmällään.

        Lauseet runojen merkitsen
        muistiin kirjani sivujen.
        Huomenna niitä silmäilen ja
        katselen viestejä toisien,
        kertoo he, miten päivänsä askartaa,
        miten aikansa kuluttaa.
        Mukava niitä on lukea,
        ja kuvittella olleensa mukana.


      • Onkkelis
        wiiwidear kirjoitti:

        Mitäs minä kirjoittaisin,
        mistä taas sanoja saisin.
        Riviin ja peräkkäin piirtäisin
        sanan, jos toisenkin siirtäisin,
        allekkain ja riimit sopisi keskenään
        on tää ihminen hiukan ymmällään.

        Lauseet runojen merkitsen
        muistiin kirjani sivujen.
        Huomenna niitä silmäilen ja
        katselen viestejä toisien,
        kertoo he, miten päivänsä askartaa,
        miten aikansa kuluttaa.
        Mukava niitä on lukea,
        ja kuvittella olleensa mukana.

        Sade soittelee petirumpua ikkunan takana
        minä soittelen suutani kuin pakana
        skypessä tietysti
        sehän on nykyaikaa
        kuvaanikin voin vastapuolelle näyttää
        vaan en halua käyttää
        mokomaa tutkivaa silmää tuota
        en nääs luota
        että se parhaimmat puolet
        minusta löytäis.
        Jo on mummolla huolet!


      • ajastin
        Onkkelis kirjoitti:

        Sade soittelee petirumpua ikkunan takana
        minä soittelen suutani kuin pakana
        skypessä tietysti
        sehän on nykyaikaa
        kuvaanikin voin vastapuolelle näyttää
        vaan en halua käyttää
        mokomaa tutkivaa silmää tuota
        en nääs luota
        että se parhaimmat puolet
        minusta löytäis.
        Jo on mummolla huolet!

        Marraskuu, ei lunta tuu
        vedensekaista räntää vaan.
        Kasteli vaatteet päältä
        nenäkin tuntuu jäältä.
        Sulatti sataneen lumen
        suuriksi kuralammikoiksi
        kenkien kiusaajiksi
        ällistykseksi ihmisten.


      • isäpuolen tytär
        ajastin kirjoitti:

        Marraskuu, ei lunta tuu
        vedensekaista räntää vaan.
        Kasteli vaatteet päältä
        nenäkin tuntuu jäältä.
        Sulatti sataneen lumen
        suuriksi kuralammikoiksi
        kenkien kiusaajiksi
        ällistykseksi ihmisten.

        Ei tule joka päivä muistettua enää tuota miestä
        on niin pitkä aika yhteisestä tiestä
        vaan monessa yhteydessä hänet muistan
        ja joskus itsekseni päätä puistan.
        Ei ollut heppo hänen tiensä silloin
        kun uupuneena sänkyyn kaatui illoin.
        Ei olis voinut hän kuvitella tätä päivää
        kun tyttärellään ei huolen häivää.


      • niityllä*
        isäpuolen tytär kirjoitti:

        Ei tule joka päivä muistettua enää tuota miestä
        on niin pitkä aika yhteisestä tiestä
        vaan monessa yhteydessä hänet muistan
        ja joskus itsekseni päätä puistan.
        Ei ollut heppo hänen tiensä silloin
        kun uupuneena sänkyyn kaatui illoin.
        Ei olis voinut hän kuvitella tätä päivää
        kun tyttärellään ei huolen häivää.

        Nyt sunnuntailevolle kellahdan
        ja sivuttain vatsani asetan.
        Mielihyvästä syvään huokaa
        vatsa mi saanut on ruokaa.
        Ah' kuin voi olla niin mukavaa
        saada hetkeksi uinahtaa
        ja herätä kahviaikaan
        tai lukea jos niin huvittaa.
        On eläkeläisen sunnuntai!


      • 517:)
        niityllä* kirjoitti:

        Nyt sunnuntailevolle kellahdan
        ja sivuttain vatsani asetan.
        Mielihyvästä syvään huokaa
        vatsa mi saanut on ruokaa.
        Ah' kuin voi olla niin mukavaa
        saada hetkeksi uinahtaa
        ja herätä kahviaikaan
        tai lukea jos niin huvittaa.
        On eläkeläisen sunnuntai!

        Päivä yöhön jäi
        pilvet maan paketoi.
        Sataa vimmatusti
        lätäköt renkastaa.
        Alku kevään ilma
        marraskuun aroptoi.


      • onkkelis
        517:) kirjoitti:

        Päivä yöhön jäi
        pilvet maan paketoi.
        Sataa vimmatusti
        lätäköt renkastaa.
        Alku kevään ilma
        marraskuun aroptoi.

        Päivä kului rattoisasti
        ystävän kanssa mukavasti
        Tallinnaan kun matkattiin
        hytissä mennen tullen tarinoitiin
        jotain pientä ostettiinkin.
        Kotona odotti yllätys
        kahden kirjan lähetys
        pitkään olen odotellut
        lukemista kaipaellut
        hänen omaa tuotantoaan
        jännittävää nyt lukea saan.
        Ystäväni, jj, tiedät varmaan ketä nyt mä tarkoitan
        luulen sinun parhaillaankin hänen kirjaansa lukevan.


      • niityllä*
        onkkelis kirjoitti:

        Päivä kului rattoisasti
        ystävän kanssa mukavasti
        Tallinnaan kun matkattiin
        hytissä mennen tullen tarinoitiin
        jotain pientä ostettiinkin.
        Kotona odotti yllätys
        kahden kirjan lähetys
        pitkään olen odotellut
        lukemista kaipaellut
        hänen omaa tuotantoaan
        jännittävää nyt lukea saan.
        Ystäväni, jj, tiedät varmaan ketä nyt mä tarkoitan
        luulen sinun parhaillaankin hänen kirjaansa lukevan.

        yllä taajaman tähyillen.
        Mac Donalsin edessä syöksyyn
        pudottautui, napaten lapsen
        kädestä paperisen pussin
        ranskanperunoita.

        Koko viikon oli mummo luvannut
        lauantaina saat sen tötterön,
        nyt se oli mennyt. Lapsen silmät
        oli pyöreät hämmästyksestä,
        ja sitten parku tuli: Mummo
        toi otti ranskalaiset, mummooo!

        Mummo sanoi, haetaan uusi
        ehkä se kahvi riittää yli pyhän.


      • maan lapsi
        niityllä* kirjoitti:

        yllä taajaman tähyillen.
        Mac Donalsin edessä syöksyyn
        pudottautui, napaten lapsen
        kädestä paperisen pussin
        ranskanperunoita.

        Koko viikon oli mummo luvannut
        lauantaina saat sen tötterön,
        nyt se oli mennyt. Lapsen silmät
        oli pyöreät hämmästyksestä,
        ja sitten parku tuli: Mummo
        toi otti ranskalaiset, mummooo!

        Mummo sanoi, haetaan uusi
        ehkä se kahvi riittää yli pyhän.

        Joka asut kaikkien taivaitten yläpuolella
        Ja ihmiskunnan hautojen alapuolella
        Niin Sanassa kerrotaan
        Tule joskus esiin
        ja opeta meitä
        Tahtoisin koota särkyneen ehjäksi jälleen.


      • vuosien varrelta
        maan lapsi kirjoitti:

        Joka asut kaikkien taivaitten yläpuolella
        Ja ihmiskunnan hautojen alapuolella
        Niin Sanassa kerrotaan
        Tule joskus esiin
        ja opeta meitä
        Tahtoisin koota särkyneen ehjäksi jälleen.

        Nuorena miniänä minä joskus suutuin
        ja nimitin anoppia ja kälyä
        vanhoiksi kalkkunoiksi
        Siitäkös metakka nousi
        ja äänet yleni ja sousi
        Höyhenet pöllysi puolin ja toisin
        Tässä iässä toisin tehdä voisin
        Munasin itteni riittävästi
        kananpojan lailla
        ymmärrystä vailla
        Mutta tällä iällä
        ymmärrän minä polo
        että joskus se loppuu
        tämä kanana olo
        Vielä orrelleni asetun
        ja unta näen paremmasta
        Ja toisillekin tilaa annan
        Eikä tartte enää olla
        kukkonakaan tunkiolla.


      • niityllä*
        vuosien varrelta kirjoitti:

        Nuorena miniänä minä joskus suutuin
        ja nimitin anoppia ja kälyä
        vanhoiksi kalkkunoiksi
        Siitäkös metakka nousi
        ja äänet yleni ja sousi
        Höyhenet pöllysi puolin ja toisin
        Tässä iässä toisin tehdä voisin
        Munasin itteni riittävästi
        kananpojan lailla
        ymmärrystä vailla
        Mutta tällä iällä
        ymmärrän minä polo
        että joskus se loppuu
        tämä kanana olo
        Vielä orrelleni asetun
        ja unta näen paremmasta
        Ja toisillekin tilaa annan
        Eikä tartte enää olla
        kukkonakaan tunkiolla.

        Sinertävä hämäryys kedolla
        missä valkoinen koiranputki yltää vyötärölle.
        Keltainen kuu on noussut metsän tummuuden ylle
        ja pensselini tanssii kukinnan latvuksissa.

        Juhannuskukkien pienet ryppäät, kuroittelevat valkoisten
        lomasta, ojennan käteni rakkaalleni ja tanssimme mekin.
        Sylillisen poimin herkkiä kukintoja ja ystäväni hymyilee
        ja pyyhkii hellästi hiukset silmiltäni,-- hetkeksi
        pensselini pysähtyy....ja unelmoin.


      • Tulenlieskatt***
        niityllä* kirjoitti:

        Sinertävä hämäryys kedolla
        missä valkoinen koiranputki yltää vyötärölle.
        Keltainen kuu on noussut metsän tummuuden ylle
        ja pensselini tanssii kukinnan latvuksissa.

        Juhannuskukkien pienet ryppäät, kuroittelevat valkoisten
        lomasta, ojennan käteni rakkaalleni ja tanssimme mekin.
        Sylillisen poimin herkkiä kukintoja ja ystäväni hymyilee
        ja pyyhkii hellästi hiukset silmiltäni,-- hetkeksi
        pensselini pysähtyy....ja unelmoin.

        Lunta, valkoista lunta
        linnut laudallaan mekastaa.
        Talvi, en nähnyt unta
        lumiverhon maahan pudottaa.

        Pakkasukko työhön laittoi
        poikansa vauhdikkaan.
        Vedet jääpuikoksi taittoi
        lätäköt loistavat kansissaan.

        Lumi talven valostaa,
        pimeän säkin poistaen.
        Jos pilvi taivasta varjostaa,
        sen tuuli poistaa puhaltaen.

        Lintuladalla siemeniä nokkimassa
        kokonainen tinttilauma.
        Käy harakka myös katsomassa
        joko ois sen ruoka sauma.


    • Miksi mieli maata mataa,
      vaikka lunta tulee - talven takaa.

      Tähdet ja kuu taivaalla loistaa,
      pitäisi aatokset synkät poistaa.

      Miettiä pitää, mitä nyt teen,
      minne kuljen, minne meen.

      Mukaviin menoihin menen kyllä,
      silti vaan meinaa apeus olla yllä.

      Elonko illan kohde siintää,
      vanhuuden aatokset mieleen piirtää.

      Kuitenkin uskon on harha tää,
      vielä se ilo minut löytää.

      Ei vakaavaa liene tää,
      joulu jo mielen herkistää.

      Pirteyttä tuokaa runonurkkaan,
      välillä tänne minäkin kurkkaan;)

      • sinisirkku-

        Haaveiden sillalla
        viihdyin taas illalla
        kuutamon loisteessa vaeltelin.
        Toiveiden lankoja kimmeltäviä
        seitin ohuita katselin.

        Tähtiä punottu haaveisiin siellä
        kuutamon sädehtivällä tiellä.
        Kimmelsi kyyneleet joissakin
        helminauha se kaunehin.

        Lämpöä loistaa kultainen sarka
        kutoja lienee ollut niin arka.
        Toiveensa hellät punonut on
        kaipaus ollut on pohjaton.

        Iloa kiitosta säihkyy monet
        avattu silloin on sydämen ovet.
        Jaettu yhteinen kuutamosilta
        käsikädessä yhä, vaik'on ilta.

        Kuljetaan sillalla varoen
        hellien lomitse kaipausten.
        Tähdenlentona rakastaen
        sydämiä veljien-siskojen.


      • sinisirkku-
        sinisirkku- kirjoitti:

        Haaveiden sillalla
        viihdyin taas illalla
        kuutamon loisteessa vaeltelin.
        Toiveiden lankoja kimmeltäviä
        seitin ohuita katselin.

        Tähtiä punottu haaveisiin siellä
        kuutamon sädehtivällä tiellä.
        Kimmelsi kyyneleet joissakin
        helminauha se kaunehin.

        Lämpöä loistaa kultainen sarka
        kutoja lienee ollut niin arka.
        Toiveensa hellät punonut on
        kaipaus ollut on pohjaton.

        Iloa kiitosta säihkyy monet
        avattu silloin on sydämen ovet.
        Jaettu yhteinen kuutamosilta
        käsikädessä yhä, vaik'on ilta.

        Kuljetaan sillalla varoen
        hellien lomitse kaipausten.
        Tähdenlentona rakastaen
        sydämiä veljien-siskojen.

        Voi, minkä tähden
        nyt Herra nähden
        mua aina alkaa naurattaa.

        Kun elo tää niin hauskasti
        suo tilaisuutta nauraa.
        Kun telefooni vaativasti
        tuoll' kyökissäni laulaa.

        No, sinne juoksen pensselinkin
        hujan hajan heitin.
        Niin Mäntyharjun ukkelikin
        taas ol' muistant reitin.

        Hän mulle laulaa lurittelee
        ja huuliharppua soittaa.
        ja kaikin äänin esittelee
        ja naurattamaan koittaa.

        Ja onhan tuo nyt huvittava
        ukko karjalainen.
        Juttujansa sopottava
        leski vanhanlainen.

        No tänään sanoin: älä enää
        huomenissa jälleen penää.
        Nauruani kuuntelemaan
        Tekiköhän vihdoin terää?

        Soittakoon nyt kerran kaksi,
        kuussa on jo ihan maksi.
        Kaksi päivää, oon jo arka
        innostunut vaariparka.

        Taas kun pensseliä ohjaan
        pyrkii nauru sydänpohjaan.


      • haaveiden kultaa
        sinisirkku- kirjoitti:

        Voi, minkä tähden
        nyt Herra nähden
        mua aina alkaa naurattaa.

        Kun elo tää niin hauskasti
        suo tilaisuutta nauraa.
        Kun telefooni vaativasti
        tuoll' kyökissäni laulaa.

        No, sinne juoksen pensselinkin
        hujan hajan heitin.
        Niin Mäntyharjun ukkelikin
        taas ol' muistant reitin.

        Hän mulle laulaa lurittelee
        ja huuliharppua soittaa.
        ja kaikin äänin esittelee
        ja naurattamaan koittaa.

        Ja onhan tuo nyt huvittava
        ukko karjalainen.
        Juttujansa sopottava
        leski vanhanlainen.

        No tänään sanoin: älä enää
        huomenissa jälleen penää.
        Nauruani kuuntelemaan
        Tekiköhän vihdoin terää?

        Soittakoon nyt kerran kaksi,
        kuussa on jo ihan maksi.
        Kaksi päivää, oon jo arka
        innostunut vaariparka.

        Taas kun pensseliä ohjaan
        pyrkii nauru sydänpohjaan.

        kuu taas kohta lainaa
        nousevana täysikuuna
        liikuttaen merten aallot
        Laskevana hiljaa häipyy
        avaruuteen taivaan kajon
        Kumpi kiertää
        maa vai kuu
        Harhako vain todentuu
        Tunteet liikkuu aaltojen lailla
        ihmisen mielen
        ylittäen voimallaan puhutun kielen
        unohdat sanat
        ja kuulevat korvat
        Vain elon iäksi
        kokemasi asiat
        kehon muistiin jäävät
        aikanaan luonnon rikkaudeksi jäävät
        Kuunsillan huumaa ja haaveitten harhaa
        ja avaruuden valtaisaa tähtitarhaa
        hetken vaelsin
        Ehkä vereni vahva
        kimaltaa joskus
        kirkkaana kivenä
        neidon nuoren sormuksessa
        loistavan sateenkaaren lailla
        kertoen ajasta onnen ja ilon
        antaen toivoa päivien saattoon

        Ajan vaunut hiljaa vierivät tulevaan
        ja katoavat marraskuun hämärään.....


      • Ramoona*

        Ihmisen mieli on läikkyvä
        kaikkea kylmyyttä säikkyvä
        kukat nukkuvat roudan alla
        puut pajlaina lehtiään vailla.

        Kesän lapsi tahtoo valoon
        luottaa aina kevään tuloon
        sitten kun taas multa tuoksuu
        siihen kylvämään kutsuu.

        Talven keskelle tulee kesä
        joulukuuseenko linnunpesä
        vietetään lämpimiä hetkiä
        tehdään salaisia ostosretkiä.

        Mieleen palaa lapsen muistot
        isä, äiti , veljet ja siskot
        mieli kirkas ja luottavainen
        odotusta täysi ja avoin.

        Jokainen joulu lähemmäs vie
        hetkeä jolloin loppuu elämäntie
        ikuista kesää kohti se kulkee
        se meidät syliinsä kerran sulkee.


      • tontun mietteitä
        Ramoona* kirjoitti:

        Ihmisen mieli on läikkyvä
        kaikkea kylmyyttä säikkyvä
        kukat nukkuvat roudan alla
        puut pajlaina lehtiään vailla.

        Kesän lapsi tahtoo valoon
        luottaa aina kevään tuloon
        sitten kun taas multa tuoksuu
        siihen kylvämään kutsuu.

        Talven keskelle tulee kesä
        joulukuuseenko linnunpesä
        vietetään lämpimiä hetkiä
        tehdään salaisia ostosretkiä.

        Mieleen palaa lapsen muistot
        isä, äiti , veljet ja siskot
        mieli kirkas ja luottavainen
        odotusta täysi ja avoin.

        Jokainen joulu lähemmäs vie
        hetkeä jolloin loppuu elämäntie
        ikuista kesää kohti se kulkee
        se meidät syliinsä kerran sulkee.

        joulun alla luokses hiivin
        ja kirjoitan nimesi lumeen.
        Mukanani mulla on unisulka ja suuri vakka
        täynnä lämpöä, rakkautta ja
        suvaitsevuutta.
        Jokaiselle siitä riittää
        eikä tartte edes kiittää.
        Minä vain avaan sydänten ukset ja
        joulun aikaan
        uskon vanhaan taikaan.
        Tähtien loisteessa sulallani
        taion silmäsi uneen.
        Kun sammuu jouluvalkeat
        ehkä tiukujen helinän kuulet
        ja ihanien muistojen saaton
        sävelten siivin .
        Matkaani jatkan satujen maahan
        omaan kotikoloon
        ja palaan taas vuoden päästä.
        Arjen huolet on hetkeksi poissa.


    • katleija4

      Puolen metrin päässä
      mull' on aurinko.
      Kun on järki jäässä
      sulaneeko jo.
      Sillä loiste kirkasvalon,
      toivon, poistaa horroselon.
      Kas puoli Suomea väsynyt on,
      kun ei näy valo auringon.
      Kyll lumesta valoisuutta saa,
      jos se maassa pysyis vaan.

      • tulenlieskatt

        Toive lukea lisää runojanne
        kun sairaalasta palaan.
        Näen niissä monia menojanne
        niitä kuvia hetkiä,halaan.
        On tuttua tarinaa monta
        ne tyhjyyttä poistaa.
        Runot luo iloa ajatonta
        ne arjessa tähtenä loistaa.

        Kiitos runoistanne nurkkalaiset
        niin miehet kuten naiset.
        Runoissa on luonnon rauhaa
        elämänmakuista upeaa nauhaa.

        Terv. Tulenlieskat


      • taas ratkes
        tulenlieskatt kirjoitti:

        Toive lukea lisää runojanne
        kun sairaalasta palaan.
        Näen niissä monia menojanne
        niitä kuvia hetkiä,halaan.
        On tuttua tarinaa monta
        ne tyhjyyttä poistaa.
        Runot luo iloa ajatonta
        ne arjessa tähtenä loistaa.

        Kiitos runoistanne nurkkalaiset
        niin miehet kuten naiset.
        Runoissa on luonnon rauhaa
        elämänmakuista upeaa nauhaa.

        Terv. Tulenlieskat

        yllättää vieläkin kotiin kun tulin
        syli täynnä joulun lumoa.
        Tuoliasi hyväilin - kyyneliin sulin
        kanssassi en jaa jouluista suloa.

        Tallentuukohan jonnekin
        kaikki se kaipaus kyyneleetkin?
        Lämpösi,-hymysi hellimmän
        nään yhä vaikka jo tiedänhän.

        Yksin vain kulkea tietäni saan
        kohtalon sen monen kanssa mä jaan.
        Sääli en itseäin , paljonhan sain
        tyytyisi sydämein kaipaava vain.

        Ehkä sen kuuluu kaivata näin
        lämmintä ihmistä vierelläin.
        Kerran kun kokea saanut on sen
        kaipuun se jättää ikuisen.


    • Mä istuksin ääressä netin
      kirjoitanpa pienen setin.

      Olipa kerran mummo ja kissa
      toinen niin kovin aatoksissa.
      Haaveili, muisteli aikoja noita
      jolloin kahlattiin rämeitä, soita.
      Karpalot innolla noukittiin
      niitä sitten pihalla perattiin.

      Kissa haikaili kaloja, joita
      mummo onki rannalla kuin noita.
      Loitsuja ei tosin asetellut särkiin,
      ne tehos kuitenkin kaloihin märkiin,
      kun siiman päässä porui ja potki
      monesti mummon siiman sotki.

      Kuitenkin sai saaliin kissa,
      siksi se on niin aatoksissa.
      Järven jäätä peittää lumi
      kevättä oottaa se, kun jäät suli.
      Tekee mummon kanssa retken,
      kesäisellä järvellä saa nautinto hetken.

      Tässä tämä setti
      ei ollut jää, joka petti.

      • Mauno S

        OISKO NUIJALLE TÖITÄ? Kirjoitettu 1998 Orimattilassa


        Eu kun meillä vallan saa,
        se kohta meitä kusettaa.
        Kilpailun kun nimiin vannoo,
        se meidän verta silloin janoo.
        Kovat palkat joillekin se maksaa,
        toisille ei työstä mitään taksaa.

        Työn kovan tekijän,
        kun palkat puolittuvat jälleen,
        ei naureskele iloisesti silloin riistäjälleen.
        Hän nuijan suuren kaivaa kaapin perukoilta,
        hypistelee käsissään sen suurta punapäätä,
        oisko tällekin, kenties tulossa jo töitä.

        Mauno S


    • On jo illassa, päivä talven aikaisen
      kerrata voi juttuja taas joulujen.

      Miksi tontut mukamas ikkunoiden takana luuraa
      miksi joulupukki tai muori toisiaan tuuraa,
      jaossa kaikenkansan lahjojen runsaiden
      kenties eduskuntaan tuo risukasaa roudaten,
      peittoja kun jo saivat edustajat jalot
      on heillä tositoimiin suuret palot.

      Vaalit kun pakkaa lujasti päälle
      ei osattu varoa, on kuin jäälle
      pettävälle
      koko poppoo ensi vuonna astuu
      monet varpaat siinä kastuu.

      Hiki valuu, tinan lailla
      olisko vielä tilaa
      yhdelle, joka käyttää rexonaa.?

      Joulun juttuja ei ehkä kaikki nää
      ensi vuonna vastauskin kait vaille jää.
      Mitä, kuka, missä häärää
      jaa'a tiedä sitä, kuka määrää.
      Nuija heiluu, iskee tulta,
      jäikö luku kesken sulta?

      Poistuu mummo takavasemmalle
      on jo aika käydä peiton alle.
      Öitä kansan riveille
      pienille ja isommille.

      • Tonttuks7

        Koirat haukkuu, pakkanen paukkuu,
        avautunut on joulukuu.
        Askeleita kinoksessa, tassunjälkiä siellä täällä
        kimaltaa lumi jopa oksien päällä.
        Pyrstömäessä meno melkonen
        on isojen ja pienten lapsien.


      • kotisaunan lämpöä
        Tonttuks7 kirjoitti:

        Koirat haukkuu, pakkanen paukkuu,
        avautunut on joulukuu.
        Askeleita kinoksessa, tassunjälkiä siellä täällä
        kimaltaa lumi jopa oksien päällä.
        Pyrstömäessä meno melkonen
        on isojen ja pienten lapsien.

        Totta vanha juttu tää
        Aina vaan se yllättää
        Unohtuvat maailman melskeet ja surut
        kun soittaa kiukaan mustat urut
        Avaa kehon kaikki padot
        pois heittää korvamadot
        Säryt kolotukset poistaa
        kun löylynheiton toistaa
        Tuttu tuoksu koivuvastan
        kesän tuulet kantaa
        ja hyvän mielen antaa
        Ammoisina aikoina on tehty varhain
        tämä keksinnöistä parhain
        melkein kaikkein pyhä paikka
        sauna - kokeile vaikka.


      • sinisirkku-
        kotisaunan lämpöä kirjoitti:

        Totta vanha juttu tää
        Aina vaan se yllättää
        Unohtuvat maailman melskeet ja surut
        kun soittaa kiukaan mustat urut
        Avaa kehon kaikki padot
        pois heittää korvamadot
        Säryt kolotukset poistaa
        kun löylynheiton toistaa
        Tuttu tuoksu koivuvastan
        kesän tuulet kantaa
        ja hyvän mielen antaa
        Ammoisina aikoina on tehty varhain
        tämä keksinnöistä parhain
        melkein kaikkein pyhä paikka
        sauna - kokeile vaikka.

        Niin saatoimme Sinut viimeiselle matkalle.
        Kuinka olisimme löytäneet oven yksinäisyyteesi,
        kun itse olit sen sulkenut?
        Silmiesi lämmin katse kertoi enemmän kuin
        sanomatta jääneet ajatuksesi.
        Sinullako ei ollut taitoa pukea sanoiksi,
        vaikeuksia joita elämä ankaruudessaan toi.
        Ajatukseni, sydämeni seuraa matkallasi iäisyyteen
        lämmöllä ja kiitollisuudella, tyttöjäsi rakastaen.


      • tulenlieskatt
        sinisirkku- kirjoitti:

        Niin saatoimme Sinut viimeiselle matkalle.
        Kuinka olisimme löytäneet oven yksinäisyyteesi,
        kun itse olit sen sulkenut?
        Silmiesi lämmin katse kertoi enemmän kuin
        sanomatta jääneet ajatuksesi.
        Sinullako ei ollut taitoa pukea sanoiksi,
        vaikeuksia joita elämä ankaruudessaan toi.
        Ajatukseni, sydämeni seuraa matkallasi iäisyyteen
        lämmöllä ja kiitollisuudella, tyttöjäsi rakastaen.

        Kotona täällä taas
        ei ennää ovi haas.
        Sairaala taakse jää
        keskityn taas elämään.
        Kipu vain hanttiin pistää
        sekun ei välitä mistään.
        Nujerran pillerillä sen
        uutta tekemistä etsien.

        Väsyttää vielä hetki
        mielessä ajatuksetki
        nostaa, kantaa ei saa
        uusipäivä kirkkastaa.
        Voimia tulevaan keräten
        päivään uutee heräten,
        mielellä valoisalla
        elolla paremmalla.

        Elämä joskus satuttaa
        itsekkyytä kai ojentaa.
        Vastoinkäymiset elämässä
        on eloa täydentämässä.
        Jos kaikki aina hyvin oisi,
        se vai tyhjyyden toisi.
        Iloita, surra, ikävöidä onnea vähän
        tilkkutäkki paikkoja elämän.


      • sinisirkku-
        tulenlieskatt kirjoitti:

        Kotona täällä taas
        ei ennää ovi haas.
        Sairaala taakse jää
        keskityn taas elämään.
        Kipu vain hanttiin pistää
        sekun ei välitä mistään.
        Nujerran pillerillä sen
        uutta tekemistä etsien.

        Väsyttää vielä hetki
        mielessä ajatuksetki
        nostaa, kantaa ei saa
        uusipäivä kirkkastaa.
        Voimia tulevaan keräten
        päivään uutee heräten,
        mielellä valoisalla
        elolla paremmalla.

        Elämä joskus satuttaa
        itsekkyytä kai ojentaa.
        Vastoinkäymiset elämässä
        on eloa täydentämässä.
        Jos kaikki aina hyvin oisi,
        se vai tyhjyyden toisi.
        Iloita, surra, ikävöidä onnea vähän
        tilkkutäkki paikkoja elämän.

        Runonurkkaan syttyi loimu
        suun nurkkiin ilon poimu.
        Tuli taas takassa lämmittää
        runot ne meitä taas yhdistää:)



        Tervetuloa takaisin Tulenlieskat, lepäile ja kerää voimia:)


      • Tulenlieskat***
        sinisirkku- kirjoitti:

        Runonurkkaan syttyi loimu
        suun nurkkiin ilon poimu.
        Tuli taas takassa lämmittää
        runot ne meitä taas yhdistää:)



        Tervetuloa takaisin Tulenlieskat, lepäile ja kerää voimia:)

        Runonne mua piristää
        iloa antaa suurta.
        Kun kipu kovin kiristää,
        runo kuin lääkejuurta.

        Kiitos kauniista sanoista
        runoista ilon, elon.
        Ne auttaa janoista
        vie pois kivun pelon.

        Kiitos runon ystävät Tulenlieskat.


      • Ramoona*
        Tulenlieskat*** kirjoitti:

        Runonne mua piristää
        iloa antaa suurta.
        Kun kipu kovin kiristää,
        runo kuin lääkejuurta.

        Kiitos kauniista sanoista
        runoista ilon, elon.
        Ne auttaa janoista
        vie pois kivun pelon.

        Kiitos runon ystävät Tulenlieskat.

        Kivun kautta olemme syntyneet
        se kipu unohtuu hetkessä
        kun pienokainen tavoittaa
        katseellaan äitinsä silmät
        pienet sormet isommat.

        Kipu muistuttaa meitä
        että olemme haavoittuvia
        mieli ja keho herkät särkymään
        tarvitsemme toisiamme
        pysymään ehjinä
        parantamaan haavoja
        yhdessä iloitsemaan
        yhdessä suremaan
        varjosta valoon kulkemaan.


      • 10001
        Ramoona* kirjoitti:

        Kivun kautta olemme syntyneet
        se kipu unohtuu hetkessä
        kun pienokainen tavoittaa
        katseellaan äitinsä silmät
        pienet sormet isommat.

        Kipu muistuttaa meitä
        että olemme haavoittuvia
        mieli ja keho herkät särkymään
        tarvitsemme toisiamme
        pysymään ehjinä
        parantamaan haavoja
        yhdessä iloitsemaan
        yhdessä suremaan
        varjosta valoon kulkemaan.

        Pikkulintu lumimöykyssä hyppelee
        niskaan lunta uutta sinkoilee.
        Siemenet hukassa
        lumen alla piilossa.
        Sirkutusta surkeaa
        kuka pientä lohduttaa....


      • ajastin
        10001 kirjoitti:

        Pikkulintu lumimöykyssä hyppelee
        niskaan lunta uutta sinkoilee.
        Siemenet hukassa
        lumen alla piilossa.
        Sirkutusta surkeaa
        kuka pientä lohduttaa....

        Kulkukoira juosta jolkuttaa
        lämpöä kuumeisesti etsii.
        Ei löydy sille ystävää
        ei mitään syötävää.
        Pienipoika kannolla lumisella
        koiraa kutsuu huutamalla.
        Koira arasti poikaa katselee,
        hitain askelin luokse pysähtyy.
        Ystävää pyysin joulupukilta,
        siinä olet,tule mennään kotiin.


      • 4444"
        ajastin kirjoitti:

        Kulkukoira juosta jolkuttaa
        lämpöä kuumeisesti etsii.
        Ei löydy sille ystävää
        ei mitään syötävää.
        Pienipoika kannolla lumisella
        koiraa kutsuu huutamalla.
        Koira arasti poikaa katselee,
        hitain askelin luokse pysähtyy.
        Ystävää pyysin joulupukilta,
        siinä olet,tule mennään kotiin.

        Pakkanen kovin puree
        vaan ei naapuri Pakkanen.
        Oveltaan ilmaa haistaa
        sisään takaperin vaeltaa.
        Pakkanen otettaan kiristää
        ihmiset silmiään siristää.


      • *Kukkahame*
        4444" kirjoitti:

        Pakkanen kovin puree
        vaan ei naapuri Pakkanen.
        Oveltaan ilmaa haistaa
        sisään takaperin vaeltaa.
        Pakkanen otettaan kiristää
        ihmiset silmiään siristää.

        Tänään paistoi aurinko
        talvipäivän nautinto,
        pakkasta vain tarpeeksi
        kun liikuskelee reippaasti.

        Pellot lepää alla lumen
        pikkuhiljaa routaantuen,
        lehtipuut on alastomat
        kylmän talven paljastamat.

        Enää puuttuu juhlamieli.


      • sinisirkku-
        *Kukkahame* kirjoitti:

        Tänään paistoi aurinko
        talvipäivän nautinto,
        pakkasta vain tarpeeksi
        kun liikuskelee reippaasti.

        Pellot lepää alla lumen
        pikkuhiljaa routaantuen,
        lehtipuut on alastomat
        kylmän talven paljastamat.

        Enää puuttuu juhlamieli.

        Aamu siis
        jo kello viis

        lämmin sänky jäi
        suunnistin minä kyökkin päin

        unisena hamuilin
        kaffeepannuun mittailin

        vuohenjuusto leivälläin
        suunnistin taas eteenpäin

        ulos katsoin pimeää
        eihän vielä mitään nää

        sänkyyni mä taasen menin
        peiton alle käpertelin

        unenpoika tuuditteli
        oli niinkuin tontun veli

        jätti ilon kipinän
        ihan hyvän vipinän

        uudet kaffeet nyt mä saan
        ilon muiden kanssa jaan


    • kohta taas nautitaan
      joulupöydän antimista
      parhaista lähiruoka paikoista hankituista
      lihoista makkaroista juureksista.

      Kauppias euroja kassaan mättää;
      ei saa ostoksia käytävälle jättää,
      rosvo pahalainen voi kassin ryövätä
      siispä, pidä kiinni laukun nyöristä.

      Marketin luona autojono,
      parkkipaikkaa jokainen kärkkyy
      voi sentään, ihan mieli järkkyy.

      Hiki nousee pintaan sulla
      nyrkki heiluu, nousee sormi
      paikoillaan pysyy kuitenkin,
      se torvi.
      Ei auttanut keskarin näyttö,
      hyvälle käytökselle olis nyt käyttö.

      Tilaa antaa kohtelias, koruton,
      hymyillen viittaa naapurin, kun vuoro on

      • ajastin

        Kaupoissa tohinaa ja ääntä
        joululaulut korvissa piahtaroi.
        Paljon on tilaa lääntä
        väki vaan eessä tokkuroi.
        Tuijotellaan tuotteen hintaa
        toisten eessä seisoskellaan.
        Täytettynä ostoskori piripintaa
        jonossa etummaisia tuupiskellaan.
        Soi laulu tonttu-ukot hyppikää
        jonottaessa sielua niin sykähdyttää.


      • *Kukkahame*
        ajastin kirjoitti:

        Kaupoissa tohinaa ja ääntä
        joululaulut korvissa piahtaroi.
        Paljon on tilaa lääntä
        väki vaan eessä tokkuroi.
        Tuijotellaan tuotteen hintaa
        toisten eessä seisoskellaan.
        Täytettynä ostoskori piripintaa
        jonossa etummaisia tuupiskellaan.
        Soi laulu tonttu-ukot hyppikää
        jonottaessa sielua niin sykähdyttää.

        Pitkin ostoskeskuksen käytäviä
        paljon ei kerralla edetä,
        siinä matkalla keskustelemme
        meitä nenästä ei vedetä.

        Jäiset laatikot kärryyn kerätään
        joulukahvi ehdottomasti,
        suklaa, mantelit, pähkinät tarvitaan
        maustaa glögi maistuvaksi.

        Nyt ehtyi runosuoni!


      • joulukuusen alla
        *Kukkahame* kirjoitti:

        Pitkin ostoskeskuksen käytäviä
        paljon ei kerralla edetä,
        siinä matkalla keskustelemme
        meitä nenästä ei vedetä.

        Jäiset laatikot kärryyn kerätään
        joulukahvi ehdottomasti,
        suklaa, mantelit, pähkinät tarvitaan
        maustaa glögi maistuvaksi.

        Nyt ehtyi runosuoni!

        Pikku Joel miettii pitkään
        tätä pulmaa
        johon monta näkökulmaa.
        Joulupukilla on pumpuliparta,
        sitä ei voi partakoneella ajaa,
        ja naamakin on punainen ja nenä ihan outo,
        tulee mieleen paloauto.
        Ja miksi pukilla on sama ääni kuin papalla
        ja papankengät, justis samaa maata?
        Ei nyt enää uskoa saata.
        Tänä jouluna naamarin alle kurkistan
        ja jos petturin paljastan
        niin saksilla pukin parta poikki
        ja loikkikoon mokoma
        vaikka hiton kuuseen
        tai kauas avaruuteen,
        tuumii pikkumies.


      • Tulenlieskat**
        joulukuusen alla kirjoitti:

        Pikku Joel miettii pitkään
        tätä pulmaa
        johon monta näkökulmaa.
        Joulupukilla on pumpuliparta,
        sitä ei voi partakoneella ajaa,
        ja naamakin on punainen ja nenä ihan outo,
        tulee mieleen paloauto.
        Ja miksi pukilla on sama ääni kuin papalla
        ja papankengät, justis samaa maata?
        Ei nyt enää uskoa saata.
        Tänä jouluna naamarin alle kurkistan
        ja jos petturin paljastan
        niin saksilla pukin parta poikki
        ja loikkikoon mokoma
        vaikka hiton kuuseen
        tai kauas avaruuteen,
        tuumii pikkumies.

        Oon varmaan paras näilmain,
        neulasiani kiillotan heiluttain.
        Viereinen kuus vanhalta näyttää
        lisä oksia siihen vois käyttää.
        Röyhistelen tasaisia oksiani nyt
        koristeeksi jouluun oon kypsynyt.

        Mies kirveineen mua tuijottaa,
        ei, et voi mua sä ohittaa...
        Vanhan puun luo mies tallustaa,
        kuusi uuteen kotiin matkustaa.
        Liikaa kai itseäni mä kiillotin
        miettii kaunis kuusi suruisin.


      • Venttine
        Tulenlieskat** kirjoitti:

        Oon varmaan paras näilmain,
        neulasiani kiillotan heiluttain.
        Viereinen kuus vanhalta näyttää
        lisä oksia siihen vois käyttää.
        Röyhistelen tasaisia oksiani nyt
        koristeeksi jouluun oon kypsynyt.

        Mies kirveineen mua tuijottaa,
        ei, et voi mua sä ohittaa...
        Vanhan puun luo mies tallustaa,
        kuusi uuteen kotiin matkustaa.
        Liikaa kai itseäni mä kiillotin
        miettii kaunis kuusi suruisin.

        Vaihtuu lämpö pakkasten, milloin viima piiskaa
        pilven takaa taivas harmaana näyttäytyy.
        Joulu kohta on ja pakkasetkin jojona pomppii
        kasvot punaisiksi värjäilee, suomalainen vaan pärjäilee.


    • vetiset silmät ne on miun armaani juu,
      kosteat kädet, märät jalat
      ne on miun armaani juu.

      Pusutki on märät, mut huulet on kuivat
      ja karvaiset, ne on miun armaani juu.
      Karvaiset korvat ja karvainen rinta,
      se on miun armaani juu.

      Jouluna vieressä makkaa ja arkenakin
      se on miun armaani juu.

      • uskudara

        Pakkanen hyväilee pintaa
        rakkaus lämmittää rintaa.

        Variskin on kaunis silloin
        kun katselee pimeässä illoin.

        Ja se laulu sen variksen
        sitä kuuntelen vavisten.

        Ja se kateus vasta poikaa
        sen kanssa hyvin voikaa! !!

        Ei ketjua ainuttakaan
        jossa keskusteluista nautitaan.


      • akkka
        uskudara kirjoitti:

        Pakkanen hyväilee pintaa
        rakkaus lämmittää rintaa.

        Variskin on kaunis silloin
        kun katselee pimeässä illoin.

        Ja se laulu sen variksen
        sitä kuuntelen vavisten.

        Ja se kateus vasta poikaa
        sen kanssa hyvin voikaa! !!

        Ei ketjua ainuttakaan
        jossa keskusteluista nautitaan.

        Ei raaku varis rukka
        ääni kurkkuun jäätyynyt.

        Lienee pystyssä tukka
        töyhtöhyypän vikkelän.

        Pakkasherra pihdeissään pitää
        vaatteista höyhenistä hyötyä ei mitään.

        Ajatukset kohta jäätyy myös
        pakkasherra kun on työs.

        Joulun tuikut valoa antaa
        muistolehdot muistoja kantaa.


    • mejoke

      Jouluyönä pimeänä muinoin,
      syttyi taivahalle tähti tuikkimaan.
      Kirkkahana loistellessaan silloin
      se toivotteli rauhaa maailmaan.
      Joulurauhaa, Joulurauhaa , kuullaan,
      vaan mistä rauha oikein löydetään.
      Se on jokaisella sydämessä, luullaan
      ken pystyy kädet yhteen ristimään
      ja rukoilemaan, kiittämään.

      Jos joku tuntee rauhaa mielessään,
      hän kiitollisena tietään kulkekoon.
      On Joulun tähti päässyt lämmöllään,
      eess’yhteen pieneen sydän kammioon.
      Maailma niin täynnä pimeyttä
      levotonta myrskyin myllerrystä,
      Joulunloiste kynttilöineen,valoineen
      ne viekö enää aikaan entiseen,
      onnelliseen, hartaaseen.

      Joulurauhaa, se antaa sanoman
      me suojelua saamme taivahasta.
      Silti peloittaapi lasta maailman,
      kun pauhu kuuluu jostain oudommasta,
      murheet kaukaa maasta vierahasta
      tuoden mieliin uuden ajatuksen:
      Saapuuko se rauha kaikkialle
      tuoden Joulun aivan jokaiselle.
      oudoimmalle, rakkaimmalle.

      Vaan kun kynttilät taas syttyy ikkunoille
      ja tähdet valaisevat taivaan, maan.
      Ne Joulurauhan tuoko maailmalle,
      nyt pelot poistuvatko kokonaan.
      Siksi ristikäämme kädet yhteen
      rukoellen rauhaa itsellemme,
      kiittäen ja toivoen, että jälleen
      Joulurauha saatais toisillemme,
      vieraillemme, rakkaillemme.


      =============

      • joutavoinen

        Kirjojeni kirjo
        kategorialtaan on sekalaista
        nyt kuitenkin tilannetta korjaan
        luotan vain arvokkaaseen kirjaan
        kirjastossa omat kirjat kiertoon osastolla
        kirjojani vaihdan paremmiksi
        kun sivistyneen kirjan hyllyyni ma tuon
        roska kirjallisuudesta eroon pääsen
        kun huonomman kirjan sinne kiertoon vien
        kun ma joskus kuolen sanotaan; olipa siinä sivistynyt mies
        näkeehän sen hyllystäänkin miehen sivistyneen.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Milloin ajattelit

      Nähdä minut? Onko jotain odotuksia?
      Ikävä
      149
      2150
    2. Yksi mies ajatteli hyvin pitkään

      ja hänen kaipauksensa menetti kiinnostuksensa häneen…
      Ikävä
      118
      1643
    3. Monenko kanssa olet harrastanut seksiä

      tänä aikana kun olet kaivattuasi kaipaillut?
      Ikävä
      94
      1460
    4. Maailmanlaajuinen tietokone ongelma?

      Kuinka systeemit voidaan rakentaa niin että yksi tietokone ongelma vaikuttaa miljardin ihmisen elämään jopa viikkokausia
      Maailman menoa
      96
      1431
    5. Ihastuin sun kaksoisolentoon

      Kaipaan sitä nyt tästä eteenpäin. Joskus käy näin. 👋🏻
      Ikävä
      169
      1312
    6. Minä vaan masennun yksinäni

      Viettäkää mukava perjantai ilta ja kiva viikonloppu. 🌃🌞🐺💤
      Ikävä
      208
      1175
    7. Venäjä lähettää 480 tuhannen sotilaan armeijan Suomen rajalle

      Miten Suomessa vastataan Venäjän uhkaan sotilaallisesti
      Maailman menoa
      214
      1157
    8. Ketä kaivattusi mielestäsi muistuttaa

      ulkonäöllisesti?
      Ikävä
      49
      1141
    9. Hyvää yötä naiselle.

      Olitko sä taas lihonut? Hyh Hyh mieheltä jonka tunnet
      Ikävä
      99
      1081
    10. Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä

      "Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht
      Maailman menoa
      249
      942
    Aihe