Ja sitten Sorsaan, jonka eduskuntasihteerinä "Ei-EEC -Halonen" toimi 1974, jolloin tie Eurooppaan hetkeksi suljettiin:
IS: Kalevi Sorsan hyppyä tuntemattomuudesta Sdp:n puoluesihteeriksi 1969 ei olisi tapahtunut ilman Neuvostoliiton KGB:ta.
Tapahtumista puhuu nyt ensi kertaa puoluesihteeriyden tuolloin Kalevi Sorsalle hävinnyt Pekka Korvenheimo. Nykyisin hän on eläkkeelle jäänyt suurlähettiläs.
- KGB oli liikkeellä alusta alkaen. He olivat myös Turun puoluekokouksessa ja vaikuttivat siihen, ketkä eivät tulleet valinnassa kysymykseen, Pekka Korvenheimo toteaa Ilta-Sanomille. - KGB:n miehet ja heidän viestinviejänsä ratkaisivat puoluesihteerivaalin tuloksen, hän katsoo.
Sdp:n puheenjohtaja Rafael Paasio päätyi Sorsaan yhtäkkiä, lukuisten kannatettujen ehdokkaiden ohi ja kesken puoluekokouksen. Niin kävi, vaikka Paasio ja Sorsa eivät olleet koskaan ennen edes tavanneet. Yksi perussyistä salamaluottamukseen olivat Sorsan neuvostoyhteydet.
Turussa Sdp:tä painostettiin itäyhteistyön linjalle. Korvenheimon mukaan puoluekokouksessa oli Neuvostoliiton suurlähetystöstä KGB-virkailija Albert Akulov, jolla oli iso rooli jo ennen kokousta.
- Albert Akulov oli Suomi-syöjä, jolla oli patologinen viha sosiaalidemokraatteja kohtaan. Hänen muistelmiensa muunlaiset vakuuttelut ovat roskaa. Minulla ei ole häntä kohtaan mitään armoa, Pekka Korvenheimo sanoo.
Kalevi Sorsa (1930-2004) kertoi Sisäänajo -muistelmissaan lämpimästi ns. kotiryssästään Aleksander Hrabskovista. Hyvät perheystävät tutustuivat jo 1950-luvulla. Sympaattinen, rauhan asiasta kauniisti puhunut sotaveteraani Hrabskov oli Nl:n lähetystössä kulttuurineuvos. Todellisuudessa hän oli KGB:n upseeri.
IS: Kalevi Sorsan hyppyä tuntemattomuudesta Sdp:n puoluesihteeriksi 1969 ei olisi tapahtunut ilman Neuvostoliiton KGB:ta.
Tapahtumista puhuu nyt ensi kertaa puoluesihteeriyden tuolloin Kalevi Sorsalle hävinnyt Pekka Korvenheimo. Nykyisin hän on eläkkeelle jäänyt suurlähettiläs.
- KGB oli liikkeellä alusta alkaen. He olivat myös Turun puoluekokouksessa ja vaikuttivat siihen, ketkä eivät tulleet valinnassa kysymykseen, Pekka Korvenheimo toteaa Ilta-Sanomille. - KGB:n miehet ja heidän viestinviejänsä ratkaisivat puoluesihteerivaalin tuloksen, hän katsoo.
Sdp:n puheenjohtaja Rafael Paasio päätyi Sorsaan yhtäkkiä, lukuisten kannatettujen ehdokkaiden ohi ja kesken puoluekokouksen. Niin kävi, vaikka Paasio ja Sorsa eivät olleet koskaan ennen edes tavanneet. Yksi perussyistä salamaluottamukseen olivat Sorsan neuvostoyhteydet.
Turussa Sdp:tä painostettiin itäyhteistyön linjalle. Korvenheimon mukaan puoluekokouksessa oli Neuvostoliiton suurlähetystöstä KGB-virkailija Albert Akulov, jolla oli iso rooli jo ennen kokousta.
- Albert Akulov oli Suomi-syöjä, jolla oli patologinen viha sosiaalidemokraatteja kohtaan. Hänen muistelmiensa muunlaiset vakuuttelut ovat roskaa. Minulla ei ole häntä kohtaan mitään armoa, Pekka Korvenheimo sanoo.
Kalevi Sorsa (1930-2004) kertoi Sisäänajo -muistelmissaan lämpimästi ns. kotiryssästään Aleksander Hrabskovista. Hyvät perheystävät tutustuivat jo 1950-luvulla. Sympaattinen, rauhan asiasta kauniisti puhunut sotaveteraani Hrabskov oli Nl:n lähetystössä kulttuurineuvos. Todellisuudessa hän oli KGB:n upseeri.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kalevi Sorsa oli selkeästi EEC-sopimuksen kannattaja. Valinta puoluesihteeriksi liittyy puolueen sisäiseen hajaannukseen, tarvittiin heyttäjä, joka ei ole ryvettynyt puolueen sisäisissä erimielisyyksissä.
Ei ole mitään perusteita vetää johtopäätöksiä Sorsan ja KGB:n välille, nuo ovat tuulesta temmattuja väitteitä, niille ei ole mitään perusteita.
On naurettavaa esittää Sorsan perheystävän vaikuttaneen suhteisiin KGB:n suuntaan.
http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2010/05/vasemmalta-ohi-alpo-rusin-kirja.html
Tohtori Alpo Rusi kertoo kirjassaan Vasemmalta ohi (ISBN 978-951-20-7484-6), että demarit olivat Itä-Saksan avainkontakteja Suomessa. Sundqvist avainkontakti.Ulf Sundqvist oli Itä-Saksan avainkontakti jo 1960-luvun lopulla. Keskeinen henkilö oli Paavo Lipponen. Yksi kirjan keskeisimmistä asioista on SDP:n kansainvälisen sihteerin Paavo Lipposen toiminta. Lipposen peitenimi lienee ollut Mungo ja koodi XV/326/71.
Jaakko Laakso huippulähde. Alpo Rusi epäilee kirjassaan kansanedustaja Jaakko Laaksoa Stasin huippulähteeksi peitenimellä Mantel ainakin vuosina 1976-1985. Mantelin koodi oli XV/4068/76.
Miksi Jakke on aina vaan Puolustusvaliokunnassa ja miksi hänet päästetään sinne?
On vähän turha nimetä näitä koodeja, nämä saattavat olla myös vääriä.
Varmasti nämä henkilöt olivat tekemisissä DDR:n suhteiden kanssa, mutta missä määrin, sitä on vaikea arvioida.
Rusi sekoittaa melkoisesti asioita. Esimerkiksi SDP:n suhteet DDR:n suuntaan koskivat lähes yksinomaan SDP:n sisäisiä asioita, lisäksi oli aivan tavanomaisia arkisia asioita.
Rusi on tainnut käyttää vähän liikaa mielikuvitusta.
Ei missään muualla (oikeissa länsimaissa) kuin Suomessa päästettäisikään. Meillä ei ole tehty kunnon pesänsiivousta.
Tuli mieleen Sorsaan liittyvä episodi ennen Etyk-kokousta Helsingissä 1975. Kekkonen hyllytti Sorsan johtaman hallituksen ja kokouksen aikana Suomessa oli virkamieshallitus. Jos Sorsalla oli yhteyksiä KGB:n kanssa ja CIA vihjasi tästä Kekkoselle, niin hallituksen erottaminen tuntuu varsin loogiselta. Se oli omituista, että ennen ETYK-kokousta, tärkeintä Suomessa koskaan ollutta kokousta Kekkonen kaatoi poliittisen hallituksen ja tuli virkamieshallitus. Alla niin linkki kuin siitä tekstiä
http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/793194/Talo eli tavallaan
''Talo elää tavallaan ja vieras käypi ajallaan, sanoi presidentti Urho Kekkonen 40 vuotta sitten, kun maailmalla ihmeteltiin, ettei isäntämaa Suomi saa Ety-kokouksen ajaksi maahan poliittista hallitusta.
Kekkonen pani kokouksen alla tuulemaan. Kalevi Sorsan (sd) hallitus sai mennä. Välirikko ulkoministeri Ahti Karjalaisen (kesk) kanssa oli tosiasia. Eduskuntaa presidentin ei tarvinnut edes hajottaa, se teki sen itse.
Apuun tarvittiin toistaiseksi viimeistä mutta Kekkosen kaudella jo kuudetta kertaa virkamieshallitus. Nimittäessään 13. kesäkuuta 1975 Keijo Liinamaan puolipoliittisen virkamieshallituksen presidentti painotti, että Etyk on sen tärkein tehtävä.''
Tulee ajatus, että sekä Ahti Karjalainen, että Sorsa olivat liian lähellä KGB:tä tai joku tai jotkut tahot lännessä ainakin epäilivät KGB:llä jopa olevan ote heihin. Kun Kekkonen nimitti virkamieshallituksen niin sekä Sorsa että Karjalainen olivat kokouksen ajan pois hallituksesta. Ehkä asia oli ja on vieläkin sen verran tulenarka, että selkeää faktaa ei löydy. No huhupuhekin voisi olla mielenkiintoisa lisä miksi Suomessa oli virkamieshallitus ETYK -kokouksen aikana kesällä 1975.
Aikamoista pyöritystä se on ollut.Suomalaisten oli pakko vaan olla kgb:n kanssa tekemissä.
Kansa ei tiennyt mitään koko asiasta.tietenkään.