Epäsuhta koulutusmäärien ja työmarkkinoiden tarpeen välillä kasvoi taantuman aikana
Yhä useampi maisteri, tradenomi ja muu korkeasti koulutettu päätyy työttömyyskortistoon.
Palkansaajajärjestö Akavan mukaan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on nyt työttömänä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yhteensä heitä on noin 35 000, ja tohtorit ja lisensiaatit mukaan lukien noin tuhat enemmän.
Erityisen nopeasti on heikentynyt diplomi-insinöörien työllisyystilanne. Sitä selittää osin päättymässä oleva tutkintouudistuksen siirtymäaika, joka on aiheuttanut suman valmistumisiin.
- Voi olla, että insinöörien tilanne näyttää valoisammalta vuoden kuluttua.
Samantyyppinen piikki nähtiin yliopistojen yleisen tutkintouudistuksen aikaan pari vuotta sitten. Tuolloin vastaliike tuli vuotta myöhemmin, jolloin työttömyys aleni selvästi. Koulutusmäärät pielessä Insinöörien ja muutamien muiden alojen koulutusmäärätkään eivät silti ole Akavan mukaan kohdallaan. Insinöörejä koulutetaan liikaa työmarkkinoiden tarpeeseen nähden, samoin kuin esimerkiksi tradenomeja.
- Akateemisten työttömien määrä on kasvanut jo vuosien ajan nopeammin kuin työttömyys muuten. Tätä ei voi oikein muuten selittää kuin sillä, että korkeakouluista valmistuu väkeä enemmän kuin työmarkkinat pystyvät vetämään.
Pidemmällä aikavälillä myös taide-, media- ja humanististen alojen työttömyys on pahentunut selvästi, mikä kertoo epäsuhtaisista koulutusmääristä.
Työttömyys kaikkiaan ei taantuman aikana ole pahentunut yhtä jyrkästi kuin talouden romahduksesta olisi voinut päätellä. Korkeasti koulutettujen työllisyystilanne on kuitenkin huonontunut selvemmin kuin muun väestön.
- Jos talous lähtee niin selvään kasvuun kuin esimerkiksi pankit ovat tällä viikolla ennustelleet, toki se vaikuttaa työttömyyteen. Mutta jos kasvu on hyvin hidasta, työttömyys jää junnaamaan paikalleen.
Koulutusmäärien pohjaksi tehtävää laskentatapaa on uudistettu, mutta se ei näy työttömyysluvuissa vielä vuosiin.
Yhä useampi maisteri, tradenomi ja muu korkeasti koulutettu päätyy työttömyyskortistoon.
Palkansaajajärjestö Akavan mukaan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on nyt työttömänä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yhteensä heitä on noin 35 000, ja tohtorit ja lisensiaatit mukaan lukien noin tuhat enemmän.
Erityisen nopeasti on heikentynyt diplomi-insinöörien työllisyystilanne. Sitä selittää osin päättymässä oleva tutkintouudistuksen siirtymäaika, joka on aiheuttanut suman valmistumisiin.
- Voi olla, että insinöörien tilanne näyttää valoisammalta vuoden kuluttua.
Samantyyppinen piikki nähtiin yliopistojen yleisen tutkintouudistuksen aikaan pari vuotta sitten. Tuolloin vastaliike tuli vuotta myöhemmin, jolloin työttömyys aleni selvästi. Koulutusmäärät pielessä Insinöörien ja muutamien muiden alojen koulutusmäärätkään eivät silti ole Akavan mukaan kohdallaan. Insinöörejä koulutetaan liikaa työmarkkinoiden tarpeeseen nähden, samoin kuin esimerkiksi tradenomeja.
- Akateemisten työttömien määrä on kasvanut jo vuosien ajan nopeammin kuin työttömyys muuten. Tätä ei voi oikein muuten selittää kuin sillä, että korkeakouluista valmistuu väkeä enemmän kuin työmarkkinat pystyvät vetämään.
Pidemmällä aikavälillä myös taide-, media- ja humanististen alojen työttömyys on pahentunut selvästi, mikä kertoo epäsuhtaisista koulutusmääristä.
Työttömyys kaikkiaan ei taantuman aikana ole pahentunut yhtä jyrkästi kuin talouden romahduksesta olisi voinut päätellä. Korkeasti koulutettujen työllisyystilanne on kuitenkin huonontunut selvemmin kuin muun väestön.
- Jos talous lähtee niin selvään kasvuun kuin esimerkiksi pankit ovat tällä viikolla ennustelleet, toki se vaikuttaa työttömyyteen. Mutta jos kasvu on hyvin hidasta, työttömyys jää junnaamaan paikalleen.
Koulutusmäärien pohjaksi tehtävää laskentatapaa on uudistettu, mutta se ei näy työttömyysluvuissa vielä vuosiin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Varsinkin inssejä on aivan liikaa koulutettuna.
Minullakin on monta ystävää jotka tekevät ihan duunarin hommia vaikka ova saaneet insinörin koulutuksen aikoinaan.