Päivän Myntti 10-10-25

Olen vapaall, käännän 11 aikaan.

aion kääntää kirjoitti:

Olen vapaall, käännän 11 aikaan.

Kenneth Myntin pääkirjoitus Vasabladetissa:
"Kaksikielisyys, joka vain yhtäkkiä muutti sisältöä(Tvåspråkigheten som bara plösligt bytte innebörd)
25 10 2010
Helsingin yliopisto ei ole enää se symboli suomi-ruotsi-kaksikielisyydelle, joka se kerran oli.
HY on ollut suomi-ruotsi-kaksikielisyyden symboli maassamme.
Ennen itsenäisyyden aikaa oli suuri riita professuurien ympärillä, joista useimmat olivat ruostinkielisiä. Jotkin radikaalinationalistit asettivat vaatimuksia, että yliopisto pitää täysin suomalaistaa, mutta eivät saaneet eduskuntaa mukaansa. Ulospääsyksi tuli kompromissi yliopiston kaksikielisestä luonteesta.
Entä tänään?
Helsingin Sanomissa oli oireellinen ilmoitus päivän tilanteesta viime sunnuntaina (17.10). Ilmoituksessa etsittiin useita vakinaisia vahtimestareita työsuhteeseen yliopiston eri kampuksille.Pätevyysvaatimuksissa vahtimestareilla tuli olla hyvät suomentaidot ja myös englannin taitoa. Ruotsia ei vahtimestarien tarvitse osata, ilmoituksen mukaan.
Suomi-ruotsi -kaksikielisyys on huomaamatta muuttunut suomi-englanti-kaksikielisyydeksi. Muutos ei koske vain kiinteistönhoitoa vaan myös kurssitarjontaa ja opiskelijoiden oheistarjontaa.
Koska useimmat ruotsinkieliset osaavat suomea, kuuluuprotesteja harvoin. Mutta niiden ulkomaalaisten keskuudessa, jotka on houkuteltu Suomeen siinä uskossa, että maassa on 2 tasavertaista kansalliskieltä, on hämmästys suuri.
Kaksikieliset instituutiot toimivat oivallisesti niin kauan kuin kielet ovat tasapainossa, mutta Suomi on kohta yksi suuri esimerkki siitä, että kaikki se, mikä aiemmin koettiin suomi-ruotsiksi on nyt suomi-englantia.
Jopa charterlennolla Suomestaetelän matkakohteeseen tervehtii kapteeni matkustajia tervetulleeksi suomeksi ja englanniksi, vaikka mahdollsuus, että kone olisi täynnä brittejä, on minimaalinen.Tavallisille ahkerille ruotsinkielisille chartermatkustajille suodaan harvoin tervehdystä äidinkielellä.
Suomenmaalaisessa valtakunnanpolitiikassa suuunnitellaan parhaillaan, että tehdään tästä käytännöstä vakiintunut tapa. Monien puolueiden nuoriso-osastot haluavat lisätä vapaavalinnaisuuden määrää peruskoulun kieliopetuksessa ja Vihreät ovat valmiita poistamaan korkeakoulujen ruotsin kielen osaamisen pätevyysvaatimukset.
Periaatteessa on asteittainen muutos osittain seurausta ruotsinkielisen omasta lepsuudesta suomenmaalaisen yhteiskunnan ruotsin kielen aseman suhteen. Kansalliskieli, jota sen käyttäjät edes eivät vaali, ei voi kohdata muuta kuin kuihtumisen.
Kurssimuutos ja suurempi tietoisuus kielen suuresta merkityksestä on tulossa suomenruotsalaisessa johdossa, se on totta. Mutta kysymys kuuluu, onko ruotisnkielisten perääntyminen jo ollut tarpeeksi laajaa, että tällä liikekannallepanolla olisi mitään vaikutusta.
Mitä puuhaa Ahtisaarityöryhmä, pystyykö se havaitsemaan reunoja sille kaksikielisyysohjelmalle, joka leivotaan tulevaan hallitusohjelmaan? Mitkä ovat mahdollisuudet saada suuret puolueet mukaan kärryihin tekemään julkista panostusta ruotsin kielen hyväksi maassamme?
Kysymykset ovat monet, vastaukset harvat.
Kenneth Myntti"

Käännöststo kirjoitti:

Kenneth Myntin pääkirjoitus Vasabladetissa:
"Kaksikielisyys, joka vain yhtäkkiä muutti sisältöä(Tvåspråkigheten som bara plösligt bytte innebörd)
25 10 2010
Helsingin yliopisto ei ole enää se symboli suomi-ruotsi-kaksikielisyydelle, joka se kerran oli.
HY on ollut suomi-ruotsi-kaksikielisyyden symboli maassamme.
Ennen itsenäisyyden aikaa oli suuri riita professuurien ympärillä, joista useimmat olivat ruostinkielisiä. Jotkin radikaalinationalistit asettivat vaatimuksia, että yliopisto pitää täysin suomalaistaa, mutta eivät saaneet eduskuntaa mukaansa. Ulospääsyksi tuli kompromissi yliopiston kaksikielisestä luonteesta.
Entä tänään?
Helsingin Sanomissa oli oireellinen ilmoitus päivän tilanteesta viime sunnuntaina (17.10). Ilmoituksessa etsittiin useita vakinaisia vahtimestareita työsuhteeseen yliopiston eri kampuksille.Pätevyysvaatimuksissa vahtimestareilla tuli olla hyvät suomentaidot ja myös englannin taitoa. Ruotsia ei vahtimestarien tarvitse osata, ilmoituksen mukaan.
Suomi-ruotsi -kaksikielisyys on huomaamatta muuttunut suomi-englanti-kaksikielisyydeksi. Muutos ei koske vain kiinteistönhoitoa vaan myös kurssitarjontaa ja opiskelijoiden oheistarjontaa.
Koska useimmat ruotsinkieliset osaavat suomea, kuuluuprotesteja harvoin. Mutta niiden ulkomaalaisten keskuudessa, jotka on houkuteltu Suomeen siinä uskossa, että maassa on 2 tasavertaista kansalliskieltä, on hämmästys suuri.
Kaksikieliset instituutiot toimivat oivallisesti niin kauan kuin kielet ovat tasapainossa, mutta Suomi on kohta yksi suuri esimerkki siitä, että kaikki se, mikä aiemmin koettiin suomi-ruotsiksi on nyt suomi-englantia.
Jopa charterlennolla Suomestaetelän matkakohteeseen tervehtii kapteeni matkustajia tervetulleeksi suomeksi ja englanniksi, vaikka mahdollsuus, että kone olisi täynnä brittejä, on minimaalinen.Tavallisille ahkerille ruotsinkielisille chartermatkustajille suodaan harvoin tervehdystä äidinkielellä.
Suomenmaalaisessa valtakunnanpolitiikassa suuunnitellaan parhaillaan, että tehdään tästä käytännöstä vakiintunut tapa. Monien puolueiden nuoriso-osastot haluavat lisätä vapaavalinnaisuuden määrää peruskoulun kieliopetuksessa ja Vihreät ovat valmiita poistamaan korkeakoulujen ruotsin kielen osaamisen pätevyysvaatimukset.
Periaatteessa on asteittainen muutos osittain seurausta ruotsinkielisen omasta lepsuudesta suomenmaalaisen yhteiskunnan ruotsin kielen aseman suhteen. Kansalliskieli, jota sen käyttäjät edes eivät vaali, ei voi kohdata muuta kuin kuihtumisen.
Kurssimuutos ja suurempi tietoisuus kielen suuresta merkityksestä on tulossa suomenruotsalaisessa johdossa, se on totta. Mutta kysymys kuuluu, onko ruotisnkielisten perääntyminen jo ollut tarpeeksi laajaa, että tällä liikekannallepanolla olisi mitään vaikutusta.
Mitä puuhaa Ahtisaarityöryhmä, pystyykö se havaitsemaan reunoja sille kaksikielisyysohjelmalle, joka leivotaan tulevaan hallitusohjelmaan? Mitkä ovat mahdollisuudet saada suuret puolueet mukaan kärryihin tekemään julkista panostusta ruotsin kielen hyväksi maassamme?
Kysymykset ovat monet, vastaukset harvat.
Kenneth Myntti"

Jospa Ahtisaari ei ole tyytyväinen palkkioonsa?
Rahastahan hän-pakkoruotsihuora kun on-tekee toki mitä vain...

Käännöststo kirjoitti:

Kenneth Myntin pääkirjoitus Vasabladetissa:
"Kaksikielisyys, joka vain yhtäkkiä muutti sisältöä(Tvåspråkigheten som bara plösligt bytte innebörd)
25 10 2010
Helsingin yliopisto ei ole enää se symboli suomi-ruotsi-kaksikielisyydelle, joka se kerran oli.
HY on ollut suomi-ruotsi-kaksikielisyyden symboli maassamme.
Ennen itsenäisyyden aikaa oli suuri riita professuurien ympärillä, joista useimmat olivat ruostinkielisiä. Jotkin radikaalinationalistit asettivat vaatimuksia, että yliopisto pitää täysin suomalaistaa, mutta eivät saaneet eduskuntaa mukaansa. Ulospääsyksi tuli kompromissi yliopiston kaksikielisestä luonteesta.
Entä tänään?
Helsingin Sanomissa oli oireellinen ilmoitus päivän tilanteesta viime sunnuntaina (17.10). Ilmoituksessa etsittiin useita vakinaisia vahtimestareita työsuhteeseen yliopiston eri kampuksille.Pätevyysvaatimuksissa vahtimestareilla tuli olla hyvät suomentaidot ja myös englannin taitoa. Ruotsia ei vahtimestarien tarvitse osata, ilmoituksen mukaan.
Suomi-ruotsi -kaksikielisyys on huomaamatta muuttunut suomi-englanti-kaksikielisyydeksi. Muutos ei koske vain kiinteistönhoitoa vaan myös kurssitarjontaa ja opiskelijoiden oheistarjontaa.
Koska useimmat ruotsinkieliset osaavat suomea, kuuluuprotesteja harvoin. Mutta niiden ulkomaalaisten keskuudessa, jotka on houkuteltu Suomeen siinä uskossa, että maassa on 2 tasavertaista kansalliskieltä, on hämmästys suuri.
Kaksikieliset instituutiot toimivat oivallisesti niin kauan kuin kielet ovat tasapainossa, mutta Suomi on kohta yksi suuri esimerkki siitä, että kaikki se, mikä aiemmin koettiin suomi-ruotsiksi on nyt suomi-englantia.
Jopa charterlennolla Suomestaetelän matkakohteeseen tervehtii kapteeni matkustajia tervetulleeksi suomeksi ja englanniksi, vaikka mahdollsuus, että kone olisi täynnä brittejä, on minimaalinen.Tavallisille ahkerille ruotsinkielisille chartermatkustajille suodaan harvoin tervehdystä äidinkielellä.
Suomenmaalaisessa valtakunnanpolitiikassa suuunnitellaan parhaillaan, että tehdään tästä käytännöstä vakiintunut tapa. Monien puolueiden nuoriso-osastot haluavat lisätä vapaavalinnaisuuden määrää peruskoulun kieliopetuksessa ja Vihreät ovat valmiita poistamaan korkeakoulujen ruotsin kielen osaamisen pätevyysvaatimukset.
Periaatteessa on asteittainen muutos osittain seurausta ruotsinkielisen omasta lepsuudesta suomenmaalaisen yhteiskunnan ruotsin kielen aseman suhteen. Kansalliskieli, jota sen käyttäjät edes eivät vaali, ei voi kohdata muuta kuin kuihtumisen.
Kurssimuutos ja suurempi tietoisuus kielen suuresta merkityksestä on tulossa suomenruotsalaisessa johdossa, se on totta. Mutta kysymys kuuluu, onko ruotisnkielisten perääntyminen jo ollut tarpeeksi laajaa, että tällä liikekannallepanolla olisi mitään vaikutusta.
Mitä puuhaa Ahtisaarityöryhmä, pystyykö se havaitsemaan reunoja sille kaksikielisyysohjelmalle, joka leivotaan tulevaan hallitusohjelmaan? Mitkä ovat mahdollisuudet saada suuret puolueet mukaan kärryihin tekemään julkista panostusta ruotsin kielen hyväksi maassamme?
Kysymykset ovat monet, vastaukset harvat.
Kenneth Myntti"

Hyvin teit!

vindögda clas kirjoitti:

Hyvin teit!

Käännöststo on korvaamaton apu meille ei-sivistyneille. Eikö se ollutkin määritelmä niille jotka eivät puhu ruotsia?