Onko niin vakavan asian tulkinnan yksinoikeus annettu RKP:lle ja Folktingetille ja heidän juoksuttamilleen keltanokille?
Perustuslain tulkinta on keltanokkien harteilla
Suomessa perustuslain tulkinta kuuluu eduskunnan perustuslakivaliokunnalle. Keski-Pohjanmaan maakunnan maantieteellisen suuntautumisen AVI-hallinnossa ratkaisi perustuslakivaliokunnan kanta ruotsinkielisten palvelujen turvaamisesta, joka lausunto kuuluu seuraavasti: ”Valiokunnan mielestä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että jos hallinnollisesti toimiva aluejako on mahdollista määritellä useilla vaihtoehtoisilla tavoilla, perusoikeuksien turvaamisvelvollisuus edellyttää, että niistä valitaan vaihtoehto, joka parhaiten toteuttaa kielelliset perusoikeudet., jonka mukaan alueen tulee suuntautua sinne, missä ruotsinkielinen palvelu on parhainta.”
Nimenomaan vaatimus ”parhaiten” muuttaa linjaa täydellisesti aiemmasta ja suuntaan, jota ei tarkoitettu perustuslakia uudistettaessa. Kanta on mielenkiintoinen myös siksi, että verrattain uusi kielilakimme ei sido yksilön oikeutta kielipalveluun – suomeksi tai ruotsiksi – vain hallinto-organisaation kieleen. Pykälän 23 mukaan ”Viranomaisen tulee toiminnassaan oma-aloitteisesti huolehtia siitä, että yksityishenkilön kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä.”
Katsoin huvikseni, millaisista kansanedustajista perustuslakivaliokuntamme muodostuu. Valiokunnan 16 jäsenestä 13 istuu valiokunnassa ensimmäistä kauttaan! Puolet valiokunnan jäsenistä istuu myös eduskunnassa ensimmäistä kauttaan! Kolmesta valiokunnan konkarista valiokunnan puheenjohtaja kuuluu svenska.nu-verkostoon ja varapuheenjohtaja on ruotsinkielinen, mitkä seikat mainitsen vain käsillä olevan aiheen vuoksi ja siksi, että valiokunta koostuu muutoin aloittelijoista perustuslakiasioissa.
Monissa muissa maissa perustuslain tulkintatehtävä on annettu erityiselle perustuslakituomioistuimelle, mutta meillä siis vasta valtiomiesuraansa aloittelevat kansanedustajat hoitelevat homman. On vaikea ajatella, että eduskunta olisi huolehtinut ns. parhaat voimansa tulkitsemaan perustuslakia. Omasta eduskunta-ajastani muistan, että perustuslakivaliokuntaan haluttiin lähettää uusia kansanedustajia siksi, että he saisivat mahdollisimman nopeasti mahdollisimman laajan käsityksen siitä, millaisia asioita eduskunnassa käsitellään.
Perustuslakivaliokunnalla, olkoon koottu keistä tahansa, on tietysti kiistatta laillinen mandaatti tehtäväänsä tulkita perustuslakia. Mutta onko pääasiassa keltanokista kootulla valiokunnalla sitä asiantuntemusta, jota ylimpään tuomioistuimeen verrattavaa valtaa käyttävältä elimeltä tulisi edellyttää? Tämä vastakysymys tulee esittää mm. professoreille Tuomas Ojanen ja Kaarlo Tuori, jotka ovat arvostelleet niitä poliitikkoja, jotka ovat kritisoineet perustuslakivaliokunnan tulkintaa nyt esille otetussa asiassa.
Ei olisi pahitteeksi, että ottaisimme naftaliinista ehdotuksen perustuslakituomioistuimen saamisesta myös Suomeen. Perustuslain tulkitseminen ei saisi olla politiikkaa, ei edes kielipolitiikkaa. On kuitenkin absurdi ajatus, että perustuslakivaliokunta voisi kokonaan välttyä politikoimasta, eduskunnassa kun on.
Perustuslain tulkinta on keltanokkien harteilla
Suomessa perustuslain tulkinta kuuluu eduskunnan perustuslakivaliokunnalle. Keski-Pohjanmaan maakunnan maantieteellisen suuntautumisen AVI-hallinnossa ratkaisi perustuslakivaliokunnan kanta ruotsinkielisten palvelujen turvaamisesta, joka lausunto kuuluu seuraavasti: ”Valiokunnan mielestä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että jos hallinnollisesti toimiva aluejako on mahdollista määritellä useilla vaihtoehtoisilla tavoilla, perusoikeuksien turvaamisvelvollisuus edellyttää, että niistä valitaan vaihtoehto, joka parhaiten toteuttaa kielelliset perusoikeudet., jonka mukaan alueen tulee suuntautua sinne, missä ruotsinkielinen palvelu on parhainta.”
Nimenomaan vaatimus ”parhaiten” muuttaa linjaa täydellisesti aiemmasta ja suuntaan, jota ei tarkoitettu perustuslakia uudistettaessa. Kanta on mielenkiintoinen myös siksi, että verrattain uusi kielilakimme ei sido yksilön oikeutta kielipalveluun – suomeksi tai ruotsiksi – vain hallinto-organisaation kieleen. Pykälän 23 mukaan ”Viranomaisen tulee toiminnassaan oma-aloitteisesti huolehtia siitä, että yksityishenkilön kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä.”
Katsoin huvikseni, millaisista kansanedustajista perustuslakivaliokuntamme muodostuu. Valiokunnan 16 jäsenestä 13 istuu valiokunnassa ensimmäistä kauttaan! Puolet valiokunnan jäsenistä istuu myös eduskunnassa ensimmäistä kauttaan! Kolmesta valiokunnan konkarista valiokunnan puheenjohtaja kuuluu svenska.nu-verkostoon ja varapuheenjohtaja on ruotsinkielinen, mitkä seikat mainitsen vain käsillä olevan aiheen vuoksi ja siksi, että valiokunta koostuu muutoin aloittelijoista perustuslakiasioissa.
Monissa muissa maissa perustuslain tulkintatehtävä on annettu erityiselle perustuslakituomioistuimelle, mutta meillä siis vasta valtiomiesuraansa aloittelevat kansanedustajat hoitelevat homman. On vaikea ajatella, että eduskunta olisi huolehtinut ns. parhaat voimansa tulkitsemaan perustuslakia. Omasta eduskunta-ajastani muistan, että perustuslakivaliokuntaan haluttiin lähettää uusia kansanedustajia siksi, että he saisivat mahdollisimman nopeasti mahdollisimman laajan käsityksen siitä, millaisia asioita eduskunnassa käsitellään.
Perustuslakivaliokunnalla, olkoon koottu keistä tahansa, on tietysti kiistatta laillinen mandaatti tehtäväänsä tulkita perustuslakia. Mutta onko pääasiassa keltanokista kootulla valiokunnalla sitä asiantuntemusta, jota ylimpään tuomioistuimeen verrattavaa valtaa käyttävältä elimeltä tulisi edellyttää? Tämä vastakysymys tulee esittää mm. professoreille Tuomas Ojanen ja Kaarlo Tuori, jotka ovat arvostelleet niitä poliitikkoja, jotka ovat kritisoineet perustuslakivaliokunnan tulkintaa nyt esille otetussa asiassa.
Ei olisi pahitteeksi, että ottaisimme naftaliinista ehdotuksen perustuslakituomioistuimen saamisesta myös Suomeen. Perustuslain tulkitseminen ei saisi olla politiikkaa, ei edes kielipolitiikkaa. On kuitenkin absurdi ajatus, että perustuslakivaliokunta voisi kokonaan välttyä politikoimasta, eduskunnassa kun on.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Marjatta Vehkaoja joku aika sitten.
Ei se perustuslakivaliokunta siellä sitä lakia tykönään "tulkitse". Valiokunnissa nimenomaan tutkitaan asiat ja tehdään kulloisenkin käsiteltävän asian perusteellinen valmistelutyö. Valiokunnan tehtävä on kerätä tietoa, pyytää lausuntoja ja kutsua kuultavaksi asiantuntijoita jonka kootun tiedon pohjalta valiokunta sitten laatii kannanottonsa. Tyypillistä oppositiopolitiikkaa Vehkaojalta.
Perustuslakituomioistuinta ei ole pidetty välttämättömänä koska siellä kuitenkin istuisi jäseninä samat asiantuntijat joita nyt kuullaan valiokunnassa muutenkin.
Brax on jo myöntänyt, ettei perustuslaki vaadi pakkoruotsia.
Kyse ei ollut pakkoruotsista! Kyse oli ruotsinkielisten mahdollisuudesta saada palvelunsa "samanlaisten perusteiden mukaan"!! Ainoa "pakkoruotsittaja" tuossa Kokkolajupakassa oli Kepu joka omassa vallanhimossaan ryhtyi pakkoruotsittamaan yksikielistä Oulua uskotellen että Oululaiset virkamiehet saadaan vuodessa kurssitettua yhtä kaksikielisiksi kuin Vaasalaiset.
Tästä oli kyse:
Perustuslaki:
17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Kielilaki:
Kielellisten oikeuksien edistäminen ja seuranta
35 §
Toimenpiteet kielellisten oikeuksien edistämiseksi
Julkisen vallan on perustuslain mukaisesti huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan.
Viranomaisten tulee toiminnassaan vaalia maan kielellistä kulttuuriperintöä ja edistää molempien kansalliskielten käyttämistä. Jos olosuhteet sitä edellyttävät, julkisen vallan on ryhdyttävä erityistoimenpiteisiin kansalliskieliin liittyvien sivistyksellisten tai yhteiskunnallisten tarpeiden turvaamiseksi.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423
Kirjoituksesi oli pitkä, mutta miten se liittyi asiaan.
Brax on jo myöntänyt, ettei perustuslaki vaadi pakkoruotsia. PISTE.
Ne, jotka ovat väittäneet perustuslain vaativan pakkoruotsi ovat yksinkertaisesti tulkinneet maan kalleinta lakia, kansalaisten oikeuksia ja vapauksia käsittelevää perustuslakia omien ahtaitten tavoitteittensa mukaisesti. En tiedä, onko laitonta, mutta moraalitonta se on .
kuin Suomessa ruotsinkielisiä mutta siitä huolimatta he pystyvät järjestämään kaikki yhteiskuntatoimintonsa itse, ei siihen muita tarvita. Onko Suomen ruotsinkielinen väestönosa niin saamatonta ettei itse pysty toimintojaan hoitamaan vaan vaativat, että yli 90 prosenttinen enemmistö hoitaisi nämä toiminnot heidän puolestaan?
Perustusvaliokunta tulkitsee lakia poliittisin perustein, mikä on sinänsä pöyristyttävää.
Tottakai pitäisi olla puolueeton ja eduskunnasta riippumaton tuomioistuin.
Toisaalta koko oikeuslaitos on svekojen hallussa, kuten tiedetään.
Lait vanhentuvat, eivätkä ne ole mitään Jumalan sanaa. Eduskunta tulkitkoon päätöksissään lakeja.
Koko perustuslakivaliokunta on siinä mielessä turha elin.
"Toisaalta koko oikeuslaitos on svekojen hallussa, kuten tiedetään"
- Luultavasti siitä yksinkertaisesta syystä, että ruotsinkielisiä koulutetaan suhteettoman paljon juristeiksi ja kaiken lisäksi niiltä suomenkielisiltä juristeiltä jotka onnistuvat pääsemään koulutukseen riistetään oikeus etenemiseen keinotekoisin syin kuten ruotsin osaamisella jota Suomessa ei todellisuudessa tarvitse.
Oikeuslaitoksen soluttaminen on ollut pitkään svekojen periaatteena, koska omien bulvaanien avulla on hyvä vedota lakiin pakkoruotsituksen jatkamiseksi.
Erinomainen kirjoitus - kiitos siitä. Siihen ei ole mitään lisättävää. Inhottavaa lukea muka-tutkimuksia maamme muka-korruptoituneisuusta, jossa ei ole otettu huomioon sitä, että Montesquieun vallankolmijakoperiaateetta ole näillä leveysasteilla nähtykään. Eikä missään päin maailmaa isoja virkoja jaeta hikisissä, kuumissa ja pimeissä huoneissa, joissa tyypit ähkivät munasillaan. Sairasta.